Pienreaktori. Mitä ne ovat? Ville Sahlberg Research Scientist VTT Technical Research Centre of Finland. Aalto University Reaktori.

Samankaltaiset tiedostot
Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa

Pienet modulaariset ydinreaktorit

Pienet modulaariset reaktorit

Pienillä ydinvoimaloilla eroon fossiilisista polttoaineista kaupunkienergiassa? VTT:n webinaari

SMR-selvitys. Tiivistetyt kohokohdat Lauri Mäkelä. Elokuu FinNuclear Ry

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017

Jyväskylän energiatase 2014

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Jyväskylän energiatase 2014

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Euroopan ja Suomen kaasumarkkinat

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Toimintaympäristö: Fortum

Markku J. Virtanen, Dr

Neljännen sukupolven fissioreaktorit

Kestävä kehitys Fortumissa

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Energian tuotanto ja käyttö

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät Petteri Korpioja. Start presentation

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne

Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Keski-Suomen energiatase 2016

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA

Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Lähienergialiiton kevätkokous

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Joensuun kaukolämpö hiilineutraaliksi 2020 luvulla

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Täyskäännös kotimaiseen

Kaukolämpöreaktoreiden lisensiointi

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Transkriptio:

Pieni Reaktori Pienreaktorit. Mitä ne ovat? Pienreaktori Ville Sahlberg Research Scientist VTT Technical Research Centre of Finland?????? Aalto University 18.3.2019 1/68

Jos ajatuksia, mietteitä, kommentteja: ville.sahlberg@vtt.fi 2/68

3/68

Sisältö Pienreaktorit: Mitä ja Miksi Kansainvälinen tilanne Suurin osa esityksen kuvista: https://aris.iaea.org/publications/smr-book_2018.pdf Pienreaktorit: Kuinka ydinenergian sovelluskohteita voidaan laajentaa Kysymykset ja keskustelu 4/68

Mitä? 5/68

MODULAR SMALL SMR - pienreaktori REACTORS 18.3.2019 VTT beyond the obvious 6/68

Ydinreaktoreita on monenlaisia Tehon tuotantoon tarvitaan kaksi asiaa itse polttoaineen lisäksi Lämmönsiirto pois reaktorista (Jäähdyte) Ketjureaktion ylläpito (Korkea polttoaineen väkevöintiaste tai moderaattori) 7/68

Monia tapoja ratkaista ongelma: Jäähdyte voi olla: Vettä Kevytvesireaktori Raskasvesireaktori Moderaattori voi olla: Vettä Raskasta vettä Kaasua Sulasuolaa Korkean lämpötilan reaktori Sulasuolareaktori Grafiittia 18/03/2019 Sulaa natriumia Sulaa lyijyä Hyötö- tai polttoreaktori (ei ole) 8/68 8

Konseptien monimuotoisuus Reaktorin koko/lämpöteho, jäähdyte, polttoaineen muoto Englanniksi SMR on kattotermi. Suomeksi pienreaktori on hyvä Kevytvesiteknologia kypsintä ja testatuinta 9/68 https://aris.iaea.org/publications/smr-book_2018.pdf

Miksi? 10/68

Suuruuden ekonomia /MWh Sarjatuotanto? Mahdollisimman suuret laitokset Yksikkökoko 11/68

Yksinkertaisempien järjestelmien mahdollisuudet Pienempi yksikkökoko (reaktorin lämpöteho) riittävä turvallisuuden saavuttaminen yksinkertaisemmilla järjestelmillä Tuotettu teho on verrannollinen reaktorin tilavuuteen. Lämmönjohtuminen on verrannollinen pinta-alaan. Innovatiivisia ratkaisuja: Komponentteja integroivat paineastiat (ipwr) poistavat suuren jäähdytevuodon (LBLOCA) mahdollisuuden Tulevaisuudessa uusia reaktoriteknologioita Turvallisempia? ~ = 1 12/68

Turvallisuus: Kuolemantuottamuksia tai vakavia sairauksia per TWh energiaa https://doi.org/10.1016/s0140-6736(07)61253-7 The Lancet Volume 370, No. 9591, p979 990, 15 September 2007

