2015 Ville Pitkänen ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottamaa suomennosta, jollei muuta mainita. ISBN 978-952-252-229-0 Sivunvalmistus Aikamedia Oy / Antti Kamppinen Tämä sähkökirja on Aikamedia Oy:n vuonna 2015 julkaisemasta painetusta teoksesta. Sähkökirjan tuotanto Aikamedia Oy. Teoksen sähköinen jakelu ja osittainenkin kopiointi muuhun kuin lain sallimaan yksityiseen käyttöön ilman tekijäinoikeudenhaltijan lupaa on korvaus- ja rangaistusvastuun uhalla kielletty. 4041 0037 Painotuote
SISÄLLYS KIITOKSET... 7 ALKUSANAT... 9 ESIPUHE... 11 1. JUMALAN SANA ON TÄRKEIN JOHDATUKSEMME LÄHDE...17 2. PYHÄ HENKI ON MUUTTANUT SISIMPÄÄMME...25 3. JUMALA JOHDATTAA VAIKUTTAMALLA HENKEEMME...35 4. OPETTELE TUNNISTAMAAN HENGEN VAIKUTUS SISIMMÄSSÄSI...41 5. SISÄLTÄMME NOUSEE MUITAKIN VAIKUTUKSIA...51 6. SYNTYNYT UUDESTI SEURAAMAAN JEESUSTA...61 7. MIKSI JUMALA HALUAA JOHDATTAA SINUA?...73 8. JUMALA ON LUVANNUT JOHDATTAA JUURI SINUA...81 9. OIKEA AJOITUS JUMALAN JOHDATUKSESSA...89 10. OPETTELE TUNNISTAMAAN JUMALAN ANTAMA AJOITUS...95
11. VIISAIDEN NEUVONANTAJIEN MERKITYS JUMALAN JOHDATUKSESSA... 105 12. JUMALAN VAIKUTTAMA VIISAUS JA YMMÄRRYS JOHDATUKSESSA...115 13. PROFETIOIDEN MERKITYS JUMALAN JOHDATUKSESSA... 123 14. ERILAISET MERKIT JUMALAN JOHDATUKSESSA...133 15. JUMALAN MUITA ERITYISIÄ TAPOJA JOHDATTAA...141 16. KUINKA ITSE RUKOILEN JUMALAN TAHTOA VALINTOIHINI?... 153 LOPUKSI...159
KIITOKSET Jumalan sana ja Pyhä Henki sisimmässäni ovat olleet tärkeimmät johdattajat elämäni valinnoissa. Olen ollut myös etuoikeutettu, kun minulla on elämäni eri vaiheissa ollut viisaita neuvonantajia, jotka ovat antaneet oikeanlaisia näkökulmia valintoihini ja päätöksiini. Ilman heitä olisin tehnyt varmasti lukuisia kertoja sellaisia ratkaisuja, joita olisin saanut katua myöhemmin. Siksi haluan kiittää tärkeimpiä heistä nimeltä: Markku Tuppurainen, Martti Kallionpää, Juha Ketola, Ilkka Puhakka, Marko Selkomaa, Petteri Arasalo, Alpo Renko, Tomi Järvinen, lapsuuteni seurakunta Alajärven helluntaiseurakunta, Seinäjoen helluntaiseurakunta ja sen vanhimmisto, vanhempani Jorma ja Aira Pitkänen sekä tietenkin vaimoni Teija. Kiitos sydämestäni! Ville Pitkänen 7
