34567 15. TOUKOKUUTA 2013 15. 21. hein akuuta Lujittakaa avioliittoanne hyvan viestinnan avulla SIVU 3 LAULUT: 36, 87 22. 28. hein akuuta Vanhemmat ja lapset ilmaiskaa viestinnass anne rakkautta SIVU 13 LAULUT: 88, 3 29. hein akuuta 4. elokuuta Varmista perintosi tekemall a viisaita valintoja SIVU 23 LAULUT: 14, 134 Isotekstinen painos 2. OSA
34567 MAY 15, 2013 Vol. 134, No. 10 Semimonthly FINNISH TUTKITTAVAT KIRJOITUKSET Lujittakaa avioliittoanne hyvan viestinnan avulla Vanhemmat ja lapset ilmaiskaa viestinnass anne rakkautta Hyva viestinta on onnellisen avioliiton ja nautittavan perhe-elam an tarke a edellytys. Ensimmaisess akirjoituksessa puhutaan ominaisuuksista, jotka auttavat kommunikoimaan hyvin. Toinen kirjoitus osoittaa, miten voittaa vanhempien ja lasten valisen viestinnan tiellaoleviaesteit a. Varmista perintosi tekemall a viisaita valintoja Mika hengellinen perinto on asetettu kristittyjen tavoiteltavaksi? Mita Esaun varoittava esimerkki opettaa meille perinnost amme? Mikaauttaameit a tekema an viisaita valintoja perintomme suhteen? T assa kirjoituksessa vastataan naihin kysymyksiin. Tat a julkaisua ei ole tarkoitettu myytav aksi. Se on valmistettu edistam a an maailmanlaajuista raamatullista opetustyot a, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteen a on Pyha Raamattu Uuden maailman ka ann os, viitelaitos. The Watchtower (ISSN 0043-1087) is published semimonthly by Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.; L. Weaver, Jr., President; G. F. Simonis, Secretary-Treasurer; 25 Columbia Heights, Brooklyn, NY 11201-2483. Vartiotornin (ISSN 0784-1426) julkaisija: Jehovan todistajat -uskonnollinen yhdyskunta. Vastaava toimittaja: Jukka Ropponen. Periodicals Postage Paid at Brooklyn, NY, and at additional mailing offices. POST- MASTER: Send address changes to Watchtower, 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY 12589-3299. 2013 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. Kaikki oikeudet pidatet a an. Printed in Finland, 2013
Lujittakaa avioliittoanne hyvan viestinnan avulla Kuin kultaomenoita hopeisissa kaiverrustoiss aon oikeaan aikaan puhuttu sana. (SANANL. 25:11) MITA VASTAISIT? Miten ymmart av aisyys parantaa viestinta a avioliitossa? Miksi aviopuolisoiden on tarpeen osoittaa kunnioitusta toisilleen? Millainen vaikutus noyryydell a voi olla avioliitossa? VIETAN mieluummin aikaa vaimoni kuin kenenka an muun seurassa, sanoi eras kanadalainen veli. Hanen kanssaan jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu suru vain puolet. Muuan Australiassa asuva aviomies kirjoitti: Olemme elaneet yhdessa 11 vuotta, eika ole kulunut paiv a ak a an niin, etten olisi puhunut vaimoni kanssa. Emme tunne epavarmuutta tai huolta avioliittomme lujuudesta. T ama on paljolti sen ansiota, etta ajatuksenvaihtomme on vilkasta ja merkityksellista. Costa Ricasta oleva sisar sanoi: Hyva viestinta on paitsi rikastuttanut avioliittoamme myos lahent anyt meita Jehovaan, suojellut meita kiusauksilta, yhdistanyt meita avioparina ja saanut rakkautemme kasvamaan. 1. Mill a tavoin hyv ast a viestinn ast a on ollut apua avioliitossa? 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 3
2 Onko sinun ja puolisosi v alinen viestint a miellytt av a a, vai tuottaako sis all okk aiden keskustelujen k ayminen teille vaikeuksia? Ongelmia saattaa tietysti synty a, sill a avioliitto yhdist a akaksiep at aydellist aihmist a, joilla on erilainen persoonallisuus (Room. 3:23). Kulttuuritaustanne ja kotikasvatuksennekaan eivat ehka ole samanlaiset. Puolisoiden kommunikointityylit saattavat poiketa toisistaan. Avioliittotutkijat John M. Gottman ja Nan Silver sanovatkin aiheellisesti: Kestav a suhde edellytt a a rohkeutta, p a att av aisyytt a ja sinnikkyytt a. 3 Menestyksellinen avioliitto vaatii tosiaankin kovaa ty o- t a, mutta tuloksena on ylt akyll aisesti onnellisuutta. Toisiaan rakastavat aviopuolisot voivat aidosti iloita yhteiselam ast a an (Saarn. 9:9). Iisakin ja Rebekan lamminhenkinen avioliitto on meille hyv a esimerkki (1. Moos. 24:67). Mik a an ei osoita, ettaheid an kiintymyksensa toisiaan kohtaan olisi ajan mittaan vahentynyt. Samaa voidaan sanoa monista aviopareista nyky a an. Mik aonheid an salaisuutensa? He ovat kehitt aneet ymmart av aisyytt a, rakkautta, syva a kunnioitusta ja noyryyt- ta, joten he osaavat ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan toisilleen rehellisesti mutta kuitenkin yst av allisesti. Tarkastelemmekin seuraavaksi nait a avioliitolle olennaisen tarkeit aominaisuuksia, joiden ansiosta ajatuksenvaihtokanavat pysyvat auki. 2. Mitka seikat voivat vaikeuttaa hyva a viestinta a? 3. Mika on auttanut aviopareja lujittamaan avioliittoaan? 4 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 2. OSA
OSOITTAKAA YMMART AV AISYYTT A 4 Joka osoittaa ymmart av aisyytt aasiassa,l oyta ahyv aa, todetaan Sananlaskujen 16:20:ss a. T am apit a a varmasti paikkansa avioliitossa ja perhe-el am ass a. (Lue Sananlaskujen 24: 3.) Paras ymm art av aisyyden ja viisauden l ahde on Jumalan sana. Kuten 1. Mooseksen kirjan 2:18:sta ilmenee, Jumala teki naisen miehelle t aydennykseksi, ei h anen kopiokseen. T ama vaimon rooli kuvastuu hanen puheenaiheistaan. Ihmiset ovat tietysti erilaisia, mutta naiset puhuvat yleensa mielell a an tunteistaan, ihmisist a ja ihmissuhteista. He arvostavat lammint a, laheist a ajatustenvaihtoa, sillasesaaheid at tuntemaan olevansa rakastettuja. Toisaalta monet miehet eivat ole kovin taipuvaisia keskustelemaan tunteistaan vaan puhuvat mieluummin kayt ann on asioista seka ongelmista ja ratkaisuista. Miehet myos toivovat saavansa osakseen kunnioitusta. 5 Mieheni ratkaisee mieluummin ongelmia nopeasti sen sijaan, ettah an kuuntelisi minua loppuun asti, huomautti eras Britanniassa asuva sisar. Se on turhauttavaa, kun minaha- luaisin vain teeta ja sympatiaa. Muuan aviomies kirjoitti: Avioliittomme alkuaikoina olin taipuvainen miettim a an nopeaa ratkaisua mihin tahansa vaimoni pulmaan. Huomasin kuitenkin pian, ett a todellisuudessa h an halusi vain kuulevaa korvaa. (Sananl. 18:13; Jaak. 1:19.) Ymm art av ainen aviomies 4, 5. Miten ymm art av aisyys auttaa aviopuolisoita? Kerro esimerkkej a. 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 5
