Käsitelty johtoryhmässä 7.12.2015 Tutkintosääntö Hyväksytty Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 14.12.2015 HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ 1 YLEISTÄ 1 Humanistisen ammattikorkeakoulun tehtävät Humanistinen ammattikorkeakoulu (jäljempänä Humak) on humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon asiantuntija ja johtava kouluttaja, jonka tehtävänä on järjestö- ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja luovan toimialan yrittäjyyden sekä tulkkausalan valtakunnallinen kehittäminen. Valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humak tarjoaa humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan ammatillista korkeakouluopetusta sekä tekee näiden alojen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävästä, tutkinnoista ja koulutuksen järjestämisestä on määrätty ammattikorkeakoululaissa (932/2014) ja valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (1129/2014). Humakin koulutusvastuut on määritelty valtioneuvoston tekemässä toimilupapäätöksessä. Tutkintosääntö täsmentää lainsäädännön ammattikorkeakouluopintoihin liittyviä määrittelyjä. Säännöstä selviää opintoja ja opetusta koskevat periaatteet ja keskeinen ohjeistus. Tutkintosäännön uusimistarve arvioidaan vuosittain. Uudistamisesta päättää ammattikorkeakoulun rehtori ja muutokset tutkintosääntöön hyväksyy Humanistisen ammattikorkeakoulun hallitus. Tutkintosääntöä muutettaessa kuullaan Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKOa. 2 Tutkinnot, koulutukset ja opetuskieli Humakissa suoritettavat tutkinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutuksina. (Liite 1, tutkintonimikkeet, koulutukset ja tutkintojen suoritusajat) Tutkintoon johtavien koulutusten laajuus perustutkinnossa on 210 tai 240 opintopistettä ja ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 60 tai 90 opintopistettä. Opetussuunnitelmat hyväksyy rehtori johtoryhmän kokouksessa. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot koostuvat perus- ja ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä. Pienin opiskelukokonaisuus on opintojakso, jonka laajuus ilmoitetaan opintopisteinä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot koostuvat syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi voidaan järjestää tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä ammatillisia erikoistumiskoulutuksia ja muuta täydennyskoulutusta. Humakin opetuskielenä on suomi. Lisäksi opetusta voidaan antaa viitotuilla kielillä sekä opetussuunnitelmien mukaisesti myös muilla kielillä. 2 OPETUS JA OPINNOT 3 Opintojen tavoitteet Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toimimiseen ja itsensä kehittämiseen ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen mukaisesti (valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014). Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen mukaisesti (valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014).
sivu 2 4 Opetussuunnitelma ja oman osaamisen kehityssuunnitelma Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella opintojen aloittamisvuoden opetussuunnitelman mukaisesti, ellei opetussuunnitelman uudistamisesta tai opiskelijan poissaolokausista muuta johdu. Opinnot suoritetaan opiskelijan oman osaamisen kehityssuunnitelman mukaisesti. Opiskelijat laativat oman osaamisensa kehityssuunnitelman, jota käsitellään opiskelijoiden ja valmentajien kesken käytävissä kehityskeskusteluissa. Ammattikorkeakoulututkintojen päivätoteutuksissa opiskelijat opiskelevat ensimmäisen ja toisen opintovuoden alueyksikkönsä kampuksella ja kolmannen ja neljännen lukuvuoden TKI-keskuksessa. Koko opiskelijaryhmä siirretään kahden vuoden/neljän läsnäololukukauden jälkeen TKI-keskuksen opiskelijoiksi. Opiskelijaa ei siirretä TKI-keskuksen opiskelijaksi, jos hänen opiskelunsa ovat selkeästi viivästyneet ja hänen opintojensa etenemisensä kannalta on perusteltua, että hän on edelleen merkittynä kampuksen opiskelijaksi. Opiskelija voidaan siirtää jo ennen neljän läsnäololukukauden täyttymistä opiskelijaksi TKI-keskukseen, jos hänelle on kertynyt hyväksilukemisten sekä Humakiin suoritettujen opintojen myötä vähintään 120 op tai jos siirto pienemmällä opintopistekertymällä muutoin on perusteltua. Tämä siirto voidaan tehdä aikaisintaan kuitenkin vasta yhden kampuksella opiskellun lukukauden