Kädessäsi oleva kirjanen on jaettu kolmeen osioon: Eurooppa, Pohjoismaat sekä Aasia, Amerikka ja Australia.

Palaako mielesi maailmalle? Pidät nyt käsissäsi seitsemännettä koostetta Vaasan yliopiston vaihdossa olleiden opiskelijoiden kokemuksista. Kirjaseen on koottu akateemisen vuoden 2003 2004 vaihtokertomuksia, ja mukana on edustettuna 63 vaihtokoulua 19 eri maasta. Suurin osa Kootuista kertomuksista sijoittuu Eurooppaan, mutta mukana on myös kohteita Amerikasta, Aasiasta ja Australiasta. Kaikki Vaasan yliopiston partnerikoulut eivät kuitenkaan ole edustettuina tässä kirjasessa. Kootut kertomukset on kirjoitettu vaihdossa olleiden opiskelijoiden raporttien pohjalta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokaisella opiskelijalla on vaihtoajastaan ja -paikastaan oma, henkilökohtainen näkemyksensä. Myös vaihtopaikkojen kurssien sisällöt, palvelut ja muu tarjonta on saattanut muuttua paljonkin lyhyessä ajassa, joten raporttien sisältö tulisi ottaa vain suuntaa antavana. On tärkeää, että lukija miettii myös muita näkökulmia omaa vaihtopaikkaa valitessaan ja siitä tietoja etsiessään. Kädessäsi oleva kirjanen on jaettu kolmeen osioon: Eurooppa, Pohjoismaat sekä Aasia, Amerikka ja Australia. Toivottavasti opiskelijoiden kokemuksista maailmalla on sinulle apua valitessasi omaa vaihtopaikkaasi! Antoisia lukuhetkiä ja ikimuistettavaa vaihtoaikaa toivottaa Vaasan yliopiston kansainvälisten asioiden yksikkö 1

SISÄLLYS EUROOPPA 4 ALANKOMAAT 4 1) Christelijke Hogeschool Noord-Nederland 4 2) Rijksuniversiteit Groningen 5 3) Universiteit Leiden 6 4) Universiteit Utrecht 7 BELGIA 8 1) Institut Catholique des Hautes Etudes Commerciales 8 2) Limburgs Universitair Centrum, Hasselt 9 3) Katholieke Universiteit Leuven 9 ESPANJA 10 1) Universidad de Autónoma de Barcelona 10 2) Universidad de Las Palmas de Gran Canaria 12 3) Universidad Carlos III de Madrid, Madrid 13 4) Universitat Jaume I, Castellón 14 5) Universidad Rey Juan Carlos 16 ISO-BRITANNIA 17 1) Southampton Institute 17 ITÄVALTA 18 1) Universität Wien 18 2) Universität Klagenfurt 19 KREIKKA 20 1) University of Macedonia 20 2) Athens University of Economics and Business 20 PUOLA 22 1) Leon Kozminski Academy of Entrepreneurship and Management, Warsaw 22 RANSKA 22 1) Ecole Supérieure de Commerce de Troyes 22 2) Euromed Marseille Ecole de Management 23 3) Groupe Ecole Superiéure de Commerce de Rennes 23 4) Institut d Etudes Politiques, Paris 24 5) Institut Supérieur du Commerce, Paris 25 6) Université de Rennes I 26 7) Université de Rennes II 27 SAKSA 28 1) Katholischen Universitätt Eichstätt, Ingolstadt 28 2) Christian Albrechts Universität zu Kiel 29 3) Ernst-Moritz-Arndt-Universität Greifswald 29 4) Europa Universität Viadrina, Frankfurt an der Oder 30 5) Fachhochschule Aachen 31 6) Handelshochschule Leipzig 32 7) Johannes Gutenberg-Universität, Mainz 33 8) Ludwig-Maximilians-Universität, München 34 9) Technische Universität Chemnitz 35 10) Universität Duisburg-Essen 35 11) Universität Hildesheim 37 12) Universität Konstanz 37 13) Universität Leipzig 38 14) Universität Potsdam 39 SLOVAKIA 40 1) Slovak Agricultural University in Nitra 40 2) Technical University of Kosice 41 SLOVENIA 41 1) University of Maribor 41 VENÄJÄ 42 1) St. Petersburg State University 42 2) St. Petersburg University of Economics and Finance 43 2

POHJOISMAAT 44 NORJA 44 1) BI Stiftelsen (Norwegian School of Management) 44 2) Norges Handelshøyskole 45 RUOTSI 46 1) Göteborgs universitet 46 2) Jönköping International Business School 47 3) Linköpings Universitet 47 4) Lunds Universitet 49 5) Stockholms Universitet 49 6) Umeå Universitet 50 7) Uppsala Universitet 51 8) Örebro Universitet 52 TANSKA 53 1) Aalborg Universitet 53 2) Handelshojskolen i Kobenhavn 54 3) Handelshojskolen I Århus 55 AASIA, AMERIKKA JA AUSTRALIA 55 KIINA 55 1) Shanghai University College of International Exchange 55 2) Shanghai University of Finance and Economics, Shanghai 56 MEKSIKO 57 1) Universidad de Monterrey 57 2) Universidad de las Américas-Puebla 58 YHDYSVALLAT 59 1) Emporia State University, Kansas 59 AUSTRALIA 60 1) University of Sunshine Coast 60 3