panee merkille vaimonsa tunteet ja yritt a a ottaa ne suhtautumistavassaan huomioon. N ain h an saa vaimonsa vakuuttuneeksi siit a, ett at am an ajatukset ja tunteet ovat h anelle t arkeit a. (1. Piet. 3:7.) Vaimo yritt a a puolestaan ymm art a amiehens an ak okulmaa. Kun mies ja vaimo arvostavat osaansa ja toimivat sen mukaan, mit ajumalaheilt a odottaa, heid an liitossaan on todellista kauneutta. He pystyv at yhdess a tekem a an viisaita, tasapainoisia ratkaisuja ja toimimaan niiden mukaisesti. 6 Ymmart av aiset aviopuolisot tietav at myos, etta on aika pysya hiljaa ja aika puhua (Saarn. 3:1, 7). Tajuan nyt, ettei ongelmia kannata nostaa esiin milloin tahansa, mainitsi eras sisar, joka on ollut naimisissa kymmenen vuotta. Jos mieheni on ylirasittunut tyost a tai muista velvollisuuksista, odotan jonkin aikaa ennen kuin otan jotkut asiat puheeksi. Nain keskustelumme ovat paljon leppoisampia. Arvostelukykyiset vaimot myos puhuvat lempeasti, koska he tietav at, etta hyvin valittu ja oikeaan aikaan puhuttu sana heratt a a vastakaikua ja arvostusta. (Lue Sananlaskujen 25:11.) 7 Kristityn aviomiehen ei tulisi ainoastaan kuunnella vaimonsa ajatuksia vaan myos pyrkia ilmaisemaan omat tunteen- 6, 7. a) Miten Saarnaajan 3:7:n periaate auttaa aviopuolisoita osoittamaan ymmart av aisyytt a? b) Miten vaimo voi osoittaa arvostelukykya, ja mita aviomiehen tulisi pyrkiatekem aan? 6 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 2. OSA
sa selvasti. Vanhin, joka on ollut naimisissa 27 vuotta, sanoi: Minun ei ole helppo kertoa vaimolleni, mitaonsyv allasy- damess ani. Eras 24 vuotta naimisissa ollut veli totesi: Saa- tan pita a asioita sisall ani siinatoivossa,ett ajosenpuhuongelmasta, se poistuu. Olen kuitenkin huomannut, ettei tunteiden naytt aminen ole heikkoutta. Kun minun on vaikea ilmaista itseani, rukoilen, ettal oytaisin oikeat sanat ja oikean tavan esitta a ne. Sitten vedan syva an henkea ja alan puhua. On myos tarke a a valita keskustelulle otollinen aika kenties hetki, jona aviopuolisot tarkastelevat kahdestaan paiv an tekstia tai lukevat yhdessa Raamattua. 8 On tarke a a, etta niin aviomies kuin vaimokin haluavat tosissaan parantaa keskustelutaitoaan ja rukoilevat asian johdosta. Vanhojen tottumusten muuttaminen voi kylla olla tyo- last a. Mutta kun puolisot rakastavat Jehovaa, pyytav at hanen henkea an ja pitav at liittoaan pyhan a, heilla on ainutlaatuinen motivaatio. Eras 26 vuotta naimisissa ollut vaimo kirjoitti: Mieheni ja mina suhtaudumme vakavasti Jehovan nakemyk- seen avioliitosta, joten emme edes harkitse erilleen muutta- mista. T aman vuoksi teemme kovasti tyot a voidaksemme ratkaista ongelmat keskustelemalla niistayhdess a. T allainen uskollisuus ja jumalinen antaumus miellytta a Jumalaa ja tuo runsaasti siunauksia (Ps. 127:1). 8. Mika erityisesti motivoi kristittyja aviopareja ponnistelemaan avioliittonsa onnistumiseksi? 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 7
KASVATTAKAA RAKKAUTTA 9 T arkein ominaisuus avioliitossa on rakkaus, taydellinen yhdysside (Kol. 3:14). Aito rakkaus kasvaa, kun puolisot kokevat yhdessael aman iloja ja suruja. Heistatuleeentist al a- heisemmat ystav at, ja he arvostavat toistensa seuraa. Sellaisten avioliittojen voimanlahteen aeiv at ole vain muutamat naytt a- vat teot, joita usein kuvaillaan elokuvissa, vaan lukemattomat pienemmat asiat: halaus, ystav allinen sana, huomaavainen ele, paljonpuhuva hymy tai vilpiton kysymys miten paiv asi on sujunut? T allaisilla pienilla asioilla voi olla suuri vaikutus avioliitossa. Eras mies, joka on elanyt vaimonsa kanssa onnellisessa avioliitossa 19 vuotta, kertoo heidan soittavan tai lahett a- van tekstiviesteja toisilleen paiv an kuluessa vain kysyakseen, mita kuuluu. 10 Toisiaan rakastavat puolisot haluavat oppia tuntemaan toisensa yha paremmin (Fil. 2:4). T ama vuorostaan saa heidan rakkautensa entisesta an kasvamaan, vaikka he ovatkin epat aydellisi a. Menestyksellinen avioliitto tulee ajan myot ayh a antoisammaksi ja lujemmaksi sen sijaan, etta se pysyisi muuttumattomana. Jos olet naimisissa, mieti seuraavia kysymyksia: Miten hyvin tunnen puolisoni? Ymm arr ank oh anen tunteitaan ja ajatuksiaan eri asioissa? Miten usein ajattelen puolisoani, esimerkiksi sita, mikah anessa alun alkaen vetosi minuun? 9, 10. Millak aytann on tavoilla aviopuolisot voivat syventa a rakkautta toisiinsa? 8 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 2. OSA
