Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

Mittaus- ja analysointilaitteiden sekä muiden elektronisten laitteiden valmistus Toimialaraportti Jorma Höykinpuro 7/2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 7/2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Höykinpuro Jorma Toimialapäällikkö Pohjanmaan ELY-keskus Julkaisuaika 24.11.2011 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Mittaus- ja analysointilaitteiden sekä muiden elektronisten laitteiden valmistus Tiivistelmä Raportti käsittelee tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen toimialan (TOL 26) sisällä tarkemmin muita toimialoja paitsi viestintälaitteiden valmistusta (TOL 263), joka sekin tulee mukaan toimialojen eri vertailutiedoissa. Toimialasta käytetään tässä raportissa pitkän toimialanimen vuoksi jatkossa nimeä elektroniikkateollisuus. Elektroniikkateollisuudessa on kaikkiaan 563 yritystä ja 649 toimipaikkaa. Vuonna 2009 henkilöstöä toimipaikoissa oli 35 400 henkilöä. Samana vuonna liikevaihto oli 30 609 miljoonaa euroa. Yli 70 % henkilöstöstä ja 94 % liikevaihdosta on viestintälaitteiden valmistuksen eli Nokian toimialalla. Alueellisesti yritykset keskittyvät Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskusten alueille. Elektroniikkateollisuuden henkilöstö on muuta teollisuutta nuorempaa, sillä ala on nuori teollisuudenala ja uutta henkilöstöä on palkattu enimmäkseen pitkän ammatillisen koulutuksen jälkeen. Ikääntymisestä johtuva työvoiman poistuma on siten pienempää kuin muilla teollisuudenaloilla. Alan henkilöstö Aasian maissa on kasvanut voimakkaasti, Suomessa se on vähitellen vähenemässä. Yritykset panostavat entistä enemmän palvelutoimintoihin. Tilauskannat ovat normaalia heikommalla tasolla. Uusien tilausten määrät ovat alkaneet laskea. Elektroniikan eri toimialojen välillä ja toimialan sisälläkin esiintyy voimakasta hajontaa - toisilla menee paremmin. Vienti on alemmalla tasolla kuin vuosi sitten Tärkeimpiä vientimaita ovat USA, Venäjä, Saksa, Alankomaat ja Kiina, joilla USA:ta lukuun ottamatta on talouskasvu on ollut kohtalaista. Tätä kirjoitettaessa EU-maiden tilanne on Kreikan velkakriisin takia erittäin epäselvässä tilanteessa. Investoinnit elektroniikkateollisuudessa ovat lisääntyneet peräti 126 %. Erityisesti investoinnit ovat lisääntyneet viestintälaitteiden valmistuksessa. Vaikka ulkomaisia investointeja Suomeen tulee yleisesti ottaen vähän, ruotsalaiset kuitenkin investoivat Suomeen, yli 52 % kaikista investoinneista. Toiseksi suurin (15,3 %) investoija on Alankomaat. Amerikkalaisten ja kiinalaisten investoinnit Suomeen ovat minimaalisia. Vuonna 2011 keskimääräinen liikevaihto kasvoi elektroniikkateollisuudessa kaikissa yritysten kokoluokissa. Vuoden 2011 huhtikuuhun mennessä liikevaihdon luvut näyttivät mittaus- ja analysointilaitteiden osalta hyviltä. Samoin oli nk. puhtaan teknologian yrityksissä, joissa oli mukana sekä elektroniikan että sähkölaitteiden valmistuksen yrityksiä. Vuonna 2010 tilinpäätöksessä käyttökate kasvoi voimakkaasti viestintälaitteiden osalta. Nettotulos mediaanilukuna elektroniikkateollisuudessa oli vähän parempi kuin koko teollisuudessa, keskiarvo on kuitenkin heikompi. Omavaraisuusaste elektroniikkateollisuudessa oli melko hyvä. Parasta se oli komponenttien ja piirilevyjen valmistuksessa. Viimeisen parin vuoden aikana elektroniikka-alan yritykset ovat kasvaneet melko hyvin. Kasvuyrityksiä oli 64 % ja voimakkaan yli 15 %:n kasvun yrityksiä oli 15 %. Kasvava ilmiö on palvelujen yhdistäminen tuotteiden vientiin. Maailmalla panostetaan voimakkaasti puhtaamman energian käyttöön, energian säästämiseen sekä luonnon ja ympäristön suojelemiseen. Ne ovat kaikkialla kehittämisen kohteena. Suomi voi olla siinä kehitystyössä vahvoilla. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen(at)tem.fi, puh. 050 040 5459 ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Jorma Höykinpuro, s-posti: jorma.hoykinpuro(at)ely-keskus.fi, puh. 050 312 8568 Asiasanat elektroniikka, mittaus- ja analysointilaitteet ISSN 1795-9985 Kokonaissivumäärä 55 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-584-4 Hinta - Kustantaja

Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon 010 606 000 7/2011 00170 HELSINGFORS 00023 STATSRÅDET Telefax (09) 1606 2166 Författare Höykinpuro Jorma Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Österbotten Publiceringstid 24.11.2011 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Tillverkning av mät- och analysinstrument och andra elektroniska instrumento Referat Rapporten behandlar närmare branscherna inom gruppen tillverkning av datorer, elektronikvaror och optik (TOL 26), utom tillverkning av kommunikationsutrustning (TOL 263), som också ingår i olika jämförelseuppgifter för branscherna. På grund av det långa namnet kallas branschen i denna rapport i fortsättningen elektronikindustrin. Inom elektronikindustrin finns sammanlagt 563 företag och 649 verksamhetsställen. År 2009 fanns det 35 400 anställda på verksamhetsställena. Samma år var omsättningen 30 609 miljoner euro. Över 70 % av de anställda och 94 % av omsättningen hänför sig till branschen tillverkning av kommunikationsutrustning, dvs. Nokias bransch. Geografiskt är företagen koncentrerade till områdena för närings-, trafik- och miljöcentralerna i Nyland, Norra Österbotten, Egentliga Finland och Birkaland. Personalens åldersstruktur i elektronikindustrin är yngre än i den övriga industrin, eftersom branschen är en ung industribransch och ny personal för det mesta har anställts efter en lång yrkesutbildning. Arbetskraftens avgång på grund av åldersstrukturen är därför mindre än i andra industribranscher. Personalen i Asien har ökat kraftigt, i Finland minskar den småningom. Företagen satsar allt mer på servicefunktionerna. Orderstockarna är svagare än normalt. Antalet nya beställningar har börjat sjunka. Mellan de olika elektronikbranscherna och också inom branschen är variationen stor för en del går det bättre. Exporten är på en lägre nivå än för ett år sedan. De viktigaste exportländerna är USA, Ryssland, Tyskland, Nederländerna och Kina. Med undantag av USA har den ekonomiska tillväxten varit hyfsad i dessa länder. I skrivande stund är EU-ländernas situation på grund av skuldkrisen i Grekland mycket oklar. Investeringarna inom elektronikindustrin har ökat med hela 126 %. Speciellt har investeringarna ökat i tillverkningen av kommunikationsutrustning. De utländska investeringarna i Finland är få. Svenskarna investerar helt klart i Finland, de står för över 52 % av alla investeringar. Den näst största investeraren (15,3 %) är Nederländerna. Amerikanarnas och kinesernas investeringar i Finland är minimala. År 2011 ökade den genomsnittliga omsättningen i företag av alla storleksklasser inom elektronikindustrin. Fram till april 2011 såg siffrorna för mät- och analysinstrumenten bra ut. Det gjorde de också för de s.k. ren teknik-företagen, i vilka ingick företag inom såväl elektroniktillverkning som tillverkning av elapparatur. I bokslutet för 2010 ökade driftsbidraget kraftigt i fråga om kommunikationsutrustning. Nettoresultatet som medianvärde var i elektronikindustrin litet bättre än i hela industrin, medelvärdet var dock svagare. Soliditeten var rätt god inom elektronikindustrin. Bäst var den i tillverkningen av komponenter och kretskort. Under de senaste två-tre åren har företagen inom elektronikbranschen vuxit rätt bra. Tillväxtföretagen utgjorde 64 % och företagen med kraftig tillväxt på över 15 % utgjorde 15 %. Växande delområden är tjänster som kopplas till varuexport. Ute i världen satsas det kraftigt på användning av renare energi, energisparande och skydd av natur och miljö. Dessa områden är överallt föremål för utveckling. Finland kan ligga bra till i det utvecklingsarbetet. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, e-post: esa.tikkanen@tem.fi, tfn 050 040 5459 Branschchef: Jorma Höykinpuro, e-post jorma.hoykinpuro@ely-keskus.fi, tfn 050 312 8568 Nyckelord elektronik, mät- och analysinstrument ISSN 1795-9985 Sidoantal 55 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN 978-952-227-584-4 Pris - Förläggare

Sisällys Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 2 Toimialan rakenne... 9 2.1 Yritykset ja toimipaikat... 9 1.2 Suurimmat yritykset... 13 3 Henkilöstö... 15 3.1 Työllisten työvoiman määrä... 15 3.2 Työllisten ikärakenne... 15 3.3 Työllisten määrän arvioitu kehitys... 16 3.4 Työmarkkinoilta poistuminen... 17 3.5 Kotimainen ja ulkomainen henkilöstö... 18 3.6 Työvoiman kohtaanto... 19 4 Yrityskannan muutokset... 20 4.1 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset... 20 4.2 Yrityskaupat... 20 4.3 Konkurssit... 21 5 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 22 5.1 Tilauskanta... 22 5.2 Uudet tilaukset... 22 5.3 Myynti... 23 6 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 28 7 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 30 7.1 Kotimaiset investoinnit... 30 7.2 Ulkomaiset investoinnit... 30 7.3 Kapasiteetti... 31 8 Taloudellinen tila... 33 8.1 Liikevaihto... 33 8.2 Taloudellisia tunnuslukuja... 35 9 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 41 9.1 Menestystekijät... 41 9.2 Keskeiset ongelmat... 41 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

