257/9521/2009 1 (6) Viestintämarkkinat ja -palvelut Yleispalvelun valvonta-yksikkö OHJE 1/2009: SUUNNITELMA LAAJAKAISTARUNKOVERKKOHANKKEEN AIKATAULUTUKSESTA JA TARJONTAKARTOITUKSEN LAADINNASTA 1. LAAJAKAISTARUNKOVERKKOHANKKEEN JA KARTOITUSPROSESSIN YLEISKUVAUS Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on kuvattu hanke laajakaistatuen jakamiseksi maakunnille laajakaistarunkoverkkoinvestointien edistämiseksi. Tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä 100 Mbit/s valokuituyhteydet olisivat enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä saavutettavissa yli 99 prosentissa vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämien arvioiden mukaan 95 prosentille vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista nämä yhteydet toteutetaan 2015 mennessä kaupallisin perustein. Tätä laajemman 95 - yli 99 % väestöpeiton saavuttaminen edellyttää yritystuen kohdistamista hankkeisiin. Valtioneuvoston periaatepäätöksen 4.12.2008 mukaan: "Maakuntien liitot arvioivat yhdessä kuntien sekä alueella toimivien teleyritysten ja n kanssa 30.10.2009 mennessä väestö- ja aluekehityksen huomioon ottaen maakunnan nopeiden yhteyksien kysynnän kehityksen ja yleisen televerkon kehittämistarpeet. Siltä osin kuin vuoden 2015 tavoitetasoa ei saavuteta kaupallisesti, maakuntien liitot laativat suunnitelmat vuoden 2015 tavoitteen saavuttamiseksi." käynnisti laajakaistarunkoverkkohankkeen suunnittelun jo vuoden 2008 lopulla. Luonnos tarjontakartoituksen ohjeistuksesta ja alustava kuvaus prosessista toimitettiin maakuntaliitoille ja teleyrityksille kuultavaksi 27.1. Myös tammikuun lopulla järjestetyssä n Open Access -työryhmän kokouksessa työryhmän jäsenille varattiin mahdollisuus esittää näkemyksiään kartoitussuunnitelmasta. 13 maakuntaliitolta ja neljältä teleyritykseltä saatiin asiaan lausunto. Lausunnoissa nousi esiin erityisesti tarve varmistaa, että kartoitukset tehdään kaikissa maakunnissa yhteneväisin kriteerein ja yhdenmukaisessa aikataulussa, jotta valtiontuen jakoperiaatteet ja mahdollisuudet sen saamiseen ovat yhtäläiset kaikilla maakunnilla. Maakuntaliitot nostivat esille myös kartoituksen kustannusten aiheuttaman ongelman. Erityisesti kartta-aineiston toimittaminen maakuntaliitoille käyttö- ja julkaisulupineen koettiin tarpeelliseksi, jotta kartoitus voidaan toteuttaa. Tämän vuoksi päätti toteuttaa väestökartoituksen virkatyönä koko Suomen osalta. toimittaa väestökartoituksen lopputuloksen maakuntaliittojen käyttöön 31.3.2009 mennessä. Vielä tässä vaiheessa ei ole selvää, voidaanko maakunnille toimittaa käyttö- ja julkaisuoikeuksia kartta-aineistoon. Toinen merkittävä lausuntokierroksen yhteydessä esiin noussut ongelma on maakuntaliittojen mahdollisuus saada verkkotietoja teleyrityksiltä. Enemmistö teleyrityksistä oli valmis luovuttamaan tiedot lle. tulee keräämään verkkokartoituksessa tarvittavat tiedot teleyrityksiltä kevään 2009 aikana. ei voi luovuttaa verkkotietoja maakuntaliitoille, vaan saattaa olla, että tietoja on mahdollista käyttää ainoastaan tukikelpoisten hankkeiden arvioinnissa ssa. Yksittäisten teleyritysten verkkotietoja ei voi luovuttaa eteenpäin maakuntaliittojen ja kuntien käyttöön, koska kyseiset tiedot ovat yritysten liikesalaisuustietoja. keskustelee vielä teleyritysten kanssa, mitä tietoa verkkojen sijainnista maakunnille olisi mahdollista saada hankesuunnittelun avuksi. 00181