jälkeen. Siirtopäätökset tehdään pääsääntöisesti toukokuun alussa ja ne tulevat voimaan sillä hetkellä, kun tiedot tallennetaan opintohallintojärjestelmään, kuitenkin viimeistään 1.6. alkaen. Myös joulukuussa voidaan tehdä siirtopäätöksiä, jotka tulevat voimaan viimeistään 1.1. alkaen. Siirtopäätöksen tekee opiskelijan valmentaja. Opiskelija voi myös ennen ns. virallista siirtoa suorittaa opintoja TKI-keskuksessa ja tämä ei edellytä hallinnollista siirtoa. Tässä tapauksessa opiskelija huolehtii itse aiheutuvista kuluista (esim. matkakulut). Siirtopäätöksen yhteydessä määritellään, kuka toimii jatkossa opiskelijan valmentajana. Tutkintoon johtavan koulutuksen monimuotototeutuksissa ja ylempien ammattikorkeakouluopintojen toteutuksissa vastaavia siirtoja ei tehdä. 5 Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte Humakissa opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Tämä vaatimus osoitetaan siten, että opinnäytetyö on tilaustyönä suoritettava työelämän kehittämistehtävä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa (valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014). Kypsyysnäyte kirjoitetaan äidinkielellä, mikäli se on suomi tai ruotsi. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, ohjaava lehtori päättää kypsyysnäytteen kielen. 6 Harjoittelu ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa tutkinnoissa Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvän ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Harjoittelussa on ohjaaja ja yhdessä Humakin, harjoittelupaikan ja opiskelijan kanssa nimetyt oppimistavoitteet. Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvan harjoittelun osuus on vähintään 30 op (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014).
sivu 3 7 Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittavien opintojen määrä on määritelty kunkin koulutuksen opetussuunnitelmassa. Vapaasti valittavia opintoja voidaan valita oman ammattikorkeakoulun eri koulutuksien tarjonnasta tai muiden korkeakoulujen opetustarjonnasta. Valmentaja hyväksyy opiskelijan tekemät opintovalinnat. 8 Kielitaito Ammattikorkeakouluja koskevan asetuksen 1129/2014 7 määrää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Koulutusjohtaja voi opiskelijan kirjallisesta anomuksesta, vastuullista kielten lehtoria kuultuaan, vapauttaa opiskelijan joko kieliopinnoista tai kielitaitovaatimuksista. Kieliopinnoista vapautus voidaan myöntää, mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä (mukaan lukien viittomakielinen kuurojen koulusivistys), tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, tai opiskelijalla on asiantuntijan toteama vakava lukihäiriö, josta on lääkärin lausunto. Opiskelijan on tässä tapauksessa suoritettava vastaava opintopistemäärä muita kieliopintoja. Kielitaitovaatimuksista vapautusta voidaan anoa, kun opiskelija on käynyt toisen kotimaisen kielen ja/tai vieraan kielen opintojaksot ja hän ei ole kahdesta yrityksestä huolimatta saavuttanut toisessa kotimaisessa kielessä kirjallisia ja/tai suullisia kielitaitovaatimuksia (vähintään arvosanaa tyydyttävä 1) tai hän ei ole saavuttanut vieraassa kielessä kielitaitovaatimuksia (vähintään arvosanaa tyydyttävä 1). 3 OPISKELIJAVALINTA JA OPISKELUOIKEUS Tutkinto-opiskelijaksi ottaminen yhteishaun kautta 9 Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijavalinta tehdään pääsääntöisesti korkeakoulujen yhteishaun kautta. Osa opiskelupaikoista varataan niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Alakohtaisten valintaperusteiden noudattamisesta ja ensikertalaisten opiskelijoiden kiintiöistä päättää ammattikorkeakoulun rehtori johtoryhmän kokouksessa. Opiskelijavalintaan liittyvistä viranomaistehtävistä vastaa hakijapalvelut. Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijaksi ottamisesta päättää koulutusjohtaja. Valinnan tulos ilmoitetaan hakijalle kirjeitse sekä sähköisessä Oma opintopolku-palvelussa. Ammattikorkeakoululain 26 :n mukaisesti Humak antaa humanistista ja kasvatusalaa opiskelemaan pyrkivälle tiedot terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista. Vaatimukset koskevat sekä koulutukseen hakemista, että varsinaista opiskeluaikaa. Pääsääntöisesti opiskelijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle, mutta humanistisella ja kasvatusalalla opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Humanistisella ja kasvatusalalla opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aikaisempi opiskelupaikan peruutuspäätös, mikäli toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. 