Viestintäviraston asioita SRAL:n kesäleirillä 2005 Pekka Länsman Liikenneyksikön päällikkö
Radioamatööriluokat Euroopassa ja Suomessa Amatööritoiminnan harmonisointi, mitä se on? Harmonisoinnin hyödyt ja haitat Hyöty:? Haitta: Ei voi tehdä mitä itse lystää. Missä harmonisoidaan? ITU CEPT Onko harmonisointiin pakko osallistua? Onko harmonisoinnin tuloksia pakko noudattaa?
Radioamatööriluokat Euroopassa ja Suomessa CW:n osaamisvaatimus poistui WRC-2003:ssa Ennen CW:n poistumista Yleisluokka Teknillinen luokka CW:n poistuttua Yleisluokka Perusluokka Tietoliikenneluokka Perusluokka
Radioamatööriluokat Euroopassa ja Suomessa Määräys MERIRADIO- JA RADIOAMATÖÖRIVIESTINNÄN TUTKINTOVAATIMUKSISTA Annettu Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2003 Radioamatöörin pätevyystutkinnot Radiolain 15 :ssä tarkoitettuja radioamatööriviestinnän pätevyystutkintoja ovat yleisluokan ja perusluokan pätevyystutkinnot. Radioamatöörin pätevyystutkinnot koostuvat osatutkinnoista, joiden tutkintovaatimuksina ovat: 1) radioamatöörimääräysten ja -viestinnän sekä hätäviestinnän ja aseman turvallisuusohjeiden tuntemus; 2) sähkö- ja radiotekniikan perusteiden tuntemus; sekä 3) sähkö- ja radiotekniikan laaja tuntemus. Yleisluokan radioamatööritutkintoon sisältyvät osatutkinnot 1 ja 3. Perusluokan radioamatööritutkintoon sisältyvät osatutkinnot 1 ja 2. Voimaatulo ja siirtymäsäännökset Ennen tämän määräyksen voimaantuloa suoritettu teknillisen luokan radioamatöörin pätevyystutkinto vastaa tämän määräyksen 9 :ssä tarkoitettua radioamatöörin yleisluokan pätevyystutkintoa. Ennen tämän määräyksen voimantuloa suoritettu tietoliikenneluokan radioamatöörin pätevyystutkinto vastaa tämän määräyksen 9 :ssä tarkoitettua radioamatöörin perusluokan pätevyystutkintoa.
Radioamatööriluokat Euroopassa ja Suomessa Radioasioilla on eri tasoista harmonisointia 1. EU-säädös 2. CEPT-ECC:n päätös 3. CEPT suositus 4. CEPT raportti Amatööriasioista ei ole EU-säädöksiä eikä CEPT-ECC:n päätöksiä. Amatööritoiminnan harmonisointi on hoidettu suosituksilla ja raporteilla.
CEPT-amatöörilupa ja HAREC-todistus Parhaiten on harmonisointi hoidettu (korkeimman amatööriluokan) luville ja pätevyystodistuksille. Luvat: CEPT Recommendation T/R 61-01 Oikeus käyttää kaikkia amatööribandeja eli Suomessa nykyisin Y ja T (entäpä P) Mitä CEPT-luvassa lukee CEPT-lupa oikeuttaa käyttämään tilapäisesti ulkomailla Pätevyydet: CEPT Recommendation T/R 62-02 (HAREC) Koskee korkeinta amatööriluokkaa (eli Suomessa nykyisin Y ja T) Tutkintojen aiheluettelo (mitä asioita on kysyttävä tutkinnoissa) HAREC-todistuksen sisältö (mitä todistuksessa lukee) HAREC-todistuksella saa pysyvän luvan ulkomailla ilman tutkintoa.
Mihin CEPT-luokkaan perusluokka kuuluu? Epäloogisuus edellisessä kalvossa: lupien tunnustaminen koskee Suomen luokkia Y, T ja P pätevyystodistusten tunnustaminen koskee Y ja T Epäloogisuus johtuu historiasta. Suomen perusluokan vaatimukset eivät vastaa HAREC-vaatimuksia. Perusluokka antaa kuitenkin niin laajat oikeudet, että perusluokkalaisille annetaan CEPT-lupa. Epäloogisuuden lisäksi, onko tässä muutakin ongelmaa? Ja jos on, miten se ratkaistaan?