9.3 Keskeiset kehittämistarpeet... 41 9.4 Osaamistarpeet ja koulutuksen kehittäminen... 42 10 Tulevaisuudennäkymät... 43 10.1 Kasvaneet yritykset... 43 10.2 Kasvavat osa-alueet... 46 10.3 Suhdanneodotukset... 48 11 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 51 12 Julkinen rahoitus... 53 12.1 ELY-keskusten yritystuet... 53 12.2 Tekes-rahoitus... 53 12.3 Maaseuturahoituksen yritystuet... 53 12.4 Työllistämistuet... 54 12.5 Finnvera... 54 Lähteet... 55 6 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan tavoitteena on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, luonnonkiviteollisuus ja kaivosala, bioenergia, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun Internet-sivuilta osoitteessa: www.toimialaraportit.fi. Toimialaraportin keskeiset tiedot päivittyvät Toimiala Online-kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Tavoitteena on, että toimialaraportit yhdessä Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset julkaisun kanssa muodostavat kattavan peruspaketin, joka osaltaan tukee päätöksentekoa eri alojen kehittämisessä, eri tahojen yrityshankkeiden suunnittelussa ja hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus muodostaa kaksi päätoimialaa, toimialaluokituksen mukaisilla nimillä: TOL 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus ja TOL 27 Sähkölaitteiden valmistus, josta viimeksi mainitusta julkaistiin raportti vuosi sitten. Nyt julkaistava raportti käsittää toimialaluokasta TOL 26 lähinnä mittaus- ja analysointilaitteiden valmistuksen, mutta myös toimialan muita alaluokkia tarkastellaan. Luokituksen pitkien nimien takia koko toimialasta käytetään tässä raportissa elektroniikkateollisuuden nimeä. Elektroniikkateollisuuden toimialaa hallitsee Nokian toimiala viestintälaitteiden valmistus (TOL 263), joka on jätetty tässä vähemmälle käsittelylle. Elektroniikkateollisuus on kokenut parin viimeisen vuoden aikana voimakkaita rakenteellisia muutoksia. Tuotantoa on siirtynyt tytäryrityksiin Aasian maihin. Vuonna 2004 sähkö- ja elektroniikkateollisuuden työvoima ulkomailla tuli suuremmaksi kuin kotimaassa. Sen jälkeen ulkomainen henkilöstö on kasvanut voimakkaasti, kun henkilöstö kotimaassa on alkanut vähitellen hiipua. Yritysten vienti Suomesta alkaa olla yhä enenevässä määrin palveluja, joillakin yrityksillä jopa valtaosa. Palvelut sisältävät ETLA:n tutkimuksen mukaan mm. pääkonttoritoimintoja, logistiikkaa, rahoitusta, t&k-palveluja, asennuksia ja huoltoa. Suomessa henkilöstön toiminta keskittyy yhä enemmän tekniseen osaamiseen, innovaatioihin ja tutkimukseen ja kehittämiseen. Raporttia kirjoitettaessa Euroopassa Kreikan taloustilanne on yhä ratkaisematta. Myös USA:n tilanne on vaiheessa. Nämä aiheuttavat epävarmuutta talouden kehityksessä ja ennusteissa, kysynnässä ja rahoitusmarkkinoilla. Uusia tilauksia tulee varovaisesti. Tilauskannat ovat pienentyneet. Teknologia-alan yritykset kuvaavat suhdannetilannetta keskimääräistä heikommaksi. Lähiaikoina tilanteen ei uskota paranevan. Vaasassa 3. marraskuuta 2011 Jorma Höykinpuro Toimialapäällikkö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

1 Toimialan määrittely ja sisältö Tämä raportti käsitelee elektroniikkateollisuuden valmistusta sen eri toimialoilla. Raporttiin liittyvät seuraavat toimialat TOL-luokituksen kolmen numeron tarkkuudella: 261 Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistus 262 Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistus 264 Viihde-elektroniikan valmistus 265 Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteiden valmistus 266 Säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintälaitteiden valmistus 267 Optisten instrumenttien ja valokuvausvälineiden valmistus 268 Tallennevälineiden valmistus Joiltakin osin, kun tarkempaa tietoa ei ole saatavilla, tuloksia tarkastellaan TOL-luokituksen kahden numeron tarkkuudella eli 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus. Koko toimialasta käytän tekstissä nimeä elektroniikkateollisuus. Toimialalla korostuu Nokian toimiala Viestintälaitteiden valmistus (TOL 263), joka raportin tarkastelusta jätetään vähemmälle käsittelylle. Raportissa sivutaan liikevaihdon ja kasvutekijöiden osalta koko toimialan osalta nk. puhtaan teknologian yrityksiä, joista mukana on 50. Nämä yritykset osallistuvat valtakunnassa erilaisiin puhtaan energian tuotteita kehittäviin tai energiaa säästäviin teknologiahankkeisiin. Henkilöstöä näissä yrityksissä on noin 11 000. Yrityksistä 27 on elektronisten laitteiden ja 26 sähkölaitteiden valmistuksen toimialalta. 