KEHITT AK A A KUNNIOITUSTA 11 Onnellisimmatkaan avioliitot eivat ole taydellisi a, eivatk a toisiaan rakastavat puolisot ole aina samaa mielta. Abraham ja Saara ajattelivat joskus asioista eri tavoin (1. Moos. 21: 9 11). Erimielisyydet eiv at kuitenkaan ty ont aneet kiilaa heid an v aliins a, koska he kohtelivat toisiaan arvokkaasti ja kunnioittavasti. Se n akyi esimerkiksi tavasta, jolla Abraham puhutteli Saaraa (1. Moos. 12:11, 13). Saara puolestaan totteli Abrahamiajapitih ant a herranaan (1. Moos. 18:12). Kunnioituksen puute puolisoa kohtaan ilmenee usein puhetavasta tai aanens avyst a (Sananl. 12:18). Jos perimmaiseen ongelmaan ei tartuta, avioliitto on vaarassa. (Lue Jaakobin kirjeen 3:7 10, 17, 18.) 12 Varsinkin vastanaineiden tulisi opetella puhumaan toisilleen huomaavaisesti ja kunnioittavasti. N ain he luovat ilmapiirin, jossa viestinta on vapaata ja rehellista. Vaikka ensimmaiset avioliittovuodet ovat iloista aikaa, olo voi joskus tuntua turhauttavalta, muisteli eras aviomies. Ennen kuin opitaan ymm art am a an toisen tunteita, tapoja ja tarpeita, ollaan aika huteralla pohjalla. J arkev ast a suhtautumistavasta ja huumorintajusta on kuitenkin paljon apua molemmille. My os n oyryys, 11. Miksi kunnioitus on tarke a a avioliiton onnistumisen kannalta? Valaise. 12. Miksi varsinkin vastanaineiden tulisi opetella puhumaan toisilleen kunnioittavasti? 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 9
k arsiv allisyys ja luottamus Jehovaan tuovat liittoon vakautta. N am aovathyvi a vihjeit a meille kaikille! ILMAISKAA AITOA N OYRYYTT A 13 Hyv a viestint a avioliitossa on kuin puutarhan halki rauhaisana soljuva virta. N oyr amielisyys auttaa tuota virtaa kulkemaan esteett a(1.piet.3:8). N oyryys on nopein tie erimielisyyden selvitt amiseen, koska se saa ihmisen pyyt am a an anteeksi, totesi er as 11 vuotta naimisissa ollut veli. Er as vanhin, jolla on takanaan 20 vuotta kest anyt onnellinen avioliitto, huomautti: Joskus on t arke amp a a sanoa: Olen pahoillani kuin sanoa: Rakastan sinua. H an lis asi: Rukous on oikotie n oyryyteen. Kun l ahestymme vaimoni kanssa yhdess a Jehovaa, olemme selv asti tietoisia ep at aydellisyydest amme ja h anen ansaitsemattomasta hyvyydest a an. T am aauttaaminuan akem a an asiat oikeissa mittasuhteissa. 14 Ylpeys on puolestaan kaikkea muuta kuin sovinnollista. Se tukahduttaa sekahalunett a rohkeuden pyyta aanteeksija n ain katkaisee viestinn an. Ylpe a ihminen ei sano n oyr asti: Olen pahoillani, anna anteeksi, vaan puolustelee itse a an. H an kiinnitt a a huomion toisen virheisiin sen sijaan, ett amy ont aisi rohkeasti heikkoutensa. Tuntiessaan itsens a loukatuksi 13. Miksi noyryys on hyvin tarke a edellytys tervehenkiselle, onnelliselle avioliitolle? 14. Miten ylpeys voi vaikuttaa avioliittoon? 10 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 2. OSA
han ei etsi rauhaa vaan kenties kostaa toykein sanoin tai ja a- tav all a hiljaisuudella (Saarn. 7:9). Ylpeys voi tosiaan olla avioliitolle tuhoisan vaarallista. On hyva muistaa, etta Jumala vastustaa poyhkeit a, mutta suo ansaitsematonta hyvyyttan oyrille (Jaak. 4:6). 15 Olisi tietysti lapsellista kuvitella, ettei ylpeys koskaan nostaisi pa at a an. Meidan taytyy tunnistaa ongelma ja tarttua siihen ripeasti. Paavali varoitti uskonveljia an: Alk o on aurinko laskeko ollessanne arsyyntyneess a tilassa, alka ak a antako Panettelijalle sijaa. (Ef. 4:26, 27.) Ellemme noudata Jumalan sanaa, voimme joutua kokemaan tarpeetonta ahdistusta. Eras sisar valitti: Aika ajoin mina ja mieheni emme ole noudattaneet Efesolaiskirjeen 4:26, 27:n neuvoa. Seurauksena on ollut elam ani huonoimmin nukuttuja oit a! Eiko olekin paljon parempi keskustella asioista heti, tavoitteena sovinto? Tietysti aviopuolisoiden saattaa olla tarpeellista antaa toisilleen aikaa rauhoittua. Heidan on myos sopivaa rukoilla, ettajehovaaut- taisi heitap aasem a an oikeaan mielentilaan. T ama edellytta a noyr a ahenke a, joka auttaa keskittyma an itsensasijastaon- gelmaan, jottei tilanne karjistyisi. (Lue Kolossalaiskirjeen 3: 12, 13.) 16 Noyryys ja vaatimattomuus auttavat avioliitossa olevia 15. Miten Efesolaiskirjeen 4:26, 27:ssa oleva periaate voi auttaa aviopuolisoita, joiden valill a on erimielisyyksia? 16. Miten noyryys auttaa aviopuolisoita nakem a an yksilolliset vahvuudet oikeassa valossa? 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 11
keskittym a an puolisonsa vahvuuksiin. Vaimolla saattaa esimerkiksi olla erityisi a kykyj a, joita h an k aytt a a perheens a hy odyksi. N oyr a ja vaatimaton aviomies ei tunne asemaansa uhatuksi vaan kannustaa h ant ak aytt am a an lahjojaan. N ain h an osoittaa arvostavansa vaimoaan. (Sananl. 31:10, 28; Ef. 5:28, 29.) Vastaavasti n oyr a ja vaatimaton vaimo ei rehentele kyvyill a an eik av ah attele miest a an. Ovathan he kaksi yht a lihaa, ja se, mik a loukkaa yht a, loukkaa my os toista (Matt. 19:4, 5). 17 Ep ailem att a haluatte, ett a avioliittonne olisi Abrahamin ja Saaran tai Iisakin ja Rebekan liiton tavoin todella onnellinen, kestav a ja Jehovalle ylistykseksi. Sailytt ak a a siis Jumalan n akemys avioliitosta. Etsik a ah anen Sanastaan ymmarryst a ja viisautta. Kasvattakaa aitoa rakkautta Jahin liekkia ajattelemalla puolisoanne arvostavasti (Laul. l. 8: 6). Pyrkika a tosissanne kehittam a an noyryytt a. Kohdelkaa puolisoanne kunnioittavasti. Jos toimitte nain, avioliittonne tuo iloa teille ja taivaalliselle Isallenne (Sananl. 27:11). Saatatte tuntea samoin kuin eras 27 vuotta naimisissa ollut mies, joka kirjoitti: En voi kuvitellakaan el am a a ilman vaimoani. Avioliittomme lujittuu p aiv ap aiv alt a, koska rakastamme Jehovaa ja kommunikoimme sa ann ollisesti toistemme kanssa. 17. Minka ansiosta avioliitto voi olla onnellinen ja ylistykseksi Jumalalle? 12 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 2. OSA
