XXI. Kaupunginkirjasto v:lta 1940 oli seuraa- Kaupunginkirjaston johtokunnan kertomus van sisältöinen: Johtokunta. Johtokuntaan kuuluivat filosofiantohtori A. H. Bergholm, puheenjohtajana, toimistopäällikkö G. Modeen, varapuheenjohtajana, sekä muina jäseninä levikkipäällikkö V. Aronen, rouva E. Peräläinen ja valtionsyyttäjä A. Planting. Kaupunginhallituksen edustajana kirjaston johtokunnassa oli filosofianmaisteri P. Railo. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 5 kertaa. Henkilökunta. Tammikuun 31 p:nä erosi kirjastonhoitaja filosofianmaisteri U. Therman, joka v:n 1908 alusta saakka oli suurella harrastuksella ja menestyksellä hoitanut virkaansa. Hänen sijaansa kaupunginvaltuusto huhtikuun 10 p:nä valitsi Tampereen kaupunginkirjaston johtajan filosofiantohtori U. Saarnion, joka astui virkaansa kesäkuun 1 p:nä. Johtokunta valitsi ylemmän palkkaluokan amanuensseiksi filosofianmaisteri A.-L. Harjuvaaran, joka maaliskuun 4 p:nä astui toimeensa, ja filosofianmaisteri I. Vaseniuksen, joka joulukuun 1 p:nä ryhtyi tointansa hoitamaan. Vuoden kuluessa kuolivat alemman palkkaluokan amanuenssi K. Färling maaliskuun 7 p:nä, ylemmän palkkaluokan amanuenssi E. Kytömaa kesäkuun 18 p:nä ja valvoja E. Willman syyskuun 17 p:nä. He olivat monta vuotta uutterasti ja menestyksellisesti toimineet kirjastossa. Sairaslomaa myönnettiin 31 virkailijalle 53 eri tapauksessa, yhteensä 2,285 työtuntia. V. 1939 vastaavat luvut olivat 35, 74 ja 4,870. Lainaus. Kirjalainojen lukumäärä v. 1940 ja 1939 oli seuraava: Kaikkiaan 1940 1939 Keskimäärin lainauspäivää kohden Kaikkiaan Keskimäärin lainauspäivää. kohden 403,750 1,424 397,848 1,300 Kallion haarakirj asto... 220,770 790 206,475 677 61,706 220 57,310 188 Vallilan» 54,184 208 46,316 152 Käpylän» 24,534 99 18,124 69 10,089 46 9,037 34 13,939 62 Yhteensä 788,972 2,849 735,110 2,420 Vuoden kuluessa lainaus lisääntyi, huolimatta siitä että kirjasto oli suljettuna helmikuun 19 p:ään asti. Lainauspäivien lukumäärä oli pääkirjastossa 290, lasten ja nuorison osastolla 261, Kallion haarakirjastossa Kertomukseen liittyvät taulukkotiedot lainausliikkeestä sekä käynneistä lukusaleissa on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa v:lta 1940/41.
XXI. Kaupunginkirjasto 203* 290, lasten ja nuorison osastolla 261, Töölön haarakirjastossa 280, Vallilan haarakirjastossa 260, Käpylän haarakirjastossa 247, Pasilan haarakirjastossa 221 ja Eteläisessä haarakirjastossa 224. Suurin määrä päivässä annettuja kirjalainoja oli 5,192. Aikuisille sekä lapsille ja nuorisolle annettujen kirjalainojen välinen suhde käy ilmi seuraavasta taulukosta: Kirjalainoja aikuisille Kirjalainoja lapsille ja nuorisolle Luku % Luku % Kirjalainoja kaikkiaan 322,643 79.9 81,107 20.i 403,750 Kallion haarakirjasto :... 