10 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalinnan valintaperusteet vahvistaa ammattikorkeakoulun rehtori johtoryhmän kokouksessa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijaksi ottamisesta päättää koulutusjohtaja. Suomenkielisissä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa opiskelijavalinta tehdään korkeakoulujen yhteishaun kautta. Opiskelijavalintaan liittyvistä viranomaistehtävistä vastaa hakijapalvelut. Valinnan tulos ilmoitetaan hakijalle kirjeitse ja sähköisessä Oma opintopolku-palvelussa. Tutkinto-opiskelijaksi ottaminen erillishaun kautta 11 Humakissa tai muussa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa samaa tutkintoa opiskellut henkilö voi aiemman opiskeluoikeuden päätyttyä hakea oikeutta suorittaa kesken jääneet opinnot loppuun erillisellä määräaikaisella opiskeluoikeudella. Haku järjestetään kahdesti vuodessa. Erillisen opiskeluoikeuden myöntämisen perusteet vahvistaa rehtori vuosittain johtoryhmän kokouksessa. Päätöksen opiskelijaksi ottamisesta tekee koulutusjohtaja. Myönteisessä päätöksessä opinto-oikeus myönne-
sivu 4 tään aikaisintaan hakukautta seuraavan lukukauden alusta lukien. Hakemuksen käsittelystä peritään opiskelijalta 50 euron käsittelymaksu (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista 1440/2014). 12 Humakin väyläopinnot 60 op suorittanut henkilö voi hakea tutkinnon suoritusoikeutta ammattikorkeakoulututkintoon. Hakuaika on kahdesti vuodessa. Erillishaun valintaperusteet vahvistaa rehtori vuosittain johtoryhmän kokouksessa ja päätöksen opiskelijaksi ottamisesta tekee yliopettajan esityksestä koulutusjohtaja. 13 Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, joka siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu. Siirto-opiskelijan siirtyminen tapahtuu opiskelijan hakemuksesta. Siirto edellyttää, että tutkinnon suorittaminen määräajassa on mahdollista. Siirto-opiskelijaksi ottaminen on aina Humakin harkinnassa. Hakijat voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen mahdollisen haastattelun/valintakokeen ja/tai aiemman opintomenestyksensä perusteella. Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös se läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on käyttänyt siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen opiskeluun. Kun siirto-opiskelija ottaa vastaa uuden opiskeluoikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa (ammattikorkeakoululaki 932/2014). Siirto-opiskelijaksi voi hakea aikaisintaan ensimmäisen lukuvuoden jälkeen. Päätöksen siirto-opiskelijaksi ottamisesta tekee koulutusjohtaja. 14 Opiskelijavalintaa koskeva oikaisu Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua kirjallisesti 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö osoitetaan ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalle. 15 Opiskelu toisessa alueyksikössä Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelija voi suorittaa oman osaamisen kehittymissuunnitelman mukaisesti valitsemiaan opintojaksoja kaikissa Humakin toimipisteissä. Opiskelijan tulee ilmoittautua toisen toimipisteen ja koulutuksen opintoihin opintojaksokohtaisina ilmoittautumisaikana. 16 Toimipisteen vaihtaminen Koulutusjohtaja voi erityisen painavasta syystä, opiskelijan anomuksesta myöntää tälle siirron toimialayksikön toiseen toimipisteeseen aikaisintaan ensimmäisen läsnäololukuvuoden jälkeen, jos opiskeluryhmässä on tilaa. Opiskelupaikan vastaanottaminen, opiskelijaksi ilmoittautuminen ja opiskeluoikeus 17 Tutkinto-opiskelijan opiskelijaksi ilmoittautumisesta ja poissaolo-oikeudesta määrätään ammattikorkeakoululain (932/2014) 29 pykälässä. Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, tulee ilmoittautua lukuvuodelle läsnä olevaksi tai poissa olevaksi opiskelijaksi. Tämän jälkeen hänet kirjataan opiskelijaksi ja hänelle syntyy opiskeluoikeus Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ilmoittautua poissa olevaksi vain, jos hän ensimmäisen lukuvuonna: 1. suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua tai 2. on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai 3. on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan.