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat 2.1.1. Toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon jakaantuminen Vuonna 2009 elektroniikkateollisuudessa oli Suomessa 563 yritystä. Se on 0,2 % kaikista yrityksistä ja 2.5 % teollisuuden yrityksistä. Yritysten määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 30:llä eli -5,1 %. Vastaava muutos kaikissa yrityksissä oli -0,1 % ja teollisuudessa -3,5 %. Vuonna 2008 alkanut taantuma vaikutti voimakkaasti elektroniikkateollisuuden toimialalla. Koko toimialan luvuissa näkyy Nokian ja muidenkin isojen yritysten tuotannon siirtymistä halvemman kustannusten maihin, mikä on aiheuttanut joillekin kotimaisille sopimusvalmistajille suuria vaikeuksia. Eniten toimipaikkoja oli mittaus- ja analysointilaitteiden valmistuksen (239), elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistuksen (175) sekä viestintälaitteiden valmistuksen (95) toimialoilla. Henkilöstöä oli eniten viestintävälineiden valmistuksen (25670), mittausja analysointilaitteiden (4966) sekä elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistuksen (2319) toimialoilla. Nokian liikevaihto oli 93,5 % koko elektroniikkateollisuuden liikevaihdosta. Seuraavaksi suurinta se oli mittaus- ja analysointilaitteiden ja säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintä- ja terapialaitteiden valmistuksen toimialoilla. Optisten instrumenttien ja valokuvausvälineiden valmistuksen sekä tallennevälineiden toimipaikkojen määrä ja liikevaihto ovat melko vaatimattomat. Useimmissa toimialojen tarkasteluissa ne jätetäänkin huomioimatta tietosuojasyistä. Taulukko 1. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen toimialat, toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon jakaantuminen vuonna 2009 Toimialan nimi (toimialakoodi) Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto 1000 v. 2009 Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistus (TOL261) 175 2 319 328 Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistus (TOL262) 67 311 75 Viestintälaitteiden valmistus (TOL263) 95 25 670 28 620 Viihde-elektroniikan valmistus (TOL264) 26 145 18,6 Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteiden valmistus (TOL265) 239 4 966 1 043,6 Säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintä ja terapialaitteiden 28 1 966 520 valmistus (TOL266) Optisten instrumenttien ja valokuvausvälineiden valmistus 16 40 4,7 (TOL267) Tallennevälineiden valmistus (TOL267) 3 3 0,1 Koko toimiala (TOL26) 649 35 421 30 609 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritysrekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

2.1.2 Toimipaikat kokoluokittain Yrityksen koon mukaan yli 250 henkilön suuria yrityksiä on eniten viestintälaitteiden valmistuksen (16,8 %), säteily- ja elektronisten lääkintälaitteiden valmistuksen (10,7 %), mittaus- ja analysointilaitteiden valmistuksen (2,1 %) ja elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistuksen (0,6 %) toimialoilla (kuvio 1). Tietokoneiden valmistuksen toimialalla yritykset ovat tavallisemmin pieniä (86,6 %) alle 10 henkilön yksiköitä kuin keskimärin teollisuudessa (80,3 %), elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistuksen (79,4 %) toimialalla ne ovat jokseenkin yhtä suuria kuin teollisuudessa yleensä. Muilla elektroniikkateollisuuden toimialoilla toimipaikkojen koko on muuta teollisuutta suurempi. Kuvio 1. Toimipaikat kokoluokittain % kaikista v. 2009, koko teollisuus ja elektroniikkateollisuus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0,8 0,6 4,5 6,3 14,4 13,7 80,3 79,4 Teollisuus (25006) Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valm. (175) 13,4 86,6 Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valm. (67) 16,8 12,6 22,1 48,4 Suurimpien yritysten henkilöstö ja toimipaikat, joissa on elektroniikkateollisuutta, sijaitsivat vuonna 2009 eri ELY-keskusten alueilla seuraavasti (taulukko 2). Koko elektroniikkateollisuuden toimiala painottuu selvästi viiden ELY-keskuksen alueelle: Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Uudellamaalla on yli 43 % henkilöstöstä, Pohjois-Pohjanmaalla 20 %, Varsinais-Suomessa 16,5 % ja Pirkanmaalla 13 %. Liikevaihdosta 70 % syntyi Uudellamaalla, 10 % Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais- Suomessa ja 8 % Pirkanmaalla. Viestintälaitteiden valmistus (95) 2,1 6,7 21,8 69,5 Mittaus-, testausja navigointiväl. ja -laitteiden valm. (239) alle 10 henkilöä 10-49 henkilöä 50-249 henkilöä yli 250 henkilöä 10,7 10,7 25,0 53,6 Säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintäl. valm. (28) Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritysrekisteri 2.1.3 Toimialan alueellinen jakaantuminen 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Taulukko 2. Elektroniikkateollisuuden (TOL26), toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto ELY-keskuksittain vuonna 2009 liikevaihdon mukaisessa järjestyksessä ELY Toimipaikkoja Henkilöstö % kaikista Liikevaihto (M euroa) % kaikista Uusimaa 233 15 184 42,9 21 541,7 70,4 Pohjois-Pohjanmaa 70 7 080 20,0 3 165,4 10,3 Varsinais-Suomi 73 5 830 16,5 3 065,4 10,0 Pirkanmaa 64 4 620 13,0 2 292,0 7,5 Keski-Suomi 43 745 2,1 274,4 0,9 Kainuu 12 597 1,7 75,4 0,2 Pohjois-Karjala 12 230 0,6 44,2 0,1 Pohjois-Savo 31 399 1,1 34,9 0,1 Pohjanmaa 18 185 0,5 30,9 0,1 Etelä-Savo 13 190 0,5 26,1 0,1 Häme 35 148 0,4 20,8 0,1 Satakunta 12 26 0,1 13,4 0,0 Kaakkois-Suomi 18 69 0,2 11,6 0,0 Etelä-Pohjanmaa 6 79 0,2 8,0 0,0 Lappi 5 15 0,0 2,8 0,0 Ahvenanmaa 4 25 0,1 2,2 0,0 Koko maa 649 35 421 30 609,4 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritysrekisteri Seuraavassa taulukossa (taulukko 3) tarkastellaan, miten elektroniikkateollisuuden eri toimialojen toimipaikat esiintyvät alueittain. Useimmilla toimialoilla Uusimaa on ykkösenä. Poikkeuksiakin on. Pohjois-Pohjanmaalla tehdään eniten elektronisia komponentteja ja piirilevyjä. Keski-Suomi on vahvin viihde-elektroniikan valmistuksessa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