EUROOPPA ALANKOMAAT 1) Christelijke Hogeschool Noord-Nederland -Sain tietoa CHN:stä heidän opinto-oppaastaan ja nettisivuiltaan. Sain CHN:stä hyvin kaikkea materiaalia kouluun liittyen ja kaikki kurssit oli esitelty kattavasti kurssivihossa, josta omat kurssini valitsin. -En tiennyt CHN:stä opiskelupaikka paljoakaan hakiessani sinne. Kursseita sain hyvin tietoa kurrssioppaista ja pystyin suunnittelemaan opinto-ohjelmani jo ennen lähtöä. Suunnittelemani opintoohjelma toteutui suurimmalta osin. Olin valinnut viimeiseen moduuliin kaksi päällekkäistä opintojaksoa, joten en pystynyt suorittamaan molempia, eikä yhtä valitsemistani kielikursseista järjestetty. -CHN on eräänlainen ammattikorkeakoulu. Työn vaativuutta on vaikea arvioida, koska järjestelmä on erilainen. Syyslukukausi koostui kolmesta moduulista, joiden yhteenlaskettu opintoviikkomäärä oli n. 16. Moduulin sisällä opiskellaan useita aineita, vaikka se edustaakin yhtä kurssia. Kahta moduulia ei voi opiskella samaan aikaan, jo läsnäolopakon takia, tämä kannattaa muistaa moduuleja valittaessa. -Opinnot eivät olleet vaativia, mutta kurssivalinnoista riippuen töitä oli kohtuullisesti. Lukuisat ryhmätyöt, opintojen helppous, hidas eteneminen ja läsnäolopakko aiheuttivat usein turhautumista. -Opetusmateriaalin ja välineiden taso oli sama tai korkeampi kuin Vaasan yliopistossa. Opetuksen tasoa on vaikea arvostella, koska CHN:ssa ei ollut opetusta lainkaan. Koulussa noudatetaan PBL:ää eli problem based learningiä: Opiskelijat saavat ratkasitavaksi erilaisia casejä, joihin heidän tulee opiskella teoreettista taustaa ja kirjoittaa raportteja yms. Varsinaisia luentoja tai opetusta ei ollut, mikä tuotti alussa hieman hämmennystä. Opetus tapahtui 8-16 pienryhmissä. Jokaiselle tunnille valitttiin puheenjohtaja, joka johti keskustelua sekä sihteeri joka kirjoitti pöytäkirjan. Hommaa valvoi tuutori, joka ei yleensä ollut asiantuntija aiheessa ja puuttui keskusteluun vain jos se meni sivuraiteille. Kaikissa vaihto-opiskelijoille tarjotuilla kursseilla opiskelukielenä toimii englanti. Opettajat ja hollantilaiset opiskelijat puhuvat englantia hyvin eikä kieliongelmia heidän kanssaan tullut. Koulussa järjestettiin vaihto-oppilaille valinnainen hollannin kielen kurssi. Opiskelu hyvin itsenäistä ja vastuu oppimisesta oli täysin itsellä. Tunnin päätteeksi sovittiin oppimistavoitteet seuraavalle kerralle ja ne piti olla luettuna ja teoria hallussa. PBL oli minulle systeeminä enemmän tai vähemmän uusi. Systeemiin tottui kuitenkin nopeasti -Sain osoitteen vaihtokaupunkini asuntotoimistoon ja ohjeet saapua sinne tiettynä päivänä. Noutoa ei oltu sen kummemmin järjestetty. -Tutortoiminnasta vastasi paikallinen kansainvälisille opiskelijoille suunnattu opiskelijajärjestö, joka järjesti tutustumispäivän kouluun. Tämä piti sisällään koulun ja erilaisten käytäntöjen ja byrokratian esittelyä. Tämän kummempaa opastusta tai orientaatiota ei ollut. opastusta oleskelulupa yms. asioissa sain koordinaattoriltani sekä kansainvälisten asioiden toimistosta. -Käytännön ongelmia ennen lähtöä oli asunnon saaminen. Asunto selvisi vasta asuntotoimistossa paikanpäällä. Oudoin käytännön ongelma oli, kun oleskelulupa-asioiden vuoksi passi otettiin pois viideksi viikoksi. Erilaisiin byrokratia ja opiskeluasioihin tottuminen vei alussa valtavastia aikaa sekä voimavaroja. -Asunto ratkesi vasta paikanpäällä, mutta oli positiivinen yllätys. Asuntona toimi kymmenen hengen solukompleksi koulua vastapäätä. Asunnossa oli kaksi vessa-suihku-yhdistelmää ja keittiö. Jokaisella oli oma huone varustuksena kirjoituspöytä, tuoli, sänky, korituoli ja pöytä sekä telkkari. Asunto oli juuri pintaremontoitu ja siksi siisti. Vuokra oli kuitenkin asuinneliöihin ja tiloihin nähden erittäin korkea, 317 euroa. Isommissa asuinnoissa yksityisellä selvisi vain n. 200 eurolla. -Asumisjärjestelyjen myönteisyyteen vaikuttivat erittäin mukavat kämppikset sekä yliopiston läheisyys. Asuntoasiat yleisesti, kuten korjaamiset, vuokranmaksut ja takuuvuokrat oli hoidettu korkeintaan tyydyttävästi. En ole vieläkään saanut takuurahojani takaisin. -Opiskelija järjestö järjesti tasaisen harvoin vapaa-ajan aktiviteetteja, paikanpäällä on mahdollista hankkia edullinen sportti-kortti, jolla pääsee osallistumaan erilaisiin urheilu aktiviteetteihin edullisesti. Järjestimme kämppiksien kanssa grillijuhlia, jalkapallo-otteluita, bileitä, kävimme uimassa, matkusteltiin yms. Paljon on itsestä kiinni, mahdollisuuksia on rajattomasti. 4

