Käyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1



Samankaltaiset tiedostot
Käyttöjärjestelmän rakenne

ltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1

Luento 2: LAITTEISTOSTA

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Stallings, Luku 1. KJ-I S2043 / Tiina Niklander Auvo Häkkisen kalvojen pohjalta 2-2. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen 2-1

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Käyttöjärjestelmät, 8 op

Kurssin asema Käyttöjärjestelmät, 8 op. Kurssikirja. Kurssin tavoite. Kurssin rakenne: Kurssin suorittaminen. Käyttöjärjestelmät - Luento 1

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

1. Keskusyksikön rakenne

ltö Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Luento 7: Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä Suoritus virtuaalimuistissa

Luento 6: VIRTUAALIMUISTI

NTÄ. Luento 8: SIIRRÄNT. Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä. ltö. Yleistä siirrännästä. Siirtonopeuksia (teoreettisia) Kuva 11.1.

Kurssin asema Käyttöjärjestelmät, 8 op. Siirtymävaiheen vastaavuudet. Kurssin tavoite. Kurssikirja. Kurssin rakenne:

Käyttöjärjestelmät, 8 op

Käyttöjärjestelmät II

Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä

Käyttöjärjestelmät II

Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä

Yleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä.

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka

Suoritin. Jakso 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Stallings, Luku

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1

Sisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1

Sisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa

Jakso 5 Suoritin ja väylä

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC prosessori

Jakso 5 Suoritin ja väylä

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori. Miksi konekieltä? Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä?

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Jakso 5 Suoritin ja väylä. Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Luento 5 Suoritin ja väylä

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 5 Suoritin ja väylä

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Jakso 8 Ohjelman suoritus järjestelmässä

Jakso 8 Ohjelman suoritus järjestelmässä

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen simulaattori. Miksi konekieltä? Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91 (1) TTK-91 laitteisto

Jakso 2 TTK-91 -tietokone ja sen KOKSI -simulaattori

Jakso 2 TTK-91 -tietokone ja sen KOKSI -simulaattori

Stallings, Luku I/O-laitteiden luokittelua, siirtonopeuksia Siirrännän perustekniikat Siirrännän kehittyminen

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Stallings, Luku 4.1. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 4-1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 12-1

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

ltöä (Luennot 5&6) Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Pikakertaus: : a) b) c) Dyn.. part.: sijoitus Kuva Buddy System: esimerkki

Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä?

Luento 5 Suoritin ja väylä

Ttk-91 esimerkkitietokone ja sen simulaattori

Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne. Käskyjen nouto- ja suoritussykli (5)

Prosessi (4) Suorituksessa olevan ohjelman esitysmuoto järjestelmässä. Jakso 8 Ohjelman suoritus järjestelmässä. Prosessin elinkaari (9)

Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS

Kuva 8.7. u Muunnos prosessin sivunumerosta sivutilanumeroksi u Kussakin alkiossa: u Katenoimalla. u MMU:ssa; juuri äsken käytettyjä muunnoksia

Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI

Luento 5 Suoritin ja väylä

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

Muistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus.

Osio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta YKSINKERTAINEN MUISTINHALLINTA. ltöä YLEISTÄ MUISTINHALLINNASTA. Looginen muisti.

Stallings, Luku 8.1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 7-1

Osio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta

Sisältö SIIRRÄNTÄ. I/O-laitteiden luokittelua. Yleistä siirrännästä. Siirrännän perustekniikat. Siirtonopeuksia (teoreettisia) Kuva 11.