Taulukko 3. Elektroniikkateollisuuden eri toimialojen toimipaikkojen jakaantuminen eräillä ELY-keskusalueilla 2009 ELY-keskus Toimipaikkoja Henkilöstö % kaikista Liikevaihto M % kaikista Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistus Pohjois-Pohjanmaa 23 689 29,7 101,2 30,8 Pirkanmaa 13 326 14,1 60,5 18,4 Uusimaa 53 325 14,0 50,6 15,4 Pohjanmaa 7 105 4,5 189,4 5,8 Keski-Suomi 7 57 2,5 15,0 4,6 Koko maa 175 2 319 328,0 Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistus Uusimaa 31 111 35,7 38,5 51,2 Varsinais-Suomi 5 32 10,3 12,0 15,9 Kainuu 3 38 12,2 5,2 7,0 Pirkanmaa 10 22 7,1 2,8 3,7 Häme 3 3 1,0 0,7 1,0 Koko maa 67 311 75,2 Viestintälaitteiden valmistus Uusimaa 40 10 254 39,9 20 312,5 71,0 Varsinais-Suomi 15 5 440 21,2 3 004,3 10,5 Pohjois-Pohjanmaa 15 5 703 22,2 2 930,5 10,2 Pirkanmaa 14 3 966 15,4 2 192,0 7,7 Keski-Suomi 3 248 1,0 174,9 0,6 Koko maa 95 25 670 28 619,5 Viihde-elektroniikan valmistus Keski-Suomi 3 15 10,3 3,3 17,8 Uusimaa 9 20 13,8 3,1 16,6 Varsinais-Suomi 3 5 3,4 0,5 2,7 Koko maa 26 145 18,6 Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteiden ja -välineiden valmistus Uusimaa 82 2 636 53,1 636,1 61,0 Pohjois-Pohjanmaa 25 583 11,7 118,8 11,4 Keski-Suomi 25 399 8,0 76,2 7,3 Pohjois-Karjala 4 187 3,8 403,4 3,9 Varsinais-Suomi 29 220 4,4 35,5 3,4 Koko maa 239 4 966 104,4 Säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintä- ja terapialaitteiden valmistus Uusimaa Uusimaa 14 1 825 92,8 499,1 96,0 Pohjois-Pohjanmaa 4 68 3,5 9,3 1,8 Pohjois-Savo 3 34 1,7 4,4 0,9 Koko maa 28 1 966 519,6 Optisten instrumenttien ja valokuvausvälineiden valmistus Uusimaa 4 15 37,5 1,7 36,7 Koko maa 16 40 4,7 Tallennevälineiden valmistus Koko maa 3 3 0,2 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritysrekisteri 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

1.2 Suurimmat yritykset Useimmat toimialan suurimmat yritykset ovat kasvattaneet liikevaihtoaan vuonna 2010 taantumatilanteesta huolimatta. Nokian liikevaihto kasvoi 4 %. Nettotuloskin oli 2 % plussan puolella. Julkisuus onkin ryöpyttänyt Nokiaa kohtuuttomasti. Vain yrityksissä ABB, Elcoteq ja Vaasa Engineering liikevaihto on laskenut. Elektroniikan sopimusvalmistaja Elcoteqin liikevaihto supistui 29 % ja nettotulos pieneni 4 %. Se hakeutui lokakuussa konkurssiin. Elcoteqille ei löytynyt ratkaisua, joka olisi kelvannut sen lainoittajille. Eniten liikevaihto on kasvanut vaasalaisessa The Switch Engineering (62 %) sekä vantaalaisissa Okmetic ja VTI Technologies yrityksissä. Nettotulos useimmissa yrityksissä oli positiivinen. Taulukko 4. Koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden liikevaihdoltaan suurimmat yritykset koko maassa v. 2010 Yrityksen nimi Toimiala Pääkonttori Liikevaihto 2010, M Liikevaihdon muutos % Henkilöstö Nokia 263 Espoo 42 446 4 19 841 ABB 271 Helsinki 2 174-4 7 083 Elcoteq 261 Luxemburg 1 070-29 7 783 Vacon 271 Vaasa 338 24 1 301 Tellabs 263 Espoo 313 12 908 Salcomp 279 Salo 299 25 7 025 Vaisala 265 Helsinki 255 9 1 408 Scanfil EMS Oy 263 Sievi 219,3 11 451 Elektrobit 262 Oulu 162 9 1 561 Perkinelmer 265 Turku 155 13 964 Polar Electro 265 Kempele 152 5 1 326 The Switch Engingeering 271 Vaasa 135 62 579 Kemppi 279 Lahti 95,2 24 217 Alstom Grid 261 Tampere 82 8 142 Okmetic 261 Vantaa 80,9 49 787 VTI Techonologies 265 Vantaa 75,8 48 454 Vaasa Engineering 271 Vaasa 70,1-14 378 Efore 271 Espoo 69,7 7 534 Lähde: Talouselämä Yritysraportti, Suomen Asiakastieto Oy, YTJ sekä yritysten nettisivut. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