Vanhemmat ja lapset ilmaiskaa viestinnass anne rakkautta Jokaisen ihmisen t aytyy olla nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihastumaan. (JAAK. 1:19) MITA VASTAISIT? Miksi on tarke a a varata aikaa viestinta an? Miten vanhemmat voivat noudattaa Jaakobin kirjeen 1:19: a a? Miten lapset voivat noudattaa Jaakobin kirjeen 1:19: a a? MIT A sanoisit vanhemmillesi, jos saisit tiet a a, ett a he kuolevat huomenna? T ama kysymys esitettiin sadoille yhdysvaltalaislapsille. Lapsista 95 prosenttia ei puhuisi heitamah- dollisesti vaivaavista ongelmista tai erimielisyyksista vaan sanoisi vanhemmilleen: Pyyd an anteeksi ja rakastan teit a hyvin paljon. (Shaunti Feldhahn ja Lisa Rice, For Parents Only.) 2 Tavallisesti lapset rakastavat vanhempiaan ja vanhemmat lapsiaan. T amapit aa erityisesti paikkansa kristityista perheista. Vaikka vanhemmat ja lapset haluavat kovasti olla laheisi a toisilleen, viestinta on silti joskus vaikeaa. Miksi 1, 2. Miten vanhemmat ja lapset yleensa suhtautuvat toisiinsa, mutta mika on heille joskus vaikeaa? 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 13
joitakin puheenaiheita valtet a an viimeiseen asti silloinkin, kun perheessa muutoin keskustellaan suoraan ja avoimesti? Mitk aovathyv an viestinn an esteit a, ja miten ne voidaan voittaa? OSTAKAA AIKAA VIESTINT A AN 3 Monien perheiden on vaikea l oyt a a riitt av asti aikaa sis all okk aille keskusteluille. Tilanne oli toisenlainen muinaisessa Israelissa. Mooses sanoi tuohon kansaan kuuluville isille: Sinun on teroitettava niit a [Jumalan sanoja] pojillesi ja puhuttava niist a kotona istuessasi ja tiet a kulkiessasi ja maata menness asi ja yl os noustessasi. (5. Moos. 6:6, 7.) Lapset viettiv at p aiv an joko aidin kanssa kotona tai is an mukana pellolla tai h anen ty opaikallaan. Perheill a oli paljon aikaa yhdess aoloon ja keskusteluun. T am an ansiosta vanhemmat p a asiv at perille lastensa tarpeista, toiveista ja luonteenpiirteist a. My os lapsilla oli aikaa ja tilaisuuksia oppia tuntemaan vanhempansa hyvin. 4 El am aonnyky a an kovin erilaista. Joissakin maissa lapset aloittavat esikoulun hyvin varhain, jopa kaksivuotiaana. Monet is at ja aidit ty oskentelev at kaukana kotoa. Vanhempien ja lasten lyhyin ayhdess aoloaikoina keskustelu j a ausein 3. a) Miksi viestinta on monille perheille vaikeaa? b) Minkaansiostayh- teisen ajan loyt aminen ei ollut ongelmallista muinaisen Israelin perheille? 4. Miksi viestintaonnyky aan haastavaa monissa perheissa? 14 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 2. OSA
h avi olle kilpailussa tietokoneen, television ja muun s ahk oisen median kanssa. Monesti lapset ja vanhemmat el av at omaa elam a ans a k aytann ollisesti katsoen vieraina toisilleen. Syvallisi a keskusteluja ei kayd a juuri lainkaan. 5 Pystyisitk o ostamaan aikaa muilta asioilta voidaksesi olla enemm an yhdess a perheesi kanssa? (Lue Efesolaiskirjeen 5:15, 16.) Jotkin perheet ovat p a att aneet rajoittaa television katselua tai tietokoneen k aytt o a. Toiset pyrkiv at sy om a an p aivitt ain ainakin yhden aterian yhdess a. Perheen yhteinen palvonta antaa hienon tilaisuuden vanhemmille ja lapsille p a ast al ahemm aksi toisiaan ja keskustella hengellisist a asioista kaikessa rauhassa. Ajan k aytt aminen viikoittain t a- h antarkoitukseenonhyv al aht okohta, mutta se ei yksin riit a avaamaan ovea syv allisille keskusteluille. T ah an tarvitaan s a ann ollist a ja usein toistuvaa viestint a a. Ennen kuin nuori l ahtee aamulla kouluun, on hyv a sanoa jotain rohkaisevaa, k asitell ap aiv an teksti tai pit a ayhteinenrukous.t all avoi olla suuri vaikutus lapsenne p aiv a an. 6 Jotkut vanhemmat ovat tehneet muutoksia el am antyyliins avoidakseenviett a a enemm an aikaa lastensa kanssa. Er as kahden lapsen aiti j atti kokop aiv aty ons at ast a syyst a. H an kertoo: Aamuisin meill a kaikilla oli tapana rynn at a 5, 6. Miten jotkut vanhemmat ostavat aikaa voidakseen olla enemm an lastensa seurassa? 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 15
ulos ovesta kouluun tai toihin. Kun palasin illalla, kotiapulainen oli jo peitellyt lapset nukkumaan. Jatetty ani tyoni meidan on tultava toimeen pienemmilla tuloilla, mutta minusta tuntuu, etta olen nyt selvilla lasteni ajatuksista ja ongelmista. Kuuntelen, mita he sanovat rukouksissaan, ja pystyn ohjaamaan, kannustamaan ja opettamaan heita. OLKAA NOPEITA KUULEMAAN 7 Hyvalle viestinnalle on eras toinenkin este, jonka kirjan For Parents Only kirjoittajat havaitsivat haastateltuaan monia nuoria. He sanovat: Lasten yleisin valituksenaihe oli, etta vanhemmat eivat kuuntele heita. Ongelma on tuskin yksipuolinen. Myos vanhemmat moittivat usein lapsiaan samasta asiasta. Pita akseen keskusteluyhteyden avoinna perheenjasenten taytyy kuunnella todella kuunnella toisiaan. (Lue Jaakobin kirjeen 1:19.) 8 Vanhemmat, kuunteletteko todella lapsianne? T ama saattaa olla vaikeaa, kun olette vasyneit a tai puheenaihe tuntuu vah ap at oiselt a. Se, mitatepid atte vah ap at oisen a, saattaa kuitenkin olla hyvin tarke a a lapsellenne. Jos vanhemmat ovat nopeita kuulemaan, he huomaavat paitsi sen, mitalapsisanoo,my os sen, miten han asian sanoo. Aanen- savyn tai elekielen perusteella voitte pa atell a, mitanuorito- 7. Mikaonsek a lasten etta vanhempien yleinen valituksenaihe? 8. Miten vanhemmat voivat aidosti kuunnella lapsiaan? 16 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 2. OSA
