FISKARS VUOSIKERTOMUS
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS FISKARS KONSERNI TO IM INNAN YHTEENVETO, Mmk 979 980 98 40 75 44 373 49 429 86 43 377 50 454 85 4 383 28 2 5 5 7 39 75 45 362 50 32 8 9 23 0,9 4 4.9 5 Liikevaihto josta ulkom ailla prosentteina liikevaihdosta Em oyhtiön liikevaihto n vienti Käyttökate prosentteina laskutuksesta Suunnitelm an m ukaiset poistot R ahoituskustannukset, netto O peratiivisen toim innan tulo s* prosentteina liikevaihdosta Em oyhtiön jaettu osinko Sidotun pääom an tuotto 43 0 4 28 2 0.5,5 5 47 239 5 366 4 48 6 28 4,5 7 65 4 6 2 27 6 2,7** 2 O m a pääom a varaukset Soliditeetti 5 36 50 30 46 30 57 30 29 39 Henkilöstö v uoden lopussa Investoinnit 2 36 43 224 35 2 29 28 839 9 733 3 Toiminnan tulos kalkissa kolmessa teollisuusryh mässä kulutustavarat, elektroniikka ja investointita varat on parantunut. Tytäryhtiöiden Fiskars Manufacturing Corp:n ja Oy Predlum Ab:n toiminta oli menestyksekästä ja vaikutti kuten aiempinakin vuosina merkittävästi konsernin positiiviseen kehitykseen. Huomattava käännekohta oli, että niin konserni kuin emoyhtiökin pääsivät positiiviselle kannatta vuustasolle. n tulokseksi kirjattiin ennen varauksia ja veroja 27 milj. mk liikevaihdon oltua 47 milj. mk. Mielestäni Fiskarskonsernillaon tulevaisuudessa edellytykset reaalikasvun saavuttamiseen. Konser nin taloudellinen asema on edelleen vakautunut ja tukee siten mainittua kehltyskuvaa. Hallitus on aikaisemmassa toimintakertomukses sa maininnut niistä teknisistä puutteista, jotka rasitta vat vanhoja tehtaita Fiskarsissa ja Billnäsissä. Vuon na päätettiin Investoinnista, jonka tarkoitukse na on vuoden 984 aikana kokonaan uudenaikais taa ja osin siirtää uusiin tiloihin näiden tehdaspaikka kuntien tuotantoyksiköt. Investointipäätökseen liittyy elokuussa solmittu esisopim us eräiden asuntojen ja vapautuneiden tehdastilojen sekä n. 25 ha:n maaalueiden myynnistä Pohjan kunnalle. Investointioh jelmalla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus ky seisten tuotelinjojen tulevaan kannattavuuteen ja kehitykseen. Intressiyhtiössämme Ovakossa saavutettiin ilah duttava tuloksen paraneminen, vaikkakin terästeolli suuden maailmanlaajuiset rakenteelliset ongelmat näyttävät jatkuvan. Myös sahayhtiö MetsäSkogby, jonka Fiskars puoliksi omistaa, paransi tulostaan vuoden aikana. Fiskarskonsemln "Crown quality sanoma käy käsi kädessä henkilöstön keskuudessa tapahtuvan kehityksen kanssa. Johtohenkllöiden koulutus ja ammattitaitoinen ja yritteliäs Fiskarshenkllöstö ovat hyvänä taustavoimana yhtiön laatutietoiselle ja asiakasmyönteiselle profiilille. Toivotan uudelle toimitusjohtajalle Reijo Kaukosel le onnea ja menestystä hänen pyrkimyksissään luotsata Fiskars eteenpäin näissä merkeissä niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin areenalla. Lopuksi lausun kiitollisena lämpimän tervehdyk sen edeltäjälleni vuorineuvos Jacob von Julinille, joka toimittuaan yhtiön hallituksessa yli 50 vuotta, joista 36 sen puheenjohtajana, on lupautunut jatka maan yhtiön hallituksessa sen ensimmäisenä kun niapuheenjohtajana. * Ennen realisoitumattomia lainojen kurssitappioita, muita tuottoja ja kuluja, tilinpäätössiirtoja ja veroja *' Ehdotus Yhtiön hallituksen puh ee njo hta ja G öran J. Ehrnrooth ja toim itusjohtaja R eijo Kaukonen SISÄLLYSLUETTELO Hallituksen puheenjohtajan katsaus Yhtiön satavuotlsnäyttely... 