sivu 5 18 Opiskelupaikan vastaanottaessaan poissa olevaksi ilmoittautuvan opiskelijan on seuraavana lukuvuotena ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ja ammattikorkeakoulun määräämänä aikana (ammattikorkeakoululaki 932/2014). Monimuoto-opinnoissa ensimmäisenä vuonna poissa ollut opiskelija voi joutua aloittamaan opinnot toisella paikkakunnalla, sillä opintojen toteutuspaikkakunnat vaihtelevat monimuoto-opinnoissa jonkin verran vuosittain. 19 Opiskelijan on ilmoittauduttava lukuvuosittain läsnä olevaksi tai poissa olevaksi (ammattikorkeakoululaki 932/2014). Ilmoittautumisvelvollisuus koskee kaikkia ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevia ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita. Ilmoittautuminen läsnä olevaksi tai poissa olevaksi opiskelijaksi tehdään ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ja ammattikorkeakoulun määräämänä aikana (ammattikorkeakoululaki 932/2014). Ilmoittautuminen tehdään lukukaudelle tai koko lukuvuodelle, mikäli opiskelijalla on opinto-oikeutta jäljellä. 20 Tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeudesta määrätään ammattikorkeakoululain (932/2014) 30 pykälässä. Ennen 1.8.2015 opintonsa aloittanut tai opiskelijaksi kirjattu opiskelija voi olla poissa tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella yhteensä neljän lukukauden eli kahden lukuvuoden ajan. Opiskelija, joka on aloittanut opintonsa tai hänet on kirjattu opiskelijaksi 1.8.2015 tai sen jälkeen voi olla opintojen aikana poissa enintään yhden lukuvuoden eli kahden lukukauden ajan. Poissaoloaikaa ei lueta opinto-oikeusaikaan. Poissa olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla ei ole oikeutta suorittaa Humakissa opintoja eikä saada opintoihinsa liittyvää ohjausta eikä myöskään suorituksia opintosuoritusrekisteriin poissaolonsa aikana. 21 Erikoistumiskoulutuksia tai muuta aikuiskoulutusta suorittavilla opiskelijoilla ja erillisellä opiskeluoikeudella opiskelevilla ei pääsääntöisesti ole poissaolo-oikeutta. Koulutusjohtaja voi perustellusta syystä myöntää poissaoloaikaa, jos koulutuksen toteuttamisen opetusjärjestelyt sen mahdollistavat. Myönnetty poissaoloaika ei kuluta opiskeluoikeusaikaa. 22 Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönti johtaa opiskelijan opiskeluoikeuden menettämiseen Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (ammattikorkeakoululaki 932/2014). Opiskeluoikeuden menettämisestä ei tehdä erillistä päätöstä. Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönyt opiskelija voi hakea opiskeluoikeuden palautusta. Mikäli opiskeluoikeutta ei palauteta sille lukukaudelle, jota laiminlyönti koskee ja opinnot jatkuvat myöhempinä lukukausina, kuluttaa laiminlyönti poissaolokausia, mikäli opiskelijalla on lain suomaa poissaoloaikaa jäljellä. Jos poissaoloaikaa ei ole jäljellä, kuluttaa ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönti opiskeluoikeusaikaa. Opiskeluoikeus voidaan palauttaa, mikäli katsotaan, että opiskelijan on jäljellä olevana opiskeluoikeusaikana mahdollista suorittaa opinnot loppuun. Opiskeluoikeuden palautus tulee hakea laskennallisen opiskeluoikeusajan sisällä. Päätöksen opiskeluoikeuden palauttamisesta tekee opintoasiainpäällikkö. Hakemuksen käsittelystä peritään opiskelijalta 50 euron käsittelymaksu (valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista 1440/2014). 23 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opinnot järjestetään niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa (ammattikorkeakoululaki 932/2014). Laskennallinen opintopistekertymä on tällöin 60 opintopistettä lukuvuodessa ja 30 opintopistettä lukukaudessa. Opintojen laajuus määräytyy tutkinnon laajuuden mukaan sekä mahdollisen AHOT-menettelyn tuloksena. Opiskelijalla on oikeus hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista osaksi tutkintoaan Kokopäiväopiskelijan on suoritettava ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot viimeistään yhtä vuotta suoritettavien opintojen laajuutta pitemmässä ajassa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot järjestetään niin, että ne voidaan suorittaa työn ohessa. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan opiskeluoikeusaika on opintojen toteutuksen kesto lisättynä yhdellä vuodella. Opiskelija saa viimeisen opiskeluoikeuslukukauden aikana ilmoituksen opiskeluoikeusajan päättymisestä. Kun opiskelijan opiskeluoikeusaika ylittyy, opiskelijan opiskeluoikeus ammattikorkeakoulussa päättyy. Opiskelijalle voidaan hakemuksen perusteella myöntää opiskeluoikeusajan jatkoa. Ensimmäisen jatkoajan myöntämisen perusteet ovat ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa seuraavat: tutkinnosta puuttuu enintään 60 op, hakija esittää perustellut syyt opintojen edistymättömyyteen ja opiskelijan suunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi on toteuttamiskelpoinen. Erityiset terveydelliset yms. syyt voivat lie-