-Rahankulutus on itsestä kiinni, mutta aina ulkomailla palaa rahaa. Se tulee huomioida ennen lähtöä. Opintotuella ja asumislisällä ei ainakaan Hollannissa ole mahdollisuutta pärjätä. Jos haluaa matkustella ja nauttia vapaa-ajan riennoista kannattaa varata taskurahaa riittävästi. -Vaihtoaikani oli mielestäni sopivan pituinen. Integroiduin mielestäni hyvin vaihtokouluni akateemiseen ja sosiaaliseen elämään. Alussa oli byrokratian kanssa paljon totuttelua, mutta erilaisiin systeemeihin tottui nopeasti. Sain paljon hyviä ystäviä erityisesti muista vaihtareista, mutta myös hollantilaisista ja aasialaisista opiskelijoista. -Vaihtokohteena Hollanti sopi minulle hyvin ja olen koko vaihtokokemukseen erittäin tyytyväinen. En tule ikinä unohtamaan vaihtoaikaa, se on yksi elämäni upeimmista kokemuksista. Kartutin kielitaitoani niin englannissa kuin hollannin kielessä, sain runsaasti kokemusta työskentelystä erilaisten ihmisten kanssa ja elämisestä vieraassa kulttuurissa sekä sain runsaasti ystäviä ympäri maailmaa. -Alussa kulttuurishokkia ei juurikaan ollut, mutta byrokratia ja hollantilainen tietämättömyys ( typical dutch ) alkoivat pidemmän päälle turhauttaa. Oikea asenne ja pitkäpinna olivat tärkeitä avuja kulttuurishokkia torjuessa. Kulttuurishokkiin kannattaa varautua myös Suomeen kotiutuessa. Voin suositella kaikille Alankomaita vaihtokohteena!!! 2) Rijksuniversiteit Groningen -Sain ennen lähtöä rekisteröitymislomakkeet, opiskelijakortin hakulomakkeen, sekä tietoa kurssitarjonnasta ja tärkeitä päivämääriä. Yleensäkin tietoa yliopistosta -Yliopisto on suhteellisen iso ja opetus Vaasan yliopiston tasolla. Tasokkaita kursseja on tarjolla, eikä kursseja leikkimällä läpi saa. Opetuskielenä on englanti. Kieli-kurssikin järjestettiin, mutta se maksoi 200 euroa. -Groningenissä tehdään lähes joka kurssilla ryhmätöitä, mikä tietysti vie aikaa. Näin ollen kursseja ei välttämättä kannata mahdottoman paljon ottaa, mikäli haluaa myös nauttia olostaan, joka kyllä onnistuu Hollannissa erinomaisesti... -Matkaan lähdettiin turhia suunnittelematta luottaen tuuriin ja yleiseurooppalaiseen vieraanvaraisuuteen. Lento vain Amsterdamiin ja sitten soveltamaan. Nopeasti selvisikin, että Hollanti on oikeasti helkkarin fiksu maa, juna-asema löytyi näppärästi Schipolin Lentoasemalta ja junia lähti puolen tunnin välein, myös Groningeniin siispä vain lippua ostamaan. Groningenissä sitten kävely keskustaan päin arveltuani sieltä jonkin kartan löytäväni. No niinhän siinä kävi, että miehilläkin taitaa olla omat spesiaali vaistonsa, kun eksyin tietenkin paikalliselle punaistenlyhtyjen kadulle ja siinä oli taas pohjoisen pojalla ihmettelemistä. Kartta kuitenkin löytyi ja sitä kautta majapaikkani, siis se opiskelija-asuntolani. Vinkki: matkustus järj. säästää paljon, kun ostaa heti Schipolista n. 50 e alennus kortin jolla saa matkustaa junissa 40 % alennuksella vuoden ajan ja mukaan saa samalla alennuksella 3 kaveria. -Groningenissä useimmat opiskelijat asuvat n. 20-50 hlö:n kansainvälisissä kommuuneissa ja nämä sijaitsevat lyhyen pyörämatkan päässä kaikesta. Lisäksi kaikilla opiskelijataloilla on omat student managerinsa, joilta saa helposti apua yleisissä asioissa. Asunto asioissa kannattaa olla mahdollisimman aikaisessa ja ehdottomasti kannattaa vuokrata asunto jo elokuun puolivälin tienoolta, vaikka menisi paikalle myöhemminkin, sillä useimmat saapuvat syyskuun alussa. Asuntotilanne on heikko ja rahat tulee tältä osin nopeasti kuitattua, kun on fiksu kämppä. -Vinkki: Moesstraatilla sijaitseva op.asuntola on selvästi paras! -Itse kaupunki on todella elävä (paljon opiskelijoita ) ja kodikas, korviin pistävää on myös hiljaisuus, sillä suurin osa porukasta käyttää polkupyöriä. Groningen onkin maailman polkupyörä ystävällisin kaupunki ja fillarilla pääsee kaikkialle tosi kätevästi. Kaupunki on myös erittäin monikansallinen ja englannilla pärjää paremmin kuin täydellisesti ja paikallisilta menee myös Saksa. -Olisin voinut vielä pidemmäksikin aikaa jäädä vaihtoon! -Sain jonkin verran vaihtoaikana kavereita koulusta ja muualta enemmän. -Kannatti ehdottomasti lähteä! Koulu oli loistava ja korkeatasoinen. Muuten sain mahtavia kokemuksia, tapaamalla uusia ihmisiä ja näkemällä toista kulttuuria sekä matkustamalla upeissa paikoissa. 5

