OSAKEYHTIÖN KOKONAISJAKAUTUMINEN Case: Yritys X LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tradenomi (AMK) Liiketalous Syksy 2018 Emma Lindberg
Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma LINDBERG, EMMA: Osakeyhtiön kokonaisjakautuminen Case: Yritys X Taloushallinnon opinnäytetyö, 46 sivua, 1 liitesivu Syksy 2018 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyö käsittelee osakeyhtiön kokonaisjakautumista. Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka jakautuminen käytännössä toteutetaan. Lisäksi tavoitteena oli kokonaisjakautumista käsittelevän ohjeistuksen laatiminen toimeksiantajalle. Toimeksiantajana toimi empiriaosuudessa tarkastellun yrityksen jakautumista hoitanut tilitoimisto. Työn teoriaosuudessa perehdyttiin kokonaisjakautumista koskevaan lainsäädäntöön. Jakautumisesta säädetään muun muassa osakeyhtiölaissa ja elinkeinoverolaissa. Työn empiriaosuudessa tarkasteltiin todellisen yrityksen jakautumista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Aineiston keräämiseksi haastateltiin kahta jakautumisessa mukana ollutta henkilöä sekä käytiin läpi jakautumisen aikana laadittuja dokumentteja. Tutkimuksessa ilmeni jakautumisen kirjanpidolliseen käsittelyyn kuuluvan lopputilityksen laatiminen ja avaavien taseiden muodostaminen. Lopputilityksen ja avaavien taseiden todettiin muistuttavan toisiaan, sillä siirtyvä omaisuus arvostettiin sen kirjanpitoarvoon. Lisäksi tutkimus osoitti jakautumisen aikana ilmenneen muutamia haasteita. Haasteelliseksi koettiin muun muassa perustettavien yhtiöiden hallitusten nimeäminen. Asiasanat: kokonaisjakautuminen, yhtiöoikeus, elinkeinoverotus, kirjanpito
Lahti University of Applied Sciences Degree Programme in Business Studies LINDBERG, EMMA: Full demerger of a limited company Case: Company X Bachelor s Thesis in Financial Management, 46 pages, 1 page of appendix Autumn 2018 ABSTRACT The thesis deals with the full demerger of a limited company. The objective of the study was to explore how a demerger is executed in practice. Moreover, it was aimed to create guidelines for executing a full demerger for the commissioner. The thesis was commissioned by the accounting firm that carried out the demerger of the company examined in the empirical part. The theoretical part of the thesis is based on the legislation of a full demerger. There are decrees concerning demergers in the Limited Liability Companies Act and in the Business Tax Act. In the empirical part of the thesis, the demerger of an actual company was examined. The study was conducted by using qualitative methods. The data was obtained by interviewing two persons who were involved in the demerger and by examining documents written during the process. The study finds that there are two tasks to do in accounting during a demerger; the final account and the opening balance sheets. These were similar because the assets were valued at their bookkeeping values. The study also finds that there were a few challenges during the process. Among other things, it was challenging to nominate the board of directors for the companies to be established. Key words: full demerger, company law, business taxation, accounting
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 1.1 Työn tavoitteet, tutkimuskysymykset ja rajaukset 1 1.2 Tutkimusmenetelmät 2 1.3 Työn rakenne 4 2 YHTIÖOIKEUDELLINEN JAKAUTUMINEN 5 2.1 Jakautumissuunnitelman sisältö ja rekisteröiminen 5 2.2 Tilintarkastajan lausunto ja nimeäminen 10 2.3 Velkojiensuojamenettely 11 2.3.1 Kuulutuksen hakeminen velkojille 11 2.3.2 Kuulutus ja ilmoitus velkojille 12 2.3.3 Velkojan vastustaminen 13 2.4 Päätös jakautumisesta 13 2.4.1 Yhtiökokouskutsu 14 2.4.2 Asiakirjojen nähtävänä pitäminen 16 2.4.3 Yhtiökokouskäsittely 17 2.5 Ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta 18 2.6 Jakautumisen rekisteröiminen 19 2.6.1 Jakautumisvastikkeen suorittaminen 19 2.6.2 Lopputilitys 20 2.7 Selvitystilan vaikutus jakautumiseen 21 3 VEROTUKSELLINEN JA KIRJANPIDOLLINEN JAKAUTUMINEN 23 3.1 Jakautumisvastike 23 3.2 Vastaanottavan yhtiön osakkeiden hankintameno 24 3.3 Varat ja velat 25 3.4 Poistot 26 3.5 Varaukset 27 3.6 Tappiot 28 4 CASE: YRITYS X:N JAKAUTUMINEN 29 4.1 Jakautumissuunnitelma 29 4.2 Jakautumisen aikajana 31 4.3 Jakautuneen yhtiön lopputilitys 34 4.3.1 Tuloslaskelma 34
4.3.2 Tase 34 4.4 Vastaanottavien yhtiöiden avaavat taseet 35 4.4.1 Yritys A 36 4.4.2 Yritys B 36 4.5 Jakautuneen yhtiön poistot ja varaukset 37 4.6 Vastaanottavien yhtiöiden väliset sopimukset 37 4.7 Johtopäätökset 38 5 YHTEENVETO 40 LÄHTEET 42 LIITTEET 47
1 1 JOHDANTO Yritysjärjestelyillä muokataan yrityksen omistus- tai toimintarakenteita (Immonen 2015, 30). Yksi yritysjärjestelymuoto on jakautuminen. Jakautumiseen voidaan päätyä monesta eri syystä. Taustalla saattaa olla halu eriyttää yrityksen eri toiminnot omiksi yhtiöikseen. Jakautuminen saatetaan myös nähdä keinona valmistautua yrityskauppaan tai sukupolvenvaihdokseen. (Ojala 2006.) Yrityksestä saadaan houkuttelevampi ostokohde sen tasetta keventämällä. Taseen keventäminen onnistuu siirtämällä yrityksen varallisuus ja liiketoiminta eri yhtiöihin. Tämä helpottaa myös sukupolvenvaihdoksen toteutusta, kun jatkajan ei tarvitse ostaa yritystä mahdollisesti jopa vuosikymmenien kuluessa kertyneine voittovaroineen. Samalla luopuva sukupolvi voi varmistaa toimeentulonsa jättämällä omistukseensa varallisuutta hallitsevan yhtiön. (Ojala 2006.) Aiheesta on tehty muutamia opinnäytetöitä. Yksikään aiemmista töistä ei täysin vastaa omaa työtäni. Henna Ylimäki (2007) on tutkinut jakautumista koskevaan lainsäädäntöön tulleita muutoksia. Vuonna 2006 voimaan tullut uusi osakeyhtiölaki sekä vuoden 2007 muutokset elinkeinoverolaissa ovat työssä vahvasti esillä. Sanna Jauhiainen (2011) on käsitellyt aihetta huomioiden sekä kokonais- että osittaisjakautumisen. Lopputuloksena on jakautumisehdotus jakautumista suunnittelevalle yritykselle. Tarja Pihkamäki (2014) on opinnäytetyössään tarkastellut jakautumista ja sukupolvenvaihdosta. Työssä on perehdytty muun muassa verotukseen ja kirjanpitoon. 1.1 Työn tavoitteet, tutkimuskysymykset ja rajaukset Opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella kokonaisjakautumista käytännön tasolla. Jakautuminen on yhtiöoikeudellinen, verotuksellinen ja kirjanpidollinen hanke. Työssä selvitetään, kuinka nämä osa-alueet on huomioitu todellisen yrityksen jakautumisessa. Lisäksi opinnäytetyön on tarkoitus