257/9521/2009 2 (6) VIESTINTÄVIRASTO MÄÄRITTÄÄ VALTAKUNNALLISET KRITEERIT 95-99 % ALUEEN RAJAAMISEKSI TARVEKARTOITUS: MAAKUNNAT RAJAAVAT MAHDOLLISTEN HANKKEIDEN ALUEEN VIESTINTÄVIRASTON RAJAAMALLE 95 99 % ALUEELLE JA LAATIVAT ALUSTAVAT HANKESUUNNITELMAT VIESTINTÄVIRASTO ARVIOI KYSYNTÄ- JA TARJONTAKARTOITUKSEN LOPPUTULOKSET, LAATII RAKENTAMISTARPEEN YHTEENVEDON SEKÄ ARVIOI VALTAKUNNALLISET KOKONAISKUSTANNUKSET TEHTYJEN KARTOITUSTEN JA ALUSTAVIEN HANKESUUNNITELMIEN POHJALTA VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET RAHOITUKSESTA VALTIONTUESTA MAAKUNNAT PRIORISOIVAT HANKKEET JA LAATIVAT KONKREETTISET HANKESUUNNITELMAT KILPAILUTUKSEEN VALITTUJEN HANKKEIDEN OSALTA KILPAILUTUS KÄYNNISTYY MAAKUNNISSA Kuvio 1. Laajakaistarunkoverkkohankeen alueen tarkentuminen. Kuviossa on esitetty laajakaistarunkoverkkohankkeen vaiheet kilpailutuksen käynnistymiseen asti pääpiirteittäin. Tarjonta- ja tarvekartoituksen sekä hankesuunnittelun edetessä suunnittelussa mukana oleva alue tarkentuu ja täsmentyy vaihe vaiheelta. Kun ensivaiheessa ssa kartoitetaan väestörakenteen avulla potentiaalinen tarjonta kaikkien Suomen kuntien osalta, konkreettiset hankesuunnitelmat laaditaan vain niiden hankkeiden osalta, jotka maakunnat ja kunnat ovat päättäneet toteuttaa. Samalla tiedon taso muuttuu yleisestä yksityiskohtaisemmaksi. Näin pyritään varmistamaan prosessin joka vaiheessa tarkoituksenmukainen tarkkuustaso ja välttämään ylimääräisen työn tekeminen. Kartoitusprosessi on suunniteltu niin, että seuraava vaihe rakentuu edellisessä vaiheessa luodulle perustalle. Kartoitusprosessin lopputuloksena saadaan maakuntakohtaiset hankesuunnitelmat hankkeista, jotka sijoittuvat alueelle, joka tarjontakartoituksen perusteella on tukeen oikeutettua aluetta. 00181
257/9521/2009 3 (6) Tarjontakartoitussuunnitelma ja ohjeistus OHJE1/2009 Tarjontakartoitus: väestö Tarvekartoitus ohje ja alustavan hankesuunnittelun ohjeistus OHJE 2/2009 Tarjontakartoitus: verkot Tarvekartoitus ja alustavien hankesuunnitelmien laatiminen Alustava ohjeistus kilpailutuksen toteuttamiseksi Ohjeet kilpailutukseen, malli tarjouspyynnöstä ja hankekuvauksesta sekä dokumenttipohjat OHJE 3/2009 Alustavien hankesuunnitelmien tarkastaminen ja mahdollisuudet täydentää suunnitelmia Kysyntä- ja tarjontakartoitusten pohjalta maakuntakartoitusten arvioiminen yhteenvedon koostaminen, laajakaistarunkoverkkohankkeen kokonaiskustannusten arviointi Kuntien rahoitussitoumukset hankkeille Valtioneuvoston päätös tuen jakamisesta maakunnille Yksityiskohtaiset hankesuunnitelmat ja kilpailutus Ohjeistus valtiontuen hakemiseen liittyen OHJE 4/2009 1/09 2/09 3/09 4/09 5/09 6/09 7/09 8/09 9/09 10/09 11/09 12/09 Kuvio 2. Laajakaistarunkoverkkohankkeen eteneminen vuonna 2009 sekä n ja maakuntaliittojen tehtävien aikataulutus. n laatima väestökartoitus