ALKUSANAT Usko ja luottamus siihen, että Jumalan Henki vaikuttaa aktiivisesti ihmisen omaan henkeen ja sisimpään, on viime vuosina jäänyt suurimmaksi osaksi huomiota vaille kotimaamme hengellisen kentän opetuksessa. Ville Pitkänen uudessa kirjassaan onneksi avaa uudelleen tätä kadoksissa ollutta muinaista polkua ja opastaa, kuinka voimme kuulla ja erottaa Pyhän Hengen äänen elämäämme liittyvissä henkilökohtaisissa kysymyksissä ja valinnoissa ja kuinka meidän tulee rohkeasti odottaakin kuulevamme sen! Kädessäsi oleva kirja vahvistaa luottamusta Jumalan sanaan ja siitä kohoavaan totuuteen Jumalan turvallisesta ja varmasta johdatuksesta. Lukiessasi tätä kirjaa huomaat, kuinka uskosi Jeesukseen ja halusi rukoilla Jumalaa kasvaa ja suhteesi Pyhään Henkeen rakentuu läheisemmäksi. Ymmärrät kirkkaasti, kuinka Pyhän Hengen johdatus ei suinkaan ole mystistä eikä ulottumattomissamme olevaa vaan läsnä ja lähellä jokaista meitä. Se on luvattu kaikille Jumalan lapsille. Kirjassa annetut käytännölliset neuvot ovat lisäksi koko ajan jokaisen ulottuvilla ja kaikille mahdollisia, ja näin hengellisestä levosta käsin lukijaa opastetaan erottamaan Jumalan Hengen ääni ja vaikutus. On virkistävää ja raikastuttavaa lukea tätä kirjaa, jossa Jumalan ilmoittama yliluonnollinen maailma ja hänen vaikutuksensa ihmishenkeen otetaan avoimesti
vastaan ja siihen suhtaudutaan varsin luonnollisesti samalla jalat koko ajan maassa pysyen. Ville Pitkänen on uudessa kirjassaan osunut ajankohtaiseen tarpeeseen hengellisessä kentässämme! Jerusalemissa, suuren Kuninkaan kaupungissa 31. maaliskuuta 2015 Juha Ketola 10
ESIPUHE Ihminen pitää oikeina kaikkia teitään, mutta Herra punnitsee ajatukset (Sananl. 16:2). Seurakunnassamme vierailevan julistajan ajatukset kuulostivat innostavilta ja järkeviltä: Me usein rukoillessamme puhumme niin paljon omia asioitamme Jumalalle, ettei hän saa tilaa puhua meille. Me tuomme hänelle omat pyyntömme, esirukouksemme ja sydämemme taakat. Mutta emme koskaan kuuntele, mitä hänellä olisi sanottavaa meille. Kun seuraavaksi käyt rukoukseen, keskity hänen äänensä kuulemiseen omien pyyntöjesi sijasta. Ole hänen läsnäolossaan hiljaa, häntä kuunnellen. Olin tuolloin noin parikymppinen, enkä mielestäni ollut koskaan kuullut Jumalan puhetta. Ajattelin, että korvillahan se tietenkin pitäisi kuulla. Olin tehnyt elämäni ratkaisut aika lailla hetken mielijohteesta. En voinut sydämestäni sanoa, että olisin tiennyt Jumalan tahdon ratkaisuissani. Olin kyllä monesti rukoillut Jumalan tahtoa elämäni valintoihin, mutta en ollut koskaan mielestäni kuullut, mitä hänellä olisi ollut niihin sanottavana. Tällöinhän olin oikeutettu tekemään tahtoni mukaan, eikö vain?