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: tietotyypit (2)

Muistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus (2)

Operating Systems, 8 op

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: rekisterit

Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Muistinhallinta. Tietokoneen rakenne. Stallings: Ch Heittovaihto vs. Virtuaalimuisti Esim: Pentium. Luento 5-1

Osio 2: Luennot 5-8 Muistinhallinta

Käyttöjärjestelmän rajapinnat. Siirräntä: Laiteajurit ja keskeytys. I/O-ohjain. I/O-ohjain. Siirtomenetelmät. Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rajapinnat

Osio 3: Prosessit, siirräntä ja tiedostojärjestelmä

Muistinhallinta. Teemu s Cheesecake. Tietokoneen rakenne

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

Stallings, Luku 8.1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 8-1

KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen Stallings, Luku

Transkriptio:

Käyttöjärjestelmät Tietokoneen rakenne Stallings, Luku 1 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1

Sisältöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia = Saattaa sisältää koottuja muistoja aiemmiltakin opintojaksoilta KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-2

Tietokonejärjestelmä = laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä KJ:n avustuksella CPU ja muisti oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa sovellukselle prosessien hallinta muistinhallinta siirräntäjärjestelmä tiedostojärjestelmä KJ on tärkein laitteiston suorittamista ohjelmistoista KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-3

Käyttöjärjestelmät KESKUSYKSIKKÖ KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-4

Keskusyksikkö Kuva 1.1 Muista tärkeä tilarekisteri PSW (Program Status Word) Tilakoodit & muuta tietoa (keskeytysbitti, jne.) KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-5

Keskusyksikkö KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-6

Keskusyksikkö (virtuaalimuisti) TLB PTR PSW KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-7

Keskusyksikkö KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-8

Keskusyksikön osat Prosessori (CPU) käskyjen suoritus (Keskus)muisti tilaa ohjelmille ja niiden datalle (myös KJ on ohjelma!) I/O-ohjaimet (I/O-kanavat, I/O-prosessorit...) laitteistoa, joka siirtää tietoa muistin ja oheislaitteiden välillä syöttö- ja tulostuslaitteet tallennuslaitteet tietoliikennelaitteet kommunikointi rekistereitä (I/O-portteja) käyttäen voivat sisältää omaa muistia (puskureita) Väylät tiedonsiirto eri osien välillä KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-9

Muistinhallintayksikkö MMU Memory Management Unit Muuttaa ohjelman sisäisen osoitteen fyysiseksi muistiosoitteeksi ohjelma käyttää siirtymiä alkunsa suhteen laitteisto käyttää fyysisiä osoitteita MAR, Memory Address Register muistiosoitetta varten MBR, Memory Buffer Register Muistista noudettavan muistipaikan sisältö Muistiin kirjoitettava arvo KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-10

Muistinhallintayksikkö MMU Kanta- ja rajarekisteriä käyttävä järjestelmä Base Register: ohjelman fyysinen alkuosoite Limit Register: viimeinen kelvollinen fyysinen osoite tai viitattavissa olevan alueen pituus Virtuaalimuistijärjestelmä (esim.) PTR, Page Table Register Suoritettavan prosessin sivutaulun fyys. alkuosoite TLB, Translation Lookaside Buffer Viimeisimmissä osoitemuunnoksissa käytettyjä tietoja KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-11

Prosessorin rekistereitä Ohjaus- ja tilarekisterit (Control & Status Registers) osa vain CPU:n sisäiseen käyttöön osa vain KJ:n käyttöön osa epäsuorasti ohjelmien viitattavissa hyppykäsky muuttaa PC:n arvoa vertailu asettaa tilarekisterin ehdollinen hyppykäsky tutkii tilarekisteriä Yleiskäyttöiset rekisterit (User-visible registers) ohjelmien käytettävissä (myös KJ:n!) viitattavissa nimellä konekielen tasolla datan ja osoitteiden tallettamiseen KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-12

Ohjaus- ja tilarekistereitä Käskyosoitin PC (Program Counter) seuraavaksi suoritettavan käskyn virtuaaliosoite Käskyrekisteri IR (Instruction Register) suoritettavaksi noudettu käsky Tilarekisteri PSW (Program Status Word) Tietoa laitteiston tilasta ja toiminnan siihen aiheuttamista muutoksista lipukkeet (flags) vertailujen tuloksille, virhetilanteille keskeytyksille, keskeytyksien esto / salliminen etuoikeutettu tila / käyttäjätila KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-13