sivu 6 ventää opintopistemääräkriteeriä. Toinen jatkoaika voidaan myöntää opiskelijan hakemuksesta uusin erityisin perustein, jos jäljellä olevien opintojen määrä on vähäinen, suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi on ajantasainen ja toteuttamiskelpoinen ja opiskeluoikeusajan päättyminen olisi opiskelijan elämäntilanteen kannalta kohtuutonta. Koulutusprosessiryhmän valmistelevat kriteerit vahvistaa johtoryhmän kokouksessa rehtori. Opiskeluoikeuden jatkoa voidaan kerrallaan myöntää enintään kaksi lukukautta. Opiskelijan tulee tehdä hakemus opinto-oikeusaikana ja ammattikorkeakoulun ilmoittamana määräaikana. Päätöksen opiskeluoikeusajan jatkamisesta tekee koulutusjohtaja. Hakemuksen käsittelystä peritään 50 euron käsittelymaksu (valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista 1440/2014). Opiskelija voi hakea ammattikorkeakoulun rehtorilta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Muut kuin tutkintoon johtavat opinnot 24 Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat avoimia kaikille. Opiskelijat otetaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen opintojaksoille ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintojaksoihin voi liittyä vaatimuksia aiemmin suoritetuista opinnoista. Opiskeluoikeus syntyy opiskelijan maksettua opintomaksun. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen maksuista määrätään valtioneuvoston asetuksella ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista (1440/2014). Avoimet ammattikorkeakoulun opinnot voidaan järjestää myös väyläopintoina, joka mahdollistaa hakemisen tutkintoon johtavaan koulutukseen erillishaun kautta (ks. 12 ). Henkilö, joka suorittaa väyläopintoja, ei voi olla kirjoilla samanaikaisesti Humakin muussa koulutuksessa. 25 Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavia, työelämässä jo toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. Erikoistumiskoulutusten laajuus on vähintään 30 opintopistettä. 4 OPINTOJEN SUORITTAMINEN 26 Opintojaksoille ilmoittautuminen Opiskelijan on ilmoittauduttava opintojaksoille ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaisesti. Opintojaksolle ilmoittautumisen pääperiaate on, että etusija on niillä opiskelijoilla, joiden koulutuksen opetussuunnitelman mukaisiin opintoihin kyseinen opintojakso kuuluu. Monimuotototeutuksissa etusija on niillä, jotka on valittu ko. koulutukseen. Jos tämän jälkeen, kun etusijalla olevat opiskelijat on huomioitu, ilmoittautuneiden määrä ylittää enimmäisopiskelijamäärän, otetaan opiskelijat toteutukselle ilmoittautumisjärjestyksessä. 27 Opintojen hyväksilukeminen ja AHOT- menettely Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoittaa, että opiskelijalla on mahdollisuus hakea niin halutessaan aiemmin hankitun osaamisen perusteella osaamisen tunnustamista ja saada siitä hyväksilukupäätös. Osaamisen tunnustamista voidaan hakea riippumatta siitä, missä tai miten osaaminen on hankittu. Aiemmin hankittu osaaminen voidaan hyväksilukea joko korvaamalla opetussuunnitelmaan kuuluva opintojakso kokonaan tai osittain tai sisällyttämällä se tutkintoon vapaasti valittavina opintoina. Opintojaksosta voidaan hyväksilukea vähintään puolet kuitenkin siten, että vain kokonaiset opintopistemäärät hyväksytään. Opiskelija hakee ennen Humakin opintojen alkamista hankkimansa osaamisen hyväksilukua ahot-menettelyssä ensimmäisen lukukauden aikana. Osaamisen tunnustamista haetaan opintojaksokohtaisesti. Em. ajallisesta suosituksesta huolimatta myös, missä tahansa opintojen myöhemmissä vaiheissa on mahdollista lisätä uusia (puuttumaan jääneitä) hyväksilukemisia. Päätökset ahotoinnin kautta tehtävistä hyväksiluvuista tai niiden hylkäämisistä tekee pääsääntöisesti opiskelijan valmentaja.