144,514 65.5 76,256 34.5 220,770 37,725 61.i 23,981 38.9 61,706 Vallilan» 27,942 51.6 26,242 48.4 54,184 Käpylän»" 12,866 52.4 11,668 47.6 24,534 5,587 55.4 4,502 44.6 10,089 6,354 45.6 7,585 54.4 13,939 Yhteensä 557,631 70.7 231,341 29.3 788,972 V. 1939 lainattiin aikuisille 553,906 nidosta eli 75.4 % sekä lapsille ja nuorisolle 181,204 eli 24.6 %. Lisäys kirjalainoissa lapsille ja nuorisolle oli suurempi kuin aikuisille. Romaani- ja kertomakirjallisuuden sekä muun kirjallisuuden välinen suhde selviää seuraavasta taulukosta, jossa myöskin on otettu huomioon aikuisten sekä lapsille ja nuorisolle annettujen lainain välinen ero: Kirjalainoja aikuisille Kirjalainoja lapsille ja nuorisolle Kirjalainoja kaikkiaan Romaanikirjallisuus Muu kirjallisuus Kertomakirjallisuus Muu kirjallisuus Romaani ja kertomakirjallisuus Muu kirjallisuus Kallion haarakirjasto Vallilan Käpylän»» Luku % Luku % Luku % Luku % Luku % Luku % 196,576 60.9 126,067 39.i 55,005 97,026 67.i 47,488 32.9 58,222 25,396 67.3 12,329 32.7 16,830 18,438 66.o 9,504 34.o 20,136 8,755 68.o 4,111 32.o 9,437 3,268 58. s 2,319 41.5 3,141 3,732 58.7 2,622 41.3 5,787 67.8 76.4 70.2 76.7 80.9 69.8 76.3 26,102 18,034 7,151 6,106 2,231 1,361 1,798 32.2 23.6 29.8 23.3 19.1 30.2 23.7 251,581 62.3 152,169 37.7 155,248 70.3 65,522 29.7 42,226 68.4 19,480 31.6 38,574 71.2 15,610 28.8 18,192 74.2 6,342 25.8 6,409 63.5 3,680 36.5 9,519 68.3 4,420 31.7 Yhteensä 353,191 63.3 204,440 36.7 168,558 72.9 62,783 27.i 521.749 66. I 267,223 33.9 V. 1939 lainattiin kaikkiaan 466,745 nidosta eli 63.5% romaani- ja kertomakirjallisuutta sekä 268,365 nidosta eli 36. s % muuta kirjallisuutta. Lainatun romaani- ja kertomakirjallisuuden sekä toiselta puolen muun kirjallisuuden välinen suhde muuttui siten kertomusvuonna jonkin verran edellisen eduksi. Erikielisen kirjallisuuden lainausta valaisee seuraava taulukko:
204* XXI. Kaupungink ivjasto Suomenkielinen Skandinaavinen Muunkielinen kirjallisuus kirjallisuus kirjallisuus Kirjalainoja 1 kaikkiaan Luku % Luku % Luku % 243,233 60.2 139,960 34.7 20,557 5.i 403,750 Kallion haarakirjasto 200,380 90.8 20,390 9.2 220,770 40,872 66.2 '20,834 33.8. 61,706 Vallilan» 46,701 86.2 7,483 13.8 54,184 i Käpylän» 21,637 88.2 2,897 11.8 24,534 9,148 90.7 941 9.3 10,089 10,720 76.9 3,219 23.i 13,939 Yhteensä 572,691 72.6 195,724 24.8 20,557 2.6 788,972 Kaikilta lainausosastoilta lainattiin v. 1939 suomenkielistä kirjallisuutta 523,430 nidosta eli 71.2%, skandinaavista kirjallisuutta 190,810 nidosta eli 26. o % ja muunkielistä kirjallisuutta 20,870 nidosta eli 2.8 %. Kirjavaraston eri kirjallisuusryhmistä lainattujen nidosten luku ilmenee seuraavasta yhdistelmästä: Kallion Töölön Vallilan Käpylän Pasilan Eteläinen haarakirjasto Kirjalainoja kaikkiaan % I. Uskontoa II. Historiaa, arkeologiaa ja elämäkertoja III. Maantietoa, kansatiedettä, antropologiaa ja matkakertomuksia 4,183 37,135 26,094 940 15,664 15,031 IV. Romaaneja, kertomuksia ja satuja 251,581 155,248 V. Runoja, näytelmiä, albumeja sekä kirjallisuushistoriaa ja taidetta VI. Luonnontiedettä, matematiikkaa, lääketiedettä ja teknologiaa VII. Oikeus- ja valtiotiedettä yhteiskunnallisia kysymyksiä ja taloutta VIII. Kielitiedettä 22,301 21,376 11,218 7,576 9,442 8,231 3,660 2,765 IX. Filosofiaa, siveysoppia, kasvatusta, kirja- ja kirjastotiedettä, urheilua sekä muita ja sekalaisia aineita. 22,286 9,789 247 5,725 4,695 42,226 2,556 2,185 650 823 2,599 218 4,280 3,363 38,574 2,440 1,749 744 336 2,480 38 1,905 1,675 18,192 702 723 268 141 890 37 1,257 821 6,409 702 218 151 66 428 84 1,605 766 9,519 638 441 105 86 695 5,747 67,571 52,445 521,749 38,781 34,923 16,796 11,793 39,167 Yhteensä 403,750 220,770 61,706 54,184 24,534 10,089 13,939 788,972 100. o V. 1939 eri kirjallisuusryhmistä annettujen lainain prosenttiluvut olivat l.o, 8.6, 7.3, 63.5, 5.4, 4.8, 2.6, 1.8, 5.o. Kertomusvuonna lisääntyivät suhteellisesti ryhmästä IV annetut lainat kun sitä vastoin ryhmistä I, III, V, VI, VII ja VIII annetut lainat suhteellisesti vähenivät. Ryhmiä II ja IX koskevat prosenttiluvut pysyivät muuttumattomina. 0.7 8.6 6.7 66.1 4.9 4.4 2.i 1.5 5.o