2 Fiskars tänään... H a llitu s... Hallituksen to im in ta ke rto m u s n tu lo sla ske lm a... K o n se rn ita se... R a h o itu sla ske lm a t... n tu lo s la s k e lm a... 3 4 5 2 4 5 n t a s e... 6 Tilinpäätöksen liite tie d o t... Y htiö koko ukse t... Tilintarkastuskertom us... Kulutustavararyhm ä... Elektronilkkaryhm ä... In ve sto ln tita va ra ryh m ä... K iintelstö ryhm ä... Yhtiön jo h t o... 8 22 23 25 27 29 3 32 Fiskarsin toim ipaikat S u o m e s s a Kansainvälinen myynti 32 Vuosi oli Fiskarsille monin tavoin merkkivuosi ja käännekohta. Fiskars, jonka perinteet juontavat juurensa vuo delta 649, täytti 6. lokakuuta vuotta osakeyhtiönä. Merkkipäivää vietettiin eri tavoin yh tiön osakkeenomistajien, liiketuttavien ja henkilöstön voimin Stenhusetissa Fiskarsissa. Yhtiö perusti Juh larahaston, jonka tarkoituksena on edistää suom a laisten yritysten kansainvälistymistä tukemalla ulko mailla tapahtuvia opintoja ja täydennyskoulutusta. Fiskarsin Juhlarahasto sai iloksemme vastaanot taa runsaita lahjoituksia useilta lahjoittajilta, jotka näin muistivat Flskarsosakeyhtiön vuotlspäivää. Ylimääräinen yhtiökokous päätti 3. lokakuuta osakeannista, jolla yhtiön osakepääomaa ko rotettiin 5 milj. mk:lla 37,2 milj. mk:aan. Osakeannin päättyessä 6. joulukuuta kalkki osakkeet oli merkitty ja yhtiö sai n. 800 uutta osakkeenomistajaa. Tarkoituksena oli saavuttaa laajempi osakkeenomistajapohja ja saattaa osakepääom a paremmin vas taamaan ja tukemaan konsernin tulevaa kehitystä. Samassa ylimääräisessä yhtiökokouksessa vah vistettiin myös yhtiön nimen muuttaminen muotoon Fiskars Oy Ab, joka paremmin vastaa Fiskarsin yrityskuvaa, kansainvälistä kielenkäyttöä ja tietoyh teiskunnan vaatimuksia. Vuosi merkitsi myös konsernin erään tär keän rakennetavoitteen saavuttamista: kansainväli nen toiminta oli kasvanut niin paljon, että yli 50 % myynnistä tapahtui ulkomaisille asiakkaille. Useita yrityksiä ja tuotelinjoja ostettiin, jolloin konsernin mahdollisuudet jatkuvaan kasvuun paranivat USA:ssa ja Euroopassa ja mm. Oy Rahkola Ab:n ostamisen myötä myös kotimarkkinoilla. Helsingissä helmikuussa 984
YHTIÖN SATAVUOTISNÄYTTELY FISKARS TÄNÄÄN Fiskarsin liiketoiminta muodostuu neljästä operatiivisesta ryhmästä, joiden toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuutta valvovat johtokunnan jäsenten keskuudesta valitut valiokunnat. Lokakuun 6. päivänä Fiskars o li toim inut vuotta osakeyhtiönä. M erkkipäivän kunniaksi avattiin Fiskarsissa Stenhusetiin sijoite ttu näyttely, johon on koottu m erkittävä kokoelm a yrityksen historian aikana valm istettuja tuotteita. Tasavallan p re sid e n tti M auno K oivisto tutustui näyttelyyn G öran J. Ehrnroothin opastam ana. K enraaliluutnantti P. J. Väyrynen osallistui näyttelyn ava jaisiin. Fiskarsin henkilöstöä tutustum assa satavuotisnäyttelyyn. 