PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2009 Dnro ESA-2009-Y-28-113 ASIA YMPÄRISTÖLUPA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen päätös, joka koskee eläinsuojan laajentamista. LUVAN HAKIJA Janne Petteri Viljakainen Juuvinniementie 324A 79690 Kaitainen LAITOKSEN SIJAINTI Tila: Juuvinniemi RN:o 21:5 Kylä: Kaitainen Kunta: Joroinen Osoite: Juuvinniementie 324A, 79690 Kaitainen LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentti ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 mom. kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti 1) kohta ja 34 Ympäristönsuojeluasetus 6 ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 26.2.2009. Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli Puh. 020 490 106 Faksi 020 490 4509 kirjaamo.esa@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI-50100 St. Michel, Finland Tfn +358 20 49 01 06 Fax +358 20 490 45 09 kirjaamo.esa@ymparisto.fi www.miljo.fi/esa
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 2 Karjasuoja sijaitsee Pihlasjärven pohjoispäässä noin 200 m:n etäisyydellä järven rannasta. Levityspellot ovat osittain vesistöjen ranta-alueilla. Lähimpään naapuriin on matkaa noin 250 m ja muu asutus on noin 1 km etäisyydellä. Karjasuojan tai levityspeltojen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, pohjavesialueita eikä yleisiä uimarantoja. Alue on perinteistä viljelysseutua, eikä alueella ole asemakaavaa. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tilan nykyiset eläinmäärät ovat seuraavat: lypsylehmät 38 kpl, hiehot 34 kpl, lihanaudat 58 kpl ja alle 6 kk:n ikäinen nuorkarja 40 kpl. Lanta varastoidaan lietesäiliöissä, joiden tilavuus on yhteensä 1800 m 3. Säiliöistä 3 on ns. etäsäiliöitä, joihin lanta siirretään omalla lietevaunulla. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoa on tällä hetkellä 100 ha. Pelloista osa on omia ja osa vuokrapeltoja. Liete levitetään pelloille omalla kalustolla. Suullisia levityssopimuksia on 30 ha peltoalalle. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään ja sopimuskausi on 2007-2011. Toiminnan muutos Tilan toimintaa muuttuu siten, että nykyinen lypsynavetta muutetaan vasikkajuottolaksi sekä rakentamalla uusi lihanautakasvattamo. Laajennuksen jälkeen tuotetaan vuodessa lihaa 90-100 tn. Lupahakemuksen (kohta 7) mukaan eläinsuojiin tulee tilaa enintään 270 kpl lihanaudalle ja 120 kpl alle 6 kk:n ikäiselle nuorkarjalle. Hakemuksessa esitetyn lannan käsittely- ja varastointisuunnitelman mukaan (kohta 8) alle 6 kk vanhojen eläinten määräksi tulisi 108 kpl ja yli 6 kk vanhojen 240 kpl. Lannan ja virtsan käsittely Lannan varastointiin rakennetaan uusi 2600 m 3 :n suuruinen lietelantala, jolloin lantaloiden tilavuus tulee olemaan yhteensä 4400 m 3. Hakemuksen perusteella lannan varastotilavuus on mitoitettu siten, että alle 6 kk ikäisten lihamullien määrä olisi 108 kpl ja yli 6 kk ikäisten määrä 240 kpl. Lietesäiliöt ovat alta täytettäviä ja betonielementtirakenteisia. Lietekuilujen toimintaperiaate on padotus. Levitykseen käytettävää peltoa on yhteensä 100,2 ha, josta omaa 56,58 ha, vuokrattua 43,62 ha ja sopimuspeltoa 30 ha. Lannasta
50 % levitetään keväällä, 30 % kesällä ja 20 % syksyllä. Pesu- ja WCvedet johdetaan lietesäiliöön. 3 Laiduntaminen Tilalla ei tulla jatkossa laiduntamaan eläimiä. Säilörehun varastointi Esikuivattua säilörehua varastoidaan 2 miljoonaa kiloa laakasiiloon. Puristenesteet johdetaan lietesäiliöön ja käytetään edelleen lannoitteena pelloille. Polttoaine ja öljysäiliöt Tilalla on oma polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 15000 litraa. Säiliö on varustettu suoja-altaalla, lapon estolaitteella ja katoksella. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 1000 l ja ne säilytetään 200 litran tynnyreissä. EKOauto noutaa jäteöljyt vuosittain. Tilan asuinrakennuksen yhteydessä on suoja-altaallinen 6000 litran pö-säiliö. Kuivurilla on lisäksi 2000 l:n säiliö, joka ei ole enää käytössä. Tiedot syntyvistä jätteistä: Jätteen nimi Määrä/a Käsittely tai hyödyntäminen Kuolleet eläimet ei tietoa Honkajoki Oy, polttolaitos Muovit 200 kg Jätekeräys/Riinneva Jäterehu 5000 kg Kompostointi Jäteöljy 300 l Öljynkeräysauto Metalliromut ei tietoa Romunkeräys/Kuusankoski LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Joroisten kunnan ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävänä Joroisissa ja Etelä-Savon ympäristökeskuksessa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti toiminnan vaikutusalueella ilmestyvässä sanomalehdessä ja annettu erikseen tieto asianosaisille.
LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET 4 Lausunnot Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunnot Joroisten kunnan kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. Joroisten kunnanhallituksen lausunto: Kunnanhallitus puolsi luvan myöntämistä. Muistutukset Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistuttaja A mm. muistutti, että Pihlas- ja Pieni Virmas-järvet ovat matalahkoja humusjärviä, joiden tila on huonontunut tuntuvasti. Rehevöitymiseen on osaltaan vaikuttanut maatalouden ravinnepäästöt. Järvien ekologinen tila on muuttunut korkeintaan tyydyttäväksi ellei peräti välttäväksi. Järvien seitsemästä osakaskunnasta kuusi on tehnyt päätöksen yhdistyä ja aloittaa järvien suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen kunnostamisen. Tämän vuoksi tahdomme, että kaikki järven ympärillä olevat rakennus-, ammatinharjoittamis- ym. hankkeet tukevat parhaalla mahdollisella tavalla järvien parantamista. Kaitaisissa on harjoitettu maataloutta vuosisatoja ja niin tapahtuu toivottavasti myös tulevaisuudessa. Janne Viljakaisen suunnitelma suurkarjarakennuksesta lietelantaloineen, rehuvarastoineen jne. edellyttää panostuksia vesiensuojeluun. Tilalla tuotettu ja käsiteltäväksi joutuvan lannan määrä on niin suuri, että edellytämme kaiken nykytietämyksen käyttöä (BATperiaate) järveen pääsevien ravinteiden ja muiden sinne kuulumattomien aineiden käsittelyssä. Hakijan vastine Hakijoille varattiin tilaisuus antaa vastine annetusta lausunnosta ja muistutuksesta. Vastinetta ei annettu.
ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 5 Etelä-Savon ympäristökeskus myöntää Janne Petteri Viljakaisen eläinsuojille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 270 lihanautaa ja nuorkarjaa (< 6 kk) 120 yksilöä. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että siitä ei pääse lantaa, virtsaa, säilörehun puristenestettä, eläinsuojan pesuissa syntyviä jätevesiä tai muita jätevesiä pinta- tai pohjavesiin. Lannan varastointitilavuudet on mitoitettava 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lantakuilujen, kuivikelantaloiden, virtsasäiliöiden sekä puristenestekaivojen on oltava vesitiiviitä. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä niiden kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lantavarastojen kuormauspaikkojen on oltava tiivispohjaisia. (YSL 8, 43, 103, JL 6 ) 2. Lannan levitykseen käytettävää peltoa on oltava vähintään 83 ha. Tässä pinta-alassa eivät ole mukana vesistöjen rannoilla ja valtaojien varsilla olevien peltojen vähintään 10 metrin levyiset suojakaistat, joille lantaa ja torjunta-aineita ei saa levittää. Levityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Suoraan vesistöön rajoittuvilla pelloilla on jätettävä vesistön suuntaan vähintään 30 m suojakaista ja lanta on levitettävä multaimella tai välittömästi levityksen jälkeen mullattava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä suojaetäisyyksiin sekä kuljetuskaluston kuntoon ja puhtauteen liikuttaessa yksityisillä ja yleisillä teillä. Levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon pyhät, juhlapyhät yms. niin,
että naapureille koituva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Levitystä on vältettävä myös erityisen sateisina ajankohtina. 6 Erityistä huomiota on kiinnitettävä lannan levitykseen käytettävän peltoalan riittävyyteen, riittäviin suojaetäisyyksiin ojiin ja vesistöihin sekä kuljetuskaluston kuntoon ja puhtauteen liikuttaessa yksityisillä ja yleisillä teillä. Levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon pyhät, juhlapyhät yms. niin, että naapureille koituva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi, lannan käsittely ja varastointi sekä kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia haju- tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. (YSL 43 ) 4. Ongelmajätteet kuten loisteputket, akut, paristot ja jäteöljyt, käytetyt ruiskut ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen vähintään vuosittain. Ongelmajätteiden varastointi tilalla on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa ja niitä ei pääse leviämään ympäristöön. Hyötyjätteet kuten paperi-, pahvi-, metalli-, lasi- ja muovijätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. (YSL 43, JL 6 ) 5. Öljyvuotojen talteenottoon on varauduttava varaamalla säiliöiden läheisyyteen riittävästi imeytysmateriaalia. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) 6. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte on toimitettava välittömästi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka. Jos kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. (YSL 43 ) 7. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymät-
7 tä Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Joroisten kunnan jeluviranomaiselle, sekä ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman estämiseksi tulevaisuudessa. (YSL 43, 62 ) 8. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, JL 6 ) 9. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Joroisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle on toimitettava tiedot eläinmääristä sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka, peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista sekä levitysaloista ja -paikoista. Ilmoituksen voi tehdä niin halutessa sähköisesti ympäristöhallinnon TYVI-palvelun välityksellä. (YSL 46, JL 51, 52 ) 10. Ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa on sen valmistumisesta tehtävä ilmoitus Etelä-Savon ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. (YSL 43 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Muistuttaja A:n muistutus on huomioitu lupamääräyksissä 1, 2 ja 7.