XXI. Kaupunginkirjasto 205* Lainaajat. Kotilainoja sai kaikkiaan 42,656 henkilöä, joista 10,813 oli uusia lainaajia. Seuraavassa taulukossa on lainaajia koskevia tietoja: 3! I * PK Aikuiset p 2 5? p g CD 3 p: M O ö p Lapset ja nuoriso ^ H S & S p: g CD S 01 ca: Kaiken kaikkiaan Kallion haarakirjasto... Vallilan» Käpylän» Kallion haarakirjasto... Vallilan» Käpylän» 5,742 3,305 536 526 380 111 131 44.7 45.8 40.6 49.0 50.4 49.6 43.4 3,288 38.7 327 46.1 309 39.9 67 45.3 63 42.6 29 54.7 50 41.3 Lai 7,091 3,919 784 547 374 113 171 naajii 2, joide 55.3 54.2 59.4 51.0 49.6 50.4 56.6 12,833 7,224 1,320 1,073 754 224 302 n äidi 1,050 1,352 475. 329 245 56 106 nkieli 56.8 58.0 65.7 49.8 56.7 49.6 52.7 oli SU 797 979 248 331 187 57 95 Yhteensä 10,731 45.2 12,999 54.8 23,730 3,613 57.3 2,694 Yhteensä Kallion haarakirjasto... Vallilan i> Käpylän»... 160 55.0 9,190 3,632 845 593 443 140 181 42.5 45.8 40.4 48.6 49.1 50.5 42.8 omi Lai'i naajii 2, joide n äidi nkieli oli ru otsi 5,203 382 465 81 85 24 71 61.3 53.9 6O.1 54.7 57.4 45.3 58.7 8,491 709 774 148 148 53 121 4,133 39.6 6,311 60.4 10,444 569 80 204 57 30 5 24 55.4 44.7 47.4 53.3 50.0 50.0 38.1 459 99 226 50 30 5 39 43.2 1,847 42.0 2,331 34.3 723 50.2 660 43.3 432 50.4 113 47.3 201 44.6 55.3 52.6 46.7 50.0 50.0 61.9 L ainaaji a, joi den äia linkiel i oli /< okin n tuu ki eli 131 45.0 12,425 4,301 1,249 628 459 137 242 57.5 54.2 59.6 51.4 50.9 49.5 57.2 \ 291 Lainaa\ fia ka ikkiaa m 21,615 7,933 2,094 1,221 902 277 423 969 1 2 I 1,621 1,432 679 386 275 61 130 51.6 28.6 I 5 56.2 1,261 57.1 1,078 58.9 474 50.3 381 55.9 217 49.6 62 49.2 134 1,028 179 430 107 60 10 63 14,680 9,555 2,043 1,733 1,186 337 503 42.7 6,307 30,037 71.4 1 1 43.8 2,882 42.9 2,510 41.1 1,153 49.7 767 44.1 492 50.4 123 50.8 264 9,519 888 1,204 255 208 63 184 908 48.4 1,877 12,321 1 298 24,497 10,443 3,247 1,988 1,394 400 687 Yhteensä 15,024 43.6 19,441 56.4 34,465 4,584 56.0 3,607 44.0 8,191 42,656 V. 1939 oli lainaajien lukumäärä 43,313, joista 29,980 eli 69.2 %:lla oli äidinkielenä suomi, 13,014 eli 30. i %:lla ruotsi ja 319 eli 0.7 %:lla jokin muu kieli. Vastaavat kertomusvuotta koskevat prosenttiluvut ovat 70.4, 28.9 ja 0.7. Suomenkielisten lainaajain lukumäärä lisääntyi siis suhteellisesti vähäisen (1.2 %) ruotsinkielisten suhteellisesti vähentyessä saman verran. Muunkielisten lainaajien lukumäärä jäi suhteellisesti muuttumattomaksi. Aikuisten ja nuorten lainaajien suhdeluku muuttui nuorten eduksi; aikuisten prosenttiluku oli 80. s (84.2 v. 1939) ja nuorten 19.2 (15.8 v. 1939). Miesten ja naisten lukumäärää osoittavat prosenttiluvut olivat edellisten 43.6 (45.9 v. 1939) ja jälkimmäisten 56.4 (54.1 v. 1939). Nuorista lainaajista oli 56. o % (59.2 v. 1939) poikia ja 44. o % (40.8 v. 1939) tyttöjä.
