Vaihtokohde: Baselin yliopisto (Universität Basel), Sveitsi Ajankohta: huhti - syys-/lokakuu 2012 Vaihto-ohjelma: itse hankittu paikka Raportin saa julkaista www-sivuilla Vaihtokohde Kulttuurillisesti Sveitsi on pintapuolisesti lähellä Suomea, kuten kai useimmat Keski- Euroopan maat. Tutustuminen uusiin ihmisiin on samankaltaista hiukan jähmeää ja hitaasti lämpiävää mutta ystävällistä. Sveitsiläiset ja suomalaiset arvostavat monia samoja asioita, kuten ahkeruutta, työteliäisyyttä, täsmällisyyttä ja luotettavuutta. Periaatteessa myös ympäristöasioita pidetään Sveitsissä tärkeinä, vaikka käytännössä jotkin asiat, kuten jätteiden lajittelu, laahaavatkin tässä mielessä hiukan perässä. Isoimpia vastaan tulleita eroja on nähdäkseni sosiaalihuollossa ja koulutuksessa. Systeemi on oikeistolainen, jokainen huolehtikoon itsestään tyyppinen. Esimerkiksi kaikille pakollinen yksityinen terveysvakuutus on jokaisen itse maksettava ja kallis. Koulutus on myös jokaisen maksettava itse, ts. vanhemmat kustantavat lastensa opinnot ja opintojenaikaisen elämän, jos pystyvät. Basel kuuluu Sveitsin saksankieliseen alueeseen. Kaupunki on melko pienen oloinen, vaikka asukkaita on n. 200000. Kaupunkina Basel on ainakin lyhytaikaisella visiitillä mielenkiintoinen ja värikäs. Baselissa asuu myös paljon ulkomaalaisia, ja koko Sveitsissäkin ulkomaalaisten osuus on lähes neljännes. Rein virtaa kaupungin läpi ja sen rannat ovat kesällä kivoja ja suosittuja ajanviettopaikkoja. Sijainti on kiehtova Saksaan on keskustasta 3-4 km, Ranskaan n. 2 km. Kulkeminen onnistuu parhaiten, edullisimmin ja usein myös nopeiten polkupyörällä. Julkinen liikenne (ratikat, bussit, postibussit ja junat) on sekä kaupungin sisällä että maanlaajuisesti hyvin järjestetty ja erittäin toimiva. Baselin sanotaan olevan Sveitsin lämpimin ja vähäsateisin kaupunki. Se sijaitsee Sveitsin ns. tasamaalla, aivan pohjoisrajalla. (Pohjanmaalla kasvaneelle alue on kuitenkin kaikkea muuta kuin tasainen!) Kesälämpötilat liikkuvat 25 ja 35 asteen välillä; talvella saattaa joskus sataa lunta, joka sulaa melkein saman tien pois. Alpit kulkevat 1-3 tunnin junamatkan päässä etelässä, mutta lähempänä sijaitsee matalampi Jura-vuoristo. Kaipuu vuorille olikin yksi houkutin lähteä vaihtoon juuri Sveitsiin. Toisaalta sinne vetivät myös runsas kemianteollisuus, tutkimukselle suunnattu arvostus ja rahoitus sekä suhteellisen arvostettu yliopisto ja tasokas tutkimusryhmä.
Vaihtojärjestelyt Lähdin Baseliin tekemään diplomityötä orgaanisen kemian tutkimusryhmään. Otin itse sähköpostitse yhteyttä professoriin, jonka tutkimuskohteet vaikuttivat kiinnostavilta. Hän vastasi ja pyysi suosituksia omalta professorilta Suomesta, ja tätä kautta paikka järjestyi. Paikka varmistui saatuani Suomesta professorin hyväksynnän diplomityöaiheelle. Sveitsissä diplomityöntekijöille ei makseta palkkaa, joten minäkään en sellaista saanut. Tästä syystä matka toteutui vaihto-opintoina. Rahoituksen etsiminen ei ollut aivan helppoa, ja hain useita stipendejä. Lopulta tulot koostuivat opintotuesta, Aallon 1500 euron vaihtostipendistä sekä kahdesta muusta kemian opiskelijoille suunnatusta stipendistä 1500 euroa TES:ltä ja 2000 euroa Aleksander ja Lucie Lampénin rahastosta. Tällä rahalla pärjäsin riittävän hyvin. Hankin itse myös asunnon Suomesta käsin. Asunnon löytäminen oli melko hankalaa, vaikka netistä löytyykin paljon asuntoilmoituksia. Vaikuttaa siltä, että vuokranantajat olisivat halunneet tavata vuokralaisen henkilökohtaisesti. Lisäksi monet olisivat vaatineet sveitsiläisen pankkitilin, jolle vakuusmaksu ja ensimmäinen vuokra siirretään ennen vuokrasuhteen alkua. Sain parin kuukauden etsinnän aikana lukuisiin sähköposteihini yhteensä kolme oikeasti kiinnostunutta vastausta, joista yksi osoittautui huijaukseksi, toisen kanssa