2 toimia ohjeistuksena kyseisen yrityksen jakautumista hoitaneelle tilitoimistolle mahdollisia tulevia tapauksia varten. Opinnäytetyössä haetaan vastausta seuraavaan kysymykseen: Miten kokonaisjakautuminen toteutetaan? Seuraavat alakysymykset täsmentävät tutkimuksen pääkysymystä: Miten jakautuminen käsitellään verotuksessa? Miten jakautuminen käsitellään kirjanpidossa? Tutkimuksessa jakautumista käsitellään prosessina. Huomio kiinnitetään siihen, kuinka prosessiin kuuluvat lukuisat eri vaiheet hoidetaan. Myös jakautumisen kirjanpidollinen käsittely on merkittävässä osassa. Tarkasteluun otetaan toimet, joita kirjanpitoon tehdään jakautumisen yhteydessä. Aihe on todella laaja, minkä vuoksi työ rajataan käsittelemään ainoastaan kokonaisjakautumista. Empiriaosuudessa tarkastellaan nimittäin kokonaan jakautunutta yritystä. Osittaisjakautuminen käsitteenä käydään läpi, mutta muutoin siihen ei palata. Rajat ylittävää jakautumista ei työssä myöskään käsitellä. Tällainen menettely vaatisi ulkomaisen yhtiön osallisuuden, eikä sitä empiriaosuuden valossa ole aiheellista käydä läpi. 1.2 Tutkimusmenetelmät Empiriaosuus suoritetaan kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusstrategiaksi valikoitui tapaustutkimus, sillä opinnäytetyössä tutkitaan yksittäistä tapausta: Yritys X:n jakautumista. Tapaustutkimukselle on tyypillistä yksityiskohtaisen tiedon tuottaminen tutkittavasta ilmiöstä. Aineistoa kerätään usein eri menetelmin. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 125 126.) Tutkimusmenetelminä käytetään puolistrukturoitua haastattelua ja dokumentteja. Puolistrukturoidussa haastattelussa kaikille haastateltaville esitetään samat tai likipitäen samat kysymykset samassa järjestyksessä. Kysymysten järjestystä voidaan joidenkin määritelmien mukaan vaihdella. (Hirsjärvi & Hurme 2001, Saaranen-Kauppisen & Puusniekan 2006, 56 57
3 mukaan.) Saaranen-Kauppinen & Puusniekka (2006, 57) tähdentävät puolistrukturoidun haastattelun muistuttavan toisinaan teemahaastattelua. Näin on esimerkiksi silloin, kun tietyistä teemoista esitetään tarkkoja kysymyksiä, mutta kaikilta haastateltavilta ei välttämättä kysytä juuri samoja kysymyksiä. Puolistrukturoitu haastattelu sopii tilanteisiin, joissa halutaan tietoa juuri tietyistä seikoista. Näin ollen haastateltaville ei ole tarpeellista antaa kovin suuria vapauksia haastattelutilanteessa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006, 57.) Kvalitatiivinen tutkimus kattaa myös tiedonkeruumenetelmät, joiden pyrkimyksenä on ymmärtää toimijoita heidän itse tuottamiensa asiakirjojen avulla. Aineistona voi olla monenlaisia asiakirjoja omaelämäkerroista virallisiin dokumentteihin. (Hirsjärvi ym. 2004, 206.) Perusteellisen tutkimusaineiston keräämiseksi haastatellaan Yritys X:n jakautumisessa mukana olleita henkilöitä. Haastateltaviksi päätettiin valita yhtiön talousjohtaja ja kirjanpitäjä, sillä heillä molemmilla on tietämystä tutkimuksen kannalta merkittävistä seikoista. Haastattelua varten laaditaan tarkat kysymykset valituista teemoista. Osa kysymyksistä esitetään kuitenkin vain toiselle haastateltavista. Haastattelussa on siis sekä puolistrukturoidun haastattelun että teemahaastattelun piirteitä. Talousjohtajan haastattelu toteutetaan sähköpostin välityksellä. Yhtiön nykyinen toimipiste sijaitsee toisella paikkakunnalla, minkä vuoksi päädyttiin sähköpostitse käytävään haastatteluun. Kirjanpitäjää haastatellaan kasvotusten. Haastateltaville esitettävät kysymykset pohjautuvat liitteestä 1 löytyviin teemoihin. Lisäksi tutkimusaineistoa kerätään käymällä läpi jakautumiseen liittyviä asiakirjoja. Useimmat asiakirjat ovat prosessin aikana laadittuja virallisia dokumentteja. Dokumentit soveltuvat aineistoksi hyvin, sillä ne on tuotettu nimenomaan Yritys X:n jakautumista varten. Tutkimuksessa hyödynnetään muun muassa jakautumissuunnitelmaa ja lopputilitystä.
4 1.3 Työn rakenne Opinnäytetyö on jaettu neljään osaan (kuvio 1). Johdanto Tutkimuksen esittely Teoria Yhtiöoikeus Verotus ja kirjanpito Empiria Yritys X:n jakautuminen Yhteenveto Tutkimustulokset ja jatkotutkimusehdotukset KUVIO 1. Opinnäytetyön rakenne Työ alkaa johdannolla, jossa johdatellaan aiheeseen ja kerrotaan toteutettavasta tutkimuksesta. Tämän jälkeen seuraa kaksi teorialukua, joista ensimmäinen käsittelee kokonaisjakautumiseen liittyvää juridiikkaa. Jakautumisen verotukselliselle ja kirjanpidolliselle käsittelylle varataan oma lukunsa. Teoriaosuuden jälkeen vuorossa on empiriaosuus, jossa tarkastellaan todellisen yrityksen jakautumista. Viimeisessä luvussa käydään läpi tutkimustulokset, arvioidaan työn luotettavuutta ja pätevyyttä sekä sivutaan jatkotutkimusehdotuksia.
5 2 YHTIÖOIKEUDELLINEN JAKAUTUMINEN Osakeyhtiölaissa (624/2006, 17:2 ) todetaan osakeyhtiön voivan jakautua kokonaan tai osittain. Kokonaisjakautumisessa jakautuvan yhtiön kaikki varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja jakautuva yhtiö purkautuu. Osittaisjakautumisessa vain osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle. Jakautuva yhtiö ei purkaudu, vaan sille jäävät vastaanottavalle yhtiölle tai vastaanottaville yhtiöille siirtymättömät varat ja velat (Kyläkallio, Iirola & Kyläkallio 2017, 1207). Vastaanottava yhtiö voi olla perustettu ennen jakautumisen voimaantuloa, jolloin kyse on jakautumisesta toimivaan yhtiöön. Vastaavasti vastaanottava yhtiö voidaan perustaa jakautumisen yhteydessä, jolloin kyse on jakautumisesta perustettavaan yhtiöön. Jakautuvan yhtiön on mahdollista jakautua samalla sekä toimivaan että perustettavaan yhtiöön. (OYL 624/2006, 17:2.) Jakautuminen voidaan toteuttaa nopeimmillaan noin neljässä kuukaudessa. Jakautumiseen kuluvaan aikaan vaikuttaa suurelta osin velkojiensuojamenettely. Mikäli jakautumiseen osallistuvilla yhtiöillä ei ole velkojia tai velkojat eivät vastusta jakautumista, on jakautuminen mahdollista toteuttaa noin neljässä kuukaudessa. Mikäli velkojat vastustavat jakautumista, eivätkä osapuolet pääse asiassa sopimukseen, voi prosessi pahimmillaan kestää useita vuosia. (Kyläkallio ym. 2017, 1209 1210.) 2.1 Jakautumissuunnitelman sisältö ja rekisteröiminen Koko prosessi alkaa kirjallisen jakautumissuunnitelman laatimisesta. Jakautumissuunnitelman laatimisesta vastaavat jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitukset. Suunnitelma on päivättävä ja allekirjoitettava. (OYL 624/2006, 17:3.) Jälkimmäinen vaatimus koskee jakautumiseen osallistuvia toimivia yhtiöitä. Mikäli jakautuminen tapahtuu perustettaviin yhtiöihin, suunnitelman allekirjoittaa ainoastaan jakautuva yhtiö. (Kyläkallio ym. 2017, 1210.)