RATKAISUN PERUSTELUT 8 Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Savon ympäristökeskus katsoo, että harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti karjasuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Lupamääräysten perustelut Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi ja lantalan täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin jos toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Riittävillä varastotilavuuksilla pyritään varmistamaan se, että lanta voidaan levittää ympäristönsuojelun ja kasvien ravinnontarpeen kannalta edullisimpana ajankohtana. Pohjaveden pilaaminen on ympäristönsuojelulain perusteella ehdottomasti kielletty. Lantavarastojen säännöllisillä tarkastuksilla (vähintään 1 kerta/vuosi) varmistetaan mm. niiden tiiveys myös toiminnan aikana. (Määräys 1) Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Tavoitteena on lähinnä suojella pintavesiä, mutta myös levitysalueella olevia talousveden ottopaikkoja. Pihlas- ja Pieni Virmas-järveen rajoittuvilla pelloilla saattaa olla tarpeen käyttää 30 m:n suojakaistoja. (Määräys 2) Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyväistä rasi-
9 tusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Hajua syntyy erityisesti lannan käsittelystä ja varastoinnista avoimissa tiloissa, mistä syystä näihin toimintoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. (Määräys 3) Syntyvät jätteet on kerättävä ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista, maiseman rumentumista tai vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja kustannuksiltaan kohtuullista. (Määräys 4) Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. (Määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (850/2005) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ennen laitoskäsittelyä ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Määräys 6) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 7) Toiminnanharjoittaja on vastuussa kiinteistön ympäristövaikutuksista myös toiminnan loputtua. Tästä syystä on tarpeen suunnitella toiminnan lopettamiseen liittyvät ympäristönsuojelutoimenpiteet etukäteen ja toimittaa suunnitelma valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. (Määräys 8) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 9) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet. (Määräys 10.)
LUVAN VOIMASSAOLO 10 Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Jos eläinsuojaa aiotaan käyttää vielä vuoden 2018 jälkeen, on luvan ehtojen tarkistamiseksi tehtävä hakemus vuoden 2017 loppuun mennessä. (YSL 55, 57, YSA 19 ) Jos toiminta muuttuu tai laajenee oleellisesti, on haettava uutta lupaa. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 28, 31, 35, 38, 42, 43, 45, 46, 54, 55, 56, 57, 62, 96, 100, 103 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (27.12.2006/1387) Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Mikko Rautio
KÄSITTELYMAKSU 11 Päätöksestä peritään 1 570 euroa käsittelymaksua. Maksu perustuu valtion maksuperustelakiin (150/1992) ja ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista 27.12.2006/1387. LUPAPÄÄTÖKSEN TIEDOTTAMINEN Päätös Janne Petteri Viljakainen (lasku mukana) Jäljennös päätöksestä Joroisten kunnanhallitus Joroisten ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon TE-keskus Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ympäristöluvan valvoja Ilmoitus päätöksestä Ne, joille on YSL:n 38 :n 2 momentin mukaan on annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Ilmoitus kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 96 ) Valitusosoitus on liitteenä.
VALITUSOSOITUS LIITE Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen 1.7.2009 ESA-2009-Y-28-113 Valitusviranomainen Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valitus on jätettävä Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI Telefax: 015 651 9149 Puhelin: 020 610 106 Aukioloaika: klo 8.00-16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valitusaika Päätös on annettu 1.7.2009. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 31.7.2009 kello 16.15. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.