Esimerkki tilarekisteristä 32 bittiä (kunkin arvo 0 tai 1) GEL OZUM IS P D... D = Interrupts Disabled (kesk. esto) P = Privileged mode (etuoik. tila) S = SVC (supervisor call) palvelupyyntö I = device Interrupt (laitekeskeytys) M = forbidden Memory address U = Unknown instruction Z = divide by Zero O = arithmetic Overflow GEL = comparison indicators: Greater, Equal, Less KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-14

Yleiskäyttöisiä rekistereitä Työrekisterit (Data Registers) prosessin suoritusaikaisen datan tallettamiseksi käyttötarkoitus ohjelman (ohjelmoijan) tarpeiden ja mieltymysten mukaan Osoiterekisterit (Address registers) datan ja käskyjen osoitteiden hallintaan voi sisältää esim. osoitteen osan, jota käytetään muistiosoitteen laskennassa Esim: Indeksirekisteri (index register) Segmenttirekisteri (segment pointer) Pino-osoitin (stack pointer) KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-15

Käyttöjärjestelmät KESKEYTYS KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-16

Käskysykli (perusmalli) Kuva 1.2 CPU noutaa käskyn PC:n osoittamasta paikasta kasvattaa PC:n arvoa noutaa operandit rekistereistä tai muistista suorittaa käskyn yleensä ALU:ssa tallettaa tuloksen rekisteriin tai muistiin KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-17

Ohjelman suorittaminen (kuva 1.4) Mitä tapahtuu? 0001 = Load AC from memory 0010 = Store AC to memory 0101 = Add to AC from memory Mikä on IR:n 1940? Käsky: 1 ja 940. 1 on 0001 eli operaatio ja 940 on osoite operandeille. Siis: Lataa akkuun arvo muistipaikasta 940. Kokeile konekielisimulaattorilla! KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-18

Yksinkertainen siirräntä Kuva 1.5a Palvelupyyntö antaa kontrollin laiteajurille CPU suorittaa KJ:n koodia Ajuri alustaa ohjaimen sekä antaa tarvittavat käskyt, jolloin siirräntä käynnistyy (4) Ajuri odottaa (pollaa), että siirräntä valmistuu Ajuri tekee lopputoimet, ja palauttaa sovellukselle statustietoa (5) CPU odottelee jouten! KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-19

Keskeytys Sallii CPU:n ja ohjaimien yhtäaikaisen toiminnan CPU vain käynnistää siirrännän, ja voi jatkaa muiden käskyjen suoritusta Kun siirto valmis, ohjain keskeyttää CPU:n CPU siirtyy suorittamaan KJ:hin kuuluvaa keskeytyskäsittelyä Kun KJ käsitellyt tilanteen, siirron valmistumista odottanut prosessi voi päästä taas suoritettavaksi KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-20

Moniajo (multiprogramming) Siirräntä hidasta, eikä sovellus voi aina jatkaa, ennenkuin siirto valmis esim. prosessi lukee tietoa oheislaitteelta CPU odottaa toimettomana keskeytystä Idea: KJ ottaa suoritukseen useita prosesseja Kun yksi odottaa, suorita toista Entä, jos prosessi ei tee siirräntää? Ei palvelupyyntöjä, ei keskeytyksiä Muut prosessit nälkiintyvät Tarvitaan kello, joka keskeyttää KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-21

Käskysykli (täydennetty) Kuva 1.7 Initiate Interrupt Handler Jos keskeytys sallittu, CPU tutkii tilarekisterin ennen seuraavan käskyn noutoa Jos keskeytys, suorita keskeytyskäsittelyn käskyt KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-22

Keskeytys - virhe - palvelupyyntö KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-23