6 Osakeyhtiölaissa (624/2006, 17:3 ) on tarkat säännökset jakautumissuunnitelman sisällöstä. Suunnitelma alkaa osallisyhtiöiden toiminimien, Y- tunnusten ja kotipaikkojen nimeämisellä (1. kohta). Kyläkallio ym. (2017, 1211) tarkentavat, että jakautumisessa perustettavaan yhtiöön vastaanottavasta yhtiöstä voidaan mainita vain suunniteltu toiminimi ja kotipaikka. Seuraavaksi annetaan selvitys jakautumisen syistä (2. kohta). Selvitys voi olla varsin lyhyt, kuten Eri toimialojen eriyttäminen oikeudellisesti itsenäisiksi yksiköiksi (Kyläkallio ym. 2017, 1211). Selvitystä ei tarvitse antaa lainkaan, mikäli kaikki osallisyhtiöiden osakkeenomistajat suostuvat tai jakautumisessa perustettaviin yhtiöihin jokaisen vastaanottavan yhtiön kaikki osakkeet annetaan jakautumisvastikkeena jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille heidän omistustensa suhteessa (OYL 624/2006, 17:3 ). Jakautumisessa toimivaan yhtiöön tehdään ehdotus mahdollisesta vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksen muutoksesta sekä jakautumisessa perustettavaan yhtiöön ehdotus perustettavan yhtiön yhtiöjärjestyksestä ja siitä, miten perustettavan yhtiön toimielinten jäsenet valitaan (3 kohta). Vastaanottavasta perustettavasta yhtiöstä ei tarvitse laatia perustamissopimusta, sillä jakautumissuunnitelma korvaa kyseisen asiakirjan (OYL 624/2006, 17:12 ). Jakautumisessa toimivaan yhtiöön tehdään ehdotus jakautumisvastikkeena mahdollisesti annettavien osakkeiden lukumäärästä osakelajeittain ja siitä, annetaanko uusia vai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita, sekä jakautumisessa perustettavaan yhtiöön ehdotus vastaanottavan yhtiön osakkeiden lukumäärästä osakelajeittain (4. kohta). Jakautumisvastikkeena annettavien osakkeiden määrä kannattaa ilmaista enimmäis- ja vähimmäismääränä ja/tai vaihtosuhteena. Näin voidaan varautua jakautuvan yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrän muuttumiseen prosessin aikana. (Huikuri, Karsio, Koila & Vartiainen 2016, 70.) Suunnitelmassa on oltava ehdotus mahdollisesta muusta jakautumisvastikkeesta. Vastikkeen ollessa optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia suunnitelmaan on otettava niitä koskevat ehdot. (5.
7 kohta.) Muulla jakautumisvastikkeella tarkoitetaan rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia (OYL 624/2006, 17:1 ). Seuraavaksi tehdään ehdotus jakautumisvastikkeen jakautumisesta, vastikkeen antamisen ajankohdasta ja muista vastikkeen antamiseen liittyvistä ehdoista sekä annetaan selvitys näiden perusteista (6. kohta). Selvitystä perusteista ei tarvitse antaa tilanteessa, jossa selvitystä jakautumisen syistä ei ole tarpeen antaa. Vastikkeen antamisajankohtaa ei voida määrätä jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintihetkeä aikaisemmaksi, sillä vasta tällä hetkellä vastikkeeseen oikeutetuille syntyy oikeus siihen. (OYL 624/2006, 17:3, 16.) Muut vastikkeen antamiseen liittyvät ehdot ilmenevät esimerkiksi tilanteessa, jossa jakautuvassa yhtiössä on käytössä osakekirjat. Tällöin vastikkeen saaminen edellyttää osakekirjan esittämistä. Jakautumissuunnitelmassa on annettava ohjeet, milloin ja missä osakekirjan voi esittää. (Kyläkallio ym. 2017, 1216.) Suunnitelmassa on annettava selvitys tai tehtävä ehdotus jakautuvan yhtiön optio-oikeuden ja muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijan oikeuksista jakautumisessa (7. kohta). Optio-oikeuden haltijat voivat esimerkiksi olla oikeutettuja vaatimaan lunastusta, saamaan jakautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön optio-oikeuksia tai käyttämään optiooikeutensa ennen jakautumisen voimaantuloa (Huikuri ym. 2016, 71). Jakautumisessa toimivaan yhtiöön tehdään ehdotus vastaanottavan yhtiön mahdollisesta osakepääoman korotuksesta sekä jakautumisessa perustettavaan yhtiöön ehdotus vastaanottavan yhtiön osakepääomasta (8. kohta). Jos jakautuminen johtaa vastaanottavan toimivan yhtiön osakepääoman korottamiseen, suunnitelmassa on mainittava, kuinka paljon osakepääomaa korotetaan (Kyläkallio ym. 2017, 1218). Yksityisen osakeyhtiön osakepääoman on oltava vähintään 2 500 ja julkisen osakeyhtiön 80 000 (OYL 624/2006, 1:3 ). Suunnitelmassa annetaan selvitys jakautuvan yhtiön varoista, veloista ja omasta pääomasta sekä niiden arvostamiseen vaikuttavista seikoista.
8 Samassa yhteydessä tehdään ehdotus jakautuvan yhtiön varojen ja velkojen jakamisesta kullekin osallisyhtiölle, jakautumisen suunnitellusta vaikutuksesta vastaanottavan yhtiön taseeseen sekä jakautumiseen sovellettavista kirjanpidollisista menetelmistä. (9. kohta.) Huikurin ym. (2016, 72) mukaan yleinen tapa kuvata varojen ja velkojen jakoa on sisällyttää jakautumissuunnitelmaan vastaanottavien yhtiöiden oletetut avaavat taseet jakautumisen täytäntöönpanohetkellä. Seuraavaksi tehdään ehdotus osakepääoman alentamisesta varojen jakamiseksi vastaanottavalle yhtiölle tai osakkeenomistajille, varojen siirtämiseksi vapaan oman pääoman rahastoon tai käyttämisestä sellaisen tappion välittömään kattamiseen, johon vapaa oma pääoma ei riitä (10. kohta). Ehdotuksessa on mainittava alentamismäärä tai sen enimmäismäärä sekä mihin yllä mainituista tarkoituksista sitä käytetään (OYL 624/2006, 14:1 ). Suunnitelmassa on oltava ehdotus osallisyhtiöiden oikeudesta päättää muista kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista järjestelyistä, jotka vaikuttavat niiden oman pääoman tai osakkeiden määrään (11. kohta). Huikurin ym. (2016, 73) mukaan muun muassa osakepääoman korottaminen, osakepääoman alentaminen ja osakeanti voivat olla tällaisia järjestelyjä. Jakautumissuunnitelmaan on sisällytettävä selvitys pääomalainoista, joiden velkojat voivat vastustaa jakautumista (12. kohta). Suunnitelmassa on lueteltava jakautuvan yhtiön yllä olevan mukaiset pääomalainat. Jos tilintarkastaja lausunnossaan jakautumissuunnitelmasta toteaa jakautumisen olevan omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun, selvitys kattaa myös vastaanottavan yhtiön yllä olevan mukaiset pääomalainat. (Kyläkallio ym. 2017, 1221.) Osana suunnitelmaa annetaan selvitys jakautuvan yhtiön ja sen tytäryhteisöjen omistamien vastaanottavan yhtiön ja sen emoyhtiön osakkeiden lukumäärästä. Samassa yhteydessä annetaan selvitys osallisyhtiöiden omistamien jakautuvan yhtiön osakkeiden lukumäärästä. (13. kohta.) Ensim-