Muut CEPT-amatööriluokat ERC Report 32: Novice examination and certificate Tämä on siis Raportti eikä Suositus Vain Novice-tutkinto ja todistus Ei lupien tunnustamista Novice on eri asia kuin Suomen perusluokka Nyt tekeillä uusi suositus Novice-luokan luvista Draft ECC Recommendation (05)06: CEPT Novice Radio Amateur Licence Novice-luokan lupien hyväksyminen (eli tilapäinen käyttö ulkomailla ilman vierailijalupaa) Tämä suositus on lausuntokierroksella (http://www.ero.dk/)
Entä alkeisluokka???
Entä alkeisluokka??? Tekeillä OLI CEPT-raportti alkeisluokasta. (ECC Report on radio amateur Entry level licence) Ranska vastusti voimakkaasti (not compatible with our legislation) Jos yksi maa vastustaa loppuun asti, ei pääse nopeutettuun hyväksyntään. Nyt Entry level menee hankalammin muodollisesti hyväksyttäväksi Hyväksyntä ei ole lainkaan varmaa.
Mitä nyt sitten tehdään? Amatööriluokkien tilanne Euroopassa on sekaisin: Entry-luokan kohtalo on epäselvä Sekaannus vallitsee saisivatko Entry-luokkalaiset rakentaa itse. Kukaan ei oikein ymmärrä Novice-luokan suhdetta muihin luokkiin. Vaatimusten ja oikeuksien (bandit) suhde on vaikea sopia. Mutta eipä ole meilläkään sen paremmin: Mihin Suomen perusluokka sijoittuu? Pitäisikö perusluokan vaatimuksia muuttaa niin että se vastaisi selvästi jotain CEPT-luokkaa? Halutaanko alkeisluokkaa vai ei?
Mitä nyt sitten tehdään? Oma ehdotukseni: 1. Pidetään (meillä Suomessa) taukoa siihen asti, että muun Euroopan tilanteeseen tulee vähän selvyyttä. 2. Suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti alkeisluokkaan, mutta 3. pyydetään CEPTiä selventämään luokkajakoa.
Pätevyystutkintojen siirto Radiolain muutos 46/2005: Pätevyystodistuksen saamiseksi on suoritettava pätevyystutkinto. Tutkinnossa on osoitettava kyseiseen radioviestinnän lajiin liittyvien sääntöjen, ohjeiden ja laitteiden tuntemus sekä tarvittava kielitaito. Viestintävirasto määrää tutkintovaatimukset sekä tutkinnon vastaanottajat. Hakemuksesta viraston ulkopuolinen taho voidaan määrätä tutkinnon vastaanottajaksi. Tutkinnon vastaanottajalla tulee olla tehtävän edellyttämä taito ja kokemus.
Pätevyystutkintojen siirto Mikä taho voitaisiin valtuuttaa tutkinnonpitäjäksi? Oltava lain vaatima taito ja kokemus Kyettävä luotettavasti järjestämään tutkinnonpito Oltava jäsenpohjaltaan ja taloudeltaan riittävän vahva Kyettävä takaamaan tutkintopalvelut koko maassa (kohtuus kaikessa, tietysti) Tutkintojen hinta oltava kohtuullinen (suhteessa nykyiseen hintaan 12,95 / tutkintomoduli) Täytettävä kaikki kyseeseen tulevat lain vaatimukset (hyvä hallintomenettely, tasapuolisuus )
Pätevyystutkintojen siirto Systeemi voisi toimia niin, että jos löytyy kiinnostunut organisaatio, joka täyttää vaatimukset: hakemus Viestintävirastolle hakemus tutkitaan ja tarkastetaan, täyttyvätkö kriteerit sovitaan tutkinnon hinnasta sovitaan tutkintopalvelujen kattavuudesta sovitaan yhteydenpito- ja raportointimenettelystä yms Käytännössä homma voisi perustua nykyiseen tutkijaorganisaatioon, joka on osoittautunut päteväksi ja vastuuntuntoiseksi. Homman pyörittäjä vain muuttuisi toiseksi.