2 KULUTUSTAVARARYHMÄ INVESTO INTITAVARARYH M Ä Nopeasti laajenevan kan sainvälisen markkinointior ganisaationsa kautta Fis kars toimittaa korkealaatui sia käsityökaluja kotitalouk sien, ammattilaisten ja teeseitseharrastajien käyt töön. Näiden merkkitavaroiden kansainvälinen suosio kas vaa jatkuvasti, sillä Fiskars on kehitystyöllään mullistanut monien perinteisten käyttöesineiden rakenteet, materiaalit ja tuotantotek nologian. Fiskars on maailman johtava saksimerkki. Saksien tuotannon uudistuksia sovelletaan nyt temmin myös veitsiin ja työkaluihin. Tämä laajentaa tuotteiden käyttäjäkuntaa ja vahvistaa konsernia kulutustavaroiden kansainvälisenä tuottajana. Fiskars tekee suomalaisesta puusta koristeellisia, eri taide ja makusuuntia tyydyttäviä kehyksiä ja listoja, joita käytetään sisustusratkaisuihin eri puolilla maailmaa. Pitkäaikainen käsityöperinne ja om ape räinen teknologia ovat mahdollistaneet laajan ja monipuolisen tuotannon. Ryhmällä on Suomessa kuusi ja USA:ssa kolme tuotantolaitosta. Fiskars tuottaa maa ja me rikuljetuksiin sekä teolli seen käyttöön erikoistuot teita, joilta asiakkaat vaati vat tarkoituksenmukaisuut ta ja tinkimätöntä luotetta vuutta vaikeimmissakin olo suhteissa. Syvällinen pe rehtyminen käyttäjien olo suhteisiin sekä intensiivi nen tutkimus ja kehitystoi minta ovat antaneet Fiskarsille laadullisen etumatkan. Käyttövarmuudestaan tunnettuja puutavaranostureita käyttävät Euroopan metsäteollisuuden ammat tilaiset idässä ja lännessä. Fiskars toimittaa öljynporauslauttoihin ja suuriin erikoisaluksiin tiukkojen normien mukaisia pelastusja palveluveneitä. Merialueitten puolustukseen ja valvontaan on kehitetty vaativia aluskonstruktioita. Busteralumiiniveneiden merikelpoisuus ja vankka rakenne ovat saavuttaneet vaativien käyttäjien suo sion. Fiskars tuottaa myös pitkälle erikoistuneita raken nustarvikkeita, kuten saranoita. Terästakeita valmis tetaan rautateiden ja konepajojen tarpeisiin. Ryhmällä on Suomessa neljä tuotantolaitosta. ELEKTRONKKARYH M Ä KIINTEISTÖRYHMÄ Alati sähköistyvän ja tietovaltaistuvan yhteiskunnan tarpeisiin Fiskars kehittää ja tuottaa ratkaisuja, joiden avulla ammattikäyttäjät tur vaavat energian jakelun se kä tiedon siirron ja käsitte lyn jatkuvuuden. Osana no peasti kasvavaa elektro niikkateollisuutta Fiskars on erikoistunut käyttöalueisiin, joiden nichemarkkinoilla se on kyennyt saavutta maan teknologisen johtoaseman. Teholaitteet turvaavat tele ja ATKjärjestelmien keskeytymättömän virransyötön verkkohäiriöiden sattuessa. Liikenteen ohjauslaitteet edistävät liikenteen suju vuutta ja turvallisuutta. Korkealuokkaisesta polykarbonaatista puristetut kotelot suojaavat elektroniikan laitteita ympäristön haitoilta. Fiskars on valitsemillaan, tarkoin rajatuilla käyttö aloilla laajentunut nopeasti kansainvälisesti merkittä väksi tuottajaksi. Ryhmällä on Suomessa neljä tuotantolaitosta. Kun raudan teollinen val mistus aloitettiin Suomessa 640luvulla, Fiskarsin met sät ja kosket olivat silloisten yrittäjien kannalta tärkeä tuotannon sijoittumisen te kijä. Myös nykyaikana yhtiön maa ja metsäomaisuus on tärkeä sekä tuotannollinen että taloudellinen resurssi. Fiskarskonsernin maaomaisuus on yli 5 000 ha. Päämääränä on kokonaispintaalan säilyttäminen. Fiskars harjoittaa nykyaikaista maa, metsä ja voimataloutta ja ylläpitää seudun ainutlaatuisia luon nonarvoja ja kulttuurin perinteitä. Yhtiön metsiä on jo sukupolvien ajan hoidettu pitkäaikaisten, puuvarojen jatkuvaan ja tuottavaan uudistumiseen tähtäävien metsänhoitosuunnitelmien puitteissa. Yhtymän vesivoimalat tuottavat puolet Fiskarsin jakelemasta sähköstä. Tytäryhtiönsä Prediumin kautta Fiskars osallistuu aktiivisesti omistamiensa rantaalueiden yhdyskun tasuunnitteluun ja rakentamiseen. 3
HALLITUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS..984 lä h tie n FISKARS KONSERNIN MYYNNIN JAKAUTUMA MARKKINAALUEITTAIN YLEISTA H allituksen kokous 20.2. vuorineuvos Ja cob von Julin In puheenjohdolla. Vasem m alta: R obert G. Ehrnrooth, J a rl E ngberg, Ja rl G ripenberg, Ja cob von Julin, G öran J. Ehrnrooth, Thomas Tallberg ja Lauri Kalim a. Flskarskonsemin painopistealueen muodostavat kolme teollisuusryhmää kulutustavararyhmä, elektroniikkaryhmä ja investointitavararyhm ä kykenivät kaikki vuoden aikana fokusoimaan toimintansa markkinoinnin vahvistamiseen ja tuloksen paranta miseen. Suuntautuminen kasvuun kansainvälisillä markki noilla priorisoitiin korkealle. n rahoitusrakenteen jatkuva vakavoittaminen ja määrätietoiset pyrkimykset sidotun pää oman tuoton parantamiseen heijastuivat koko orga nisaation toimintaan. Hallitus haluaa tyytyväisyydellä todeta, että kon sernissa ja emoyhtiössä saavutettu tuloksen paran tuminen on sopusoinnussa yllä mainittujen strategis ten päälinjojen kanssa. Hallitus esittää konsernin koko henkilöstölle kiitoksensa hyvästä suorituksesta. Hallitus esittää kiitoksensa myös vanhoille ja uusille osakkeenomistajille, jotka osoittivat luotta musta Fiskarsia kohtaan osallistumalla emoyhtiön osakeantiin. Fiskars kiittää asiakkaitaan, toimittajiaan, rahoittajiaan ja muita liiketuttaviaan ja toivoo hyvän yhteis työn jatkuvan. TILINTARKASTAJAT Jacob von Julin kunniapuheenjohtaja vuorineuvos 986 Göran J. Ehrnrooth puheenjohtaja dipl.ekon. 985 Jarl Gripenberg varapuheenjohtaja professori 986 T. Gunnar Nyström jäsen lääket. ja kir.tri t 8.8. Varsinaiset Varatilintarkastajat Eric Haglund dipl.ekon., KHT Henry Lind kauppat.maist., KHT Brita HisingerJägerskiöld dipl.ekon. Peter Hartwall dipl.ins. Christian Hildén dipl.ekon. Krister Hamberg dipl.ekon., KHT Mmk M uutos Suom i S ka n d in a via L ä n s ie u ro o p p a N L m uut S E V m aat U SA M uut 232 48 55 33 5 7 269 54 45 8 83 4 49 0 9 48 27 47 454 M yynn in o ika isu e rä t Liikevaihto 2 O /o/ 22 83 39 4 2 4 E M O Y H T IÖ N V IE N T I S U U N T A U T U I S E U R A A V IL L E M A R K K IN A A L U E IL L E EFTA EEC SEV U SA M uu t LIIKEVAIHTO VALITTU ALLA MAINITUN VUODEN YHTIÖKOKOUKSEEN SAAKKA Mmk n liikevaihto nousi 4 % 47 milj. markkaan (454). n liikevaihto laski 5 % 366 milj. markkaan (383) seurauksena tiettyjen toimintaalojen myymi sestä vuoden lopussa. n nykyisten kolmen teollisuusryhmän se kä kiinteistöryhmän myynti sitä vastoin nousi 8 % ja saavutti selvän reaalisen kasvun. Mmk % % 4 3,2 48,3 33,3 9, 6,6 3 34 24 5 37 33 4 7 9 40,5 6 F IS K A R S IN L IIK E V A IH T O 979 8 3 Mmk FISKARS KONSERNIN LIIKEVAIHDON KEHITYS Mmk IN MEM ORIAM Robert G. Ehrnrooth jäsen kauppat.lis. 984 Thomas Tallberg jäsen lääket. ja kir.tri 985 Lauri Kalima jäsen pankinjohtaja 984 Jarl Engberg jäsen asianajaja 986 Hallituksen jäsen, lääket. ja kir.tri T. Gunnar Nyström kuoli 8.8.. Hänet valittiin hallituk seen vuonna 956. Hänen asiantuntemuksensa ja hu manistinen asennoitumi sensa olivat merkittävänä tukena hallitukselle ja yh tiön toimitusjohtajille. Yhtiö kunnioittaa T. Gun nar Nyströmin muistoa kii tollisuudella. 