3) Universiteit Leiden -Opetuksen taso oli hyvä, jopa maan johtavia asiantuntijoita luennoimassa. Materiaalit olivat hyvät. -Paikassa olisi järjestetty maksullinen hollannin kielen kurssi, mutta en osallistunut. Tarkoituksenani oli parantaa englannin kielitaitoani vaihdon aikana. -Opiskeluista ei tullut minkäänlaista opastusta. Kv-koordinaattori järjesti kurssi-ilmoittautumisen. Paikanpäällä kävi ilmi, että pystyimme ottamaan pelkästään hallintotieteen kursseja, vaikka esim. poliittisten tieteiden kurssit olivat mielenkiintoisia. Kv-vastaava laitoksella ei joustanut, mutta professorit kyllä. Kursseja pystyi suunnittelemaan osittain. Tietoa sai netistä. -Meille tarjottiin pääasiassa seminaareja, missä piti lukea materiaalia jokaiseksi kerraksi ja keskustella niiden pohjalta. Lisäksi oli pieni ryhmätyö ja lopuksi piti esitellä oman loppupaperin aihe. Ei tenttiä, vaan n. 20 sivuinen tutkielma teorioineen. Tällaisia olivat jokaiset kurssit. Työmäärä oli huomattavasti suurempi kuin Vaasan yliopistossa vastaavaa opintoviikkomäärää kohti. -Sain yliopistolta etukäteen vahvistuskirjeen ja asuntohakemuslomakkeen -Vaihtareita ei haettu asemalta. Juna-asemalla oli yliopiston info-piste. -Paikassa olisi ollut tuutorointia, mutta itse saavuimme vähän myöhässä kun kaikki ryhmäjaot oli jo tehty. Näin oman tuutorini ensimmäistä kertaa tasan kuukauden päästä saapumisestani, ja hän osoittautui tehtäviinsä kyllästyneeksi valehtelija ksi. Muut vaihtarit olivat tyytyväisiä tuutorointiin. -Kansainvälisestä toimistosta sai tietoa lupa-asioissa. -Tammikuun lopussa oli kaksipäiväiset orientaatiopäivät, jotka olivat oikein mukavat. -Paikallinen voas järjesti kansainvälisten opiskelijoiden asumisen omissa vaihtaritaloissa ja asunnoissa ja asunnosta kerrottiin jo ennen lähtöä. Vuokrataso paikallisiin opiskelijoihin nähden oli korkeampi. -Asunto oli kerrostalosolu kahden hengen huoneessa. Koko talo oli pelkästään kv-opiskelijoille, joista suurin osa oli aasialaisia. Vuokra oli 204 euroa, mutta jos huonekaveri olisi lähtenyt aiemmin, olisin joutunut maksamaan koko vuokran 400 e. Asunnon etäisyys omasta tiedekunnasta oli n.200m, näkyi ikkunasta (5 min kävellen) -Sls, asumistoimisto, oli joustamaton eikä kovin palvelualtis. Meillä kävi siivooja joka aamu luuttuamassa käytävän ja siivoamassa keittiön ja kylpyhuoneet, siitä plussaa. Valvonta voisi olla tiukempaa, että yhden hengen huoneissa olisi todellakin asunut vain yksi henkilö. -Opiskelijataloni oli ylikuormitettu vessojen/suihkujen lukumäärään nähden. Mutta muuten kaikki meni aika ongelmattomasti. -Liikuntamahdollisuudet olivat monipuoliset. Opiskelijoille oli oma urheilukeskus, eikä hinta päätä huimannut, 31 e/ 3 kk. Kaikkia mahdollisia lajeja oli tarjolla. Paljon museoita, ja opiskelijoiden vuoden voimassa oleva maanlaajuinen museokortti maksoi 17,5 e. Matkustelu maan sisällä oli helppoa lyhyiden etäisyyksien vuoksi. -Oikeastaan en edes yrittänyt integroitua hollantilaiseen opiskeluympäristöön vaihdon aikana, vaan viihdyin mieluummin muiden vaihtareiden kanssa. -Kyllä kannatti ehdottomasti lähteä. Kielitaito parani niin opiskelun kuin sosiaalisenkin elämän ansiosta. Tuli paljon itsevarmuutta ja fiilis, että nyt selviää kaikesta. Se yllätti, että vaihtokokemus oli myös aikamoista itsetutkiskelua. Sitä huomaa ja oppii itsestään ihan uusia asioita kun ei ole vanhassa ympäristössä. Sopeuduin nopeasti vaihtariyhteisöön ja kulttuurishokki vaivasikin vasta kotona. Parasta kaikista oli uudet ystävät ympäri maailmaa. -Vaihdossa ollessa ei kannata ottaa mitään liian vakavasti, vaan keskittyä ystävyyssuhteiden solmimiseen. Leidenissä on useita satoja ulkomaisia opiskelijoita, joihin kannattaa tutustua, maisteriopiskelijat ja tavalliset vaihtarit. Kannattaa myös lukea joku Suomen historia minikoossa ja jotain muuta Suomi-tietoutta etukäteen, koska kiinnostuneita riittää kiperien kysymysten kanssa. Mikä on vastan tarkoitus saunassa, miksi Suomi oli Saksan kanssa liitossa toisessa maailmansodassa, mikä on vuotuinen sademäärä siinä muutamia! 6