Nyt olin saanut yksinkertaiset käytännön ohjeet Jumalan äänen kuulemiseen. Seuraavan kerran kun kävisin rukoukseen, en puhuisi koko aikaa Jumalalle vaan olisin myös hiljaa kuunnellen häntä. Olin jo valmiiksi pahoillani siitä, etten ollut antanut Jumalalle suunvuoroa aiemmin. Ehkä hän nyt mainitsisi asiasta, kun viimein pääsisi ääneen. Muistan, kuinka polvistuin hyvin jännittyneenä kotona sängyn ääreen. Tänään tulisin kuulemaan Jumalan äänen. Aloitin rukoukseni Jumalalle, mutta tällä kertaa olin varautunut myös olemaan hiljaa häntä kuunnellen. Sanoin sanottavani ja sitten aloin keskittyä hiljaisuuteen kuullakseni häntä. Kellon tikitys kuului hiljaa taustalla. Oli pilvetön ja pirteä syysaamu. Aurinko oli alkanut lämmittää ilmaa saaden talomme ulkonurkat napsahtelemaan. Säpsähdin ensimmäisiä napsahduksia. Ehkä Jumala laittoi äänentoistolaitteitaan päälle ja naputti sormellaan mikro foniin. Sitten kuitenkin tunnistin nuo tutut äänet, olin kuullut ne lukuisina aamuina aiemminkin. Näitä ääniä lukuun ottamatta huoneessa oli täydellisen hiljaista. Jos Jumalalla on hiljainen ääni, nyt sen pitäisi kuulua ilman äänentoistolaitteitakin. Keskityin ensin oikealla puolellani olevaan huoneen nurkkaan, jospa hänen äänensä alkaisi kuulua sieltä. Ei ääntä. Sitten keskitin huomioni vasemmalla puolellani olevaan huoneen nurkkaan. Ei vieläkään ääntä. Viimein huomasin, kuinka uni alkoi vallata minut. Ehkä Jumala antoi tämän uneliaisuuden. Hän vaivut- 12
taa minut uneen, jonka aikana hän alkaa puhua minulle, kuten Joosefille tai Samuelille. Niinpä annoin itselleni luvan vaipua tähän pyhään uneen. Joitakin hetkiä myöhemmin talon nurkkien napsaukset hätkähdyttävät minut hereille tästä pyhästä torkahduksesta, joka ehkä sittenkin johtui vain myöhään venyneestä edellisillasta. Tunnin yrittämisen jälkeen nousin pettyneenä polvirukouksestani kuulematta Jumalan puhetta. Tiesin, että hän puhuu ihmisille, mutta minä vain en ollut yksi heistä. Hän ehkä puhuu niille, jotka hän on valinnut erityisiin suunnitelmiinsa, ja minun osani on tyytyä kuulemaan heidän kertomuksiaan Jumalan puheesta. Toisaalta tiesin, että Jumala oli puhunut monille tavallisille seurakuntalaisille, jollainen minäkin olin. Ainakin he olivat sanoneet niin. Olin kuullut monen kertovan, kuinka he Jumalan puheen jälkeen olivat tehneet sitä ja tätä. Eräskin tuttuni oli Jumalan puheen ja johdatuksen seurauksena löytänyt itselleen urheiluliikkeestä jalkapallokengät uskomattoman halvalla. Olihan se uskomatonta, että hänen rukouksiinsa oli tuolla tavoin vastattu. Itse en kyllä ollut varma, oliko se ollut Jumalan vai paholaisen ääni, koska kengät olivat muistaakseni muutamaa numeroa liian isot ja vieläpä eri paria. Muistan ironisesti ajatelleeni, että ehkäpä se olikin paholainen, joka halusi tuttavani kompastuvan minisuksien kokoisiin jalkapallokenkiinsä loukaten itsensä. Mutta tuttavani oli varma Jumalan johdatuksesta. Ihailin hänen vilpittömyyttään, mutta itse en ollut 13