sivu 7 Humakin opintojen aloittamisen jälkeen muualla hankittuun osaamiseen opiskelija voi hakea hyväksilukua erillisellä lomakkeella tai esittämällä osaamisen todentavat todistukset. Päätökset hyväksiluvuista tekee opintojaksosta vastaava lehtori tai opiskelijan valmentaja. Osaamisen tulee vastata koulutuksen opetussuunnitelman osaamistavoitteita. Korvata voidaan korkeintaan 10 vuotta aikaisemmin suoritettuja opintoja. Kokonaisiin tutkintoihin tai opintokokonaisuuksiin sisältyvillä opinnoilla voidaan korvata opintosuorituksia silloinkin, kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut yli 10 vuotta. Kun kyseessä ovat saman koulutuksen opinnot, jotka on suoritettu joko avoimessa ammattikorkeakoulussa tai toisessa ammattikorkeakoulussa, ne voidaan aikaisemmin suoritettuina tai tutkintoa suoritettaessa korvata opiskelijalle täysimääräisinä. Humakin AHOT-menettely on kuvattu henkilökunnan käsikirjassa ja opiskelijan AHOT-ohjeistuksissa. AHOT-menettelyn periaatteet vahvistaa koulutusprosessiryhmä. 28 AHOT-menettelyssä tehtyjen hyväksilukujen lisäksi opintojaksoja tai niiden osia voidaan korvata korkeakoulutasoisilla opinnoilla tai tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin voidaan sisällyttää sellaisia korkeakoulutasoisia opintoja, joille ei löydy vastaavuutta opetussuunnitelmassa. Korvaavuuksista päättää opintojaksosta vastaava lehtori ja vapaasti valittavien opintojen osalta opiskelijan valmentaja. Yleisen hakukelpoisuuden tuottavista opinnoista ei voida korvata ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja. Ammattikorkeakoululain mukaan osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija saa vaatia siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä lehtorilta. Hyväksilukemista koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua Humakin tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 5 OPINTOSUORITUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 29 Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Humanistisessa ammattikorkeakoulussa arviointi ja opiskelijan saama palaute on sekä laadullista että numeerista. Numeerisen arvioinnin rinnalla käytetään myös sanallista arviointia. Opintojakson arvioinnin perusteet ja muodot kuvataan opiskelijoille opintojakson toteutussuunnitelmaan pohjautuvassa suoritusohjeessa. Numeerisesti arvioitavat opintojaksot ja opinnäytetyö arvioidaan kolmella tasolla ja numeroilla 1-5 seuraavasti: kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2). Toisen kotimaisen kielen taito arvioidaan asteikolla 5-4 hyvä ja 3-1 tyydyttävä. Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi edellytettävät täydennykset on tehtävä opintojaksosta vastaavan lehtorin ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Erityisistä syistä ja anomuksesta opiskelija voi saada suoritukselleen täydennysaikaa enintään lukuvuoden loppuun saakka. Jos opintojaksoon sisältyy tentti, on varsinaisen tentin lisäksi kaksi uusintatenttimahdollisuutta. Uusintatenttiin voi osallistua yleisenä tenttipäivänä. Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa tentin arvosanaa. Tulkin koulutuksessa erillistä toiminnallista näyttöä edellyttävissä tenteissä samanlaista mahdollisuutta osallistua yleiseen tenttipäivään ei ole, vaan uusinnoista sovitaan erikseen. Opintojaksoarviointi on annettava neljän viikon kuluessa opintojakson päättymisestä tai muusta sovitusta aikataulusta edellyttäen, että opiskelija on tehnyt suorituksensa ajoissa. Opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija saa ammattikorkeakoululain mukaan vaatia siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua sen suorittaneelta lehtorilta. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua tutkintolautakunnalta tai muulta siihen tehtävään määrätyltä toimielimeltä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opinnäytetyöstä annetaan numeraalisen arvioinnin lisäksi kirjallinen lausunto. Koulutusprosessiryhmän valmistelevat opinnäytetyön arviointiperiaatteet ja arvioinnin oikaisuperiaatteet päättää rehtori johtoryhmän kokouksessa.