4 M y yd yt to im ia la t ym. K iin te istö ryhm ä In ve sto in tita va ra ryh m ä E le ktro n iikka ryh m ä K u lu tu sta va ra ryh m ä 979 980 98 57 27 35 96 02 82 35 29 49 34 40 39 429 86 92 30 25 42 27 33 36 75 78 38 24 62 52 200 454 47 n liikevaihto Suomessa laski 28 milj. markkaa 226 milj. markkaan (254). Kulutustavaroiden kotimaan myynnin lisäys oli merkittävä, vaikkakin myynti kotimaassa kokonai suutena laski johtuen myydyn Inkoon muovltehtaan vaikutuksesta. k u lu tu s tavararyhm ä Kiinteistöryhm ä 5 Elektroniikkaryhm ä M yydyt toim iala t In ve sto in ti ta va ra ryh m ä
Muiden kulujen ja tuottojen jälkeen (0,6 milj. mk) 0 tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 26,9 milj. markkaa (5,5). Tilinpäätössiirtona on kirjattu 0,7 milj. mk poistoja, jonka jälkeen poistot vastaavat verolain sallimia enimmäispoistoja. Varauksia on lisätty 6,6 milj. mk. Verojen, 5,0 milj. mk, jälkeen konserni näyttää nettovoittoa 4,7 milj. mk (4,0). Edellisten vuosien käytännöstä poiketen on em o yhtiössä maa ja muun käyttöomaisuuden toteutu neet myyntivoitot 3,3 milj. mk sekä saatu veronpa lautus 0,8 milj. mk viety suoraan käyttörahastoon. osoittaa 4,6 milj. markan nettovoittoa TEOLLISUUSRYHMÄT Kulutustavararyhmä, joka saksituotteiden vahvan aseman ansiosta on ryhmistä kansainvälisin, kehittyi kokonaisuutena hyvin. Fiskars Manufacturing Corp:n erinomaisen menestyksen ja korkean dollarikurssin ansiosta myynti USA:n markkinoilla oli yli puolet konsernin kulutustavararyhmän myynnistä. Saksien volyymi ja tulos kehittyivät voimakkaasti ja huolimatta siitä, että muut kulutustavarat eivät saa vuttaneet suunniteltuja tavoitteitaan, ryhmän kokonaiskannattavuus muodostui tyydyttäväksi. (, 2 ). Elektroniikkaryhmään kuuluvat tuotelinjat saavutti vat hyvän volyymin nousun omilla nopeasti kasvavil la niche markkinoillaan. Ryhmän kannattavuus oli hyvä. INVESTOINTIEN JAKAUTUMA TOIMIALOITTAIN INVESTOINNIT ssa kirjattiin käyttöomaisuusinvestointeja 30,7 milj. mk (9), joista emoyhtiön osuus oli 22 milj mk (5). Investointien painopistealue oli edellisen vuoden tapaan kulutustavararyhmä. Suurin yksittäinen in vestointi, noin 5 milj. mk, kohdistui Fiskarsin veitsitehtaan modernisointiin ja muuttoon uusiin tiloihin. Fiskars osallistui osuudellaan Oy MetsäSkogby Ab:n osakepääoman korotukseen 3 milj. markalla. Aikaisempien vuosien tapaan on kaikki tuotantotyökalujen ja tuotekehityksen kustannukset kirjattu kuluina tuloslaskelmaan. ' n teolliseen toimintaan sidotun pääoman tuotto (ilman metsäomaisuutta ja osakkeita) nousi 2 %:iin (7). Hallituksen asettama pitkän tähtäimen tavoite sidotun pääoman tuotolle on 5 %. Investointitavararyhmän eri tuotelinjojen kehitys oli epäyhtenäistä. Ryhmän kannattavuus kokonaisuute na parani ja saavutti tyydyttävän tason. K u lu tu sta va ra ryh m ä E le ktro n iikka ryh m ä * In ve sto in tita va ra ryh m ä K iin te istö ryhm ä M uut Mmk Mmk 7,0 3,0 4,4 4,2 9, 3,0 2,4 3,,5 30,7 9, 2, * Elektroniikkaryhmässä olivat tuotekehitykseen ja tuotantotyökaluihin liittyvät kustannukset 6,9 milj. mk v. vastaten 9 % ryhmän liikevaihdosta. Summa rasittaa tilikauden tulosta. TASE n ja emoyhtiön taseissa käyttöomaisuus esitetään käyttöomaisuuserittäin kirjanpidolliset poistot vähennettyinä. Kirjanpidon lukujen summaan vastaavissa on lisätty kertyneet poistosuunnitelman ylittävät poistot vastattavissa erä esitetään varauk sissa. Esittämistavalla pyritään informoimaan kirjan pidossa tehtyjen, taloudellisen käyttöiän edellyttä män poistotarpeen ylittävien käyttöomaisuuden poistojen kertyneestä määrästä. Edellisen vuoden taseet on muutettu vastaamaan uutta esittämista paa. Esittämistapa poikkeaa kirjanpitoasetuksen kaavasta. Maa ja vesialueiden kirjanpitoarvoa on emoyh tiössä korotettu 30 milj. mk. Arvonkorotuksen vastaerä on viety arvonkorotusrahastoon. Omaisuuden sijainti ja inventoidut metsävarat huomioon ottaen kirjanpidon arvoa on pidettävä varovaisena. Osakeannin yhteydessä syntynyt emissiovoitto 0,3 milj. mk on kirjattu vararahastoon. in kuuluvien ulkomaisten myyntiyhtiöiden toiminta suunnattiin kulutustavaramarkkinoiden laa jentamiseen. Saavutettu volyymin kasvu oli hyvä, ja Fiskarsmerkkituotteet vakiinnuttivat asemansa Eu roopan markkinoilla. KIINTEISTÖRYHMÄ Ryhmän toiminta on luonteeltaan pitkäjännitteisempää ja tuloksen arviointi erilaista kuin teollisuudessa. Maatalouden toiminnan tulos oli hyvä, sitä vastoin sähköosasto ei saavuttanut edellisen vuoden tulok sia. Flakkuut alittivat vuosikasvun. myi yhteensä 4 ha maata ja osti vuoden aikana 50 ha suuruinen metsätilan. Tytäryhtiö Prediumin toiminta jatkui suunnitelmien mukaisesti ja tulos oli positiivinen. KONSERNIN TASE M mk V astaavaa V asta ttava a 500 500 I I I I I I 400 300 RAHOITUS TALOUDELLINEN TULOS n maksuvalmius on vuoden aikana ollut hyvä ja velkoja on vähennetty 29 milj. mk huolimatta siitä, että käyttöomaisuusinvestoinnit olivat huomat tavasti edellisvuotta korkeammat kohoten yhteensä 30 milj. markkaan (9). n vakavaraisuus on vahvistunut 39 %:iin (30). Osakeannin myötä saatiin uutta pääomaa emoyh tiöön 7,8 milj. mk. n maksuvalmius ja valuuttaasema on vuoden aikana ollut hyvä. Kattamaton eläkevastuu oli vuoden vaihteessa 0,6 milj. mk (,4). n vakavaraisuus oli 45 % (36). n käyttökate oli 3,8 % liikevaihdosta. Käyt tökate nousi 35 % 64,9 milj. markkaan (48). Emoyh tiö saavutti vuodelle asetetun huomattavan tuloksenparantamistavoitteen. Käyttökate oli 38 milj. markkaa (25) eli 0,4 % (6,6) liikevaihdosta. n suunnitelman mukaiset poistot olivat 6,0 milj. mk (5,5) ja vastaavat verolainsäädännön sallimat korkeimmat poistot 6,7 milj. mk. Seurauksena konsernin rahoitusrakenteen paran tumisesta laskivat nettorahoituskustannukset 4,5 %:iin liikevaihdosta mukaan lukien sekä realisoi tuneet että realisoitumattomat lainojen kurssitappiot. 6 200 400 300 200 979 I I 980 K äyttöo m aisu us R a hoitusom aisuus 0 98 V aihtoo m aisu us I I 979 T i _ 980 98 O m a p ä äo m a V araukset P itkäaikainen pä äo m a Lyh ytaika ine n vie ras pä ä o m a