4) Universiteit Utrecht -Utrechtista olin kuullut etukäteen pelkästään hyvää siellä vaihdossa olleilta: hollantilaiset puhuvat hyvää englantia, kaupunki on viriili opiskelijakaupunki, opetus tasokasta, paikallinen ESN-organisaatio loistava jne. -Utrechtin päästä tiedot opintomahdollisuuksista ja tarvittavat lappuset toimitettiin tarpeeksi ajoissa loppukesästä. Pystyin suunnittelemaan kurssini jo Suomessa. Tosin jonkun kurssin alkaessa huomasin ostaneeni sian säkissä kuten historian kursseilla, koska en ole lukenut historiaa, ne olivat vaikeita. Joihinkin kursseihin oli paljon halukkaita, ja kaikki eivät päässeet niille. Suunnitelmat muuttuivat radikaalisti ajan kuluessa. Ensimmäisen jakson aikana tein yhden kurssin (hirveästi työtä, koska kielitaito ei olut hyvä siinä vaiheessa), sekä yhden verkkokurssin Suomeen. Osallistuin aluksi myös erään historian kurssin luennoille, mutta jätin sen kesken, koska kurssilla oli paljon historiaa opiskelevia, ja asia alasta tietämättömälle (ja huonohkon kielitaidon omaavalle) vaikeaa. Ensimmäisessä jaksossa ei yksinkertaisesti riittänyt energia kahteen kovatöiseen kurssiin. -Varsinkin alussa vieraalla kielellä (englanti) kokonaan opiskelu tuotti vaikeuksia, mutta loppua kohden siihen alkoi tottumaan ja kotitehtävät ja esseet sujumaan paremmin. Pakollisia keskustelutunteja oli joka kurssista luentojen lisäksi. Pelkkä tenttiin meneminen ei onnistunut. Mielestäni yhden kurssin eteen sai tehdä paljon enemmän töitä Suomen yliopistossa totuttuun. Joka kerraksi täytyi tehdä esseitä ja lukea kirjaa tai luentoprujuja. Mutta näin asia tuli ainakin selväksi. Kursseihin kuului enemmän pakollista läsnäoloa, esseitä, kotitehtäviä. Opiskelu oli intensiivisempää. -Tiedekunnassa järjestettiin infopäivä vaihtareille. Siellä kuuli paljon hyödyllisiä asioita, kuten kurssiesittelyjä jne. Siellä sai kysyä, jos jokin jäi epäselväksi. Eikä juurikaan jäänyt. Jos ja kun ongelmia tuli eteen, tiedekuntamme vaihtarikoordinaattori auttoi vastaanotollaan tai sähköpostitse, kuten myös hollantilaiset opiskelijat. -Utrechtin yliopistosta tuli kattava infopaketti asunnonhakulomakkeineen ja muine lappuineen ja oppaineen. Todella hyvä ja kattava paksu kirjekuori, joka viimeistään sai vaihtarifiiliksen päälle. -Hollantiin lähtiessäni eivät odotukseni olleet korkealla minkään asian suhteen, sillä olin kuullut kaikenlaisia huonojakin kokemuksia entisiltä vaihtareilta. Tosin en mitään huonoa juuri Utrechtista. Perillä kohteessa aukesi taivas, joka kesti koko vaihtoajan eli viisi kuukautta: asuntomme oli erinomaisella paikalla, 11 housematea olivat huipputyyppejä jne. Vaihtoon on kuitenkin parasta lähteä ilman suurempia odotuksia, sillä koskaan ei tiedä mitä kohdemaassa odottaa. Omalla kohdallani kaikki oli lähestulkoon täydellistä. -Mentor-toiminta alkoi loistavasti heti alussa: meitä oli kentältä vastassa kaksi hollantilaismentoria, jotka matkustivat kanssamme Amsterdamista Utrechtiin, ja Utrechtissa saattoivat meidät asuntotoimistoon ja sieltä asuntolaamme saakka. -Paikallinen ESN oli myös todella huippu. Apua ja aktiviteetteja oli käytännössä tarjolla koko ajan. Kymmenen pistettä ja papukaijan merkki. -Saatuani Suomeen loppukesästä tiedon siitä, että joutuisin jakamaan huoneeni toisen opiskelijan kanssa ja keittiön ja kylpyhuoneet 11 muun vaihtarin kanssa olin hieman kauhuissani. Paikan päällä asumismuodosta ei koitunut juuri ollenkaan ongelmia. -Paikka oli keskustan tuntumassa kulttuurikeskus Parnassos, josta oli matkaa yliopistolle n. 5min. Talossa asui kymmeniä vaihtareita ja samassa yhteydessä oli myös Utrechtin kulttuurikeskus tanssi- ja musiikkitunteineen. Vilkas ympäristö siis, mutta pelkästään positiivisesti. 12 opiskelijan käytäväelämä sujui yllättävän mukavasti. Huoneen jakamista toisen opiskelijan kanssa helpotti se, että huoneeseen oli rakennettu parvi. Halusimme myös omaa rauhaa, joten jaoimme tilan siten, että toinen nukkui parvella, toinen alhaalla. Tosin äänieristeitä ei ollut nimeksikään. Mutta saatiin sentään ikään kuin oma rauha. -Vuokra oli 325 euroa, mikä on mielestäni kallis jaetusta huoneesta, ja jaetusta keittiöstä ja kylpyhuoneista 12 opiskelijan kesken. Mutta toisaalta asuntola oli loistavalla paikalla sijaintinsa puolesta ja hintaan sisältyi myös nettiyhteys. Joten ei valittamista. Jotkut vaihtarit joutuivat asuman todella kaukana. -Paikallinen Voas eli SSH oli melko tiukka vaihtareita kohtaan. Lieneekö joskus tulleen ongelmia siisteyden ym. takia. Yhden mokailuista sai kärsiä yleensä koko käytävä -Utrechtissa on paljon opiskelijoita (n.50 000), joten aktiviteetitkin olivat sen mukaisia. Vaihtooppilaille järjestettiin jatkuvasti organisoitua tekemistä (Retkiä eri kaupunkeihin, kokkausiltoja, peliturnauksia, bileitä jne.) Maksutkaan eivät yleensä päätä huimanneet. Näissä ESN:n järjestämissä tapahtumissa tapasi Utrechtin muita vaihtareita (ja positiivisen paljon hollantilaisia opiskelijoita) niistä ei halunnut jäädä juuri koskaan pois. Myöhemmin myös vaihtarit itsenäisesti järjestivät 7