sivu 8 30 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Opintojaksot arvioidaan laadullisesti ja numeerisesti seuraavasti; kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2). Opintojakson arvioinnin perusteet ja muodot kuvataan opintojakson toteutussuunnitelmassa. Opintosuoritusten arvioinnissa voidaan kuulla myös työelämän edustajaa. Opiskelijan tulee suorittaa opintojaksossa vaadittavat tehtävät ensisijaisesti kuukauden kuluessa opintojakson päättymisestä, mutta viimeistään saman lukuvuoden loppuun mennessä. Opintojakson täydentämiseksi vaadittavat tehtävät on suoritettava tutkinnon suorittamisajan sisällä. Lehtorin tulee antaa arviointi neljän viikon kuluessa opintojakson päättymisestä. 31 Tutkintolautakunta Opintosuoritusten oikaisupyyntöjen käsittelyä varten ammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta. Tutkintolautakunnasta ja sen kokoonpanosta ja tehtävistä on määrätty ammattikorkeakoululaissa (932/2014, 19 ). Tutkintolautakunnan puheenjohtajana toimii yliopettaja ja jäseninä yksi lehtori ja yksi opiskelija. Puheenjohtajalla ja jäsenillä on kullakin henkilökohtainen varajäsen. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja lehtorin toimikauden pituus on kerrallaan kaksi vuotta ja opiskelijajäsenen yksi vuosi. Ammattikorkeakoulun hallitus nimittää tutkintolautakunnan jäsenet toimikausittain. Opiskelijaedustaja nimetään opiskelijakunnan esityksestä. Kun tutkintolautakunnassa käsitellään opiskelijavalintaa koskevia oikaisuvaatimuksia, puheenjohtajana toimii rehtori. Tutkintolautakunnan tehtävät määritellään ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistamassa tutkintolautakunnan toimintaohjeessa. 32 Tutkintotodistus Suomenkielisessä koulutuksessa opintonsa suorittaneille tutkinto-opiskelijoille annetaan suomenkielinen tutkintotodistus, jonka liitteenä ovat suomenkielinen ja englanninkielinen opintorekisteriote ja kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement. Englanninkielellä tutkintonsa suorittaneille annetaan tarvittaessa sekä suomen- että englanninkielinen tutkintotodistus. Lukuvuoden valmistumispäivät päättää koulutusprosessiryhmä. Opiskelijan tulee hakea tutkintotodistusta tutkintotodistuspyyntölomakkeella viimeistään kaksi viikkoa ennen valmistumispäivää. Avoimen ammattikorkeakoulun ja kansainväliseen opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tuleville opiskelijoille annetaan suoritetuista opinnoista opintorekisteriote. Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa voi olla erikseen määriteltyjä opintojaksopaketteja, joiden suorituksesta voidaan opiskelijalle antaa opintorekisteriotteen lisäksi todistus. 6 MUITA SÄÄNNÖKSIÄ 33 Kurinpitomenettely ja turvallisuus Opiskelijaan, joka on Humanistisessa ammattikorkeakoulussa menetellyt vilpillisesti tai muutoin rikkonut ammattikorkeakoulun järjestystä, sovelletaan ammattikorkeakoululain (932/2014) pykäliä 38 ja 39. Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän: 1) häiritsee opetusta; 2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti; 3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo ammattikorkeakoulun järjestystä; 4) kieltäytyy ammattikorkeakoululain 36 :ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä; taikka 5) on ammattikorkeakoululain 36 :ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.