9 mäinen selvityksistä annetaan vain jakautumisessa toimivaan yhtiöön. Jälkimmäinen selvitys koskee jakautuvaa yhtiötä ja vastaanottavaa toimivaa yhtiötä. (Kyläkallio ym. 2017, 1221 1222.) Suunnitelmaan on otettava selvitys osallisyhtiöiden omaisuuteen kohdistuvista yrityskiinnityksistä (14. kohta). Mikäli jakautuvan yhtiön omaisuuteen kohdistuu yrityskiinnitys, jakautuminen voidaan rekisteröidä vain, jos samalla rekisteröidään hakemuksen perusteella yhtiön ja kiinnityksenhaltijoiden sopimus kiinnitysten etuoikeuden järjestämisestä. Jos myös vastaanottavalla toimivalla yhtiöllä on yrityskiinnitys ja sille siirtyy jakautuvan yhtiön yrityskiinnitys, jakautuminen voidaan rekisteröidä vain, jos samalla rekisteröidään hakemuksen perusteella jakautuvan ja vastaanottavan yhtiön sekä kiinnityksenhaltijoiden sopimus kiinnitysten etuoikeuden järjestämisestä. (OYL 624/2006, 17:15.) Seuraavaksi annetaan selvitys tai tehdään ehdotus osallisyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle, tilintarkastajalle ja jakautumissuunnitelmasta lausunnon antavalle tilintarkastajalle annettavista erityisistä eduista ja oikeuksista (15. kohta). Selvityksestä tulee ilmetä yllä mainituille henkilöille jo ennen jakautumista myönnetyt erityiset edut ja oikeudet sekä heille mahdollisesti jakautumisen yhteydessä myönnettävät erityiset edut ja oikeudet. Erityisiin etuihin ja oikeuksiin voivat lukeutua esimerkiksi jotkin oikeustoimet, joita osallisyhtiöt tekevät yllä mainittujen henkilöiden kesken sekä heille mahdollisesti asian johdosta annettavat muut kuin tavanomaiset palkkiot. (Kyläkallio ym. 2017, 1222 1223.) Suunnitelmassa on oltava ehdotus jakautumisen täytäntöönpanon suunnitellusta rekisteröintiajankohdasta (16. kohta). Ilmoitettu ajankohta on pelkästään ohjeellinen. Jakautumisen aikaistuminen tai viivästyminen siitä ei ole este rekisteröinnille. Suunniteltu rekisteröintiajankohta voidaan ilmoittaa myös muodossa aikaisintaan ja/tai viimeistään. (Kyläkallio ym. 2017, 1223.) Lopuksi tehdään ehdotus mahdollisiksi muiksi jakautumisen ehdoiksi (17. kohta). Jakautumisen täytäntöönpano voidaan määrätä ehdolliseksi. Eh-
10 doksi voidaan esimerkiksi ottaa, että tietty määrä osakkeenomistajia ja/tai velkojia ei vastusta jakautumista. (Kyläkallio ym. 2017, 1223.) Jakautumissuunnitelma on ilmoitettava kaupparekisteriin kuukauden kuluessa suunnitelman allekirjoittamisesta, muutoin jakautuminen raukeaa. Osallisyhtiöt tekevät yhteisen ilmoituksen. Jokainen toimiva yhtiö allekirjoittaa ilmoituksen. Allekirjoittamisen hoitaa hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai jommankumman valtuuttama henkilö. (OYL 624/2006, 17:5 ; PRH 2018d.) Ilmoitus tehdään Y4-paperilomakkeella ja 16-liitelomakkeella. Ilmoitusta ei voi tehdä verkossa. Jakautumissuunnitelma ja tilintarkastajan lausunto on liitettävä osaksi ilmoitusta. Suunnitelma liitetään alkuperäisenä versiona, jos kyse on jakautumisesta perustettavaan yhtiöön. Muussa tapauksessa kopio suunnitelmasta riittää. Ilmoittaminen maksaa 225 / yhtiö. Maksu peritään jokaisesta osallisyhtiöstä riippumatta siitä, tapahtuuko jakautuminen toimivaan vai perustettavaan yhtiöön. (PRH 2018d.) 2.2 Tilintarkastajan lausunto ja nimeäminen Yhden tai useamman tilintarkastajan on annettava jakautumissuunnitelmasta lausunto kullekin jakautumiseen osallistuvalle yhtiölle. Lausunto voidaan kaikesta huolimatta antaa vain toimivalle yhtiölle. (OYL 624/2006, 17:4 ; Kyläkallio ym. 2017, 1224.) Tilintarkastaja arvioi lausunnossaan, ovatko suunnitelmassa annetut tiedot oikeita ja riittäviä jakautumisvastikkeen määräämiselle ja jakamiselle. Vastaanottavalle yhtiölle annettavassa lausunnossa arvioidaan myös jakautumisen vaikutusta yhtiön velkojen maksuun. (OYL 624/2006, 17:4.) Esimerkiksi jakautuvan yhtiön tappiollisuus tai suuri rahana maksettava jakautumisvastike saattaa vaarantaa vastaanottavan yhtiön velkojen maksun (HE 89/1996, Kyläkallion ym. 2017, 1227 mukaan). Lausunto voidaan antaa myös edellä kerrottua suppeampana. Kaikkien osallisyhtiöiden osakkeenomistajien suostuessa riittää lausunto siitä, onko jakautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen mak-
11 sun. Lausuntoa ei tarvitse antaa lainkaan, jos jakautuminen tapahtuu perustettaviin yhtiöihin ja jokaisen vastaanottavan yhtiön kaikki osakkeet annetaan jakautumisvastikkeena jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille heidän omistustensa suhteessa. (Immonen 2015, 406.) Jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitukset päättävät tilintarkastajan tai tilintarkastajien nimeämisestä. Jakautumisessa perustettaviin yhtiöihin jakautuvan yhtiön hallitus nimeää tilintarkastajan. Lausunnon antava tilintarkastaja voi olla HT-, KHT- tai JHT-tilintarkastaja. (OYL 624/2006, 17:4 ; Kyläkallio ym. 2017, 1225.) Hallituksen esityksessä (109/2005, 153, 165) todetaan kullakin osallisyhtiöllä voivan olla oma lausunnon antaja. Lausunnon antajan tulee kuitenkin olla myös muiden osallisyhtiöiden hallitusten hyväksymä. Kyläkallio ym. (2017, 1225) suosittelevat lausunnon antajaksi valittavan muu kuin yhtiön oma tilintarkastaja. Ongelmallista on, onko yhtiön oma tilintarkastaja riippumaton. Hän joutuisi nimittäin ainakin välillisesti ottamaan kantaa kertomuksiin, jotka hän on yhtiön tilinpäätöksen ja mahdollisen välitilinpäätöksen johdosta tilintarkastuskertomuksessaan esittänyt. 2.3 Velkojiensuojamenettely Kokonaisjakautumisen johdosta kaikki jakautuvan yhtiön velat siirtyvät vastaanottavien yhtiöiden vastattaviksi. Velallisen vaihdos voi vaarantaa velkojan mahdollisuutta saada hänelle kuuluva suoritus, jos vastaanottava yhtiö ei ole suhteessa vastuisiinsa yhtä vastuukykyinen kuin jakautuva yhtiö. Jakautuvan yhtiön velkojalla onkin oikeus vastustaa jakautumista. Velkojiensuojamenettelyn avulla jakautumista vastustaneen velkojan oikeus saada saatavansa pyritään turvaamaan. (Kyläkallio ym. 2017, 1232 1233.) 2.3.1 Kuulutuksen hakeminen velkojille Menettely alkaa kuulutuksen hakemisella velkojille. Jakautuvan yhtiön on hoidettava tämä neljän kuukauden kuluessa jakautumissuunnitelman re-