aikataulut eivät ihan sopineet ja kolmas lopulta johti vuokrasopimukseen vajaata kuukautta ennen muuttoa. Pääsimme mieheni kanssa alivuokralaisiksi itsekin vaihtoon lähteneen sveitsiläisen kaksioon. Tämä tuntui melkein lottovoitolta. Terveydenhuolto ja hintataso Suomalainen vaihto-opiskelija kuuluu KELA:n piiriin, ja Baselin yliopistosairaala löytyy KELA:n hyväksymien hoitolaitosten listalta. Sairaalasta saa kokemukseni mukaan korkeatasoista ja ystävällistä palvelua. Maksoimme n. 50 neliön kalustetusta kaksiosta lähellä keskustaa kuukaudessa 1100 CHF, eli noin 930 euroa, mikä on kohtuuhinta paikalliseen hintatasoon nähden. Eläminen Sveitsissä on kallista, ja Basel kuuluu maan kalleimpiin kaupunkeihin. Kaikki maksaa, ja kaikki tulee suoraan kuluttajan maksettavaksi. Ruuan hintataso on hiukan korkeampi kuin Suomessa etenkin maito- ja lihatuotteet maksavat maltaita. Ruokalasku liioittelematta puolittuu, kun polkaisee Saksan puolelle Lidliin tai Aldiin ostoksille. Ravintolasyöminen on ylellisyyttä opiskelijan budjetilla: pelkkä hampurilainen maksaa
halvimmillaan 7-9 CHF (5,5 7,5 euroa) ja kunnollinen ravintola-ateria 20 frangista ylöspäin, tasosta riippuen. Aasialaista ruokaa voi saada jopa 12 frangilla. Lounas yliopistoruokalassa maksaa 7,50 frangia opiskelijoille, mutta taso ei valitettavasti pärjää Otaniemen ruokaloille. Julkinen liikenne on myös kallista, mutta rahaa säästyy helposti, kun ostaa Halbtax kortin, joka maksaa n. 160 CHF vuodeksi. Kortilla saa kaikki liput puoleen hintaan, ja sen ostaminen kannattaa ainakin, jos suunnittelee useampaa ekskursiota eri puolille Sveitsiä tai ympäröiviin maihin julkisilla. Työkulttuuri ja luonto Työnteko on Sveitsissä arvostettua. Kovaan työntekoon uskotaan ja sitä vaaditaan itseltä ja muilta. Diplomityöntekijänä en päässyt muuta väkeä vähemmällä. Yli kymmentuntiset päivät olivat tavallisia, ja aika kuluikin pääasiassa labrassa koko vaihdon ajan. Virallisten kahdeksan tunnin ylitysten lisäksi työskentely vapaapäivinä ja viikonloppuisin ei ole tavatonta akateemisessa maailmassa, joskaan tätä ei oman kokemukseni mukaan vaadita edes epävirallisesti. En opiskellut kursseja yliopistossa, joten niiden työmäärää en osaa arvioida. Harrastuksille ei juuri jäänyt aikaa, mutta mahdollisuuksien mukaan liikuimme luonnossa. Parhaat vapaa-ajanvietteet löytyvät Alpeilta, jonne teimme puolen vuoden aikana yhteensä neljä 2 3 päivän vaellusreissua. Kävimme Maderanertalissa, Zermattissa, Lauterbrunnenissa sekä Itävallan-puoleisilla Alpeilla. Italiankielistä aluetta emme päässeet näkemään, vaikka sitä monet kehuivat. Alpit ovat ehdottomasti Sveitsin parasta antia harrastusten näkökulmasta. Upeita paikkoja olisi riittänyt tutkittavaksi varmaan loppuelämäksi! Alpit tarjosivatkin haasteita, mahtavia maisemia, jännittäviä tilanteita ja niiden kautta vaihdon ehkä vaikuttavimmat muistot.
Tässä on muutama kuva reissulta Maderanertaliin:
Ja Zermattista yksi: Mitä jäi käteen? Kaiken kaikkiaan tästä puolesta vuodesta jäi käteen paljon hyvää. Vaikka labrassa kului paljon aikaa, kokemus siellä oli positiivinen. Ryhmä oli kansainvälinen, ja sen lisäksi, että opin paljon hyvää kemiaa, opin uutta eri kulttuureista. Ryhmähenki oli hyvä, kannustava ja rento, labrassa oli hauskaa, ja kahvi- ja lounastauoilla käytiin monia mielenkiintoisia keskusteluja. Kansainvälinen ympäristö haastaa myös astumaan ulos suomalaisesta kuoresta: opettelemaan käyttämään ihmisten nimiä puhuteltaessa, käyttämään sanoja ylipäätään enemmän, kohtaamaan ihmisiä avoimemmin. Ulkomailla oppii myös aina jotain omasta kotimaastaan. Tällä reissulla opin uudella tavalla arvostamaan Suomen yleistä terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa ja kaikille mahdollistettua, vanhempien tuloista riippumatonta korkeakoulutusta yhteisvastuuta.