sisältää tiedot kuntakohtaisesti väestön sijoittumisesta ja rajaa riittävän taajaan asutut asutuskeskittymät sekä niitä ympäröivät kaupallisen tarjonnan laajentuma-alueet hankesuunnittelun ulkopuolelle. Verkkokartoituksessa kerää teleyrityksiltä tiedot kaikkien verkon liityntäpisteiden ja 2015-vaatimustason täyttävien verkon liityntäpisteiden tiedot jäljempänä kuvatulla tavalla. Tiedot ovat tarpeen, ettei tueta hankkeita alueilla, joissa verkkoa on jo olemassa. toimittaa maakuntaliitoille karttakuvat, joissa on väestötietojen pohjalta rajattu kaupallisen tarjonnan ulkopuolelle jäävät alueet viimeistään 31.3.2009 mennessä. 00181
257/9521/2009 4 (6) Taajama HANKESUUNNI- TELMAN KATTAMAT MAANTIETEEL- LISET ALUEET Tukeen oikeutettu runkoverkkoinvestointi Kuvio 3. Tarjontakartoitus ja alustavat hankesuunnitelmat sekä niiden maantieteellinen sijainti. n maakuntaliitoille toimittaman kaupallisen laajentumisalueen rajauksen pohjalta maakuntaliitot voivat ryhtyä kartoittamaan tarpeita alueilla, joille hankkeita aikovat suunnitella sekä huomioida mahdolliset yhteisrakentamisen mahdollisuudet muiden yhdyskuntarakenteen verkkojen kanssa laatiessaan alustavia hankesuunnitelmia sekä kerätessään tietoa alustavien hankesuunnitelmien ja kilpailutuksen tueksi. Tarvekartoitusta ja alustavien hankesuunnitelmien laatimista ohjeistetaan tarkemmin ohjeessa 2/2009, jonka luonnos toimitetaan maakuntaliitoille kommentoitavaksi maaliskuun alussa. Maakuntaliittoja pyydetään toimittamaan alustavat hankesuunnitelmat lle 30.9.2009 mennessä, jotta niitä on mahdollista vielä tarpeen vaatiessa täsmentää ja täydentää. Alustavan aikataulun mukaan 31.10.2009 n käytössä tulee olla mahdollisimman täydelliset ja yhdenmukaiset maakuntakohtaiset tiedot alustavista hankesuunnitelmista. Näiden suunnitelmien perusteella tekee valtioneuvostolle yhteenvedon valtakunnallisista kokonaiskustannuksista. 2. TARJONTAKARTOITUS: VÄESTÖKARTOITUS Tilastokeskuksen vakituisten asuin- ja sijaintipaikkatietojen avulla rajaa kaupallisen tarjonnan laajentumisalueen, johon voidaan arvioida tarjonnan kyseisellä alueella leviävän kaupalliselta pohjalta 2015 mennessä. Tarjontaa on kaupallisin perustein jo tällä hetkellä syntynyt riittävän tiheään asuttuihin asutuskeskittymiin ja 2015 mennessä tarjonnan voi arvioida laajentuvan kohtuulliselle etäisyydelle näistä asutuskeskittymistä. Mitä suuremmasta taajamasta on kyse, sitä laajemmalle alueelle kaupallinen tarjonta taajaman keskuksesta tarkasteltuna laajenee. on käyttänyt seuraavia rajauksia määritellessään riittävän taajaan asutun asutuskeskittymän kriteereitä sekä tämän ympärille rajattavaa kaupallisen tarjonnan laajenemisaluetta. Riittävän taajaan asuttu asutuskeskittymä Yleinen taajaman käsite on 400 asukasta/km 2. Suomessa yleisesti käytössä olevan Tilastokeskuksen määritelmän mukaan taajama muodostuu vähintään 200 asukkaan rakennusryhmästä, jossa rakennusten välinen etäisyys ei ole yli 200 metriä. Yleisesti maakuntien käytössä oleva taajama - käsite on Suomen Ympäristökeskuksen aluesuunnittelun tueksi kehittämä YKR-taajaman -käsite. YKR-taajaman rajaus perustuu 250 x 250m karttaruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun li- 00181