Sovelluskohteet Tutut Uusien alueiden valtaus Sähkö Kaukolämpö Suolanpoisto (desalinaatio) Vedyn tuotanto Sähköverkon tuki Teollisuuden prosessilämpö Off-grid sovellukset 18.3.2019 VTT beyond the obvious 14/68

Pienreaktoreilla on useita etuja lämmöntuotossa Lämpö Hankalaa siirtää paikallinen tuotanto tarpeen Rajallinen kysyntä ei tarvetta gigawateille gigawattien perään tehoa Hyvin rajallinen määrä vähähiilisiä vaihtoehtoja Matalia lämpötiloja voidaan tuottaa kevyemmin komponentein Kaukolämpöreaktorit 15/68

Kansainvälinen tilanne 16/68

Kanada: Reaktorikonsepteja lisensointiputkessa Tähtää pienreaktori-hubiksi Yhdysvallat NuScale -SMR lisensointiprosessissa Arvio: Ensimmäinen NuScale valmiina 2027 Iso-Britannia: Kehittyneiden modulaaristen reaktorien tuki-instrumentti Kansallinen osaamisen luonti pienreaktoreiden rakentamiseksi Ranska: Ranskalainen pienreaktoria kehittävä konsortio muodostettu Osa kansainvälisestä kehityksestä tiivistettynä Venäjä: Siirrettävä lauttareaktori RITM-200 laivareaktori soveltuu myös maalle Kiina: HTR-PM: Kahden reaktorin SMR (200 MWe) korkean lämpötilan reaktori rakennettu, ei vielä käytössä Kaukolömpöreaktorien demonstraatioita Useita muita pienreaktorikonsepteja Tähtää vahvasti kansallisiin ja kansainvälisiin markkinoihin Etelä-Korea SMART kevytvesi-smr

Venäjä 18/68

Venäjä Useita konsepteja eri kehitysasteilla Lauttareaktorit Hinataan syrjäseuduille energianlähteiksi Hyödyntävät muokattuja jäänmurtajien reaktoreita KLT-40S, RITM-200 Screenshot from https://www.independent.co.uk/news/world/europe/floatingnuclear-power-plant-russia-floating-chernobyl-nuclear-titanicakademik-lomonosov-launch-a8327316.html 19/68

Siirtymä: KLT-40S RITM-200 Perinteisestä ipwr:ään 20/68

Yhdysvallat 21/68

Yhdysvallat Useita aloituksia ja keskeytyksiä pienreaktoriprojekteilla (ja muuten kehittyneillä reaktoreilla) viime vuosikymmenenä NuScale parhaillaan lisensointiprosessissa, ensimmäinen laitos suunniteltu Idahoon Viime aikoina tuki uusien reaktorien kehittämiseen ja lisensointiin kasvanut GAIN-ohjelma ja muu R&D rahoitus Tavoitteena mahdollistaa kehittyneiden reaktorien mielekäs lisensointi 22/68

NuScale Modulaarinen ipwr lisensointiprosessissa Source: free to use wikimedia figure https://commons.wikimedia.org/wiki/file:diagram_of_a_nuscale_r eactor.jpg VTT 2018

Kanada 24/68

Kanada pienreaktorihubina Kanadalla useita etuja: Pitkä ydinvoimaperinne Kokemusta oman ydinteknologian kehittämisestä alusta asti Erityisiä off grid sovelluskohteita pienreaktoreille Painopiste epätavanomaisissa pienreaktoreissa Share-alike image, license information https://commons.wikimedia.org/wiki/file:canada_location_map.svg 25/68

Kanada pienreaktorihubina Canadian Nuclear Laboratory Globaali keskittymä pienreaktoritutkimukselle Demonstraatiolaitos rakennetaan CNL:n laitospaikalle 2026 mennessä Kutsunnat demonstraatioprojekteille menossa Kolme projektia tiedossa IMSR, StarCore ja Global First Power:n konsortio Kanadan valvova viranomainen: Canadian Nuclear Safety Commission Lisensointireitti, joka soveltuu uuden teknologian kehittymiseen Useita pienreaktoreita esilisensointi-prosessissa 26/68