löytänyt vastaavanlaista johdatusta omaan elämääni. Ehkä Jumalan puheen kuuleminen ei ollut minun juttuni. Oletko joskus paininut samanlaisten tilanteiden kanssa kuin minä parikymppisenä? Olet rukoillut elämäsi pieniin ja isoihin asioihin Jumalan selkeää johdatusta, mutta olet kerta toisensa jälkeen pettynyt, koska et onnistunut kuulemaan Jumalan ääntä. Et ole mielestäsi saanut vastausta Jumalalta, ja olet joutunut tekemään päätökset ja valinnat itse. Onko kuitenkaan näin todella ollut? Tämän kirjan tarkoitus on opettaa, millä tavalla Jumala kommunikoi kanssamme. Onko uuden liiton uskoville todella luvattu, että kuulemme Jumalan äänen korvillamme? Vai onko Jumalan kommunikointitapa kanssamme jokin sellainen, jota emme ole edes huomanneet? Minä uskon ja ajattelen, että Jumala kommunikoi kanssamme koko ajan. Jumalan johdatus elämäämme on kuin radiokanava, josta on koko ajan tullut puhetta, mutta emme ole ehkä itse virittäytyneet oikealle kanavalle. Olemme ehkä etsineet hänen puhettaan vääriltä kanavilta ja tehneet siitä johtopäätöksen, ettei hän puhu ollenkaan. Toivon, että tämän kirjan opetus ja käytännön esimerkit auttavat sinua löytämään Jumalan sinulle ennalta valmistamat askeleet, joissa voisit kulkea hänen opastamana. Se on mielenkiintoinen ja elämää täynnä oleva tie. 14
Kirja parhaimmillaankin voi olla vain yksi näkökulma Jumalan suuriin totuuksiin. Rukoukseni on, että tämä näkökulma, jonka minä sinulle avaan, voisi auttaa sinua omaan elämääsi liittyvissä valinnoissa ja päätöksissä, joihin etsit Jumalan johdatusta. Seinäjoella 26. helmikuuta 2015 Ville Pitkänen 15
1. JUMALAN SANA ON TÄRKEIN JOHDATUKSEMME LÄHDE Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani (Ps. 119:105). Jumala on luvannut johdattaa meitä. Kuinka hän sitten ilmoittaa tahtonsa meille? Minulle on ollut nuoresta saakka itsestäänselvyys, että Jumalan sana on ehdottomasti tärkein elämämme valintoihin ja päätöksiin vaikuttava tekijä. Jumalan sanan vaikutus valintoihimme on moninainen. Joskus Raamatussa kerrotaan suoraan vastaukset elämämme erilaisiin kysymyksiin. Sen lisäksi Jumalan sanan lukeminen antaa Jumalalta lähtöisin olevaa viisautta ja ymmärrystä, joka auttaa meitä elämämme valinnoissa. Raamatun lukeminen muokkaa meitä ja meidän arvojamme. Jumalan mielen mukainen oikeudenmukaisuus, armollisuus, totuudenmukaisuus, luotettavuus, pyhyyden tunteminen ja rakkaus juurtuvat pala palalta meihin ja vaikuttavat väistämättä myös päätöksiin, joita teemme. JUMALA ILMOITTAA TAHTONSA LUKUISILLA ERI TAVOILLA Jumalan sana on ehdottomasti tärkein Jumalan johdatuksen lähde. Mutta se ei ole suinkaan ainoa kanava,
jonka kautta Jumala ilmoittaa johdatuksensa meille. Käsittelemme näitä muita Jumalan johdatuksen keinoja myöhemmissä luvuissa. Kristillisissä kirkkokunnissa on olemassa näkemyksiä, joiden mukaan Jumala puhuu johdatustaan meille vain ja ainoastaan sanansa välityksellä. Itse ajattelin nuorena samoin. Olin tullut tähän johtopäätökseen sen vuoksi, etten ollut oppinut tunnistamaan Jumalan puheen muita kanavia. Sen vuoksi ajattelin, että Jumalan sana on ainoa Jumalan puhe elämäni valintoihin. Jumalan sana todella toimi ja toimii edelleen. Olen tehnyt pääosan elämäni valinnoista sen pohjalta, mitä Jumalan sanan periaatteet opettavat. En esimerkiksi ole koskaan aikuisiällä miettinyt sitä, onko Jumalalla minulle käyttöä valtakuntansa työssä, koska Raamatussa selkeästi opetetaan, että palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet (1. Piet. 4:10). Tiesin, että minä kuulun joukkoon kukin eli kaikki. Tämä vahva kutsumustietoisuus on minulle tullut aina Raamatusta. Minulle on ollut aina itsestään selvää, että annan omista tuloistani kymmenykset Jumalalle seurakunnan kautta. En ole tarvinnut siihen erityistä ilmestystä, koska Raamattu opettaa sen niin selkeästi. Raamattu opastaa selkeät toimintatavat ihmissuhteisiin. Kehotus rakastakaa toinen toisianne kaikuu Uuden testamentin lähes jokaisessa evankeliumissa ja kirjeessä. Miten minä rakastan toisia ihmisiä? Paavali kertoi ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille luvussa kolmetoista, 18