12 kisteröimisestä, muutoin jakautuminen raukeaa. Kuulutusta haetaan velkojille, joiden saatava on syntynyt ennen jakautumissuunnitelman rekisteröimistä. Kuulutusta haetaan myös velkojille, joiden saatava voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä. Lisäksi saatavan on pitänyt syntyä viimeistään päivänä, jona velkojan on ilmoitettava vastustavansa jakautumista. (OYL 624/2006, 17:6.) Vastaanottavan toimivan yhtiön on, jakautuvan yhtiön tavoin, haettava kuulutusta omille velkojilleen, mikäli tilintarkastaja on lausunnossaan todennut jakautumisen olevan omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun (Huikuri ym. 2016, 75). Kuulutusta haetaan täyttämällä Y4-paperilomake ja 16-liitelomake. Kuulutusta ei voi hakea verkossa. Käsittelymaksu on 420 / kuulutettava yhtiö. (PRH 2018c.) Kuulutushakemus voidaan laittaa vireille samalla, kun jakautumissuunnitelma ilmoitetaan rekisteröitäväksi. Kumpaankin vaiheeseen liittyy tästä huolimatta oma käsittelymaksunsa. (PRH 2018d.) 2.3.2 Kuulutus ja ilmoitus velkojille Hakemuksen perusteella Patentti- ja rekisterihallitus antaa kuulutuksen velkojille, joilla on oikeus vastustaa jakautumista. Kuulutus julkaistaan Virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen kuulutuksessa mainittua määräpäivää. Lisäksi kuulutus merkitään kaupparekisteriin. Määräpäivä asetetaan yleensä kolmen kuukauden ja 14 päivän päähän kuulutuksen rekisteröimisestä. (PRH 2018c.) Kuulutusta hakeneen yhtiön on ilmoitettava kuulutuksesta kirjallisesti velkojilleen viimeistään kuukausi ennen Patentti- ja rekisterihallituksen asettamaa määräpäivää. Ilmoitusvelvollisuus ulottuu ainoastaan velkojiin, joiden saatava on syntynyt ennen jakautumissuunnitelman rekisteröimistä. (Huikuri ym. 2016, 74.) Kyläkallion ym. (2017, 1235) mukaan ilmoittaminen hoidetaan lähettämällä velkojille jäljennös joko Virallisen lehden sivusta tai kaupparekisteriotteesta.
13 Ilmoittamisen osalta on huomioitava jakautuvan yhtiön osakkeenomistajan ja optio-oikeuden tai muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijan mahdollinen oikeus vaatia lunastamista. Jos osakkeenomistaja taikka optio- tai muun oikeuden haltija on vaatinut lunastamista, velkojille on ilmoitettava lunastettaviksi vaadittujen osakkeiden ja oikeuksien määrät. Lunastusvaatimukset esitetään jakautumisesta päättävässä yhtiökokouksessa, minkä vuoksi ilmoitus voidaan lähettää vasta yhtiökokouksen jälkeen. (OYL 624/2006, 17:7, 13.) 2.3.3 Velkojan vastustaminen Jakautumista vastustavan velkojan on ilmoitettava vastustamisestaan kirjallisesti rekisteriviranomaiselle viimeistään kuulutuksessa mainittuna määräpäivänä. Jos yksikin velkojista vastustaa jakautumista, jakautuminen raukeaa kuukauden kuluttua määräpäivästä. (OYL 624/2006, 17:6, 15.) Vastustamisen tulee selvästi ilmetä velkojan ilmoituksesta. Pelkkä saatavan ilmoittaminen rekisteriviranomaiselle ei merkitse jakautumisen vastustamista. Velkojan ei tarvitse ilmoittaa syytä vastustamiselleen. (Kyläkallio ym. 2017, 1236.) Patentti- ja rekisterihallitus välittää tiedon velkojan vastustamisesta yhtiölle viipymättä määräpäivän jälkeen. Voidakseen jatkaa prosessia yhtiön on kuukauden kuluessa määräpäivästä nostettava kanne jokaista jakautumista vastustanutta velkojaa vastaan. Kanteessa yhtiön on vaadittava vahvistusta sille, että velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan. Tällöin jakautuminen ei raukea, vaan rekisteriviranomainen lykkää asian käsittelyä. Vastaavasti yhtiö ja velkoja voivat yhdessä pyytää käsittelyn lykkäämistä. (OYL 624/2006, 17:15 ; Kyläkallio ym. 2017, 1237; PRH 2018c.) 2.4 Päätös jakautumisesta Päätös jakautumisesta sisältää kunkin osallisyhtiön lopullisen hyväksynnän jakautumissuunnitelman mukaiselle jakautumiselle (Kyläkallio ym. 2017, 1240). Tilanteesta riippuen jakautumisesta päättää yhtiökokous tai
14 hallitus. Jakautumisesta päättävä yhtiökokous on pidettävä tai hallituksen jakautumispäätös tehtävä neljän kuukauden kuluessa jakautumissuunnitelman rekisteröimisestä, muutoin jakautuminen raukeaa. Jos kaikki jakautuvan yhtiön osakkeeenomistajat sekä optio- ja muiden oikeuksien haltijat eivät ole luopuneet oikeudestaan vaatia lunastamista, yhtiökokous on pidettävä viimeistään kuukautta ennen kuulutuksessa mainittua määräpäivää. (OYL 624/2006, 17:9.) Jakautuvan yhtiön osalta päätöksen jakautumisesta tekee yhtiökokous. Niin sanotussa tytäryhtiöjakautumisessa päätöksen tekee kuitenkin hallitus. Kyse on tytäryhtiöjakautumisesta, jos jakautumiseen osallistuvat yhtiöt omistavat kaikki jakautuvan yhtiön osakkeet sekä mahdolliset optiooikeudet ja muut osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet. (Huikuri ym. 2016, 75.) Vastaanottavan toimivan yhtiön osalta päätöksen jakautumisesta tekee hallitus. Päätöksen tekee kuitenkin yhtiökokous, jos vastaanottava yhtiö omistaa vähemmän kuin yhdeksän kymmenesosaa (9/10) jakautuvan yhtiön osakkeista. Lisäksi osakkeenomistajien, joilla on vähintään yksi kahdeskymmenesosa (1/20) yhtiön osakkeista, on vaadittava yhtiökokouskäsittelyä. Kokonaisäänimäärässä ei huomioida osakkeita, jotka kuuluvat yhtiölle itselleen tai sen tytäryhteisölle. (Immonen & Lindgren 2017, 304.) Kyläkallio ym. (2017, 1240) huomauttavat jakautumiseen saattavan liittyä päätöksiä, jotka edellyttävät yhtiökokouksen koollekutsumista. Jakautuminen saattaa esimerkiksi edellyttää osakepääoman korottamista tai yhtiöjärjestyksen muuttamista. Tällöin päätöksen jakautumisesta voi tehdä ainoastaan vastaanottavan yhtiön yhtiökokous. 2.4.1 Yhtiökokouskutsu Kutsu jakautumisesta päättävään yhtiökokoukseen saadaan toimittaa vasta jakautumissuunnitelman rekisteröimisen jälkeen. Kutsun toimittamisajankohdalle on asetettu myös muita ehtoja. Yhtiökokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja, jollei yhtiöjärjestyksessä ole
