Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. kesäkuuta 2015 (OR. en) 9249/15 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto UEM 186 ECON 391 SOC 354 COMPET 266 ENV 348 EDUC 172 RECH 163 ENER 205 JAI 368 EMPL 227 Kom:n asiak. nro: 8920/15 ECON 343 UEM 145 SOC 312 EMPL 180 COMPET 213 ENV 298 EDUC 139 RECH 126 ENER 163 JAI 311 - COM(2015) 264 final Asia: Suositus NEUVOSTON SUOSITUKSEKSI Liettuan vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Liettuan vuoden 2015 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakohdassa mainittu, komission ehdotukseen COM(2015) 264 final perustuva, neuvoston eri komiteoiden tarkistama ja hyväksymä ehdotus neuvoston suositukseksi. 9249/15 elv/pm/hmu 1
NEUVOSTON SUOSITUS, annettu... päivänä...kuuta..., Liettuan vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Liettuan vuoden 2015 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat, ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon, ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon, ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon, ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon, 1 EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. 9249/15 elv/pm/hmu 2
sekä katsoo seuraavaa: (1) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä. (2) Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010 2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 2. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. (3) Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen 3 Liettuan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Liettuan vuoden 2014 tarkistetusta lähentymisohjelmasta. (4) Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o1176/2011 4 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa Liettuan ei katsottu kuuluvan niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. 2 3 4 Pidetty voimassa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodelle 2014 6 päivänä toukokuuta 2014 annetulla neuvoston päätöksellä 2014/322/EU (EUVL L 165, 4.6.2014, s. 49). Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2014, Liettuan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja neuvoston lausunto Liettuan vuoden 2014 lähentymisohjelmasta (EUVL C 247, 29.7.2014, s. 67). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25). 9249/15 elv/pm/hmu 3
(5) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet. (6) Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Liettuaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Liettuan edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. (7) Liettua toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa 13 päivänä huhtikuuta 2015 ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. 9249/15 elv/pm/hmu 4
(8) Liettuaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Liettua on pyytänyt vuoden 2015 vakausohjelmassaan eläkeuudistuslausekkeen soveltamista. Liettua arvioi, että eläkeuudistuksesta julkiselle taloudelle aiheutuneet kustannukset ovat 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Mikäli Eurostat vahvistaa, että eläkeuudistus täyttää tarvittavat edellytykset, ja asianmukainen varmuusmarginaali suhteessa alijäämän viitearvoon säilytetään, neuvosto katsoo, että Liettualle voidaan myöntää vuonna 2016 sen pyytämä tilapäinen poikkeama vaaditusta sopeutusurasta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Hallitus suunnittelee vakausohjelmassaan, että julkisen sektorin alijäämä on 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015, minkä jälkeen se parantuu vähitellen 0,7 prosentin ylijäämäksi suhteessa BKT:hen vuoteen 2018 mennessä. Hallitus aikoo pysyä keskipitkän aikavälin tavoitteessa 1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen koko ohjelmakauden ajan. Julkisen velan odotetaan vakausohjelmassa olevan suurimmillaan eli 42,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja supistuvan vähitellen niin, että se on 32,9 prosenttia vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, ei kuitenkaan ole vielä täsmennetty riittävästi. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan on olemassa riski, että vaaditusta sopeutusurasta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan jonkin verran vuonna 2015, koska menojen nettokasvu ylittää vertailuarvon 0,3 prosentilla suhteessa BKT:hen. Vuosina 2015 ja 2016 sekä rakenteellinen rahoitusasema että menojen kasvu poikkeavat merkittävästi vaaditusta sopeutusurasta, mikä osoittaa poikkeaman riskin olevan merkittävä vuonna 2016. Tämän vuoksi kumpanakin vuonna tarvitaan lisätoimenpiteitä. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Liettua ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Lisäksi julkisen talouden nykyistä kehystä olisi vielä parannettava viimeaikaisesta edistyksestä huolimatta vahvistamalla sen sitovuutta ja varmistamalla täydellinen yhdenmukaisuus julkista taloutta koskevien EU:n säännösten kanssa. Liettuan verotulojen määrä riippuu suurelta osin välillisestä ja työn verotuksesta, kun taas ympäristö- ja varallisuusveroista saadaan hyvin vähän tuloja. Liettualla on edelleen haasteita verolainsäädännön noudattamisessa, erityisesti arvonlisäveron osalta. 9249/15 elv/pm/hmu 5