että rakastan toisia käytännössä olemalla pitkämielinen, kärsivällinen, ajattelemalla toisten parasta, en muistele toisten tekemiä pahoja asioita ja niin edelleen. Tämänkaltaiseen suhtautumiseen Jumala meitä opettaa, ilman että saamme siihen erityisen Jumalan johdatuksen. Mutta sitten huomasin, ettei Raamattu puhunut mitään siitä, kenen kanssa minun pitäisi mennä naimisiin. Eikä se ottanut kantaa siihen, mihin paikkakunnalle minun tulisi muuttaa. Sieltä ei löytynyt ohjetta opiskelupaikkani hakuun. Vuosia ajattelin, että nämä ovat niitä arkipäivän valintoja, jotka eivät Jumalaa kiinnosta, joten saan tehdä nämä valinnat itse oman mieleni mukaisesti. Kiitos Jumalalle, että hän ei antanut minun valita väärin, vaikka en hänen tahtoaan kysellytkään. Näiden pohdintojen kautta ajauduin tutkimaan Jumalan sanaa ja huomasin, että Jumala johdatti seuraajiaan lukuisilla eri tavoilla. Hänen kirjoitettu sanansa oli ehdottomasti tärkein mutta ei ainoa Jumalan johdatuksen kanava. Jumalan sana on yksin ja ainoastaan oppimme ainoa lähde. Mutta kun puhumme johdatuksesta, puhumme meidän elämämme pienistä ja isoista valinnoista, jotka kaikki yhdessä vaikuttavat elämämme suuntaan. JUMALAN SANA ON YLIVOIMAISESTI TÄRKEIN JOHDATUKSEN KANAVA Vaikka Jumalan johdatuksen kanavia on lukuisia, on Raamattu niistä ehdottomasti kaikkein erityisin ja 19
painii ihan omassa sarjassaan. Nimittäin kaikki muut johdatuksen kanavat ovat aina arvioita Jumalan sanan valossa. Jumala esimerkiksi johdattaa meitä vaikuttamalla sisäisesti meihin Henkensä kautta. Mutta tämä vaikutus on tutkittava Jumalan sanan valossa, onko se meistä itsestämme vai Jumalasta. Jumala johdattaa meitä antamalla meille viisautta ja ymmärrystä elämämme valintoihin. Mutta tämä viisaus ja ymmärrys on tutkittava sanan valossa, onko se Jumalan mielen mukaista viisautta vai tämän maailman hengen mukaista. Jumala johdattaa meitä antamalla profeetallista sanomaa tai ilmestystä jonkun toisen henkilön kautta. Mutta emme koskaan saa tehdä valintojamme niiden mukaisesti, ellei sanoma ole linjassa Jumalan sanan kanssa eikä Jumala ole puhunut siitä myös meille itsellemme Henkensä kautta. Valitettavan monesti olen törmännyt henkilöihin, jotka ovat saaneet Jumalan sanan vastaisen oman sisäisen tunteen, ajatuksen tai jopa sanoman toiselta ihmiseltä. Järkyttävintä on, että monet heistä eivät ole olleet valmiita luopumaan siitä, vaikka Jumalan sana olisi ilmoittanut Jumalan tahdon toisin. Monet ovat perustelleet esimerkiksi avoliittoon muuttamista sillä, että he ovat kokeneet rukouksessa Jumalan antaneen siihen luvan. Tuo sisäinen tunne ei ole ollut Jumalasta, sillä Raamattu tuntee vain yhdenlaisen miehen ja naisen intiimin kanssakäymisen ja se on avioliitossa. Olen tavannut ihmisiä, jotka eivät ole sitoutuneet mihinkään paikalliseen seurakuntaan. He näkevät jon- 20