EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 Yksi valtakunnallinen ohjelma Molemmat rahastot ESR ja EAKR Valmistellaan ja toteutetaan kahdella alueella: 1) Etelä- ja Länsi-Suomi ja 2) Itä- ja Pohjois-Suomi Pääosin alueellisesti toteutettavaa hanketoimintaa Rahoittajina ELY-keskukset ja maakunnan liitot Muiden rahoittajien (Tekes, Finnvera) asemaa tarkastellaan myöhemmin MYR:n roolia hankepäätöksissä vahvistetaan
EAKR PK-yritysten kilpailukyky Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen sekä uuden yritystoiminnan edistäminen Pk-yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja yrityspalveluiden vahvistaminen Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Innovaatiokeskittymien kehittäminen Ympäristön korkea laatu ja luonnonvarojen kestävä käyttö Vähähiilisen talouden edistäminen Pk-yritysten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen Kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen
ESR Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien pääsy työpaikkoihin ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Työelämäyhteistyö ja työssä oppiminen Joustavat työelämälähtöiset opinpolut Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus Täydennyskoulutus- ja aikuiskoulutusjärjestelmä Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Aktiivinen osallisuus Uudet toimintamallit ja yhteistyöratkaisut Ihmisten vaikutusmahdollisuudet omaan lähiympäristöönsä
Komission neuvottelupositio: Suomen keskeiset haasteet Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen Rakennemuutos, erityisesti metsä- ja ICT-sektoreilla tarvitaan elinkeinorakenteen monipuolistamista ja tutkimus- ja innovaatioperustan laajentamista/vahvistamista Väestön nopea ikääntyminen käyttämätön työvoimareservi käyttöön työurien pidentäminen (=työllisyysaste ) Kriittisen massa puute (niin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kuin yritystoiminnassa) Pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen Korkea energiankulutus Luonnonvarojen kestävä käyttö Itämeren ja erit. Suomenlahden tila
EU:n komissio: rahoituksen prioriteetit Suomessa 2014-2020 1) Innovatiivinen ja kilpailukykyinen liiketoimintaympäristö ja tutkimusympäristö 2) Työmarkkinoille osallistumisen lisääminen (parempi työllisyys, sosiaalinen osallisuus ja koulutus) 3) Ympäristöystävällinen kasvu tukemalla resurssien kestävää ja tehokasta käyttöä
Erityiskysymyksiä (TEM:n ehdotuksia ei vielä lopullisia päätöksiä) Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (EAKR 5%:n korvamerkintä) Teema: Smart City (TL 2: Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen) kaupunkien uudistumiskyvyn tukeminen ja kytkentä kasvusopimuksiin Kilpailullinen hakeutuminen, kaupungit hakeutuvat mukaan verkostoina Kans. päätöksellä valitaan yksi verkosto, jossa tulisi olla 3 5 kaupunkiseutua Välittävänä toimielimenä yksi maakunnan liitto tai ELY-keskus, joka organisoi kaupunkikehittämisen teemahaut Kaupunkien muodostama verkosto esivalitsee rahoitettavat hankkeet, jotka se esittää rahoittajalle (EY-asetuksen edellyttämä sub-delegointi) Paikallinen kehittäminen Toteutetaan hallinnollisesti mahd. kevyellä menettelyllä osana rakennerahasto-ohjelman normaalia toimintaa Ei varsinaisia LEADER-tyyppisiä toimintaryhmiä rakennerahastovaroilla Kansalaisjärjestölähtöinen kaupunkikehittäminen yli 23.000 asukkaan kaupungeissa mahdollista esim. ESR:ssa TL 7
Kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien vahvistaminen Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua) Kansalliset rahoittajat mm. TEM, Tekes ja OKM sekä kaupunki, korkeakoulut ja seudun muut avaintoimijat mm. tutkimuslaitokset ja ELY-keskukset Kehittämistarpeiden ja -haasteiden nostaminen esille Edistää voimavarojen kokoamista ja keskittymien välistä työnjakoa Kaupunkiseutujen kasvusopimus Valtion ja kaupunkiseutujen yhteinen näkemys kehittämisen painopisteistä Strategiset valinnat: Osaamiskärjet ja kehittämisteemat osana elinkeinopolitiikkaa Noin 10 suurinta kaupunkiseutua INKA - Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline Tukee kansallisten ja alueellisten toimien synergiaa Haastaa kaupunkiseudut kasvutalkoisiin kilpailu alkaa lokakuussa Kehittämisteemojen operatiivinen toteutus 10+ kaupunkiseutua Tekes vahva ehdokas ohjelman kansalliseksi toteuttajaksi Valtio 10 Meur + kaupunkiseudut 10 Meur
Aikataulusta Alueellisen suunnitelman 1. luonnos 25.10.2012 Korjattu luonnos 30.11.2012 ja 23.1.2013 Maakuntien keskustelu ja palaute talvi 2012-2013 Kumppanuussopimuksen valmistelu alkuvaiheessa Neuvottelut komission kanssa alkavat lähiaikoina Suomen rahoitusosuus EU:n huippukokous 2/2013?? Manner-Suomen ohjelman valmistelu alkaa 12/2012 Alueellisen suunnitelman viimeistely kevät 2013 Manner-Suomen ohjelma valmis kesä-syksy 2013
Ajankohtaisia kysymyksiä Kun Suomen saanto EU:lta selvillä, alkaa keskustelu rahanjaosta kansallisesti Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistuki Itä- ja Pohjois-Suomeen (+ Saarijärvi- Viitasaari?) Haasteelliset alueet Etelä- ja Länsi-Suomessa? Muu rahoitus: ESR ja EAKR (52:48 vai 45:45 ja 10 kans. päätettävä?) Valtion ja kuntien rahoituksen suhde? Yhtä maakuntaa laajemmat hankekokonaisuudet Etelä- ja Länsi-Suomessa
Älykäs erikoistuminen (smart specialisation) Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja systemaattinen vahvistaminen Eri asiat (osaamisalat, innovaatiokeskittymät) vaativat kehittämistä eri tasoilla Yhteistyö kaikilla tasoilla välttämätöntä riittävän kriittisen massan saavuttamiseksi Makroalue (Itämeri) ja kansainvälinen Alueiden välinen Paikallinen Alueellinen