Kanadan esilisensointiprosessien status Vendor Name of design and cooling type Terrestrial Energy Inc. IMSR Integral Molten Salt Reactor 200 NuScale Power, LLC Ultra Safe Nuclear Corporation / Global First Power NuScale Integral Pressurized Water Reactor MMR-5 and MMR-10 High Temperature Gas 5-10 Approximate electrical capacity (MW electrical) Applied for Phase1 Phase 2 50 per module Phase 2* Phase 1 Phase2 Westinghouse Electric Company, LLC evinci Micro Reactor Solid core and heat pipes Various outputs up to 25 MWe Phase 2* LeadCold Nuclear Inc. SEALER Molten Lead 3 Phase 1 Advanced Reactor Concepts Ltd. ARC-100 Liquid Sodium 100 Phase 1 URENCO U-Battery High-Temperature Gas 4 Phase 1 Moltex Energy Moltex Energy Stable Salt Reactor 300 Series Phase 1 and 2 SMR, LLC. (A Holtec International Company) SMR-160 Pressurized Light Water 160 Phase 1 StarCore Nuclear StarCore Module High-Temperature Gas 14 Series Phase 1 and 2 27/68 Source: http://nuclearsafety.gc.ca/eng/reactors/power-plants/pre-licensing-vendor-design-review/index.cfm

Integral Molten Salt Reactor 28/68

Westinghouse evinci Heat pipet: Sama idea kuin NASA:n Kilopower reaktorissa esim. Mars-missioita varten 29/68

Kanadan pienreaktorien tiekartta julkistettu Suosituksia: Pienreaktorien demonstroinnille Viranomaisvaatimuksille, regulaatiolle, politiikalle Yhteisöjen huomioimiselle, yleisön osallistamiselle, yleiselle hyväksyttävyydelle Kansainvälisistä yhteistyökumppaneista ja kuvioista Oleellinen sanoma: Aika tehdä, ei jauhaa https://smrroadmap.ca/wpcontent/uploads/2018/11/smrroadmap_en_nov6_web-1.pdf 30/68

Kiina 31/68

Kiina etenee usealla rintamalla Rakentaa suuria ydinvoimalaitoksia sähköntuotantoon Useita pienreaktoreita suunniteltu ja suunnitteluprosessissa, pääasiassa erityistarpeisiin Teollisuuden prosessilämpö Desalinaatio Kaukolämpö Laivat 32/68

Tarve puhtaalle kaukolämmölle Pohjois-Kiina lämmitetään kaukolämmöllä Hiili-CHP -laitoksia Paikalliset ilmansaasteet, sähköverkon pullonkaulat yhdistettynä kasvaneeseen tuulivoiman määrään Tarve puhdistaa lämmöntuotanto Image from W. Xiong et al., Energy Vol 81, 1 March 2015, Pages 274-285 33/68

HTR-PM High Temperature Reactor Pebble bed Modular Kaasujäähytteinen kuulakekoreaktori Teknologia alun perin Saksassa kehitetty Demontraatiolaitos lähes valmis Reaktorin ulostulossa: 750 C Sekundaaripiirin höyry: 565 C Kaksi reaktoria ajaa yhtä 200 MWe turbiinia HTR-PM:ää seuraa toinen vaihe: 3 x tupla-reaktoria ajaa 600 MWe turbiinia Plug-in korvaaja hiilivoimaloille, yhteistuotannolle. Tulevaisuudessa vedyn tuotantoon?

HTR-PM 35/68

Kiina: Kaukolämpöreaktorit Nykyiseen 4v energiasuunnitelmaan kuuluu demonstration of concept DHR-400 CNNC HAPPY200 SPICRI NHR200-II CGN Allasreaktori. Tuottaa 90 C vettä kaukolämpöverkkoon. Ensimmäinen laitos arvioitu valmistuvan 2021. VTT 2018 0.6 MPa paine reaktorissa, tuottaa ~120 C vettä Konsepti jonka suunnitelmia on iteroitu useita kertoja viimeisten vuosikymmenien aikana. Useita käyttökohteita nähtävissä. Soveltuvuustutkimus ensimmäisestä laitoksesta käynnissä.