Radioviestinnän luottamuksellisuus Radiolain muutos 46/2005: Radioviestinnän luottamuksellisuus Radioviestintä on luottamuksellista ja sitä saa vastaanottaa vain se, jolle se on tarkoitettu. -------------------------------------------------------------------------------- Luottamuksellisena radioviestintänä ei pidetä: 1) televisio- ja ääniradio-ohjelmistojen alkuperäisiä lähetyksiä; 2) hätäkutsuja; 3) yleisellä kutsukanavalla harjoitettavaa radioviestintää; 4) radioamatööriviestintää; 5) lyhytaaltoradioviestintää 27 megahertsin taajuusalueella; eikä muuta sellaista radioviestintää, joka on tarkoitettu yleisesti vastaanotettavaksi.
Taajuusasioita (1) WRC-2003: 7 000-7 100 AMATEUR AMATEUR-SATELLITE 5.140 5.141 5.141A 7 100-7 200 AMATEUR 5.141A 5.141B 5.141C 5.142 5.141C In Regions 1 and 3, the band 7 100-7 200 khz is allocated to the broadcasting service until 29 March 2009 on a primary basis. (WRC-03)
Taajuusasioita (1) Mutta: Lausuntokierroksella on ECC Recommendation (05)05 EARLY ACCESS FOR THE AMATEUR SERVICE TO THE BAND 7100-7200 khz joka suosittelee, että recommends that administrations within CEPT may allow stations in Amateur Service to use the band 7100-7200 khz on a secondary basis provided that the transmitter output power does not exceed 24 dbw. On odotettavissa, että teksti hyväksytään CEPTin suositukseksi. Sitten mietitään, saatetaanko se voimaan Suomessa.
Taajuusasioita (2) 1,8 2 MHz kaistan yhtenäistäminen Tällä hetkellä neljä osakaistaa) 1810 1850 khz -> 1 kw 1850 1855 khz -> 15 W 1861 1906 khz -> 15 W 1912 2000 khz -> 15 W 1 810-1 850 AMATEUR (5.98 5.99 5.100 5.101) 1 850-2 000 FIXED MOBILE except aeronautical mobile (5.92 5.96 5.103) 5.96 In Germany, Armenia, Austria, Azerbaijan, Belarus, Denmark, Estonia, the Russian Federation, Finland, Georgia, Hungary, Ireland, Iceland, Israel, Kazakhstan, Latvia, Liechtenstein, Lithuania, Malta, Moldova, Norway, Uzbekistan, Poland, Kyrgyzstan, Slovakia, the Czech Rep., the United Kingdom, Sweden, Switzerland, Tajikistan, Turkmenistan and Ukraine, administrations may allocate up to 200 khz to their amateur service in the bands 1 715-1 800 khz and 1 850-2 000 khz. However, when allocating the bands within this range to their amateur service, administrations shall, after prior consultation with administrations of neighbouring countries, take such steps as may be necessary to prevent harmful interference from their amateur service to the fixed and mobile services of other countries. The mean power of any amateur station shall not exceed 10 W. (WRC-03) 5.100 In Region 1, the authorization to use the band 1 810-1 830 khz by the amateur service in countries situated totally or partially north of 40 N shall be given only after consultation with the countries mentioned in Nos. 5.98 and 5.99 to define the necessary steps to be taken to prevent harmful interference between amateur stations and stations of other services operating in accordance with Nos. 5.98 and 5.99.
Taajuusasioita (2) 1,8 2 MHz kaistan yhtenäistäminen eli johtopäätös: Ei käy.
Taajuusasioita (3) 70 cm taajuusalueen laajennus entiselleen (432-438 MHz -> 430-440 MHz) Ei käy.