Siirräntä ja keskeytys (kuva 1.5b) Palvelupyyntö siirtää kontrollin KJ:n laiteajurille Ajuri alustaa ohjaimen ja antaa siirtokäskyn (4) Kontrolli takaisin sovellukseen CPU voi suorittaa sovelluksen käskyjä samaan aikaan siirron kanssa (2a) Kun siirto valmis, ohjain keskeyttää (x) Kontrolli keskeytyskäsittelylle, josta edelleen ajurille Ajuri tarkastaa, miten siirrossa kävi, ja tekee tarvittavat lopputoimet (5) Kun keskeytys käsitelty, sovelluksen suoritus jatkuu (2b) KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-24

Keskeytyskäsittelijä (Interrupt handler) KJ:n koodia, jonka laitteisto käynnistää keskeytyksen sattuessa Selvittää keskeytyksen syyn Käynnistää toimet tilanteen hoitamiseksi Siirtyminen sopivaan käsittelyrutiiniin Keskeytynyttä prosessia voitava jatkaa myöhemmin siitä, mihin se jäi keskeytyksen sattuessa CPU:n rekistereiden arvot talletettava muistiin PC, PSW, muut ohjelman käyttämät rekisterit KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-25

Keskeytyskäsittely (kuva 1.10) Kirja s. 21-25 * Etuoikeutettu tila vs. käyttäjätila * Keskeytysten esto vs. salliminen Start Interrupt Handler * * KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-26

Kuva 1.11 Keskeytys Paluu KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-27

Peräkkäinen käsittely hyöty / haitta? Keskeytykset estetty käsittelyn aikana PSW:n keskeytykset estetty lipuke Uudet keskeytykset jäävät odottamaan Kun käsitelty, CPU tutkii taas keskeytyslipuketta KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-28

Priorisoitu käsittely Kirjoitin hyöty / haitta? Tietoliikenne Alemman prioriteetin keskeytyskäsittely jää kesken, jos tulee kiireellisempi keskeytys Myös keskeytyskäsittely voi keskeytyä! Esim. Tietoliikenneohjaimen keskeytys käsitellään välittömästi, jotta saadaan uutta tilaa saapuvalle datalle KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-29

Käyttöjärjestelmät MUISTI KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-30

Muistihierarkia Mitä nopeampi saantiaika, sitä suurempi hinta per bitti. Mitä suurempi kapasiteetti, sitä pienempi hinta per bitti. Mitä suurempi kapasiteetti, sitä hitaampi saantiaika. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-31

KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 32

Mentäessä hierarkiassa alaspäin Pienempi hinta per bitti. Kasvava kapasiteetti. Kasvava saantiaika. Vähenevä prosessorin tekemien muistiviitausten määrä. Viittausten paikallisuus. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-33

Muistihierarkia Tan01 1.14 Pentium 4 cache: 8 KB datalle, 12 KB koodille, ulkoinen 256 KB nano = 10-9, mikro = 10-6, milli = 10-3 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-34

Välimuisti (cache memory) Pieni, nopea muisti / rekisterijoukko CPU:n ja keskusmuistin välissä CPU:n osana ja / tai ulkopuolella Laitetasolla, ei näy ohjelmissa / KJ:ssä CPU tutkii ensin, löytyykö viitatun fyys. muistipaikan sisältö välimuistista Jos ei löydy, CPU tuo välimuistiin lohkon, joka sisältää myös viitatun muistipaikan KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-35

Real Address (RA) -> osoitemuunnos tehty MMU:ssa! Kuva 1.18 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-36

Välimuistin suunnittelu Välimuistin koko (cache size). Onko pieni kaunista? Lohkon koko (block size). Kuinka suurta siirretään? Kuvausfunktio (mapping function). Mihin välimuistin paikkaan viitataan? Korvausalgoritmi (replacement algorithm). Mikä lohko poistetaan, jos välimuisti täynnä. Pisimpään käyttämättä ollut pois? Kirjoituspolitiikka (write policy). Kun lohkon data muuttuu, milloin päivitetään päämuistia. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-37

Osumatodennäköisyys (Hit Ratio) = Todennäköisyys, että viitattu muistipaikka on välimuistissa T1 = saantiaika välimuistista T2 = saantiaika keskusmuistista T2 >> T1 Kun osumatodenn. lähellä arvoa 1, keskim. saantiaika lähellä T1:tä KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-38

Paikallisuus (locality of references) Ajallinen ja alueellinen paikallisuus: Esim. silmukassa suoritetaan toistuvasti samaa käskyjoukkoa Tietyssä osassa koodia käytetään tyypillisesti vain tiettyjä muuttujia (data) Kun ohjelma viittaa tiettyyn muistipaikkaan (käsky tai data), on todennäköistä, että se viittaa pian samaan paikkaan uudelleen tai sen lähellä oleviin muistipaikkoihin Osumatodenn. helposti lähellä arvoa 1 jo pienellä välimuistilla KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-39

Lohkopuskurit (block cache, disk cache) Keskusmuistialue, jonne puskuroidaan levyltä / levylle siirrettävää dataa ei siis erillinen laitteiston osa Kun tiettyihin tavuihin on viitattu, viitataan pian melko varmasti niitä seuraaviin tavuihin Jos haettavat tavut eivät löydy puskurista, siirtää KJ kokonaisen levylohkon levyltä puskuriin Ennaltanouto Paikallisuus! KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-40

Käyttöjärjestelmät SIIRRÄNTÄ (I/O) KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-41

I/O-ohjain KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-42

I/O-ohjain Ohjain puskuroi väylältä tulevan / väylälle menevän datan datarekistereihinsä sisäisen ja ulkoisen väylän nopeusero Status- ja ohjausrekisteri(t) statustietoa ohjaimen / siirron tilasta siirtokäskyt, osoitteet (lähde/kohde), tavumäärä Väylän varaus ja CPU:n keskeytys ohjausväylää käyttäen Liittymä laitteeseen vaihtelee tarpeen mukaan KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-43

Siirtomenetelmät Kolme perusmenetelmää Suora I/O (Programmed I/O) ei keskeytyksiä Epäsuora, keskeyttävä I/O (Interrupt-driven I/O), ohjain keskeyttää DMA-siirto (Direct Memory Access) ohjain keskeyttää ohjain siirtää suoraan keskusmuistiin Älykäs laiteohjain KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-44

Suora I/O Ei keskeytystä, CPU tutkii toistuvasti statusrekisteriä (busy waiting, pollaus) Kun siirto valmis, CPU kopioi sanan ohjaimen datarekisteristä muistiin CPU varattuna siirron ajan Vain yksinkertaisissa laitteistoissa Sykli toistettava, kunnes kaikki siirretty Ajurilla iso rooli KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-45

Epäsuora I/O Ohjain keskeyttää, kun siirrettävä sana datarekisterissä CPU siirtää datan muistiin CPU:n ei tarvitse pollata, kun ohjain siirtää laitteelta Sykli toistettava erikseen jokaiselle sanalle Siirto kuormittaa edelleen CPU:ta KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-46

DMA-siirto (direct memory access) CPU ohjaimelle: mistä, minne, paljonko, suunta (R / W) Ohjain siirtää laitteen ja muistiin välillä Keskeytys vasta, kun koko data siirretty CPU:ta vain alussa siirron käynnistykseen ja lopussa statuksen tutkimiseen CPU voi suorittaa siirron aikana muita prosesseja KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-47

Kertauskysymyksiä Mitä hyötyä on keskeytysmekanismista? Voiko tietokone toimia ilman keskeytyksiä? Miten keskeytysmekanismi toimii? Miksi keskeytyksiä kannattaisi priorisoida? Miten CPU saadaan suorittamaan KJ:tä / tavallista prosessia? Miten CPU niitä käskyjä suorittaa? Mikä oleellinen ero on suoralla I/O:lla ja epäsuoralla I/O:lla? Miksi DMA siirto on järkevää levysiirroissa? Miten paikallisuutta voidaan hyödyntää? KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-48