DHR-400 37/68

Eurooppa 38/68

Pienreaktorit Euroopassa Useita lähestymistapoja Pienreaktorien kehittäjiä: Iso-Britannia, Ranska, Venäjä Mahdollisia hyödyntäjiä: Energoatom:lla (Ukraina) Memorandum of Understanding Holtec:n kanssa pienreaktoreista Puola mahdollinen VHTR -maa 39/68

Iso-Britannia Nuclear Sector Deal sisällyttää sekä kevytvesireaktorit että AMR:t (Advanced Modular Reactors) R&D tukea AMR:ien kehittämiseen 8 konseptin saamat apurahat julkistettiin 2018 puolessa välissä Uusi kehys pienreaktoreiden tuotannon mahdollistamiseen ja tukemiseen lähitulevaisuudessa Kantava idea: kotimaisen teollisuuden tukeminen ja uudelleen pystytys 40/68

Ranska Perinteisesti suosinut suuria ydinlaitoksia Konsortio ranskalaisen pienreaktorin suunnitteluun muodostettu Konseptisuunnitteluvaiheessa Ranskan ydinteollisuudelle strategic contract nyt tammikuussa Sisältää sitoumuksen uuden pienreaktorin kehittämiseen ranskalaisella teknologialla Nojaa vahvasti sukellusvenetekniikkaan 41/68

Entä Suomi? 42/68

Suomen sähkö on jo suhteellisen puhdasta ja puhdistuu koko ajan SUOMEN SÄHKÖN TUOTANTO 2016 Fossiilista 20% Noin kolmannes Suomessa tuotetusta sähköstä tuotetaan ydinenergialla Vähähiilistä 80% Muita vähäpäästöisiä: vesivoima ~20%, biomassa ~20%, tuulivoima ~10%

Suurimmat yksittäiset hiilidioksidin päästäjät TONNIA CO2 PÄÄSTÖJÄ 2015 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0

Lämpö ei ole vain Suomen haaste - täällä vain ollaan hitusen muita edellä Asuntojen lämmitys, teollisuuden prosessilämpö tulevat olevaan ongelma maailmanlaajuisesti. 45/68

Suomen vuosittaista sähkönkulutusta 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 EUROOPAN LÄMMÖN KULUTUS 100-250 C 250-550 C 550-1000 C 1000+ C Lämpötila

Suomen vuosittaista sähkönkulutusta 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 EUROOPAN LÄMMÖN KULUTUS Rakennusten lämmitys, paperitehtaat, jne 100-250 C 250-550 C 550-1000 C 1000+ C Lämpötila

Kaukolämpö Keskustelu lämmityksen päästöistä käynnissä paraikaa Ydinkaukolämpö ei ole mitenkään uutta ~50 ydinreaktoria tuottaa myös lämpöä lähialueen yhteisöille Olkiluodossa 1 & 2 laitosalueita lämmitetään reaktorien hukkalämmöllä. OL3 sähkölämmitys. Suunnitelmia lämpöreaktoreille 1970-luvulla VTT 2018 48/68

Tekno-ekonomiset analyysit VTT:ltä alustavia soveltuvuusarvioita ydinlämmön integroimisessa kaukolämpöverkkoon Kesän kysyntä on alhainen, Periaatteessa pääkaupunkiseudulle mahtuisi useiden satojen megawattien edestä reaktoreita Syrjäyttää polttamista VTT 2018

Suomessa on useita pieniä kaukolämmän tuottajia Tarve muutaman kymmenen MWth suuruusluokan reaktorille? 50/68

Suomen vuosittaista sähkönkulutusta 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 EUROOPAN LÄMMÖN KULUTUS 100-250 C 250-550 C 550-1000 C 1000+ C Lämpötila Kemianteollisuus, jalostamot