Taajuusasioita (4) Lähetystehon korotus: Periaatteessa HF-alueilla 1,5 kw, MUTTA jos lähetinantenni sijaitsee paikassa, jossa ihmiset oleskelevat, sähkö- ja magneettikentän voimakkuuksien (tehollisarvo) ja niitä vastaavien ekvivalenttisten tehotiheyksien enimmäisarvot eivät saa ylittää ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 294/2002 liitteen 7 mukaisia raja-arvoja. 144 ja 432 MHz alueiden alareunassa CW-teho 600 W, MUTTA vain CW:llä ja sitä vastaavilla kapeakaistaisilla lähetteillä. Periaatteessa LF-alueella (136 khz) 1 W (eirp), MUTTA Ensin on selvitettävä miten antenni suojataan niin, ettei sitä pääse koskettamaan. Onko Turvatekniikan keskuksella määräystä tällaisesta?
Taajuusasioita (5) WRC-2007 Seuraava ITU:n radiokonferenssi (WRC-2007) pidetään parin vuoden päästä. Sen esityslistalla on 1.13 Review of all frequency allocations between 4-10 MHz. Periaatteessa kenelle tahansa asiansa riittävän hyvin perustelevalle voidaan antaa lisätaajuuksia (tai jos perustelee asiansa huonosti, ottaa taajuuksia pois). Amatöörien joukosta on kuulunut ääniä, että jospa saataisiin vielä 7200-7300 khz.
Taajuusasioita (5) WRC-2007 Toinen amatööreihin liittyvä asia on LF-allokaation (135,7 137,8 khz) tekeminen maailmanlaajuiseksi. (Nyt vain Euroopassa.)
Uusi lupien käsittelyjärjestelmä PLH:n radio-osastolle Euroopan ensimmäinen (?) radiohallinnon tietokonejärjestelmä HP-3000 vuonna 1979. Palvellut uskollisesti yli neljännesvuosisadan. Uuden järjestelmän suunnittelu ollut käynnissä jo pitkään. Nyt ollaan testaus- ja käyttöönottoasteella. Tuotantokäyttö alkaa tammikuussa 2006. Mitä merkitsee amatööreille? Lupien automaattiuusinta Lupien ulkoasu muuttuu Yhteys taajuustietokantaan -> taajuusmaksu
Taajuusmaksu
Taajuusmaksu Taajuusmaksun perusidea: Ei laskuteta siitä, montako laitetta luvan-haltijalla on, vaan siitä, paljonko hän käyttää taajuuksia. Maksu saa käyttäjät tehostamaan taajuuksien käyttöä ja luopumaan tarpeettomista taajuuksista. Taajuusmaksua laskettaessa katsotaan, paljonko luvanhaltija käyttää taajuuskaistaa (montako khz) käyttääkö hän ruuhkaista vai hiljaista taajuusaluetta mikä on lähettimen kantomatka (lähetyksen peittoalue) kauanko lähetin on ollut käytössä onko lähetin ruuhka-suomessa vai maaseudulla paljonko on lähetystehoa onko kyseessä yksinoikeustaajuus vai muiden kanssa jaettu mihin radiolaiteryhmään lähetin kuuluu.
Taajuusmaksu Tämä ei näytä kovin hyvältä radioamatööreille, koska amatöörit saavat käyttää erittäin laajaa taajuuskaistaa (montako khz) käyttävät juuri kaikkein halutuimpia taajuuksia (2 m, 70 cm) pitävät kaukoyhteyksiä (erittäin suuri kantomatka) ovat käyttäneet amatöörilähettimiä jo 1920-luvulta käyttävät lähettimiään erityisesti ruuhka-suomessa käyttävät poikkeuksellisen suurta lähetystehoa käyttävät useita taajuusalueita yksinoikeudella.
Taajuusmaksu Kaikkia kertoimia ei kuitenkaan käytetä kaikkiin lähettimiin. Amatöörien taajuusmaksut on jaettu kolmeen maksuluokkaan: 1. Tavallinen radioamatöörilähetin 2. Korotetun lähetystehon käyttö 3. Muu erikoisluvan vaativa amatöörilähetin. Yksi taajuusmaksun kertoimista on radiolaiteryhmä (perusmaksukerroin S). Tavallisen amatöörilähettimen S = 0,014. Perusmaksu P, jolla kaikki taajuusmaksut lasketaan, on 1295,50. Laskukaava tavallisen amatöörilähettimen taajuusmaksulle on Maksu ( ) = S * P = 0,014 * 1295,50 = 18,14 vuodessa. Tällä hetkellä maksu on 16 vuodessa, joten korotusta tulee pari.