della ajattelee. On my os t arke a aesitt a a kysymyksi a. Raamatussa sanotaan: Ihmisen ajatukset ovat kuin syv ass akaivossa oleva vesi, mutta ymm art av ainen voi ammentaa ne esiin. (Sananl. 20:5, Today s English Version.) Saadaksenne lapsenne keskustelemaan arkaluontoisistakin asioista tarvitsette erityisesti ymm art av aisyytt a ja tarkkan ak oisyytt a. 9 Lapset, totteletteko vanhempianne? Jumalan sana kehottaa: Kuuntele, poikani, isasi kuria al ak ahylk aa aitisi lakia. (Sananl. 1:8.) Muista, etta vanhempasi rakastavat sinua ja ajattelevat parastasi, joten on viisasta kuunnella ja totella heita (Ef. 6:1). Totteleminen on helpompaa, kun viestint atoimiijatied at, ett a sinua rakastetaan. Kerro vanhemmillesi, mita ajattelet asioista. Nain he ymmart av at sinua paremmin. Tietysti sinunkin pitaisi yritta aymm arta aheit a. 10 Toisaalta sinun on syyt a olla varovainen, kun saat neuvoja ik atovereiltasi. He kertovat sinulle ehk asen,mit ahaluatkin kuulla, mutta noista neuvoista ei v altt am att a ole mita an hyoty a. Todellisuudessa ne saattavat koitua sinulle vahingoksi. Koska nuorilla ei ole yhta paljon viisautta ja kokemusta kuin vanhemmilla ihmisill a, useimmat heist a eiv at ajattele kaukon ak oisesti eiv atk aainakykenen akem a an tekojensa seurauksia. Muistamme, mit a tapahtui kuningas 9. Miksi lasten tulee kuunnella vanhempiaan? 10. Mit a opimme Rehabeamia koskevasta Raamatun kertomuksesta? 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 17
Salomon pojalle Rehabeamille. Tultuaan kuninkaaksi hanen olisi ollut viisasta kuunnella Israelin vanhinten neuvoa. Han kuitenkin noudatti niiden nuorempien miesten typeriaohjei- ta, joiden parissa h an oli varttunut. N ain suurin osa h a- nen valtakuntansa alamaisista lakkasi kannattamasta h ant a. (1. Kun. 12:1 17.) Sen sijaan ett aj aljittelisit Rehabeamin ep aviisasta toimintatapaa, yrit atosissasipit a a viestint ayhteydet vanhempiisi avoimina. Kerro heille ajatuksistasi. Hy ody heid an neuvoistaan ja opi heid an viisaudestaan. (Sananl. 13: 20.) 11 Vanhemmat, jos ette halua lastenne etsiv an neuvoja ik a- tovereiltaan, pyrkik a a olemaan helposti l ahestytt avi a. Er as teini-ik ainen sisar kirjoitti: Kun vain mainitsenkin jonkun pojan nimen, vanhempani tulevat heti levottomiksi. T am a saa minut kiusaantumaan, enk a halua jatkaa keskustelua. Eras toinen nuori sisar kertoi: Monet teini-ikaiset haluavat neuvoja vanhemmiltaan, mutta mikali heihin ei suhtauduta vakavasti, he k a antyv at niiden puoleen, jotka ottavat heid at todesta vaikka n am a olisivat kokemattomiakin. Jos olette halukkaita kuuntelemaan lapsianne my ot atuntoisesti, olipa asia mik ahyv ans a, todenn ak oisesti heist a tulee avoimempia teit a kohtaan ja he ottavat ohjauksenne mielell a an vastaan. 11. Mita voi olla seurauksena, jos vanhemmat eivat ole helposti lahestyt- tavi a? 18 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 2. OSA
OLKAA HITAITA PUHUMAAN 12 Viestintaongelmia syntyy myos silloin, kun vanhemmat reagoivat liian tunteellisesti ja kielteisesti siihen, mitahei- d an lapsensa kertovat. On ymm arrett av a a, ett a kristityt vanhemmat haluavat suojella lapsiaan. N am a viimeiset p aiv at ovat t aynn asek a hengellisi aett a muita vaaroja (2. Tim. 3: 1 5). Vanhempien suojelunhalu voi kuitenkin lapsista tuntua liioitellulta. 13 Vanhempien ei ole viisasta ilmaista mielipidett a an h a- t aisesti. Ei tietenk a an ole aina helppo olla hiljaa, kun lapsenne kertoo jotain huolestuttavaa. On kuitenkin t arke a a kuunnella tarkkaavaisesti ennen vastaamista. Viisas kuningas Salomo kirjoitti: Kun joku vastaa ennen kuin kuulee asian, on se tyhmyytt ah anen taholtaan ja n oyryytys. (Sananl. 18:13.) Jos pysyt rauhallisena, lapsesi jatkaa puhumista ja kuulet lisa a. Sinun taytyy saada asiasta kokonaiskuva ennen kuin voit auttaa. Lapsen hilliton puhe saattaa johtua siit a, ett ah anen syd amens a on kuohuksissa (Job 6:1 3). K aytt ak a a rakastavina vanhempina korvianne ymm arryksen hankkimiseen ja kielt anne parantamiseen. 14 Lapset, teid ankin tulee olla hitaita puhumaan. Ette 12. Miten vanhempien reaktiot voivat vaikeuttaa viestinta a perheessa? 13. Miksi vanhempien tulisi varoa ilmaisemasta mielipidetta an hat aisesti? 14. Miksi lasten tulee olla hitaita puhumaan? 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 19
saa heti tyrmat a vanhempienne ajatuksia, sillajumalaon antanut heille vastuun valmentaa teita (Sananl. 22:6). He ovat saattaneet kohdata samankaltaisia tilanteita kuin te nyt kaytte lapi. Sita paitsi he katuvat nuoruudessa tekemia an virheita ja haluavat vilpittom asti suojella teita samoilta virheilta. Pitak a a siksi vanhempianne liittolaisina ja neuvonantajina alk a ak a vihollisina tai vastustajina. (Lue Sananlaskujen 1:5.) Kunnioittakaa isa anne ja aiti anne jaosoittakaa,ett a rakastatte heita samoin kuin he rakastavat teita. T amatekee heille helpommaksi kasvattaa teita Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa. (Ef. 6:2, 4.) OLKAA HITAITA VIHASTUMAAN 15 Emme aina ole karsiv allisi al aheisiamme kohtaan. Kun apostoli Paavali kirjoitti Kolossassa oleville pyhille ja uskollisille veljille Kristuksen yhteydessa, han sanoi: Te miehet, rakastakaa jatkuvasti vaimoanne alk a ak aolkoh anelle katkeran vihaisia. Te isat, alka a arsytt ak o lapsianne, jotteivat he masentuisi. (Kol. 1:1, 2; 3:19, 21.) Efesolaisia Paavali kehotti: Kaikki ilkeamielinen katkeruus ja suuttumus ja vihastus ja huutaminen ja herjaava puhe olkoon kaukana teista. (Ef. 4:31.) Kun kehitamme pitkamielisyytt a, lempeytta ja itsehillinta a, jotka kuuluvat Jumalan hengen he- 15. Mika auttaa meita kohtelemaan laheisi amme karsiv allisesti ja tyynesti? 20 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 2. OSA