kokkausiltoja yms. vaihtariasuntoloissa. Utrechtissa on mahdollista myös harrastaa liikuntaa aerobicsaleilla yms. Hinnat ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin Suomessakin. -5 kuukautta liian lyhyt aika opiskelun kannalta, varsinkin jos kieli ei ole jo valmiiksi hyvä, kuten minulla ei ollut. Kun kaikkeen tottuu ja paikka tuntuu lähes kodilta, täytyykin lähteä pois; jättää sekä opiskelu että ystävät taakseen. -Sosiaalinen elämä: loistava. Akateemisessa elämässä parantamisen varaa, sillä luennoilla kauan tuntui että kaikki muut puhuvat paljon parempaa englantia ja ymmärtävät todella vaikeitakin tekstejä. Olisi täytynyt olla rohkeampi kielen käyttäjä heti alusta alkaen. -Ehdottomasti jokaisen pitäisi lähteä vaihtoon. Se avartaa älyttömästi katsomaan maailmaa eri silmin. Aluksi hieman pelottikin lähteä, mutta olen onnellinen että en jänistänyt. Sain uusia pitkäaikaisia ystäviä ympäri maailmaa, ja pienten vaikeuksienkin myötä kielitaito parani silmissä. BELGIA 1) Institut Catholique des Hautes Etudes Commerciales -Sain ennen lähtöäni muutaman sähköpostin paikallisilta vaihtovastaavilta ja liitteenä opinto-oppaan. Sähköpostissa kerrottiin lähinnä, koska on ensimmäinen tapaaminen koulussa. -Kv-toimiston tädit kertoivat, että melko vapaasti saadaan valita kursseja opinto-oppaasta, mutta oli eri asia pääsikö kursseille. Sen päätti loppukädessä kurssin opettaja. Joillakin opettajilla oli negatiivinen asenne vaihto-oppilaita kohtaan, eivätkä he päästäneet oppilaita kursseille. Suurin osa oli onneksi vastaanottavaisia. Täytyy sanoa, että opastusta siellä päässä sai oikeastaan vain jonkun verran opintojaksojen valinnassa. -Minulla oli jonkun verran tietoa siellä järjestettävistä kursseista vanhan opinto-oppaan perusteella. Olin tehnyt suunnitelmani sen perusteella ja paikan päällä ne muuttuivat täysin. Kurssit luonnollisesti erosivat "vanhentuneesta" oppaasta, eikä kaikille kursseille pääsy ollut itsestään selvää. Menin sinne ns. kesken lukuvuotta ja suuri osa kursseista oli alkanut syksyllä ja jatkuivat keväällä, eikä niihin enää voinut osallistua. Mielestäni vaihdossani olikin juuri hankalinta mielenkiintoisten ja sopivien kurssien löytäminen. Valinnanvaraa oli vähän keväällä. Monet minulle sopivat kurssit ja sisällöltään mielenkiintoiset kurssit olivat alkaneet jo syksyllä. -Minkäänlaista orientaatiota ei ollut, vain yksi ranskankielen kurssi järjestettiin. -Käymäni kurssit eivät vaatineet niin paljoa työtä kuin normaalisti Vaasassa. Moneen kurssiin sisältyi ryhmätyö tai vastaava, mutta itse en suorittanut sen kaltaisia kursseja. Käymilläni kursseilla opetuksen taso oli ihan hyvä. Opetustilat olivat pieniä luokkahuoneita, joista löytyi liitutaulu ja osasta televisio. Opetusta oli pienissä ryhmissä. Tentit lukuvuosien lopussa peräkkäisinä päivinä. Opetuskielinä olivat niin ranska kuin englanti. -Lentokentältä piti selviytyä omin avuin, sillä kukaan ei tullut vastaan. -Ensimmäisenä päivänä tutoriksi kutsuttu henkilö kertoi hiukan koulusta, ja esitteli rakennukset, jonka jälkeen ei häntä ei paljon näkynyt, ja kaikki hänen lupaamansa ohjelmat jäi toteuttamatta. Vaihtotoimistokaan ei liiemmin ollut aktiivinen järjestämään ohjelmaa. -Olin varannut itselleni huoneen opiskelija-asuntolasta ennakkoon minulle lähetetyllä varauslomakkeella. Yksityinen vuokran-antaja on antanut yhteystietonsa ICHEC:iin, josta he puolestaan välittävät tiedot eteenpäin tuleville vaihtareille. En ollut varma, onko asunto odottamassa, sillä en ollut saanut varmistusta asiasta ennen lähtöä. Onneksi huone oli odottamassa. Paikan päällä kävi ilmi, että jostain syystä en ollut saanut ICHEC:in varmistusta huoneesta sähköpostitse -Asuin 19 hengen asuntolassa 1-1,5 km yliopistolta. Jokaisella oli oma huone, jossa ainakin lavuaari. Kaikissa huoneissa ei ollut omaa vessaa. Suihkuja oli joka kerroksessa yksi. Yhdessä kerroksessa n. 5 huonetta. Koko asuntolassa oli yksi keittiö. Vuokranantaja perheineen asui samaisessa talossa. Vuokra oli 280 /kk. -Mikäli olisin tiennyt asuntolasta enemmän; sen kunnosta ja käytännöistä, olisin voinut harkita kämpän etsimistä muualta. Osa vaihtareista teki niin. Tosin asuntolan sijainti oli hyvä, sillä se sijaitsi lähellä koulua, rauhallisella, siistillä ja kauniilla alueella. -Koulun kautta ei järjestetty mitään. Sitä kaipasin! Kalliilla hinnalla pääsi jumppiin ym. läheiseen liikuntakeskukseen. 8

-Kuulin myöhemmin, että muissa Brysselin yliopistoissa järjestetään ranskan kursseja, mutta oli jo liian myöhäistä ilmoittautua näille kursseille. Kannattaisi siis ottaa selvää esim. ULB:n (=yliopiston) tarjoamista kieliopinnoista. -Kannatti kuitenkin ehdottomasti lähteä vaihtoon! 2) Limburgs Universitair Centrum, Hasselt -Sain vastaanottavasta yliopistosta ennen lähtöä opinto-oppaan sekä asunnon varaamiseen liittyvät lomakkeet ja maksut. -Erasmus-opiskelijoille järjestettiin aluksi kahden päivän info jossa mentiin kaikki käytäntöön ja kouluun liittyvät asiat läpi. Siellä ohjattiin myös opintojen valinnassa. Kurssitarjonta oli hyvä. -Työn määrä Vaasaan verrattuna on kohtalaisen samanlainen. Kuten täälläkin kurssien vaatimukset vaihtelevat suuresti ja opintoviikkomäärä ei välttämättä ole verrannollinen vaadittavaan työhön. Opetuksen taso oli hyvää ja kieli oli englanti. Sillä pärjäsin erittäin hyvin. Suomalaisen kielitaso on huippuluokkaa verrattuna muuhun Eurooppaan. Paikassa järjestettiin kuitenkin myös kielikursseja. En osallistunut. -Opiskelu on hyvin pitkälti samanlaista kuin Suomessa. Paljon ryhmätöitä, joilla koulun puolesta varmasti pyrittiin saamaan kaikki irti vaihtokokemuksesta. Opiskeluun ja opintoihin liittyvä byrokratia on kuitenkin suomalaisen silmissä ajoittain humoristista. Välillä tuntui siltä, että Professorit eivät olleet töissä meitä varten. Kun oppi tavoille, kaikki toimi hyvin. -Paikassa haettiin tarvittaessa asemalta. Myös tutortoimintaa oli järjestetty ja se oli erittäin korkeatasoista, kuten Suomessakin. Yllätyin positiivisesti. -Asumisjärjestelyt sujuivat erinomaisesti. Sain ennen lähtöä varausmaksua vastaan kiinnitettyä itselleni paikan ja asuin lopulta 30 muun Erasmus-opiskelijan kanssa opiskelijatalossa. Matkaa yliopistolle oli n. 2 km ja vuokraa maksoin 180 euroa. Opiskelija-asunto vain Erasmuslaisille oli mahtava keksintö! -Vakuutus oli osittain pakollinen vaihdon ajalle, sillä se vaadittiin paikan päällä. -Vapaa-ajalla löytyi paljon tekemistä. Koulun alueella oli esim. kaksi uutta kuntosalia, ilmainen uimahalli ja mahdollisuus pelata tennistä. Asuntolan läheisyydessä oli myös Golf-kenttä. Elokuvateatteri oli lähellä. Kaupungin keskustaan palveluineen oli vain 2km matkaa. -Vaihtoaika oli mielettömän hienoa aikaa. Olin ainoa suomalainen kohteessa mikä oli kaikin puolin hyvä asia. Kielitaito parani ja vankistui. Pääsin myös hyvin mukaan paikalliseen elämään. Jo pelkkä asumismuoto pakotti kaikki ottamaan osaa. -Vaihtoon kannattaakin lähteä yksin, avoimella mielellä ja ottaa osaa alusta alkaen! 3) Katholieke Universiteit Leuven -Koulun internetsivuilta läysin paljon tietoa ennen lähtöä. -Poikkitieteellinen opiskelu oli suureksi ilokseni mahdollista Leuvenissa. -En osannut kieltä etukäteen, mutta saksan kieli auttaa todella paljon ymmärtämään flaamia. -Belgiasta paikallinen koordinaattori lähetti etukäteen vain ilmoittautumislomakkeen, opiskelijanumerot sekä muutaman esitteen koulusta. Kursseista ei saanut tietoa vasta kuin juuri ennen koulun alkua. Etukäteen en saanut tietää, mitä kursseja syksyllä järjestetään. Muutenkin lopullinen kurssilista tuli vasta muutama päivä ennen koulun alkua. Tietysti jotain tietoja kursseista sai mutta loppuhetken muutoksia tuli kuitenkin paljon. -Rekisteröityessäni koululle sain tarvittavan informaation käytännön asioista. Erasmus-koordinaattorini oli todella ystävällinen auttaen kovasti kurssien valinnassa. -Orientaatiokurssi järjestettiin viikkoa ennen virallista koulun alkua. Itse en kuitenkaan osallistunut koska olin ollut kielikurssin vuoksi jo kaupungissa yli kuukauden joten orientaatiopäivillä ei olisi ollut uutta informaatiota. Siellä kerrottiin vain käytännönasiat jotka tulee hoitaa kaupunkiin saavuttua. 9