257/9521/2009 5 (6) säksi, rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on hieman tiukempi kuin Tilastokeskuksen käytössä oleva taajaman määritelmä. on riittävän taajaan asuttua asutuskeskittymää rajatessaan edellyttänyt, että 250 x 250 m väestöruudussa ja sen viereisissä kolmessa ruudussa asuu vähintään 35 vakituista asukasta ja tämän tiheimmin asutun väestöruudusta piirrettävän 2 km (linnuntietä) pituisen säteen alueella asuu vähintään 200 vakituista asukasta. Tällöin katsoo, että kyseisen säteen alueelle kaupallinen tarjonta tulee leviämään 2015 mennessä ilman tukitoimia. Sekä Tilastokeskuksen taajaman määritelmä että YKRtaajaman määritelmä jättävät kaupallisen tarjonnan ulkopuolelle n määritelmän mukaiset riittävän tiheään asutut asutuskeskittymät, joten kyseisiä määritelmiä ei voida tässä pitää tarkoituksenmukaisina. Kaupallinen laajentumisalue asutuskeskittymän ympärillä Taajamat jaetaan kolmeen luokkaan, jolla kullakin on erisuuruinen ympäröivä alue, jolle kaupallisen tarjonnan arvioidaan leviävän 2015 mennessä. 200-1000 asukkaan riittävän tiheään asuttu asutuskeskittymä, jonka tiheimmässä karttaruudussa (250 x 250 m) väestötiheys on vähintään 35 as./km 2 kahden kilometrin säteelle keskimmäisestä karttaruudusta, Yli 1000-4000 asukkaan taajamassa, jonka tiheimmässä karttaruudussa väestöntiheys on vähintään 200 as./km 2 neljän kilometrin säteelle, yli 4000 asukkaan taajamassa, jonka tiheimmässä karttaruudussa väestöntiheys on vähintään 400 as./km 2 seitsemän kilometrin säteelle. 30 as./km2 200 as./km2 400 as./km2 200-1000 2 km säde - - Yli 1000-4000 2 km säde 4 km säde - Yli 4000 2 km säde 4 km säde 7 km säde Väestökartoitusta maakuntaliitoilla on mahdollista täydentää muuttoliikkeen ja yhdyskuntarakentamisen- sekä kaavoitussuunnitelmien osalta tehdessään tarvekartoitusta. n tekemä väestökartoitus on pohja, jonka rajaamalle alueelle hankesuunnitelmia voi lähteä tekemään. Se rajaa valtakunnallisesti yhdenmukaisin kriteerein kaupallisen tarjonnan alueen hankesuunnittelun ulkopuolelle. n väestökartoituksen rajaaman kaupallisen tarjonnan alueen muovaaminen on mahdollista vain perustellusta syystä esimerkiksi aluesuunnittelun, kaavoituksen ja näiden seurauksena muuttoliikkeen aiheuttamien merkittävien muutosten vuoksi. 3. VERKKOKARTOITUS Väestökartoituksen avulla ei todennäköisesti kyetä rajaamaan ulkopuolelle kaikkea kaupallisin perustein tarjottua verkkokapasiteettia. Verkkokartoituksen tarkoituksena on selvittää nykyinen tarjonta ja ne pisteet, joihin tarjonnan voidaan olettaa kaupallisesti laajentuvan ilman valtion ja kuntien tukea. Tämän selvittämiseksi kartoittaa teleyrityksiltä: teleyrityksen verkon kaikki liityntäpisteet teleyrityksen verkon ne liityntäpisteet, jotka täyttävät jo nyt 2015-vaatimustason Verkon liityntäpisteillä tarkoitetaan kaikkia niitä pisteitä, joista alueverkkoa on mahdollista jatkaa eteenpäin. Tällaisia pisteitä ovat langattomat (esim. WiMAX) ja kiinteät (esim. xdsl) laajakaistakeskittimet, matkaviestinverkon (2G, 3G ja @450 -verkot) tukiasemat sekä valokaapeliverkon kuitupisteet (runkoverkko, kyläkeskus, talo, kaivo), joissa on vapaita kuituja. 00181