delm a an, voimme s ailytt a a tyyneyden my os paineen alaisena (Gal. 5:22, 23). 16 Vanhemmat, pohtikaa Jeesuksen esimerkki a. Kuvitelkaa, millaisen paineen alla han oli nauttiessaan viimeista illallista apostoliensa kanssa. Jeesus tiesi kuolevansa hitaasti ja tuskallisesti muutaman tunnin kuluttua. Hanen uskollisuudestaan riippui Is an nimen pyhitt aminen ja ihmisperheen pelastuminen. Silti tuolla samalla illallisella syntyi apostolien keskuudessa kiihkea kiista siita, kuka heistan aytti olevan suurin. Jeesus ei huutanut heille eika ollut katkera heit a kohtaan. Sen sijaan h an vetosi heihin rauhallisesti. Jeesus muistutti, ett a apostolit olivat pysyneet h anen kanssaan koettelevina aikoina. Vaikka Saatana vaati saada seuloa heit a kuin vehn a a, Jeesus ilmaisi luottavansa siihen, ett ahe osoittautuisivat uskollisiksi. H an jopa solmi liiton heid an kanssaan. (Luuk. 22:24 32.) 17 My os lasten on tarpeen pysy a tyynin a. Erityisesti teinii ass aheist a saattaa tuntua, ett a vanhempien antama opastus ilmaisee luottamuksen puutetta. Vaikka joskus tuntuisikin silt a, muistakaa, ett a vanhempienne huoli kertoo rakkaudesta teit a kohtaan. Kuuntelemalla heit a rauhallisesti ja olemalla 16. Miten Jeesus oikaisi opetuslapsiaan, ja miksi se oli hyvin merkitta- va a? 17. Mikaauttaalapsiapysym aan tyynina? 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 21
yhteistoiminnallisia ansaitsette heidan kunnioituksensa ja luotte vastuuntuntoisen ihmisen maineen. Nain voitte saada joillakin el am an alueilla enemm an vapauksia. On viisasta harjoittaa itsehillint a a. Sananlasku sanoo: Koko henkens atyper a purkaa, mutta viisas s ailytt a a sen tyynen a loppuun asti. (Sananl. 29:11.) alka a lannistuko, jos 18 Rakkaat vanhemmat ja lapset, viestinta perheessanne ei ole niin avointa kuin toivoisitte. Tehka asenhyv aksi jatkuvasti tyot a ja vaeltakaa edelleen totuudessa (3. Joh. 4). Uudessa maailmassa taydelli- set ihmiset pystyv at olemaan toistensa kanssa t aydellisessa vuorovaikutuksessa ilman va arinymm arryksi a tai riitoja. Nykya an me kaikki teemme sellaista, mitamy ohemmin ka- Alk a a siis ep ar oik o pyyt a a ja antaa anteeksi. Ol- dumme. kaa sopusointuisesti yhteen liittyneitarakkaudessa. (Kol. 2:2.) Rakkaudessa on voimaa. Rakkaus on pitkamielinen arsyynny.seeipid akir- ja huomaavainen. Rakkaus ei jaa pahasta. Kaikki se peitta a, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kesta a. (1. Kor. 13:4 7.) Kun kasvatatte edelleen rakkautta, viestinta kukoistaa ja tuo iloa perheellenne sek a ylistyst a Jehovalle. 18. Miten rakkaus edist a ahyv a a viestint a a? 22 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 2. OSA
Varmista perintosi tekemall a viisaita valintoja Inhotkaa pahaa, pysyk a MIT A VASTAISIT? a kiinni hyvass a. (ROOM. 12:9) Miten ma arittelisit hengellisen perintomme? Mita varoittavia opetuksia saamme Esaun menettelysta? Miten voimme varmistaa perintomme? MILJOONAT ihmiset ovat tehneet viisaan valinnan palvella Jehova Jumalaa ja seurata tarkoin Jeesuksen Kristuksen askeleita (Matt. 16:24; 1. Piet. 2:21). Emme suhtaudu kevyesti siihen, etta olemme vihkineet elam amme Jumalalle. Valintamme ei perustunut muutamien raamatunkohtien pinnalliseen tuntemiseen vaan Jumalan sanan perusteelliseen tutkimiseen. N ain olemme oppineet monia uskoa vahvistavia yksityiskohtia perinn ost a, jonka Jehova on luvannut niille, jotka hankkivat tietoa h anest a ja Jeesuksesta Kristuksesta (Joh. 17:3; Room. 12:2). 2 Sailytt a aksemme hyvan suhteen taivaalliseen Isa amme 1, 2. a) Miten teit pa at oksesi palvella Jumalaa? b) Mita hengelliseen perinto omme liittyvia kysymyksia tarkastelemme? 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 23
meid an t aytyy tehd a valintoja, jotka miellytt av at h ant a. T ass a kirjoituksessa tarkastellaankin seuraavia t arkeit a kysymyksi a: Mik aperint omme on? Miten siihen tulisi suhtautua? Miten voimme varmistaa sen, ett a saamme perint omme? Mik a auttaa meit a tekem a an viisaita valintoja? MIK APERINT OMME ON? 3 Suhteellisen harvat kristityt odottavat saavansa turmeltumattoman ja saastumattoman ja kuihtumattoman perinnon verrattoman arvokkaan tehtav an hallita Kristuksen kanssa taivaassa (1. Piet. 1:3, 4). Saadakseen tuon perinnon n aiden yksil oiden t aytyy synty a uudelleen (Joh. 3:1 3). Ent a millainen perint o odottaa miljoonia Jeesuksen muita lampaita, jotka yhdess ah anen voideltujen seuraajiensa kanssa saarnaavat Jumalan valtakunnan hyv a a uutista? (Joh. 10:16.) Noille muille lampaille annetaan perint o, jota syntinen AadamjaEevaeiv at koskaan saaneet: ikuinen el am a paratiisimaassa, jossa ei ole k arsimyst a, kuolemaa eik a surua (Ilm. 21:1 4). Siksi Jeesus saattoi luvata pahantekij alle, joka oli kidutuspaalussa h anen vierell a an: Totisestimin asanonsinulle t an a an: sin a tulet olemaan minun kanssani paratiisissa. (Luuk. 23:43.) 4 Jotkin perint omme piirteet tuovat iloa jo nyt. Meill aon 3. Millainen perinto odottaa a) voideltuja ja b) muita lampaita? 4. Mista siunauksista saamme nauttia jo nyt? 24 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 2. OSA
sisainen rauha ja laheinen suhde Jumalaan, koska uskomme Kristuksen Jeesuksen maksamiin lunnaisiin (Room. 3: 23 25). Ymmarr amme selvasti Jumalan sanan kallisarvoiset lupaukset. Myos rakkaudelliseen kansainvaliseen veljesseuraan kuuluminen tuo valtavasti iloa. Ja miten suuri kunnia onkaan toimia Jehovan todistajana! Meilla on todella hyvat syyt arvostaa perinto amme. 5 Meidan taytyy kuitenkin varoa valppaasti Saatanan juonia, jottemme menettaisi suurenmoista perinto amme. Saatana on aina yrittanyt saada Jumalan palvelijat tekema an valintoja, jotka voisivat riista a heiltaheid an perintons a(4.moos. 25:1 3, 9). Koska Saatana tieta a loppunsa olevan lahell a, han on kiihdyttanyt ponnistelujaan johtaakseen meidat harhaan. (Lue Ilmestyksen 12:12, 17.) Voidaksemme pysyalujinapa- nettelijan vehkeilyja vastaan meidan taytyy edelleen pita ape- rinto amme suuressa arvossa (Ef. 6:11). Patriarkka Iisakin poika Esau on tass a suhteessa varoittava esimerkki, josta meidan on hyvaottaaoppia. ALA OLE ESAUN KALTAINEN 6 Lahes 4 000 vuotta sitten Iisakille ja Rebekalle syntyivat Esau ja hanen kaksoisveljensa Jaakob. Kaksosten kasvaessa heidan luonteissaan ja toimintatavoissaan ilmeni eroavuuksia. 5. Mita Saatana on yrittanyt tehda Jumalan palvelijoille, ja mika auttaa meita pysyma an lujina hanen vehkeilyja an vastaan? 6, 7. Kuka Esau oli, ja mikaperint o odotti hant a? 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 25
Esausta tuli taitava metsamies, kedon mies, mutta Jaakobista moitteeton mies, joka asui teltoissa. (1. Moos. 25:27.) Raamatunka ant aj a Robert Alterin mukaan vastineella moitteeton ka annetty heprean sana viittaa nuhteettomuuteen tai jopa viattomuuteen. 7 Kun Esau ja Jaakob olivat 15-vuotiaita, heidan isoisans a Abraham kuoli, mutta Jehova ei unohtanut hanelle antamaansa lupausta. Toistaessaan sen myohemmin Iisakille Jehova sanoi, etta kaikki maan kansakunnat siunaisivat itsensa Abrahamin siemenen valityksell a. (Lue 1. Mooseksen kirjan 26:3 5.) T ama lupaus paljasti, etta Messias, toisin sanoen 1. Mooseksen kirjan 3:15:ssa mainittu uskollinen siemen, tulisi Abrahamin jalkel aisen valityksell a. Iisakin esikoispoikana Esaulla oli laillinen oikeus tuohon lupaukseen. Hant aodotti todella suurenmoinen perinto! Arvostiko han sita? 8 Kun Esau tuli era an ap aivan akedolta,h an naki Jaakobin keittam ass a muhennosta. Esau sanoi: Nopeasti, antaisitko minun sarpi asit a punaista sita punaista siita, sillamin a olen vasyksiss a! Jaakob vastasi Esaulle: Myy minulle ensin esikoisoikeutesi! Millaisen valinnan Esau teki? Uskomatonta kylla, han sanoi: Mita jokin esikoisoikeus minua hyodyt- ta a? Esau valitsi kulhollisen muhennosta esikoisoikeutensa sijasta! Tehdakseen esikoisoikeuden siirtamisest a laillisen Jaa- 8, 9. a) Millaisen valinnan Esau teki perintons a suhteen? b) Mita Esau vuosia myohemmin tajusi valinnastaan, ja miten han reagoi? 26 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 2. OSA
kob vaati: Vanno minulle ensin! Hetke ak a an empim att a Esau luopui esikoisoikeudestaan. Sen j alkeen Jaakob antoi Esaulle leip a a ja linssimuhennosta, ja h an k avi sy om a an ja juomaan. Sitten h an nousi ja meni tiehens a. Niin Esau halveksi esikoisoikeutta. (1. Moos. 25:29 34.) 9 Kun Iisak vuosia my ohemmin odotti kuolevansa pian, Rebekka teki j arjestelyj a sen varmistamiseksi, ett a Jaakob tosiaan saisi Esaun luovuttaman esikoisoikeuden. Esau tajusi liian my oh a an, miten typer an valinnan h an oli tehnyt, ja pyysi Iisakilta: Siunaa minut, my os minut, is ani! Eik osinulla ole mita an siunausta minua varten? Kun Iisak sanoi, ettei han voinut muuttaa Jaakobille jo antamaansa siunausta, Esau korotti aanens a ja itki. (1. Moos. 27:30 38.) 10 Mitk a Esaun luonteenpiirteet k ayv at ilmi Raamatun kertomuksesta? Lihallisten halujen tyydytt aminen oli h anelle t arke amp a a kuin tulevat siunaukset, jotka h an olisi perint ons a ansiosta saanut. Esau ei pit anyt arvossa esikoisoikeuttaan eik a ilmeisesti rakastanut aidosti Jumalaa. H an ei my osk a an piitannut siit a, miten h anen tekonsa vaikuttaisivat h anen j alkel aisiins a. Jaakob sit a vastoin arvosti syv asti perint o a an. H an esimerkiksi noudatti vanhempiensa ohjausta vaimon valinnassa (1. Moos. 27:46 28:3). Koska Jaakob teki t am an k arsiv allisyytt a ja uhrauksia vaatineen valinnan, h anest a tuli Messiaan 10. Miten Jehova suhtautui Esauhun ja Jaakobiin ja miksi? 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 27
esi-isa. Miten Jehova suhtautui Esauhun ja Jaakobiin? Han sanoi profeetta Malakian valityksell a: Mina rakastin Jaakobia, ja Esauta olen vihannut. (Mal. 1:2, 3.) 11 Onko Raamatun kertomus Esausta merkityksellinen kristityille? On tosiaan. Apostoli Paavali varoitti uskonvelji a an, ettei kukaan olisi haureellinen eik apyhi a asioita arvostamaton niin kuin Esau, joka yhden aterian vastineeksi antoi pois esikoisoikeutensa (Hepr. 12:16). T am a varoitus soveltuu kristittyihin my os nyky a an. Meid an on s ailytett av a arvostuksemme pyhi a asioita kohtaan, jotta voittaisimme lihalliset halut emmek a menett aisi hengellist aperint o amme. Mutta miksi Paavali puhui Esaun toiminnan yhteydess ahaureudesta? Koska Esaun tavoin lihallisesti ajatteleva ihminen luopuu herkemmin pyhist a asioista saadakseen luvatonta mielihyv a a, esimerkiksi harjoittamalla haureutta. VALMISTA SYD ANT ASI NYT 12 Jehovan palvelijoina emme varmasti etsi tilanteita, jotka voisivat houkutella meita moraalittomaan sukupuoliseen kay- tokseen. Sen sijaan rukoilemme, ettei Jehova Jumala salli meid an langeta, kun joku viekoittelee meit a rikkomaan h anen k askyj a an (Matt. 6:13). Saatana yritt a a jatkuvasti j ayt a ahen- 11. a) Miksi Esaun tapauksella on merkitysta meille kristityille? b) Minka vuoksi Paavali puhui Esaun toiminnan yhteydessahaureudesta? 12. a) Miten Saatana asettelee tiellemme kiusauksia? b) Mitka Raamatun esimerkit auttavat meita, kun joudumme tekema an vaikeita valintoja? 28 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 2. OSA
gellisyyttamme, kun pyrimme sailytt am a an nuhteettomuutemme tass a turmeltuneessa maailmassa (Ef. 6:12). T aman pahan asiainjarjestelm an jumalana han osaa hyodynt a av aa- ria halujamme ja asetella tiellemme kiusauksia, jotka ovat yleisiaep ataydellisille ihmisille (1. Kor. 10:8, 13). Kuvitellaanpa, etta sinulle tarjoutuisi tilaisuus tyydytta a jokin nimenomainen halu moraalittomalla tavalla. Minka valinnan tekisit? Olisitko Esaun kaltainen ja sanoisit: Nopeasti! Anna sitami- nulle! Vai vastustaisitko kiusausta ja pakenisit sita, kuten Jaa- kobin poika Joosef, jonka Potifarin vaimo yritti vietella? (Lue 1. Mooseksen kirjan 39:10 12.) 13 Monet veljemme ja sisaremme ovat joutuneet tilanteisiin, joissa heidan on taytynyt valita, toimiako Esaun vai Joosefin tavoin. Useimmat heista ovat toimineet viisaasti ja ilahduttaneet Jehovan syd amen. (Sananl. 27:11.) Jotkut kiusaukseen joutuneet uskonveljemme ovat kuitenkin valinneet Esaun tien ja vaarantaneet hengellisen perint ons a. Sukupuolinen moraalittomuus johtaakin seurakunnissa vuosittain huomattavaan ma ar a an oikeudellisia toimia, ja monia joudutaan erottamaan. On erittain tarke a a valmistaa sydant amme nyt hyvissa ajoin ennen kuin joudumme nuhteettomuuttamme koetteleviin tilanteisiin (Ps. 78:8). Voimme ainakin kahdella 13. a) Milla tavoin monet jaljittelev at nykya an Joosefia, mutta miten jotkutvalitsevatesauntien?b)mit ameid an on tarke a atehd a, jottemme toimisi kuin Esau? 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 29
tavalla rakentaa suojamuurin kesta aksemme kiusauksia ja tehdaksemme myohemmin viisaita valintoja. MIETI SEURAUKSIA JA VAHVISTA ITSEASI 14 Ensinnakin meidan pitaisi miettia tekojemme seurauksia. Mitaenemm an rakastamme Jehovaa, sita syvemmin arvostamme hanelt a saatavaa hengellistaperint oamme. Jos rakastamme jotakuta, emme halua loukata hant a. Sen sijaan yritamme olla hanen hyvaksynt ans a arvoisia. Meidan on siis syyta miettiaetuk ateen, millaisia seurauksia koituisi itsellemme ja muille, jos antaisimme periksi epapuhtaille lihallisille haluille. Meidan tulee pohtia seuraavia kysymyksia: Millata- voin itsekas menettely vaikuttaisi suhteeseeni Jehovaan? Mil- lainen vaikutus tuolla va ar all a menettelylla olisi perheeseeni? Miten se vaikuttaisi veljiini ja sisariini seurakunnassa? Kompastuttaisinko ehka toisia? (Fil. 1:10.) Voisimme lisaksi kysya: Kannattaako tosiaan antautua muutamiin luvattoman nautinnon hetkiin, kun ajattelee, millaista mielipahaa tuosta valinnasta seuraa? Haluaisinko tosiaan pa aty aesauntavoin itkema an katkerasti, kun lopulta tajuaisin tekoni vakavuuden? (Hepr. 12:17.) T allaisten kysymysten pohtiminen auttaa meita inhoamaan pahaa ja pysyma an kiinni hyvass a (Room. 12:9). Erityisesti rakkaus Jehovaan saa meidat pitam a an kiinni perinnost amme (Ps. 73:28). 14. Millaisten kysymysten miettiminen auttaa inhoamaan pahaa ja pysyma an kiinni hyvass a? 30 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 2. OSA
15 Toiseksi on tarke a a vahvistaa puolustustamme. Jehova onkin huolehtinut siita, etta voimme pita a puolemme maailman taholta tulevia, hengellisyyttamme vaarantavia tekijoit a vastaan. Hanen jarjest amiins a apukeinoihin sisaltyv at Raamatun tutkiminen, seurakunnan kokoukset, kenttapalvelus ja rukous. (1. Kor. 15:58.) Aina kun avaamme sydamemme rukouksessa Jehovalle tai annamme parhaamme kristillisessasa- nanpalveluksessa, vahvistamme suojamuuriamme kiusauksia vastaan. (Lue 1. Timoteuksen kirjeen 6:12, 19.) Puolustuksemme lujuus riippuu paljolti omista ponnisteluistamme (Gal. 6:7). T ata korostetaan Sananlaskujen 2. luvussa. ETSI SITAJATKUVASTI 16 Sananlaskujen 2. luku kannustaa meita hankkimaan viisautta ja ajattelukykya. Niiden ansiosta pystymme tekema an valintoja oikean ja va ar an valill a, itsekurin ja nautinnonhalun valill a. T assa onnistuminen riippuu kuitenkin siita, olemmeko valmiita nakem a an vaivaa. Raamatussa tahdennet a an tat a perustotuutta seuraavin sanoin: Poikani, jos otat vastaan sanani ja talletat itsellesi minun kaskyni, niin etta tarkkaat korvallasi viisautta, jotta taivuttaisit sydamesi tarkkanak oisyyteen, jos lisaksi kutsut ymmarryst a ja korotat a anesi saadak- sesi tarkkanak oisyytt a, jos etsit sita jatkuvasti kuin hopeaa ja 15. Mika vahvistaa meita vastustamaan voimia, jotka vaarantavat hengellisyyttamme? 16, 17. Miten onnistumme tekema an viisaita valintoja? 2. OSA VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 31
haet sit aherke am att a kuin k atkettyj a aarteita, silloin tulet ymm art am a an Jehovan pelon ja l oyd at Jumalan tuntemuksen. Sill a Jehova itse antaa viisautta, h anen suustaan tulee tieto ja tarkkan ak oisyys. (Sananl. 2:1 6.) 17 Voidaksemme tehd a viisaita valintoja meid an on siis selv astikin t aytett av a Sananlaskuissa mainitut ehdot. Onnistumme vastustamaan houkutuksia, jos annamme Jehovan sanojen muovata sisintamme, jos rukoilemme hellittam att ajuma- lan ohjausta ja jos etsimme Jumalan tuntemusta ik a an kuin k atkettyj a aarteita. 18 Jehova antaa tietoa, ymm arryst a, tarkkan ak oisyytt aja viisautta niille, jotka tavoittelevat n ait a lahjoja. Mit aenemm an etsimme ja k ayt amme niit a, sit al aheisemm an suhteen saamme niiden antajaan, Jehovaan. T am al aheinen suhde on puolestaan meille suojaksi, kun joudumme kiusaukseen. Jehovan l a- hestyminen sek a kunnioittava pelko h ant a kohtaan suojelevat meit av a arinteolta. (Ps. 25:14; Jaak. 4:8.) Saakoon jumalinen viisaus ja yst avyys Jehovan kanssa meid at kaikki tekem a an edelleen valintoja, jotka ilahduttavat Jehovan syd ant a ja varjelevat perint o amme! 18. Mit aoletp a att anyt edelleen tehd a ja miksi? K ay osoitteessa www.jw.org/fi tai lue koodi5 32 VARTIOTORNI 15. TOUKOKUUTA 2013 wlp13 05/15-FI-2