15 määrätty pidempää aikaa, viimeistään kuukautta ennen yhtiökokousta. Ennakkoilmoittautumista käyttävissä yhtiöissä kutsu on toimitettava viimeistään kuukautta ennen viimeistä ilmoittautumispäivää ja arvoosuusjärjestelmään kuuluvissa yhtiöissä viimeistään kuukautta ennen yhtiöitä koskevaa määräpäivää. Julkisessa osakeyhtiössä yhtiökokouskutsu voidaan toimittaa jo kolme kuukautta ennen edellä mainittuja päivämääriä. (OYL 624/2006, 17:10.) Jakautuvan yhtiön on lähetettävä kokouskutsu kirjallisena jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka osoite on yhtiön tiedossa. Lisäksi noudatetaan, mitä yhtiöjärjestyksessä kutsusta määrätään. Mikäli jakautuminen tapahtuu toimivaan yhtiöön, kutsussa on mainittava osakkeenomistajien oikeudesta vaatia lunastusta. (OYL 624/2006, 17:10, 13.) Lunastusoikeudesta on ilmoitettava myös optio- tai muiden oikeuksien haltijoille, joilla on oikeus vaatia lunastamista. Ilmoitusvelvollisuus ulottuu haltijoihin, joiden osoite on yhtiön tiedossa. Jos kaikkien lunastukseen oikeutettujen osoite ei ole yhtiön tiedossa, lunastusoikeudesta on ilmoitettava myös Virallisessa lehdessä. Ilmoittamisessa noudatetaan yhtiökokouskutsun toimittamisajankohdasta kerrottua. (OYL 624/2006, 17:10.) Vastaanottavan yhtiön on ilmoitettava jakautumisesta osakkeenomistajilleen, mikäli jakautumisesta päättää yhtiön hallitus. Ilmoituksen osalta noudatetaan yhtiökokouskutsun toimittamisesta kerrottua. Osakkeenomistajilla on kuukausi aikaa vaatia yhtiökokousta koolle päättämään jakautumisesta. Vaatimus on tehtävä kirjallisena. (Villa 2018, 388 389.) Kutsu osakkeenomistajien vaatimuksesta pidettävään yhtiökokoukseen voidaan toimittaa viimeistään viikkoa ennen yhtiökokousta. Tällöin osakkeenomistajille annetun jakautumista koskevan ilmoituksen ja yhtiökokouksen välisen ajan on oltava vähintään kuukausi tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pidempi kutsuaika. (Huikuri ym. 2016, 76.) Ennakkoilmoittautumista käyttävissä yhtiöissä kuukausi lasketaan yhtiökokouksen sijaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä ja arvo-osuusjärjestelmään kuuluvissa yhtiöissä yhtiöitä koskevasta määräpäivästä (OYL 624/2006, 17:10 ).
16 2.4.2 Asiakirjojen nähtävänä pitäminen Lukuisat eri asiakirjat on pidettävä osakkeenomistajien nähtävinä ennen kuin päätös jakautumisesta tehdään. Asiakirjat pidetään nähtävinä kunkin osallisyhtiön pääkonttorissa tai internetsivuilla vähintään kuukauden ajan ennen jakautumisesta päättävää yhtiökokousta. Ne asetetaan nähtäviksi myös yhtiökokouksessa. Lisäksi asiakirjat lähetetään viipymättä niitä pyytäville osakkeenomistajille, mikäli niiden lataaminen ja tulostaminen yhtiön internetsivuilta ei ole mahdollista. (Immonen 2015, 407 408.) Hallituksen päättäessä jakautumisesta asiakirjojen nähtävänäpito alkaa osakkeenomistajille annetun jakautumista koskevan ilmoituksen toimittamisesta (OYL 624/2006, 17:11 ). Osakeyhtiölaissa (624/2006, 17:11 ) nimetään asiakirjat, joita nähtävänäpito koskee. Nähtävinä on ensinnäkin pidettävä jakautumissuunnitelma ja tilintarkastajan siitä kullekin osallisyhtiölle antama lausunto. Nähtävinä pidetään myös kunkin osallisyhtiön tilinpäätökset, toimintakertomukset ja tilintarkastuskertomukset kolmelta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta. Kyläkallio ym. (2017, 1247) muistuttavat myös konsernitilinpäätösten nähtävänäpidosta, jos osallisyhtiö on konsernin emoyhtiö ja velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöksen. Julkista osakeyhtiötä varten on erillinen säännös. Jos yhtiön viimeisen tilikauden päättymisestä on kulunut jakautumissuunnitelman allekirjoituspäivään mennessä yli kuusi kuukautta, yhtiön on laadittava tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus päivälle, joka ei saa olla kolmea kuukautta jakautumissuunnitelman allekirjoituspäivää aiempi. Vastaavasti yhtiö voi laatia osavuosikatsauksen viimeisen tilikauden jälkeiseltä kuudelta tai yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta. (OYL 624/2006, 17:11.) Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos kaikki osallisyhtiöiden osakkeenomistajat suostuvat tai jakautumisessa perustettaviin yhtiöihin jokaisen vastaanottavan yhtiön kaikki osakkeet annetaan jakautumisvastikkeena jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille heidän omistustensa suhteessa (OYL 624/2006, 17:11 ).
17 Nähtävinä pidetään lisäksi kunkin osallisyhtiön mahdolliset varojen jakamista koskevat päätökset ja osavuosikatsaukset, jotka on tehty ja laadittu viimeisen tilikauden jälkeen. Nähtävänäpito ulottuu myös kunkin osallisyhtiön hallituksen selostukseen tilinpäätöksen tai osavuoksikatsauksen jälkeisistä yhtiön asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista. (OYL 624/2006, 17:11.) Edellä kerrotun lisäksi yhtiö on velvollinen ilmoittamaan yhtiökokoukselle ja muille osallisyhtiöille sellaisista muista sen asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista, joista se saa tiedon ennen jakautumispäätöksen tekemistä (Immonen 2015, 408). Esimerkiksi uuden liikesuhteen syntyminen, asiakkaan konkurssi tai valuuttakurssin huomattava muutos saattaa vaikuttaa olennaisesti yhtiön asemaan, jolloin siitä on ilmoitettava yllä mainituille tahoille (Kyläkallio ym. 2017, 1249). 2.4.3 Yhtiökokouskäsittely Yhtiökokouksen päätös jakautumisesta tehdään määräenemmistöllä. Näin ollen osakkeenomistajien, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista, on kannatettava jakautumista. Jakautuvaa yhtiötä koskee lisäksi erillinen säännös, jos yhtiössä on erilajisia osakkeita. Tällöin jakautuminen vaatii määräenemmistön kannatuksen kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista. (OYL 624/2006, 5:27, 17:9.) Jakautumisessa perustettavaan yhtiöön jakautuvan yhtiön osakkeenomistajan tulisi saada vastaanottavassa yhtiössä sama omistusosuus ja vastaavat oikeudet kuin hänellä on jakautuvassa yhtiössä. Mikäli näin ei kuitenkaan tapahdu, päätös jakautumisesta voidaan tehdä vain kyseisen osakkeenomistajan suostumuksella. (Villa 2018, 388.) Kyläkallio ym. (2017, 1251) huomauttavat, ettei samalla omistusosuudella tarkoiteta samaa määrää osakkeita, vaan suhteellisesti samansuuruista omistusosuutta.