257/9521/2009 6 (6) 2015-vaatimustason mukaisiksi katsotaan kaikki verkon liityntäpisteet, joihin tulee kuitu tai muu yli 100 Mbit/s yhteys. Verkkokehityksen huomioimiseksi kartoittaa teleyritysten kaikki yllä mainitun määritelmän mukaiset verkon liityntäpisteet. Kaupallisen tarjonnan kartoittamiseksi täytyy lisäksi määritellä säde liityntäpisteestä. Seutuverkoissa liittymien keskimääräinen säde on arvioilta 4-6 km. ADSL-verkoissa tilaajayhteyksien maksimipituus on 7 km, mutta tätä voitaneen pitää liian suurena säteenä kartoituksen pohjaksi. Kuitu kotiin, kiinteistöön tai kortteliin -ratkaisut takaavat mahdollisuuden tarjota suurinopeuksisia liittymiä. Myös xdsl-verkoissa nopeuksia on mahdollista nostaa lyhentämällä tilaajayhteyttä eli tuomalla liityntäpistettä lähemmäksi tilaajaa. Verkkotiedot ja salassapito Yllä kuvatut verkkokartoituksen tekemiseksi tarvittavat tiedot ovat suurelta osin teleyritysten liikesalaisuuksia. Verkkokartoituksen toteuttamisessa on keskeistä turvata näiden tietojen luottamuksellisuus. Tästä johtuen verkkotiedot luovutetaan lle. jatkaa neuvotteluja teleyritysten kanssa siitä, miten verkkotietoja mahdollisesti voitaisiin käyttää hankesuunnittelun apuna. Viestintämarkkinalain mukaan teleyrityksellä on liikenne- ja viestintäministeriön tai n pyynnöstä velvollisuus kerätä ja liike- ja ammattisalaisuuksien estämättä luovuttaa liikenne- ja viestintäministeriölle sekä lle teletoiminnan ohjauksen ja valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja. Viestintämarkkinalakiin on lisäksi ehdotettu lisättäväksi säännös n oikeudesta luovuttaa keräämiään tietoja liikenne- ja viestintäministeriölle. n ja liikenne- ja viestintäministeriön tulee tietoja käsitellessään viestintämarkkinalain lisäksi noudattaa viranomaistoiminnan julkisuudesta annettua lakia. Teleyritykset ja maakuntien liitot voivat halutessaan sopia myös keskinäisestä tietojen luovuttamisesta hankesuunnitelmien tekemistä varten. Tämä mahdollistaisi hankkeiden tarkemman suunnittelun, kun olemassa olevat verkot pystyttäisiin mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon. Tällöin niiden tulee huolehtia liikesalaisuustietojen riittävästä salassapidosta. Lisätietoja: Petri Makkonen Päivi Peltola-Ojala Yleispalvelun valvonta-yksikön päällikkö Viestintämarkkina-asiantuntija petri.makkonen@ficora.fi paivi.peltola-ojala@ficora.fi Puhelin 09 6966 381 Puhelin 09 6966 732 GSM 050 4300 391 GSM 040 719 7039 LAAJAKAISTARUNKOVERKKOHANKKEESEEN TULEVA VIESTINTÄVIRASTON OHJEISTUS JA ALUS- TAVA VALMISTUMISAIKATAULU: OHJE 1/2009: Suunnitelma laajakaistarunkoverkkohankkeen aikataulutuksesta ja tarjontakartoituksen laadinnasta. OHJE 2/2009: Ohje tarvekartoituksen ja alustavien hankesuunnitelmien laadintaan (maaliskuu 2009) OHJE 3/2009: Ohje laajakaistarunkoverkkohankkeiden kilpailutuksessa tarvittavista suunnitelmista ja dokumenteista (syyskuu 2009) OHJE 4/2009: Ohje laajakaistarunkoverkkohankkeiden valtiontuen hakemisesta (joulukuu 2009) 00181