206* XXI. Kaupungink ivjasto Lukusalit. n opintosali ja yleinen lukusali olivat avoinna 302 päivänä, sanomalehtisali 303 päivänä ja lasten lukusali 273 päivänä. Kallion haarakirjastossa oli aikuisten lukusali avoinna 301 päivänä, sanomalehtisalit 302 päivänä ja lasten lukusali 261 päivänä. Töölön haarakirjastossa oli sanomalehtisali avoinna 291 päivänä ja lasten lukusali 280 päivänä. Vastaava! aukiolopäivät olivat Vallilassa 273 ja 272, Käpylässä 272 ja 271, Pasilassa 273 ja 272 ja Eteläisessä haarakirjastossa 237 ja 237. Päivittäinen aukioloaika oli sama kuin ennenkin. Lukusalikäyntien lukumäärä v. 1940 ja 1939 käy ilmi seuraavasta taulukosta: Aikuisten Sanomalehti- Lasten luku- Käyntejä kaikopintosali lukusalit salit salit kiaan 1940 1939 1940 1939 1940 1939 1940 1939 1940 1939 23,899 32,245 32,809 34,579 180,598 227,825 53,583 53,866 290,889 348,515 Haarakirjasto Kallion 24,379 25,281 187,804 269,492 49,211 43,862 261,394 338,635 Töölön 46,776 114,498 13,097 18,289 59,873 132,787 Vallilan 122,640 144,151 24,000 27,132 146,640 171,283 Käpylän 75,990 67,609 4,972 5,136 80,962 72,745 Pasilan 11,189 13,803 4,319 6,507 15,508 20,310 Eteläinen 65,526 126,032 3,169 68,695 126,032 Yhteensä 23,8991 32,245 57,188 59,860 690,523 963,410 152,35l 154,792 923,961 1,210,307 Lukusalikäyntien päivittäinen keskimäärä oli seuraava: 1940 1939 980 1,093 Kallion haarakirjasto 892 1,069 208 417 Vallilan» 537 552 Käpylän» 297 246 57 64 290 496 Yhteensä 3,261 3,937 Vuoden kuluessa ilmestyneitä aikakaus- ja sanomalehtiä oli lukusaleissa yleisön käytettävinä seuraava määrä: Aikakauslehtiä Sanomalehtiä luku kpl luku kpl 376 421 60 82 Kallion haarakirjasto 141 162 68 85 51 57 23 28 Vallilan» 54 65 21 35 Käpylän» 40 44 18 22 38 42 16 16 46 53 17 33
XXI. Kaupunginkirjasto 207* Kirjavarasto. Kaupunginvaltuuston v. 1934 vahvistamien kirjavaraston tarkastusta koskevien säännösten mukaisesti tarkastivat kirjaston virkailijat kesäkuussa puolet IV ryhmään kuuluvista kirjoista. Tarkastuksen valvojina olivat kuten aikaisemmin filosofianmaisterit C. R. Gardberg ja S.-K. Kilpi. Kirjaston luetteloista poistettiin 4,331 loppuunkulunutta nidosta, joista 3,515 oli kuulunut pääkirjastoon, 775 Kallion haarakirjastoon, 36 Töölön haarakirjastoon, 1 Vallilan haarakirjastoon, 1 Pasilan haarakirjastoon ja 3 Eteläiseen haarakirjastoon. Kirjastoon luetteloitiin ja hankittiin 16,302 uutta nidosta. Luetteloitu kirjavarasto käsitti vuoden alussa 251,994 nidosta ja vuoden lopussa 263,965 nidosta. Viimeksi mainituista oli 142,164 eli 53.9 % suomenkielistä, 110,951 eli 42.o % skandinaavista ja 10,850 eli 4. i % muunkielistä kirjallisuutta. Vastaavat prosenttiluvut olivat v. 1939 53.4, 42.6 ja 4. o. Vuoden lopussa kirjavarasto jakaantui eri kirjallisuusryhmiin seuraavasti: Nidoksia % I. Uskontoa 8,966 3.4 II. Historiaa, arkeologiaa ja elämäkertoja 26,306 10. o III. Maantietoa, kansatiedettä, antropologiaa ja matkakertomuksia 14,985 5.7 IV. Romaaneja, kertomuksia ja satuja 98,971 37.5 V. Runoja, näytelmiä, albumeja sekä kirjallisuushistoriaa ja taidetta 29,457 11. i VI. Luonnontiedettä, matematiikkaa, lääketiedettä ja teknologiaa 15,827 6. o VII. Oikeus- ja valtiotiedettä, yhteiskunnallisia kysymyksiä ja taloutta 16,708 6.3 VIII. Kielitiedettä 4,523 1.7 IX. Filosofiaa, siveysoppia, kasvatusta, kirja- ja kirjastotiedettä, urheilua sekä muita sekalaisia aineita 17,081 6.5 X. Lukusaleihin sijoitettua kirjallisuutta (hakuteoksia, sidottuja aikakaus- ja sanomalehtiä y. m.) 31,141 11.s Yhteensä 263,965 100.o Vastaavat prosenttiluvut olivat v. 1939 3.4, 9.7, 5.8, 37.4, 11.3, 5.9, 6.3, 1.7, 6.4, ja 12.i. n ja haarakirjastojen kesken kirjavarasto jakaantui vuoden vaihteessa seuraavasti: 1940 1939 Nidoksia % Nidoksia % 149,449 56.6 145,034 57.a Kallion haarakirjasto.. 63,260 24.o 60,603 24.o 19,351 7.3 18,109 7.2 Vallilan» 15,574 5.9 14,417 5.7 Käpylän» 8,439 3.2 7,792 3.i 5,361 2.o 4,631 1.8 2,531 1.0 1,408 0.6 Yhteensä 263,965 loo.o 251,994 loo.o
208* XXI. Kaupungink ivjasto Kirjavaraston arvo arvioitiin vuoden alussa 6,212,250 mk:ksi ja vuoden lopussa 6,647,640 mk:ksi. Kirjalahjat. Kertomusvuonna merkittiin kirjalahjoituksia seuraavilta henkilöiltä ja laitoksilta: Arbetarnas bildningsförbund (Tukholma), insinööri P. Blom, herra H. Blomstedt, Deichmanin kirjasto (Oslo); Englannin lähetystö Helsingissä, Helsingin Historiayhdistys, Helsingin kaupungin huoltolautakunta, Helsingin kaupungin teknilliset laitokset, Helsingin kaupungin tilastotoimisto, Helsingin säästöpankki, tohtorinrouva E. Hornborg, filosofianmaisteri M. Kanninen, Kansallis-Osake-Pankki, Kirjansitomo Atlas, Københavns Magistrat, La Biblioteca Comunale deltarchiginnasio (Bologna), L. Laurent, Odense Centralbibliotek, professori H. E. Pipping, yliopettaja L. Pohjala, Porin kaupunginkirjasto, Puolan lähetystö Helsingissä, Ranskan lähetystö Helsingissä, Rockefeller Foundation, Salon kauppalanhallitus, herra G. Scheiwiller (Milano), O. Silvennoinen, Suomen kunnallinen keskustoimisto, Svenska litteratursällskapet i Finland, Tampereen kaupungin kirjasto, tilastollinen päätoimisto, Turun kaupunginhallitus, Turun kaupunginkirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Uppsalan yliopiston kirjasto, Th. Wulff oy., ja professori J. Öhquist. Tulot. Kirjaston tulot olivat 87,771 mk oltuaan 127,465: 35 mk v. 1939. n ja haarakirjasto jen tulojen jakautuminen selviää seuraavasta taulukosta: Pää- Kallion Töölön Vallilan Käpylän Pasilan Eteläinen Tuloja kirjasto kaikkiaan naara Kirjasto Markkaa ; ja penniä Kuukausi Tammikuu 180 180 Helmikuu 103 128 180 ' 411 Maaliskuu 1,697 533 50 99 50 178 21 185 2,714 Huhtikuu 2,353 50 1,176 50 307 278 64 50 185 4,364 50 Toukokuu 5,331 1,703 50 449 50 312 50 91 2.66 8,153 50 Kesäkuu 4,137 50 1,108 50 216 50 255 50 82 492 5 6,297 Heinäkuu 5,730 1,616 479 352 122 50 240 50 37 8,577 Elokuu 6,361 1,292 398 259 50 65 50 212 45 50 8,633 50 Syyskuu 6,843 50 1,945 50 369 231 194 226 62 50 9,871 50 Lokakuu 8,593 50 2,053 434 323 221 50 245 50 306 50 12,177 Marraskuu 8,221 50 2,528 50 407 423 185 249 117 12,131 Joulukuu 9,756 2,931 426 50 564 248 250 50 85 14,261 Yhteensä 59,127 50 17,016! 3,586 3,176 50 1,295 2,911 50 658 50 87,771 Tuloerä Sakkoja 53,652 13,634 50 3,397 50 2,305 50 1,115 50 380 435 50 74,920 50 Suom. kiel. luett... 395 1,134 6 182 53 29 5 1,804 Ruots. kiel. luett. 319 170 18 27 20 554 Vieraskiel. luett.... 113 9 50 25 147 50 Erääntyneitä vak. 1,232 216 1,448 Sekalaisia tuloja... 3,416 50 1,852 139 50 662 106 50 2,502 50 218 8,897 Yhteensä 59,127 50 17,016 3,586 3,176 50 1,295 2,911 50 658 50 87,771
XXI. Kaupunginkirjasto 209* Lainaajat maksoivat sakkoa 31,959 tapauksessa. Kaupunginkassaan suoritettujen erääntyneiden vakuuksien lukumäärä oli 70. Kaikkiaan myytiin 780 luetteloa, joista 630 käsitti suomen- ja vironkielisen kirjallisuuden (A-ryhmä), 110 pääasiassa ruotsinkielisen kirjallisuuden (B-ryhmä) ja 40 yksinomaan saksan-, ranskan- ja englanninkielisen kirjallisuuden (C-ryhmä). Myydyt luettelot jakaantuivat hintansa ja laatunsa puolesta seuraavasti: A-ryhmä B-ryhmä C-ryhmä teensä H mk a ' A-ryhmä B-ryhmä C-ryhmä teensä 1 52 52 5 2 24 26 1:50 9 9 6 77 77 2 139 25 7 171 12 17 2 19 3 420 6 426 Yhteensä 630 110 40 780 Kadonneitten ja vahingoittuneiden kirjojen korvausrahoja kertyi 2,370 mk. Menot ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä, johon myös on otettu kirjastolle myönnetyt määrärahat: Määräraha, Palkat, palkkiot ja sairasapu 2,223,690 2,220,270:50 Vuokrat 585,540 585,540: Lämpö 128,550 127,844:30 Valaistus 74,000 68,427:50 Siivous 14,000 13,997: 10 Vedenkulutus 2,644 1,748:20 Puhtaanapito 14,917 9,307: Kalusto 19,200 19,200: Sidonta- ja painatuskulut 2 ) 285,000 284,995:90 Tarverahat 20,500 20,151:80 Kirjallisuus 600,000 599,999:40 Yhteensä 3,968,041 3,951,481: 70 mk Menot, mk Kaupungin avustamat yhdistykset. Kaupunginhallitukselta avustusta saaneiden yhdistysten Kirjoja sokeille ja Brage sekä Suomen työväen arkiston ja Kasvatusopillisen kirjaston ja lukusalin apurahojen käyttö oli kirjaston johtokunnan valvonnan alainen. Tähän eivät sisälly kirjastorakennusten kunnossapidosta ja palovakuutuksesta aiheutuneet kulut. 2 ) Sidontaan käytettiin 267,663:90 mk ja painatuksiin 17,332 mk. Kunnall. kert. 1940 14*