Seuraavassa taulukossa on toimialan suurimpia yrityksiä eri ELY-keskusten alueilla. Taulukko 5. Elektroniikkatuotteiden valmistus henkilöstöltään suurimmat yritykset eri ELY-keskusten alueilla ELY-keskus Suurimpia yrityksiä tai toimipaikkoja Kotipaikka Henkilöstö v. 2010 Toimiala Uusimaa Nokia Oyj Nokia Siemens Networks Vaisala Oyj Tellabs Oy Espoo Espoo Vantaa Espoo 13 827 7 260 810 476 263 262 265 263 Pohjois-Pohjanmaa Scanfil EMS Oy Polar Electro Oy PKC Electronics Sanmina-SCI EMS Pulse Finland Oy Sievi Kempele Raahe Haukipudas Kempele 466 297 295 234 96 263 265 261 261 261 Varsinais-Suomi Teleste Oyj Laukamo Electromec Oy Satel Oy Trafomic Oy Turku Somero Salo Raisio 378 106 71 57 261 263 263 261 Pirkanmaa ALSTOM Grid Oy Picotec Oy Satron Instruments Oy Dekati Oy Tampere Kangasala Tampere Tampere 267 41 31 22 261 261 265 265 Keski-Suomi Landis+Gyr Oy Instrumenttitehdas Kytölä Oy Powernet Oy Jyväskylä Muurame Äänekoski 132 81 80 265 265 261 Kainuu Evox Rifa Oy Incap Oyj, Vuokatti Sunit Oy Suomussalmi Kajaani Kajaani 247 100 37 261 261 262 Pohjois-Karjala Jotwire Oy Valtimo Components Oyj Nanocomp Oy Ltd Joensuu Valtimo Joensuu 106 27 16 261 261 267 Pohjois-Savo Genelec Oy RollTest Oy Medikro Oy Mega Elektroniikka Iisalmi Varkaus Kuopio Kuopio 100 45 18 14 264 265 266 266 Pohjanmaa Crimppi Oy Beamex Oy Ab Scott Health & Safety Oy Vaasa Pietarsaari Vaasa 120 100 80 261 265 266 Etelä-Savo Environics Oy Darekon-Elektro Ky Controll Express Finland Oy Mikkeli Savonranta Savonlinna 82 40 37 266 261 262 Häme Lahti Precision Oy Spira Oy Hengityshoitokeskus Elprintta Oy Lahti Hämeenlinna Lahti 158 21 18 265 266 261 Satakunta Enerpoint Comprog Electronics Oy Rauma Rauma 13 6 265 261 Kaakkois-Suomi Aubox Oy Kotka Complex Storage Solutions Oy Kotka Kotka 13 10 265 261 Etelä-Pohjanmaa Epec Oy BK-Automation Asko Kuoppala Seinäjoki Seinäjoki 125 5 261 265 Lappi Astrock Oy Masser Oy Sodankylä Rovaniemi 10 8 265 265 Lähde: Suomen Asiakastieto Oy, Yritysharava-haastattelut ja yritysten nettisivut 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Henkilöstö 3.1 Työllisten työvoiman määrä Vuonna 2010 työllisiä oli Suomessa keskimäärin 2 447 000 henkilöä. Kymmenen vuotta siiten sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa työskenteli liki 70 000 henkilöä. Määrä laski vuoteen 2005 saakka, kunnes se parina seuraavana vuonna kasvoi. Vuoden 2007 jälkeen henkilöstön määrä alkoi jälleen laskea. Vuonna 2011 ETLA:n arvion mukaan sähköja elektroniikkateollisuudessa on henkilöstöä 55 600. ETLA:n ennusteen mukaan alan työllisten määrä on vuonna 2015 noin 48 700 henkilöä. Kuvio 2. Työlliset sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa 1990 2015 ennakkotieto 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 55 631 48 768 Sähkö- elektroniikkateollisuus Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/ja ETLA:n ennuste, työlliset 3.2 Työllisten ikärakenne Ikärakennetilasto on vuodelta 2009. Kaikkiin toimialoihin ja koko teollisuuteen verrattuna elektroniikkateollisuuden ikärakenne painottuu enemmän 30 40-vuotiaiden ryhmään nuoria on vähemmän ja vanhempia on vähemmän. Töihin tullaan vähän vanhempana kuin muuhun teollisuuteen, koska alalla on tavallista pitempi koulutus. Toisaalta vanhempia ryhmiä on vähemmän, koska toimiala on kehittynyt etenkin viimeisten vuosikymmenien aikana. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

Kuvio 3. Työssäkäyvät iän mukaan teollisuudessa, elektroniikkateollisuudessa sekä mittauslaitteiden valmistuksen toimialalla vuonna 2009. 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 C Teollisuus 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 265 Mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden ja -laitteiden valmistus Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online, Alueella työssä käynti-tilasto Keski-ikä kaikilla toimialoilla oli vuonna 2009 41,9 vuotta. Pari vuotta aikaisemmin se oli 41,5. Koko teollisuudessa keski-ikä oli 42,3 ja vuonna 2007 32,2. Elektroniikkateollisuudessa keski-ikä oli 39,5 %. Siinä ikärakenne on kahdessa vuodessa vanhentunut 1,1 vuodella. Se merkitsee, että uutta nuorta väkeä elektroniikkateollisuuteen on otettu vähemmän kuin muille toimialoille keskimäärin. Mittaus- ja analysointilaitteiden toimialalla keskiikä oli 40,4 vuotta. 3.3 Työllisten määrän arvioitu kehitys Kokonaisuudessaan työllisten määrä on Suomessa edelleen suurempi kuin vuonna 2005. Teollisuudessa työllisten määrä laski alle vuoden 2005 tason vuoden 2009 alussa. Elektroniikkateollisuudessa työllisten määrä kasvoi muita aloja enemmän vuosina 2005 2008. Vuoden 2008 lopulla tapahtui käänne. Alan työllisten määrä on viimeaikaisessa taantumassa laskenut samaan tahtiin kuin teollisuudessa keskimäärin. Alan työllisten määrä on vuoden 2011 alussa noin 7 prosenttia pienempi kuin vuonna 2005. Työllisyys tulee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pitkän aikavälin ennusteiden mukaan lähivuosina laskemaan hieman mutta palaa myöhemmin vuoden 2009 tasolle. Ennusteen mukaan työvoimasta saattaa tulla tulevaisuudessa pula, mikä johtaa kilpailuun työvoimasta ja työvoimakustannusten kasvuun. Sähkökoneiden ja laitteiden valmistuksessa työllisten määrän ennustetaan kasvavan vielä lähivuosina, mutta sitten alan työllisyys kääntyy selvään laskuun. Vuoteen 2025 mentäessä työllisten määrä sähkökoneiden ja laitteiden valmistuksessa olisi ennusteen mukaan yli 60 prosenttia pienempi kuin vuonna 2009. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Radio, tv- ja tietoliikennevälineiden valmistuksessa työllisten määrän ennustetaan myös kasvavan lähivuosina, mutta sitten näidenkin alojen työllisyys kääntyy laskuun. Vuoteen 2025 mentäessä työllisten määrä radio, tv- ja tietoliikennevälineiden valmistuksessa olisi noin 45 prosenttia pienempi kuin vuonna 2009. 3.4 Työmarkkinoilta poistuminen Poistumisennusteissa poistumislajeja ovat vanhuuseläkkeelle siirtyminen, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus. Oletuksena laskelmissa on se, että jokainen työllinen pysyy toimialallaan siihen asti kunnes jää eläkkeelle tai kuolee. Toimialalta toiselle siirtymiä tai muita työelämän virtoja ei ennusteissa käsitellä. Ennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuu vuoteen 2015 mennessä Suomessa noin 23 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna 2006. Edelleen vuosina 2016 2025 työvoimasta poistuu noin 24 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna 2015. Sähköteknisten tuotteiden valmistuksen alalla poistumaosuudet ovat selvästi keskimääräistä pienemmät. ELY-keskuksissa vuonna 2011 suoritetussa Yritysharavahaastattelussa elektroniikkateollisuuden yritykset arvioivat, että eläkkeelle poistuu henkilöstöä ensimmäisen vuoden aikana 0,5 %, yhden kahden vuoden kuluttua 0,7 % ja kolmen viiden vuoden kuluttua 2,2 % eli yhteensä 3,4 %. Sukupolven tai omistajan vaihdos PK-yritysbarometrin 2/2011 mukaan elektroniikkateollisuuden yrittäjistä 4,7 % ilmoitti omistajan vaihdoksista kahden vuoden sisällä. Viiden vuoden sisällä ilmoitettiin tapahtuvan kaikkiaan 10,9 % omistajanvaihdosta. Yritysharavassa yrittäjävaihdoksia elektroniikkateollisuudessa ilmoitettiin enemmän: kolmen vuoden aikana tapahtuisi 51 sukupolven tai omistajan vaihdosta eli yhteensä 19,1 %. Kuvio 4. Odotettavissa oleva sukupolven tai omistajan vaihdos Ei 83,7% (108) Kyllä, seuraavien 12 kuukauden kuluessa 1,6% (2) Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 3,1% (4) Kyllä, 3-5 vuoden sisällä 6,2% (8) Kyllä, myöhemmin kuin 5 vuoden kuluessa 1,6% (2) Ei osaa sanoa 3,9% (5) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: PK-yritysbarometri 2/2011, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

3.5 Kotimainen ja ulkomainen henkilöstö Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstöä oli Suomessa 2011 kesäkuussa noin 54 000. Vähennystä edelliseen vuoteen on 4000 henkilöä. Enimmillään toimiala työllisti suomalaisia vuosina 2000 2001 ja 2008, jolloin henkilöstöä oli 61 500. Tytäryrityksissä ulkomailla henkilöstöä oli noin 158 000. Kasvua edellisestä vuodesta on noin 16 000 henkilöä. Vuonna 2004 ulkomaisen henkilöstön määrä nousi suurammaksi kuin henkilöstön määrä kotimaassa. Henkilöstömäärä on kasvanut sekä kotimaassa että ulkomailla vuosien 2004 2008 välisenä aikana, mutta ulkomainen henkilöstö on kasvanut jyrkemmin. Sen jälkeen kotimaan henkilöstö on alkanut vähetä. Ulkomailla olevissa tytäryhtiöissäkin henkilöstö laski vähän vuoden 2009 aikana. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö Personnel in the Electronics and Electrotechnical industry Kuvio 5. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö 1998 2010 ja 2011 ennuste. 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 (30.6) Henkilöstö Suomessa / Personnel in Finland Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla / Personnel in subsidiaries abroad Lähde: Teknologiateollisuus Lähde ry, / source: Tilastokeskus, Tilastokeskus, Teknologiateollisuus Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu ry:n henkilöstötiedustelu / Statistics / statistics Finland. Finland, The Federation of Finnish Technology industries labour force survey R:\työvoima\jpty02cf.ppt 25.7.2011/mp Eniten ulkomaista henkilöstöä tytäryrityksissä vuonna 2010 oli Aasiassa ja Oseaniassa, liki 65 000 henkilöä. Niillä alueilla henkilöstö on myös kasvanut ripeimmin. Ulkomaista henkilöstöä oli Länsi-Euroopassa noin 25 000, mikä on noin 3 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Latinalaisessa Amerikassa henkilöstöä oli runsaat 20 000 ja vähennystä noin 2000 henkilöä. Keski- ja Itä-Euroopassa henkilöstö on vähentynyt 5 000:lla noin 19 000 henkilöön, Pohjois-Amerikassa 10 000:sta noin 9000:een henkilöön ja Lähi-Idässä ja Afrikassa 5 000 henkilöstä noin 4 000 henkilöön. 