18 Jakautumissuunnitelma on hyväksyttävä sellaisenaan kaikissa jakautumiseen osallistuvissa yhtiöissä, muutoin jakautuminen raukeaa. Suunnitelmaan ei voida enää tässä vaiheessa tehdä muutoksia. (Huikuri ym. 2016, 79.) Jakautumisen hylkäämisestä tai raukeamisesta on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle. Ilmoitus tehdään Y4-paperilomakkeella ja 16- liitelomakkeella. Ilmoitettaessa jakautumisen hylkäämisestä liitelomakkeelle on merkittävä päätöksen päivämäärä. Lisäksi vaaditaan pöytäkirjakopio päätöksestä. Ilmoittaminen maksaa 85. (PRH 2018e.) 2.5 Ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta Jakautumiseen osallistuvat yhtiöt ilmoittavat jakautumisen täytäntöönpanosta kaupparekisteriin. Ilmoitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa jakautumista koskevasta päätöksestä, muutoin jakautuminen raukeaa. Jakautumisesta ei ole välttämättä päätetty osallisyhtiöissä samaan aikaan. Tässä tapauksessa määräaika lasketaan viimeisestä päätöksestä. (Huikuri ym. 2016, 80.) Ilmoitus tehdään Y4-paperilomakkeella ja 16-liitelomakkeella. Ilmoittaminen verkossa ei ole mahdollista. Jokaisesta jakautumisen yhteydessä perustettavasta yhtiöstä on täytettävä Y1-paperilomake, 1-liitelomake ja henkilötietolomake. Ilmoittaminen maksaa 225 / yhtiö. (PRH 2018a.) Osakeyhtiölaissa (624/2006, 17:14 ) on säännöksiä jakautumisen täytäntöönpanosta tehtävään ilmoitukseen liitettävistä liitteistä. Ilmoitukseen on liitettävä seuraavat dokumentit: kunkin osallisyhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan vakuutus jakautumisessa noudatetun osakeyhtiölain säännöksiä tilintarkastajan todistus vastaanottavan yhtiön saavan täyden vastikkeen sen omaan pääomaan merkitystä määrästä tilintarkastajan lausunto jakautumissuunnitelman 9. kohdassa annetusta selvityksestä hallituksen tai toimitusjohtajan todistus velkojailmoitusten lähettämisestä
19 kunkin osallisyhtiön jakautumista koskeva päätös. Tilintarkastajan todistus sisältää, että vastaanottavan toimivan yhtiön oman pääoman lisäys ja vastaanottavan perustettavan yhtiön oma pääoma tulevat maksetuiksi jakautumisen tullessa voimaan. Todistus velkojailmoitusten lähettämisestä koskee ainoastaan velkojiensuojamenettelyn piirissä ollutta yhtiötä. (Kyläkallio ym. 2017, 1256.) 16-liitelomakkeella on valmis pohja hallituksen ja/tai toimitusjohtajan sekä tilintarkastajan lausuntojen antamista varten (PRH 2018a). 2.6 Jakautumisen rekisteröiminen Ilmoituksen käsiteltyään rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä jakautuminen. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että velkoja ei ole vastustanut jakautumista tai vaihtoehtoisesti hän on tuomioistuimen tuomion mukaan saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan. (OYL 624/2006, 17:15.) Jakautuminen tulee voimaan jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröimisen myötä (Huikuri ym. 2016, 81). Nyt jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottaville yhtiöille. Samanaikaisesti jakautuva yhtiö purkautuu ja vastaanottava perustettava yhtiö syntyy. Lisäksi jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien haltijat saavat oikeuden jakautumisvastikkeeseen. (OYL 624/2006, 17:16.) 2.6.1 Jakautumisvastikkeen suorittaminen Jakautumisvastikkeena voidaan antaa uusia tai vastaanottavan toimivan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröimisestä alkaen, jollei jakautumissuunnitelmassa toisin määrätä. Ne tuottavat osakkeenomistajan oikeudet kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua rekisteröimisestä. (OYL 624/2006, 17:3, 16.) Kyläkallion ym. (2017, 1266 1267)
20 mukaan vastaanottavan toimivan yhtiön omat osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet rekisteröimisestä alkaen. Jakautuvan tai vastaanottavan toimivan yhtiön omistamat jakautuvan yhtiön osakkeet eivät oikeuta jakautumisvastikkeeseen (OYL 624/2006, 17:16 ). Saman on katsottava koskevan myös jakautuvan tai vastaanottavan yhtiön omistamia jakautuvan yhtiön optio-oikeuksia ja muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia. Kyseiset osakkeet ja oikeudet mitätöityvät rekisteröimisen yhteydessä. (Kyläkallio ym. 2017, 1266.) Jakautumisvastikkeena voidaan antaa myös muuta kuin osakkeita, esimerkiksi rahaa. Vastaanottavat yhtiöt vastaavat yhdessä rahavastikkeen maksamisesta, ellei jakautumissuunnitelmassa toisin määrätä. (Kyläkallio ym. 2017, 1267.) Jakautumisvastikkeen saaminen saattaa edellyttää saajalta erityisiä toimia, kuten osakekirjan esittämistä. Vastiketta on tällä tavoin vaadittava kymmenen vuoden kuluessa rekisteröimisestä. Muussa tapauksessa vastaanottavan yhtiön yhtiökokous voi päättää oikeuden vastikkeeseen menetetyksi. Menetetty vastike siirtyy vastaanottavalle yhtiölle. (Immonen 2015, 403.) 2.6.2 Lopputilitys Jakautuneen yhtiön on laadittava lopputilitys mahdollisimman pian jakautumisen tultua voimaan. Se sisältää tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ajalta, jolta tilinpäätöstä ei ole vielä esitetty yhtiökokouksessa. Se sisältää myös konsernitilinpäätöksen, jos yhtiö on velvollinen sen laatimaan. Lopputilityksen laatimisesta vastaavat hallitus ja toimitusjohtaja. (HE 109/2005, 162 163; OYL 624/2006, 17:17.) Tilinpäätös laaditaan päivälle, jona jakautumisen täytäntöönpano on merkitty kaupparekisteriin. Välitilinpäätös vaikuttanee ajanjaksoon, jolta tilinpäätös on laadittava. Jos kuluvalla tilikaudella ei ole laadittu välitilinpäätöstä, tilinpäätös laaditaan koko tilikaudelta. Jos kuluvalla tilikaudella yhtiökokoukselle on esitetty välitilinpäätös, lopputilitys laadittaneen vain tämän
21 jälkeiseltä ajalta. Saattaa kuitenkin olla, että yhtiön on verotusta varten laadittava ja vahvistettava tilinpäätös koko tilikaudelta. (Kyläkallio ym. 2017, 1260.) Lopputilitys on annettava yhtiön tilintarkastajalle, jos yhtiö on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan. Tilintarkastajan on kuukauden kuluessa annettava lopputilitystä koskeva tilintarkastuskertomus. (OYL 624/2006, 17:17.) Lopputilitys vahvistetaan osakkeenomistajien kokouksessa. Hallituksen on kutsuttava osakkeenomistajat koolle viipymättä lopputilityksen tai tilintarkastuskertomuksen valmistuttua. Kokoukseen sovelletaan yhtiökokouksesta säädettyä. Osakkeenomistaja voi tietyin edellytyksin moittia lopputilitystä. Tällöin hänen on nostettava kanne jakautunutta yhtiötä vastaan kolmen kuukauden kuluessa kokouksesta. (OYL 624/2006, 17:17, 21:1.) Lopputilitys ilmoitetaan rekisteröitäväksi kahden kuukauden kuluessa sen vahvistamisesta (Immonen 2015, 417). Ilmoitus tehdään Tilinpäätöksen rekisteröinti -nimisellä tilinpäätöslomakkeella (PRH 2018f). Ilmoitukseen on liitettävä lopputilitys sekä osakkeenomistajien kokouksen päätös sen hyväksymisestä. Toisin kuin muut prosessin aikana kaupparekisteriin tehdyt ilmoitukset, ilmoitus lopputilityksestä on maksuton. (PRH 2018b.) 2.7 Selvitystilan vaikutus jakautumiseen Jakautuminen voidaan toteuttaa jakautuvan yhtiön ollessa selvitystilassa. Edellytyksenä on, ettei yhtiön omaisuutta ole 20 luvun 15 :ssä tarkoitetulla tavalla ryhdytty jakamaan osakkeenomistajille. (OYL 624/2006, 17:15.) Jakautuminen on mahdollista riippumatta siitä, onko yhtiö asetettu selvitystilaan ennen prosessin alkamista vai sen aikana. Selvitystila jatkuu, jos sitä ei lopeteta osakeyhtiölain 20 luvun 19 :n mukaisesti. (Kyläkallio ym. 2017, 1208.) Kyläkallio ym. (2017, 1208) huomauttavat, ettei osakeyhtiölain 13 luvun 1 :n mukainen varojenjako estä jakautumista. Täten esimerkiksi osingon
22 jakaminen osakkeenomistajille tai jakautuvan yhtiön omien osakkeiden lunastaminen on mahdollista selvitystilan aikana. Kokonaisjakautumisen seurauksena jakautuva yhtiö purkautuu. Samalla päättyy yhtiön selvitystila. Selvitystila ei siirry vastaanottaville yhtiöille. Osakeyhtiölaissa ei ole mainintaa vastaanottavan yhtiön selvitystilasta. Selvitystilan tarkoituksena on yhtiön toiminnan lopettaminen ja purkaminen. Vastaanottavana yhtiönä toimiminen voitaneen tämän vuoksi katsoa selvitystilassa olevan yhtiön tarkoituksen vastaiseksi, jos jakautuva yhtiö on normaalissa toiminnassa. (Kyläkallio ym. 2017, 1208.)