Yliopisto järjesti myös vaihtareille bussimatkan Bruggeen mutta itse matkustin sinne omatoimisesti suurella kaveriporukalla. -Leuvenissa jokaisen kurssin luentoja on viikossa vain 2 tuntia joten kurssityöt jakautuvat koko lukukaudelle. Useimmiten kursseille joutui tekemään oman n. 15 sivullisen esseen. Kurssit kestivät koko lukukauden ajan. Opetus oli korkeatasoista. Professorit olivat todellakin oman alansa asiantuntijoita! Melkein jokaiselle kurssille täytyi ostaa syllabus, joka oli kurssia varten tarkoitettu kirja mihin oli koottu kurssin tärkeimmät asiat. Suuria eroja Suomessa opiskeluun ei kuitenkaan ollut. Monet kurssit olivat sisällöltään samoja kuin Suomessa. -Opetuskielenä oli englanti. Osallistuin myös vaihdon aikana todella hyvälle kolmen viikon flaamin kielen kurssille syyskuussa ennen koulun alkua. Opintoviikkoja siitä ei saanut mutta paljon uusia kavereita sekä 400 euroa rahaa. Teimme kieliryhmän kanssa matkan myös Gentiin ja Antwerpeniin. -Brysselin lentokentältä kestää vain 45 minuuttia matkustaa junalla Leuveniin. Vastaanottava yliopisto informoi todella hyvin kuinka saapua lentokentältä kaupunkiin. Minulla ei ollut tutoria mutta toisaalta sitä ei siellä olisi tarvinnutkaan. Belgiassa liikkuminen ja matkustelu on todella helppoa. -Asuin kaksi ensimmäistä yötä opiskelija-asuntolassa ennen kuin löysin oman asunnon. Belgiassa oma huone täytyi löytää itse mutta lopulta se ei ollut niin vaikeata kun oli aluksi pelännyt. Leuvenissa on monia satoja vaihtareita jotka kaikki ovat samassa tilanteessa. Sain etukäteen tiedon mahdollisuudesta majoittua asuntolaan maksimissaan viideksi yöksi mutta koska löysin asunnon jo toisena päivänä minut potkaistiin asuntolasta ulos. Siinä olikin sitten miettiminen missä asua neljä päivää ennen oman vuokrasopimuksen alkamis ta onneksi olin saanut jo kavereita kenen luona pystyi asumaan tarvittavan ajan -Asuin lopulta huoneistossa, jossa asui seuranani 4 italialaista sekä 4 espanjalaista. Jokaisella oli oma huone. Vuokra oli aika kallis, 280 euroa (hyvän huoneen Belgiasta saa n. 230 eurolla jos vain jaksaa etsiä). Omaan tiedekuntaan matkaa oli n. 1 kilometri. Itse yliopistohan on jakaantunut ympäri kaupunkia. -Urheilumahdollisuudet Leuvenissa olivat todella hyvät. Sopivan matkan päässä keskustan ulkopuolella oli urheilukeskus, jossa oli mahdollisuus harrastaa lähes mitä vain. Rakennuksien ilmastoinnissa olisi kyllä ollut toivomisen varaa. Kaupunki on täynnä idyllisiä pubeja, joista kaljavalikoimaa varmasti löytyi jokaiseen makuun. -Suurempia ongelmia en vaihdon aikana kohdannut, koska ihmiset olivat niin auttavaisia että asiat sai selvitettyä todella ripeästi. -Vaihdossa oli aivan upeata olla, mutta vuosi olisi ollut minulle aivan liian pitkä aika. Monet vaihtarit kuitenkin jäivät Belgiaan vielä kevätlukukaudeksi. -Leuvenissa on todella paljon vaihto-oppilaita, minkä vuoksi en kertaakaan tuntenut olevani ulkopuolinen. Belgialaiset olivat todella ystävällisiä ja eivät pelänneet englannin puhumista. Sain paikallisista monia kavereita sekä paikalliset sitsitkin tuli koettua. -Kulttuurishokkia Belgiassa ei tullut. Asumisolosuhteet olivat alhaisemmat kuin Suomessa, joten siihen joutui totuttelemaan vähän aikaa. Englannin kielitaito parani todella paljon. Suosittelen vaihtoon ja etenkin Belgiaan lähtöä todella paljon. Olen todella yllättynyt, että paikka ei ole ollut suuremmin suosiossa viime vuosina. Yliopisto on todella kuuluisa Belgiassa ja mm. Ranskaan, Hollantiin ja Luxemburgiin matkustat todella helposti. -Seuraaville paikkaan lähtijöille haluaisin sanoa, että asunnon etsimistä ei kannata pelätä! Se onnistuu helposti! Lähtekää rohkeasti kaikkiin opiskelijatapahtumiin mukaan, matkustelkaa ympäri Belgiaa sekä viettäkää aikaa Pangaessa (vaihtareiden oma kahvila). ESPANJA 1) Universidad de Autónoma de Barcelona -Opiskelu Autónomassa ei eroa paljoakaan suomalaisesta. Opiskelijat viettävät ehkä enemmän aikaa yliopistolla kuin Suomessa, siis opiskelevat kampuksen kirjastoissa. Tämä johtunee siitä, että yliopisto sijaitsee niin kaukana keskustasta, että ei sinne viitsi montaa kertaa päivässä matkustaa. -En saanut juuri mitään tietoa yliopistolta ennen lähtöä. Joitain summittaisia sähköpostitse tulleita ohjeita ensimmäisten päivien varalle, mutta siinäpä se. Esimerkiksi kurssitarjonnasta en saanut juuri 10