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3.6 Työvoiman kohtaanto Työ- ja elinkeinoministeriön eräs tavoite on saada rekrytointiongelmat vähenemään (mahdollisimman pieniksi). Tavoitteiden toteutumista seurataan haastattelemalla työnantajia neljännesvuosittain. Lukuun vaikuttavat nousu- ja laskusuhdanteet. Vuonna 2010, kun tavoite asetettiin, tilanne näytti hyvältä. Toteuma oli 26 % ja tavoitteeksi vuodelle 2011 asetettiin 24 %. Heikentynyt työvoiman kysyntä näkyi jo alkuvuodesta. Ensimmäisen vuosineljänneksen toteuma oli 31 % ja toisen 32 %. TE-toimistoissa laaditaan kolmannesvuosittain ammattibarometri. Ammattibarometri on uusi työkalu. Se laadittiin syyskuun 2011 lopussa. Suomen kaikki TE-toimistot arvioivat samoja eniten esiintyviä ammatteja. Tilannetta tarkastellaan työnhakijoiden ja työpaikkojen tarjonnan perusteella arviointihetkellä ja lähikuukausien aikana. Se perustuu TE-toimistojen asiantuntemukseen paikallisista työmarkkinoista. Arvoitavina eri ammattiryhmissä on lyhyen aikavälin kysyntä ja työvoiman saatavuus. Sähkö- ja elektroniikka-alalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: sähköasentajat, sähkökoneenasentajat, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajat, linja-asentajat sekä sähkö-, elektroniikka- ja teleteknisten laitteiden kokoojat. Lisäksi alan ammatteja ovat sähkötekniikan insinöörit ja teknikot, elektroniikka-, automaatio- ym. insinöörit ja teknikot Arvioinneista voi tehdä seuraavia elektroniikkateollisuuteen liittyviä huomioita eri ELY-keskusten alueella. Syyskuussa 2011 tilanne näytti seuraavalta: Sähköasentajista oli pulaa Kainuun ja Uudenmaan alueilla. Muualla tilanne oli tasapainossa Sähkökoneenasentajat tilanne on tasapainossa koko maassa Tieto- ja elektroniikka-asentajia on erityisesti Etelä- ja Itä-Suomessa liikaa Linja-asentajista on lievää pulaa Etelä-Pohjanmaalla muualla maassa tilanne on tasapainossa Sähkö- ja elektroniikka- ja teleteknisten laitteiden kokoojia on paljon liikaa Varsinais- Suomessa ja liikaa Uudellamaalla, Hämeessä, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Sähkötekniikan insinööreistä oli pulaa ainoastaan Kainuun ELY-keskuksen alueella. Useimmilla alueilla tilanne oli tasapainossa. Liikaa hakijoita oli Pohjois- Savossa ja Pohjois-Karjalassa Elektroniikka- ja/sekä automaatioinsinöörejä oli lähes koko maassa liikaa tarjolla TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

4 Yrityskannan muutokset 4.1 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Vuoden 2010 aikana elektroniikkatuotteiden valmistuksessa aloitti 44 uutta yritystä ja 31 lopetti toimintansa. Aloittaneiden määrä on pienempi kuin parina aikaisempana vuonna. Toimialan sisällä eniten uusia yrityksiä syntyi mittaus- ja analysointilaitteiden valmistuksessa (14), komponenttien ja piirilevyjen valmistuksessa (13) sekä viihde-elektroniikan valmistuksessa (9). Viihde-elektroniikka onkin uusi kasvava toimiala, jossa kasvumuutos 24,3 % yrityskantaan nähden oli suuri. ELY-keskuksittain uusia yrityksiä syntyi eniten Uudenmaan (18), Kaakkois-Suomen (5) ja Pohjois-Pohjanmaan (3) alueilla. Yrityksiä lopetti eniten Uudenmaan (-9), Pirkanmaan (-4), Kaakkois-Suomen (-3) ja Keski-Suomen (-3) alueilla. Yritysten aloittamiseen ja lopettamiseen saattaa liittyä samoja yrityksiä esimerkiksi omistajan vaihdon takia. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä aloitti 17 elektroniikka-alan yritystä eli viisi enemmän kuin edellisenä vuonna. Lopettaneista ei vielä tämän kirjoitusvaiheessa ole tietoa. 4.2 Yrityskaupat Talouselämä-lehti seuraa suurimpia liikevaihdoltaan yli puolen miljoonan euron yrityskauppoja. Vuonna 2010 sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tehtiin 8 yrityskauppaa. Suurimpia niistä olivat: Trafotek Oy, tehoelektroniikkakomponenttien valmistaja Kaarinasta vaihtoi omistajaa. Se jakautui kahdeksi yritykseksi: Trafotek Oy ja Teknopower Oy. Trafotekin liikevaihto oli 54 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 300 Ensto Oy osti ranskalaisen Novexia S.A.S-yrityksen, joka valmistaa sähköverkkotarvikkeita. Yrityksen liikevaihto oli 30 miljoonaa euroa ja henkilöstöä siinä oli 150 Cimcorp Oy osti kanadalaisen RMT Robotics Ltd tavarankäsittelyn automatisoinninyrityksen,. Yrityksen liikevaihto oli 15 miljoonaa euroa ja siinä oli henkilöstöä 53. Vuonna 2011 yrityskaupat ovat vilkastuneet, sillä toukokuuhun mennessä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa omistaja on muuttunut jo seitsemässä yrityksessä. Suurimpia niistä olivat: The Switch, tehomuokkaimien ja kestomagneettigeneraattoreiden valmistaja, kaupasta tehtiin esisopimus keväällä American Superconductor Corporation kanssa. Kauppa kaatui maaraskuussa amerikkalaisyhtiön rahoitusvaikeuksiin. Yrityksen liikevaihto oli 134 miljoonaa euroa ja henkilöstöä siinä oli 280. PKT Group Oyj osti johdinsarjojen valmistusta auto- ja työkoneteollisuuteen valmistavat Segu-yhtiöt. Yhtiöt toimivat Saksassa, Puolassa ja Ukrainassa. Yrityksen liikevaihto oli 38 miljoonaa euroa ja työntekijöitä oli 1000. 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu