Verotus, työnantajamaksut ja vakuutukset www.bdo.fi
2 LUONTOISEDUT 2012 ASUNTOETU a) Pääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) b) Muu Suomi Tuloverolain (504/2010) 76 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia yllä todetun mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1984 tai myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, yllä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,17 neliömetriltä kuukaudessa. Asuntoedun raha arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta alaan. Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta alaan asuntoedun raha arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet yllä tarkoitetuista tiloista. Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan yllä tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on yllä todetusta poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. AUTOTALLIETU Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha arvo on pääkaupunkiseudulla 68 ja muun Suomen alueella 44 kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha arvo on pääkaupunkiseudulla 44 ja muun Suomen alueella 35 kuukaudessa. RAVINTOETU Ravintoedun arvo on 5,60 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näihin kustannuksiin kohdistuvan arvonlisäveron määrä on vähintään 5,60 ja enintään 9,30. Jos tämä määrä alittaa 5,60 tai ylittää 9,30, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. PUHELINETU Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. AUTOETU Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti:
a) Ikäryhmä A (vuosina 2010 2012 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 90 eurolla tai 6 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina 2007 2009 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2007 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 315 eurolla tai 21 sentillä kilometriltä. 3 Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä. Lisävarusteet Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvirenkaita lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa. Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. Lähde: www.vero.fi Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot):
4 PERINTÖ LAHJAVEROTUS Perintö ja lahjaverolain ensimmäisen veroluokan veroasteikkoihin on lisätty vuodesta 2012 alkaen neljäs porras, jota sovelletaan yli 200 000 euron suuruisiin perintöihin ja lahjoihin. Perinnöstä ja lahjasta peritään kyseisen euromäärän ylittävältä osin 16 prosentin suuruinen vero. Lainmuutosta sovelletaan, jos perittävä on kuollut tai lahja annettu 1.1.2012 tai sen jälkeen. Perintöveroa maksetaan seuraavan asteikon mukaan: 1. veroluokka 2. veroluokka Lahjaveroa maksetaan seuraavan asteikon mukaan: 1. veroluokka 2. veroluokka Lahjan/perinnön saajat jaetaan kahteen veroluokkaan: I veroluokka: Lapset (myös ottolapset) ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.), aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat sekä avopuoliso, jos tällä on yhteinen lapsi perittävän/lahjanantajan kanssa tai jos tämä on ollut perittävän kanssa aiemmin avioliitossa. II veroluokka: Kaikki muut esimerkiksi sisarukset ja heidän jälkeläisensä, perittävän vanhempien sisarukset, avopuoliso.
5 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET PÄIVÄRAHAT 2012 Työmatkan kestosta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 h (osapäiväraha) 16,00 yli 10 h (kokopäiväraha) 36,00 kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 h, 16,00 yli 6 h, 36,00 Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet em. määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 9,00 euroa. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 18,00 euroa. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. KILOMETRIKORVAUKSET 2012 Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan yllä tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 12 senttiä kilometriltä.
6 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2012 TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSU Vakuutusmaksu työntekijästä, jos ansio on vähintään 54,08 /kk TyEL maksun määrittämisessä vuonna 2012 käytetään vuoden 2010 palkkasummaa. SOSIAALITURVAMAKSU Työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuprosentiksi vuodelle 2012 on vahvistettu 2,12 %. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16 vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Maksuprosenttia sovelletaan vuonna 2012 maksettaviin palkkoihin, palkan ansaitsemisajalla ei ole vaikutusta. SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU Vakuutetun sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin, sitä ei pidätetä erikseen palkasta. Palkansaaja: YEL MAKSU Yrittäjä: YEL alaraja 7 105,84 euroa / v YEL yläraja 161 375 euroa / v Eläkkeensaaja:
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksua ei peritä alle 17 vuotiaista eikä yli 65 vuotiaista työntekijöistä. Palkansaajista maksettava maksu määräytyy seuraavalla tavalla: TYÖTAPATURMAVAKUUTUSMAKSU Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Sen suuruus vaihtelee 0,3 0,8 %:n välillä. RYHMÄHENKIVAKUUTUSMAKSU Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksu peritään työntekijöistä sekä niistä yhtiömiehistä ja osakkaista, jotka on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin. KOROT YEL:n perustekorko vahvistetaan koko vuodeksi. Perustekorko määrittelee myös sen osuuden, joka siirretään kunakin vuonna kasvattamaan eläkerahastoja. Korko on sitä korkeampi, mitä suurempi on eläkelaitosten keskimääräinen toimintapääoma. TyEL:n perustekorkoa käytetään ennakkomaksun ja lopullisen vakuutusmaksun korkouttamisessa. Koron vahvistaa sosiaali ja terveysministeriö ja se tarkistetaan puolivuosittain. Viivästyskorkoa käytetään myöhässä maksetun maksun sekä eläkkeeseen maksettavan viivästyskorotuksen laskennassa. Korkokanta tarkistetaan puolivuosittain. 7
8 ARVONLISÄVEROKANNAT ARVONLISÄVEROKANNAT SUOMESSA, 1.1.2012 ARVONLISÄVEROKANNAT EU MAISSA, 1.1.2009
9 VEROTUKSEN POISTOT Muut pitkävaikutteiset menot (EVL 24) Kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai sitä säilyttävä meno vähennetään yhtä suurina vuotuisi na poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan (max 10 v.). Tutkimustoiminta (EVL 25 ) Verovelvollisen vaatiessa liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän tutkimustoiminnan menot voidaan vähentää kahden tai useamman verovuoden aikana poistoina. Irtain käyttöomaisuus (EVL 30 ) Koneiden ja kaluston yms. hankintamenoista tehdään pois tot yhtenä eränä menojäännöksestä. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 %. Lyhytvaikutteiset hyödykkeet (taloudellinen käyttöaika max 3 vuotta) ja pienhankinnat (hankintameno max 850 euroa ja verovuonna yhteensä enintään 2.500 ) voidaan poistaa kokonaan käyttöönottovuonna (EVL 33 ). Muun kuin elinkeinotoiminnan välittömässä käytössä ole van vesialuksen hankintameno vähennetään enintään 10 % vuotuisin poistoin (EVL 33a ). Rakennuksen ainesosat (EVL 31 ) Hissien, lämpökeskuksen koneiden ja laitteiden, liesien, jää ja pakastekaappien, ilmastointilaitteiden yms. vero vuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 %. Ammattiautot (EVL 33 ) Ammattimaiseen liikenteeseen käytetyn auton hankinta menosta poistetaan verovelvollisen vaatiessa sinä vero vuonna, jona auto on otettu käyttöön, enintään 25 %, kahtena seuraavana verovuotena enintään 20 % ja sen jäl keisinä verovuosina enintään 15 %. Rakennukset ja rakennelmat (EVL 34 ) Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään: 7 %, myymälä, varasto, tehdas, työpaja, talous, voima asema tai muu niihin verrattava rakennus, 4 %, asuin, toimisto tai muu niihin verrattava raken nus, 20 %, polttoaine, happosäiliö ja tms. metallista tai muusta siihen verrattavasta aineesta rakennettu va rasto ja muu rakennelma 20 %, puusta tai siihen verrattavasta aineesta raken nettu kevyt rakennelma 20 %, jos rakennusta käytetään yksinomaan liiketoi minnan edistämiseen tähtäävässä tutkimustoiminnas sa. Väestönsuoja yms. (EVL 36 ) Väestönsuojan hankintameno vähennetään enintään 25 % vuotuisin poistoin. Aineeton oikeus (EVL 37 ) Patentin ja muun voimassaoloajaltaan rajoitetun erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeuden, sekä sellai sen erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeu den, jonka voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu, hankintameno poistetaan yhtä suurin vuotuisin poistoin 10 vuodessa tai verovelvollisen todennäköiseksi osoittamana sitä lyhyempänä oikeuden taloudellisena käyttöaikana Luonnonvarat (EVL 38 ) Soran ja hiekanottopaikan yms. hankintamenosta poiste taan kunakin verovuonna käytettyä ainesosamäärää vas taava osa. Sillat, laiturit yms. (EVL 39 ) Siltojen, laitureiden, patojen, altaiden yms. hankintame no vähennetään yhtä suurin vuotuisin poistoin omaisuu den todennäköisenä taloudellisena käyttöaikana tai jos tämä käyttöaika on 40 vuotta pitempi, 40 vuodessa. Lisäpoisto (EVL 32, 40 ja 42 ) Jos kaiken irtaimen käyttöomaisuuden ja rakennusten ai nesosien käypä arvo on omaisuuden arvonalenemisen, tu houtumisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi pienempi kuin menojäännös, josta on jo tehty verovuo den poisto, saadaan menojäännöksestä tehdä sellainen li säpoisto, joka alentaa menojäännöksen käypään arvoon. Jos muun kuin 30 ja 31 :ssä tarkoitetun kuluvan käyttö omaisuuden käypä arvo on verovuoden päättyessä omai suuden arvonalenemisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi sen poistamatonta hankintamenon osaa pienempi, saadaan hankintamenosta tehdä sellainen lisäpoisto, joka alentaa poistamattoman hankintamenon osan käyvän ar von suuruiseksi, kuitenkin niin, että 36 :ssä tarkoitetun käyttöomaisuuden hankintamenosta saadaan lisäpoisto tehdä vain omaisuuden vahingoittumisen tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi. Jos muiden arvopapereiden kuin osakkeiden tai muun ku lumattoman käyttöomaisuuden kuin maa alueen käypä ar vo on verovuoden päättyessä sen hankintamenoa tai tämän säännöksen perusteella aikaisemmin tehdyillä pois toilla vähennettyä hankintamenoa olennaisesti alempi, hankintamenosta saa tehdä sellaisen poiston, joka alen taa hankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi.
10 VALTION VEROTUS 2012 Verohallituksen antama luettelo kuntien, evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan tuloveroprosenteista varainhoitovuodeksi 2012 löytyy osoitteesta www.vero.fi. Peruskorko ja viitekorko vaikuttavat verotukseen. Peruskorkoprosentti on verotuksessa voimassa saman ajan, jolle Valtiovarainministeriö on sen vahvistanut. Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuoliskoksi vahvistettua viitekorkoa, joten kesäkuussa 2011 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.2.2012 31.12.2012. Peruskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 2 prosenttia ajalle 1.1.2012 30.6.2012. Tätä ennen peruskorko on ollut 1.1.2011 31.12.2011 1,5 prosenttia. Viitekorko Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.7.2011 31.12.2011 on 1,5 prosentti. Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja verotilin viivästyskorkoon. Em. viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2012 31.12.2012. Palautuskorot Palautuskorko on em. viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, 1.1.2010 alkaen kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2012 palautuskorko on siten 0,5 prosenttia. Jäännösveron korot Vuonna 2012 jäännösveron korko on 0,5 prosenttia. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää 10 000 euroa jäännösveron korko on viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 3,5 prosenttia. Verovuoden 2011 jäännösveroille lasketaan korkoa 1.2.2012 alkaen jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään. Jäännösveron korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Maksettava yhteisökorko Yhteisöiltä ja yhteisetuuksilta peritään maksettavaa yhteisökorkoa, jos niille määrättävä vero on suurempi kuin hyväksi luettavat ennakkoverot. Maksettava yhteisökorko on em. viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 3,5 prosenttia vuonna 2012. Yhteisökoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Yhteisökoron määrää voi alentaa maksamalla täydennysmaksua viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä. Maksettava yhteisökorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.
BDO International BDO Suomessa SUOMALAINEN TILINTARKASTUSYHTEISÖ Henkilökuntansa omistamana itsenäisenä KHT tilintarkastusyhteisönä Suomen BDO palvelee asiakkaitaan joustavasti ja paikallisesti, kansainvälisen ketjun tuella. Tarjoamme laadukkaita tilintarkastus ja neuvontapalveluja kaikenkokoisille yrityksille, pienistä omistajavetoisista yhtiöistä pörssiyhtiöihin. Olemme erikoistuneet myös asunto ja kiinteistöyhtiöiden sekä yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkishallinnon organisaatioiden tilintarkastuksiin. Palveluihimme kuuluu: Tilintarkastus Sisäinen tarkastus Muut varmennuspalvelut Veropalvelut Yritysjärjestelyt Muut neuvontapalvelut Lakipalvelut IT neuvonanto ja konsultointi Lisätietoja palveluistamme sekä yhteyshenkilöt www.bdo.fi 11
M ITELLA OYJ ANGOLA ARGENTINA ARUBA AUSTRALIA AUSTRIA BAHAMAS BAHRAIN BELGIUM BOLIVIA BOTSWANA BRAZIL BRITISH VIRGIN ISLANDS BULGARIA CAMBODIA CANADA CAPE VERDE ISLANDS CAYMAN ISLANDS CHILE CHINA COLOMBIA COMOROS CROATIA CYPRUS CZECH REPUBLIC DENMARK DOMINICAN REPUBLIC ECUADOR EGYPT EL SALVADOR ESTONIA FINLAND FRANCE GEORGIA GERMANY GIBRALTAR GREECE GUATEMALA GUERNSEY HONG KONG HUNGARY INDIA INDONESIA IRELAND ISRAEL ITALY JAMAICA JAPAN JERSEY JORDAN KAZAKHSTAN KENIA KOREA LATVIA LEBANON LIECHTENSTEIN LITHUANIA LUXEMBOURG MACAU MADAGASCAR MALAYSIA MALTA MAURITIUS MEXICO MOROCCO MOZAMBIQUE NAMIBIA NETHERLANDS NETHERLANDS ANTILLES NEW ZEALAND NIGERIA NORWAY OMAN PAKISTAN PANAMA PARAGUAY PERU PHILIPPINES POLAND PORTUGAL QATAR REUNION ISLAND ROMANIA RUSSIA SAUDI ARABIA SENEGAL SERBIA SEYCHELLES SINGAPORE SLOVAK REPUBLIC SLOVENIA SOUTH AFRICA SPAIN SRI LANKA ST LUCIA ST VINCENT SURINAME SWEDEN SWITZERLAND TAIWAN TANZANIA THAILAND TRINIDAD AND TOBAGO TUNISIA TURKEY TURKMENISTAN UGANDA UKRAINE UNITED ARAB EMIRATES UNITED KINGDOM UNITED STATES OF AMERICA URUGUAY VENEZUELA VIETNAM ZAMBIA ZIMBABWE YHTEYSTIEDOT Katso toimistojemme tarkemmat yhteystiedot: www.bdo.fi www.bdointernational.com BDO Oy, a limited liability company incorporated in Finland, is a member of BDO International Limited, a UK company limited by guarantee, and forms part of the international BDO network of independent member firms. BDO is the brand name for the BDO network and for each of the BDO Member Firms.