23 3 VEROTUKSELLINEN JA KIRJANPIDOLLINEN JAKAUTUMINEN Jakautuminen ei ole pelkästään yhtiöoikeudellinen hanke. Myös verotus ja kirjanpito ovat olennainen osa sitä. Laissa elinkeinotulon verottamisesta on säännöksiä jakautumisen verokohtelusta. Säännökset koskevat osakeyhtiöiden lisäksi tuloverolaissa mainittuja muita kotimaisia yhteisöjä. Yhteisöihin lukeutuvat muun muassa valtio, kunta, seurakunta ja osuuskunta. (EVL 360/1968, 52 ; TVL 1535/1992, 3.) Tuloverolain mukaan verotettavien yhteisöjen on mahdollista jakautua elinkeinoverolain säännöksiä noudattaen (TVL 1535/1992, 28 ). Maatilatalouden tuloverolaissa ei sen sijaan viitata jakautumiseen (Huikuri ym. 2016, 241). Keskusverolautakunta on ratkaisussaan (2009/42) kuitenkin todennut, että elinkeinoverolain säännöksiä voidaan soveltaa myös maatilatalouden tuloverolain mukaan verotettaviin yhteisöihin. 3.1 Jakautumisvastike Elinkeinoverolaissa (360/1968, 52 c ) jakautuminen nähdään järjestelynä, jossa jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat jakautumisvastikkeena kunkin vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Vastike on suoritettava jakautuvassa yhtiössä vallitsevien omistusosuuksien mukaisessa suhteessa. Osakkeenomistajien omistussuhteiden on näin ollen säilyttävä ennallaan (Verohallinnon ohje A160/200/2017). Vastike voidaan suorittaa myös rahana. Rahavastike saa olla enintään 10 % vastikkeena annettavien osakkeiden nimellisarvosta. Osakkeiden ollessa nimellisarvottomia rahavastike saa olla enintään 10 % osakkeita vastaavasta osuudesta yhtiön maksettua osakepääomaa. (EVL 360/1968, 52 c.) Verohallinnon ohjeessa (A160/200/2017) tarkennetaan, että yksittäisen osakkeenomistajan osalta 10 %:n raja voidaan ylittää. Kokonaisjakautuminen esitetään kuvion muodossa kuviossa 2.
24 Yritys X:n osakkaat Yritys X Yritys A Yritys B KUVIO 2. Kokonaisjakautuminen (Huikuri ym. 2016, 242) Jakautuvan yhtiön osakkeiden vaihtamista vastaanottavien yhtiöiden osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena (EVL 360/1968, 52 b, 52 c ). Luovutusvoittoverotus lykkääntyy, kunnes osakkeet luovutetaan. Osakkeiden hankinta-ajankohtana pidetään tällöin jakautuvan yhtiön osakkeiden hankinta-ajankohtaa. Jakautuminen ei siis katkaise omistusaikoja. Rahavastikkeen saamista sen sijaan pidetään osakkeiden luovutuksena. (Immonen 2015, 428 429.) 3.2 Vastaanottavan yhtiön osakkeiden hankintameno Vastaanottavan yhtiön osakkeiden hankintameno voi määräytyä kahdella eri tavalla. Hankintamenoksi voidaan katsoa se osa jakautuvan yhtiön osakkeiden hankintamenosta, joka vastaa vastaanottavalle yhtiölle siirtynyttä osaa jakautuvan yhtiön nettovarallisuudesta. Vastaavasti hankintamenon jakoperusteena voidaan käyttää osakkeiden käypien arvojen suhdetta. Näin menetellään silloin, kun vastaanottaville yhtiöille siirtyvien nettovarallisuuksien suhde poikkeaa olennaisesti yhtiöiden osakkeiden käypien arvojen suhteesta. (EVL 360/1968, 52 c.) Keskusverolautakunta on ratkaisussaan (1999/48) todennut vähintään 20 %:n poikkeaman olennaiseksi. Verohallinnon ohjeessa (A160/200/2017) huomautetaan, ettei 20 %:n raja ole kuitenkaan ehdoton. Jokainen tapaus on arvioitava erikseen. Osakkeiden käypien arvojen suhteen käyttäminen hankintamenon jakoperusteena on käytännössä erittäin harvinaista. Vas-
25 taanottavan yhtiön osakkeiden ollessa julkisen kaupankäynnin kohteena voi menettely kuitenkin osoittautua luontevaksi. 3.3 Varat ja velat Elinkeinoverolaissa (360/1968) ei ole säännöksiä jakautuvan yhtiön varojen ja velkojen jakamisesta vastaanottaville yhtiöille. Varat ja velat voidaan allokoida tarkoituksenmukaisesti, sillä kokonaisjakautuminen ei edellytä liiketoimintakokonaisuuden siirtoa. Allokoinnin ei myöskään tarvitse tapahtua samassa suhteessa. Esimerkiksi kolmelle vastaanottavalle yhtiölle varat voidaan jakaa suhteessa 20/40/40 ja velat suhteessa 10/30/60. (Immonen 2015, 421.) Osakeyhtiölaissa (624/2006, 17:16 ) huomautetaan, ettei varoja ja velkoja saa merkitä vastaanottavan yhtiön taseeseen niiden taloudellista arvoa korkeammasta arvosta vastaanottavalle yhtiölle. Sitoumusta työn tai palvelun suorittamiseen ei saa merkitä vastaanottavan yhtiön taseeseen. Jakautuvan yhtiön varat voivat olla vastaanottavalle yhtiölle niiden yleistä markkina-arvoa arvokkaampia, jos varat ovat erityisen tarpellisia yhtiön liiketoiminnassa (HE 109/2005, 162, 167). Kokonaisjakautumisessa saattaa ilmaantua varoja, joita ei ole jaettu jakautumissuunnitelmassa. Tässä tapauksessa varat siirtyvät vastaanottaville yhtiöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhtiön netto-omaisuus suunnitelman mukaan. Suunnitelmassa voidaan toki määrätä toisenlaisesta menettelystä. (Villa 2018, 392.) Jakautumiseen osallistuvat yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yhtiön ennen jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiä syntyneestä velasta. Vastaanottavan yhtiön vastuu rajoittuu toisin sanoen enintään sille siirtyvän netto-omaisuuden arvoon tilanteessa, jossa yhtiö vastaa velasta jakautumissuunnitelman mukaan. Velkojalla on oikeus vaatia suoritusta yhteisvastuun perusteella vasta, kun on todettu, ettei hän saa suoritusta velalliselta tai vakuudesta. (OYL 624/2006, 17:16.)