Taajuusmaksu Yhtä onnellisesti ei käy korotetun lähetystehon käyttäjille. Laskukaava korotetun lähetystehon käyttäjälle on Maksu ( ) = K4 * B 0 * S * P. K4 = Ruuhka-aluekerroin (esimerkiksi Helsingissä 1,2) B 0 = Kaistanleveys suhteessa yhteen 25 khz kanavaan S = Korotetun lähetystehon perusmaksukerroin = 0,004. P = Perusmaksu = 1295,50. Esimerkki: Helsingissä sijaitsee amatööriasema, jolla on oikeus käyttää korotettua tehoa alueilla 144,0-144,150 MHz, 432,0-432,025 MHz, 432,025-432,300 MHz, 1296,0-1296,3 MHz, 2304-2304,15 MHz ja 2310-2310,3 MHz. Tällöin K4 = 1,2. B 0 = osakaistojen yhteenlaskettu leveys / 25 khz = 48. Maksu = 1,2 * 48 * 0,004 * 1295,50 = 298 vuodessa.
Taajuusmaksu Muut erikoisluvan vaativat amatööriasemat. Laskukaava muille amatöörien erikoisluville on Maksu ( ) = K4 * B 0 * S * P. K4 = Ruuhka-aluekerroin (esimerkiksi Kokkolassa 1,0) B 0 = Kaistanleveys yhteensä suhteessa yhteen 25 khz kanavaan S = Muiden erikoislupien perusmaksukerroin = 0,008. P = Perusmaksu = 1295,50. Esimerkki 1: Kokkolassa sijaitsee toistinasema, jolla on oikeus käyttää yhtä 145 MHz toistinasemakanavaa ja yhtä 430 MHz toistinasemakanavaa, molempien leveys 25 khz. Tällöin K4 = 1,0. B 0 = osakaistojen yhteenlaskettu leveys / 25 khz = 2. Maksu = 1,0 * 2 * 0,008 * 1295,50 = 22 vuodessa.
Taajuusmaksu Muut erikoisluvan vaativat amatööriasemat. Esimerkkejä erikoisluvalla toimivien lähettimien maksuista: 1. Toistinaseman ja pakettiradiotoistimen yhdistelmä. Kaksi 25 khz levyistä kanavaa ja viisi 12,5 khz levyistä kanavaa. 47 / v. 2. Digitaalitoistin, yksi 12,5 khz kanava. 5 / v, korotetaan minimimaksuun 16 / v. 3. Puhetoistin, kaksi 25 khz kanavaa, maksu 21 / v. 4. Puhetoistin, yksi 25 khz ja yksi 12,5 khz kanava, maksu 17 / v. 5. Amatöörimajakka, pelkkä kantoaalto jota pätkitään, 0,04 / v, korotetaan minimimaksuun 16 / v.
Taajuusmaksu 1. Tavallisen amatööriluvan taajuusmaksuun ei voi vaikuttaa. 2. Korotetun lähetystehon aseman taajuusmaksuun voi vaikuttaa karsimalla pois tarpeettomat taajuudet ja pyytämällä luvan muutosta. 3. Toistinasemien ja digitoistimien ym taajuusmaksuun voi vaikuttaa muuttamalla laitteet 12,5 khz kanavajaolla toimiviksi ja pyytämällä meitä muuttamaan lupatiedot sen mukaiseksi. Toistimien ja digitoistimien suhteen peukalosääntö on tällainen: 1. Yksi 25 khz kanava (tai kaksi 12,5 khz kanavaa) saa minimimaksulla 16. 2. Yksi 25 khz kanava + yksi 12,5 khz kanava (tai vastaavasti kolme 12,5 khz kanavaa) saa vähän päälle minimimaksun (eli 17 ). 3. Sen jälkeen jokainen lisä-khz nostaa maksua noin 40 c vuodessa. (Eli jokainen 25 khz levyinen kanava nostaa maksua 10 vuodessa.)
Taajuusmaksu