sivu 9 Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka ammattikorkeakoulun järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai ammattikorkeakoulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Jos opiskelija kieltäytyy ammattikorkeakoululain 34 :n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu niihin. Jos opiskelija kieltäytyy ammattikorkeakoululain 34 :n 4 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän antaa sen nähtäväksi. Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää ammattikorkeakoulun rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Rehtori ja lehtori sekä harjoittelupaikan ohjaaja voivat ammattikorkeakoululain 38 :n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen ja toimenpiteet tulee kirjata. Hallitus tekee ammattikorkeakoululain 38 :n 4 momentin mukaisen päätöksen. Samalla kun opiskelijan määräaikaista erottamisesta tai opiskelusta pidättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa noudatetaan opiskeluvilpin osalta rehtorin vahvistamia Humanistisen ammattikorkeakoulun eettisiä ohjeita. Opiskeluoikeuden peruuttamisen osalta kurinpitomenettely on kuvattu Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen Humakissa -ohjeessa, jonka vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus. 34 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen humanistisella ja kasvatusalalla Ammattikorkeakoululain (932/2014) 33 mukaan opiskelijalta voidaan viimesijaisena keinona peruuttaa opiskeluoikeus humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinnoissa. Mikäli opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilaa tai toimintakykyä koskevien seikkojen vuoksi, ja opiskelija osoittaa peruuttamisen aiheuttaneiden syiden poistuneen, voidaan opiskeluoikeus opiskelijan hakemuksesta palauttaa. Opiskeluoikeuden peruuttamisen ja palauttamisen perusteet, prosessin eteneminen sekä prosessiin liittyvien arkaluonteisten tietojen käsittelyä, luovutusta ja säilyttämistä koskevat vastuut ja toimintatavat on kuvattu Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen Humakissa -ohjeessa. Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää ammattikorkeakoulun hallitus rehtorin esityksestä ja opiskeluoikeuden peruuttamisesta ammattikorkeakoulun rehtori johtoryhmän kokouksessa. Peruuttamista ja palauttamista koskevaan päätökseen voidaan hakea muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja tarvittaessa edelleen Helsingin hallinto-oikeudelta. 35 Oikaisumenettely ja muutoksenhaku Oikaisumenettelystä ja muutoksenhausta on säädetty ammattikorkeakoululaissa (932/2014) ja laissa opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta (956/2011). 36 Tutkintosäännön siirtymä- ja voimaantulosäännökset Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkintosääntö on hyväksytty Humanistisen ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 17.5.2005 ja sittemmin 17.9.2007, 8.9.2010, 4.6.2012, 11.12.2013, 31.8.2015 ja 14.12.2015 ja tulee voimaan 1.1.2016.
sivu 10 Liite 1: Koulutukset, tutkintonimikkeet ja tutkintojen suoritusajat Valtioneuvoston myöntämässä toimiluvassa (11.12.2014) Humakin koulutusvastuuseen kuuluu seuraavat koulutukset ja tutkintonimikkeet. 1. Kulttuurituottaja, Kulttuurituottaja (AMK), 240 op, 4 vuotta (suoritusaika määräytyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan) 2. Kulttuurituottaja, Kulttuurituottaja (ylempi AMK) 60 op, 1 vuosi, 1.1.2016 jälkeen aloittavilla ryhmillä 1,5 vuotta 3. Kansalaistoiminta- ja nuorisotyö, Yhteisöpedagogi (AMK) 210 op, 3,5 vuotta (suoritusaika määräytyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan) 4. Kansalaistoiminta ja nuorisotyö, Bachelor of Humanities 210 op, 3,5 vuotta 5. Järjestö- ja nuorisotyö, Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) 90 op, 2 vuotta 6. Degree Programme in Youth work and Social Equality, Master of Humanities 90 op, 2 vuotta 7. Viittomakieli ja tulkkaus, Tulkki (AMK) 240 op, 4 vuotta (suoritusaika määräytyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan) 8. Tulkkaustoiminnan kehittäminen, Tulkki (Ylempi AMK) 90 op, 2 vuotta 9. Degree Programme in Sign Language Interpreting, Master of Humanities 90 op, 2,5 vuotta