HTR-PM Kaasujäähdytteinen reaktori Hiilikattiloiden korvaaminen Teollisuuden lämpö

Suomen vuosittaista sähkönkulutusta 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 EUROOPAN LÄMMÖN KULUTUS 100-250 C 250-550 C 550-1000 C 1000+ C Lämpötila Teräksen, sementin, lasin, jne tuotanto

EU: NC2I Nuclear Cogeneration Industrial Initiative http://www.snetp.eu/nc2i/

Haasteita Regulaatio Mahdollisuuksien ja rajoitteiden ymmärtäminen Kokonaisuuteen integrointi Pienreaktorit VTT 2018 Toimitusvalmius, alihankkijat Sidosryhmien aktivointi Yleinen hyväksyntä ja tiedon levitys

VTT:n projekti: Kasata suomalainen pienreaktoriekosysteemi Tarkoituksena määrittää pienreaktorien lähitulevaisuuden potentiaali Lämpöä erilaisiin käyttökohteisiin Suomalaisen teollisuuden kyvykkyys ja halukkuus Reactor concept Either existing commercial reactor or Finnish heat reactor Use case What is needed by user? Technical details, demands, limitations Business case What are commercial, regulatory, social requirements plant needs to fulfil Business case Global potential demand for the solution Finnish business Potential Finnish supply? Manufacturing, project management, etc

Kuinka tulevaisuuden energian saatavuus taataan? Paljon lisää ydinvoimaa Paikallinen tuotanto, vaihtelevat käyttökohteet ja/tai? Uusiutuvien ylituotanto Sekä keinoja kompensoida: Varastointi Power to X Lämpöpumput??? Kukaan ei oikein tiedä vielä. Jos minulta kysytään: molempi parempi 57/68

Pienreaktorit Laajentavat ydinenergian käyttökohteita Usein perinteisten, suurien ydinvoimaloiden rinnalle Lukuisia erilaisia konsepteja Tällä hetkellä menossa innovation death valley proof of conceptien ja kaupallistumisen välissä Auttaisivat tulevaisuuden vaikeissa haasteissa Vähähiilistä joustavaa sähköntuotantoa, asuinrakennusten lämmitys, teollisuuden prosessilämpö 58/68

Etukäteen tulleita kysymyksiä 59/68

Tsernobyl ja Fukushima Tsernobyl on huono verrokki nykyisiin ydinvoimalaitoksiin Tapahtui 1982 (32-33 vuotta sitten) Laitos rakennettiin 1972-1977. Ikivanhaa tekniikkaa useammassa kuin yhdessä mielessä laitokset olivat muokattuja versioita Neuvostoliiton plutoniumin tuotantolaitoksista Fukushima mielenkiintoisempi vertailukohta pienreaktoreihin Tarkat Tsernobylin ja Fukushiman onnettomuuksien kuvaukset: Fissioreaktori-blogi Kirjoittajina blogissa: Reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessori Jaakko Leppänen (VTT) Reaktorianalyysin tutkimusryhmän tiimipäällikkö Ville Tulkki (VTT) 60/68

Tsernobyl Tsernobylin yhdessä yksikössä oli tarkoitus tehdä (hieman kyseenalaisia) käyttökokeita iltapäivällä 25.4.1986 Reaktori ajettiin toisenlaiseen tilaan (vajaateholle 50%) ajallaan, mutta Kiovan sähköverkon päävalvomosta tuli käsky jatkaa sähköntuotantoa tällä 50% teholla kokeiden suorittamisen sijaan Vajaalla teholla ajo muutti reaktorin tilaa (ns. Ksenon-myrkytys) Yöllä 0:28, kokeiden valmistelu ja suorittaminen aloitettiin Reaktorin muuttuneen tilan vuoksi säätösauvoja piti vetää huomattavasti pois reaktorista, jotta koe pystyi etenemään 61/68