(9) Liettuan työikäinen väestö on vähentymässä merkittävästi väestörakenteen kehityksen, muuttoliikkeen ja heikon terveydenhuoltojärjestelmän vuoksi. Vähäisenä pysyvä osallistuminen elinikäiseen oppimiseen ei edistä inhimillisen pääoman vahvistamista eikä työllistyvyyden ja tuottavuuden parantamista. Kouluissa on keskimääräistä enemmän oppilaita, joilla on vajavaiset perustaidot. Tämä viittaa tarpeeseen uudistaa opettajien koulutusta ja tukea jatkuvaa ammatillista kehittymistä. Tarjottava yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ei aina vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Keskiasteen ammatilliseen koulutukseen osallistuvien oppilaiden osuus on pieni. Liettua on toteuttamassa toimia, joilla parannetaan ja laajennetaan oppisopimuskoulutusta ja työssäoppimista. Näitä ohjelmia on kuitenkin edelleen liian vähän, ja ne ovat heikkolaatuisia. Sairaalapaikkojen määrää henkeä kohti on suurempi kuin muualla unionissa. Tämä voi viitata siihen, että terveydenhuoltopalvelujen tarjonnassa on epätasapainoa. Terveydenhuollon alalla tehtyjen julkisten investointien kokonaismäärä on myös vähäinen. Terveydenhuollon alalla on tehty paljon ilmoituksia epävirallisista maksuista, ja lääkinnällisten tuotteiden julkisissa hankinnoissa epäillään esiintyvän korruptiota. Tämä osoittaa, että terveydenhuoltojärjestelmän hallinnointia on tarpeen parantaa. (10) Hyväksytyt eläkeuudistukset eivät riitä ratkaisemaan eläkejärjestelmän keskipitkän aikavälin kestävyyteen liittyviä ongelmia. Lakisääteistä eläkeikää korotetaan vähitellen vuoteen 2026 saakka, mutta eläkejärjestelmässä ei oteta huomioon elinajanodotteen indikaattoreita. Lisäksi eläkkeiden indeksointia koskevat säännöt ovat epäselvät. Eläkkeiden riittävyyteen tulevaisuudessa liittyy riskejä, koska osallistuminen vapaaehtoisiin eläkesäästöjärjestelmiin on vähäistä, eikä ammatillisia lisäeläkejärjestelmiä ole. Hallitus aikoo toteuttaa eläkejärjestelmän kattavan uudistuksen osana laajempaa "uutta sosiaalista mallia". Tätä strategiaa ei kuitenkaan ole vielä saatu valmiiksi, eikä sitä ole hyväksytty. Lisäksi on käytävä neuvottelut työmarkkinaosapuolten kanssa. Liettua on ottanut käyttöön vanhuksille kohdistettuja taloudellisia tukitoimenpiteitä ja ikääntyneille työntekijöille tarkoitettuja taloudellisia kannustimia. Aktiivista ikääntymistä tukeva kattava strategia puuttuu kuitenkin edelleen. 9249/15 elv/pm/hmu 6
(11) Yli 30 prosenttiin Liettuan väestöstä kohdistuu köyhyysriski tai sosiaalisen syrjäytymisen riski. Sosiaaliavustuksia koskeva uudistus ja parantunut taloustilanne ovat johtaneet sosiaalimenojen ja sosiaaliturvan piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärän huomattavaan vähenemiseen. Etuuksien saajien asemaa parantavia aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä ja muita palveluja on kuitenkin edelleen vähän. (12) Liettua on edistynyt huomattavasti valtionyhtiöiden uudistamisessa, ja maa on antanut lainsäädäntöä varmistaakseen, että uudistusten vaikutukset ovat pysyviä. Hallitus on saattanut päätökseen kaupallisten ja ei-kaupallisten toimintojen erottamisen. Niitä koskevat tiedot esitetään vuosikertomuksissa. Jäljellä olevien valtionyritysten on nimettävä riippumattomia hallituksen jäseniä vuoden 2015 syyskuun loppuun mennessä. (13) Komissio on osana eurooppalaista ohjausjaksoa tehnyt kattavan analyysin Liettuan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Liettualle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Liettuan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1 3. (14) Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto 5 ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. 5 Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 9249/15 elv/pm/hmu 7
(15) Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro 6*. Koska Liettuan rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikeaaikaisesti, SUOSITTAA, että Liettua toteuttaa vuosina 2015 ja 2016 toimia, joilla se 1. välttää poikkeaman julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta vuonna 2015 ja varmistaa, että poikkeama rajoitetaan vuonna 2016 eläkejärjestelmän uudistamiseen liittyvään sallittuun määrään; laajentaa veropohjaa ja parantaa verosääntöjen noudattamista; 2. vastaa työikäisen väestön vähenemiseen liittyvään haasteeseen parantamalla koulutuksen soveltuvuutta työmarkkinoiden tarpeisiin, parantamalla perustaitoihin liittyviä oppimistuloksia ja lisäämällä terveydenhuoltojärjestelmän suorituskykyä; kaventaa pienituloisten palkansaajien suurta verokiilaa siirtämällä verorasitusta aloille, jotka ovat vähemmän haitallisia kasvun kannalta; 3. hyväksyy eläkejärjestelmän kattavan uudistuksen, jolla pyritään myös eläkkeiden riittävyyden saavuttamiseen; parantaa sosiaaliavustusten ja työttömyysetuuksien kattavuutta ja riittävyyttä sekä työnhakijoiden työllistyvyyttä. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 6 * EUVL C... EUVL Lisätään tiedot, jotka koskevat euroalueen suosituksia, asiakirjassa st 9230/15 (ex st 8888/15). 9249/15 elv/pm/hmu 8