Tsernobyl Lisäksi: Tsernobylin reaktori oli suunniteltu väärin: Oli olemassa reaktorin tiloja, joissa reaktorin kuumentuessa, reaktorin teho alkaa kasvamaan positiivinen lämpötilan takaisinkytkentä Nyt reaktori oli sellaisessa tilassa Kokeen edetessä, loput on historiaa Suunnitteluvirheen ja reaktorin muuttuneen tilan vuoksi, säätösauvojen työntäminen takaisin reaktoriin sai tehon nousemaan Fissioteho nousi nopeasti hyvin suureksi ja reaktori räjähti Ainakin höyryräjähdys tapahtunut. Myös vetyä vapautunut. 62/68

Tsernobyl Jos mikä tahansa mainituista yksittäisistä ongelmista olisi korjattu, onnettomuutta ei olisi tapahtunut: Turvallisuuskulttuuri: ydinvoimalan operaattorin ei pidä kuunnella sähköverkon käskyjä pyyntöjä ensisijaisina Reaktorisuunnittelu: nykyään positiivisen takaisinkytkennän reaktorit ovat globaalisti laittomia suunnitella ja rakentaa Jos kokeet olisi tehty ajallaan ei onnettomuutta Jos laitoksen operaattorit olisi koulutettu paremmin, he olisivat tajunneet, että reaktorin tila on muuttunut iltapäivän ja yön välillä, ja koetta ei voi tehdä Tärkein opetus: turvallisuuskulttuuri ja ihmiset 63/68

Fukushima Moderneissa ydinvoimaloissa turvallisuuskysymykset tiivistyvät lähes aina jälkilämmön poistoon Reaktori ei sammutettua ole heti nollateholla (fissiotuotteiden hajoamislämpö ajan yli) Fukushimassa tsunamiaalto kasteli varavoima-dieselit, jotka olivat laitoksen kellarissa jälkilämpöä ei onnistuttu poistamaan ilman näitä diesel-generaattoreita Ratkaisuja jotka olisivat toimineet: varavoima ylempään kerrokseen tai korkeampi tulvamuuri Fukushima Daiichi oli laitoksena samalta aikakaudelta kuin Tsernobyl 64/68

Fukushima ja pienreaktorit Fukushiman onnettomuus johti globaalisti siihen, että nykyisten laitosten kyky poistaa jälkilämpö ulkoisen sähköverkon puuttuessa varmistettiin Pienreaktoreilla jälkilämmön poisto on paljon helpompi ongelma: Aiempi tilavuus vs. pinta-ala kysymys Passiivinen turvallisuus: lämpö johtuu pois riittävän nopeasti, tai esim. veden luonnonkierto ilman pumppuja riittää Jos reaktori on suuressa vesialtaassa Vesi voi esim. riittää poistamaan jälkilämpöä niin kauan, että veden loppuessa ilmajäähdytys riittää 65/68

Sukellusvenereaktorit, jäänmurtajat, satelliitit, luotaimet Sukellusvenereaktorit, muut sotilasreaktorit: Yleensä korkeaväkevöityä uraania polttoaineena latausvälit pitkiä Voivat olettaa enemmän käyttäjiltä: sotilaita Korkea hinta per tuotettu energia ei ole ongelma Yleensä ei mielekästä siviilienergiantuotantoon Jäänmurtajat: Muistuttavat hyvin paljon perinteisiä ydinvoimaloita, mutta pienempiä Katso myös: Venäjän lauttareaktorit Lähtökohtaisesti kalliimpaa kuin maalle tehdyt kiinteät laitokset Mutta siirrettäviä 66/68

Sukellusvenereaktorit, jäänmurtajat, satelliitit, luotaimet Satelliitit: Satelliiteissa ei nykyään hyödynnetä ydinreaktoreita Historiallisesti tätä on tehty pienimuotoisesti Luotaimet: Ydinreaktorin omaavia luotaimia ei ole Radioisotope Thermoelectric Generator, ydinparisto, Pu-238 Avaruudessa ongelma yleensä lämmönpoisto tai lämmitys Radioisotope Heater Unit (RHU) Ulommaksi aurinkokuntaan suuntaavissa aurinkopaneeliluotain konsepteissa tarvitaan yhä ydintekniikkaa lämpöparistoiksi 67/68

Keskustelua, kysymyksiä? 68/68