ORGANISAATIO HENKILÖSTÖ Hallituksen juhlakokouksessa 3. lokakuuta kutsuttiin vuorineuvos Jacob von Julin yhtiön ensim mäiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Hallitus valitsi pu heenjohtajakseen..984 lähtien toimitusjohtaja Göran J. Ehrnroothin. Hallitus nimitti uudeksi toimitusjohtajaksi..984 lähtien varatoimitusjohtaja Reijo Kaukosen. Vastuunjakoa johtokunnan sisällä on myös täs mennetty ja uusiksi johtokunnan jäseniksi on vuoden aikana nimitetty kauppat.maist. Christian Elf ving ja Fiskars Manufacturing Corp:n toimitusjohtaja Wayne Fethke. Lähempiä tietoja organisaatiosta on esitetty sivulla 32. Henkilöstön määrä oli vuoden aikana yleisesti ottaen tasapainossa tuotantovolyymin kanssa. Hallituksen vuodelle asettama tavoite välttää lyhennettyä työaikaa tehtailla kyettiin käytännössä saavuttamaan. Johdon ja muun henkilöstön koulutus on tulevina vuosina henkilöstöhallinnon keskeinen tehtävä. Uu den tekniikan ja automaation käyttöönotto tulee myös yleistymään. n henkilöstö 3.2. oli 535 (658). n palveluksessa oli 733 henkilöä (838). Vuoden aikana 55 henkilöä palkittiin Kes kuskauppakamarin ansiomerkein. Lisäksi yhtiön vuotisjuhlan yhteydessä 26 palveluksessa olevaa sai Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkit. KONSERNIN RAKENTEEN MUUTOKSET JA YRITYSHÄN Kl N NAT n strateginen suuntautuminen kohdistettiin kansainvälisen iskukyvyn vahvistamiseen. Tytäryhtiö Fiskars Manufacturing Corp. hankki vuoden aikana teeseitse käsityökaluja valmista van tuotelinjan koko toiminnan. Fiskars hankki kesäkuussa Finnovation S.A.R.Ln koko osakekannan. Yhtiö markkinoi me nestyksellä kulutustavaroita Ranskassa. Vuoden aikana perustettiin myös oma myyn tiyhtiö Fiskars Nederland B.V. Hollantiin. Yhtiön tehtävänä on keskittyä kulutustavaroiden markki nointiin; osakkuusyhtiö W ilkinsonfiskars B.V. kes kittyy puolestaan markkinoinnin koordinointitehtä viin. Fiskars AB:n toiminta on uudelleen aktivoitu ja suuntautuu lähinnä kulutustavaroiden markkinointiin. Birminghamissa sijaitsevan Finnsalesnimisen yh tiön koko osakekanta siirtyi Fiskarsille..984. Yhtiö markkinoi konsernin kehyksiä ja listoja. Oy Rahkola Ab, joka valmistaa sam antyyppisiä käsityökaluja kuin Billnäsin tehtaat ja markkinoi niitä pitkälti samalle asiakaskunnalle, siirtyi Fiskarsin omistukseen..984. osakepääoman korottamiseen. MetsäSkogbyn lii kevaihto oli 55 milj. mk (38). Softvvareyhtiö Procons Oy, josta Fiskars omistaa 49 %, jatkoi kasvuaan, ja liikevaihto kohosi 3,5 milj markkaan (2). Tulos oli voitollinen. YHTIÖN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT JAKAANTUIVAT ERI ETURYHMILLE SEURAAVASTI: YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTUS (EMOYHTIÖ) Yhtiöllä on 5 tuotantolaitosta 0 paikkakunnalla. Lisäksi yhtiö harjoittaa maa ja metsätaloutta, tuottaa sähköä ja hoitaa sähkönjakelua. Yhtiön toiminnan yhteiskunnallinen vaikutus näkyy selvimmin niillä seuduilla, joilla Fiskarsin teollisuus laitokset ovat erityisen merkittäviä työllistäjiä, kuten esim. Pohjan kunnassa ja Inhan tehdaspaikkakun nalla. Näillä seuduilla yhtiö käyttää huomattavia summia mm. seudun kulttuuriarvojen vaalimiseen tiiviissä yhteistyössä kunnan ja sekä yhtiön piiriin kuuluvan että muun väestön kanssa. Henkilöstö Palkat Henkilöstösivukustannukset Vapaaehtoiset sosiaali kustannukset 2 Pankit ja luottolaitokset Korot Pankkikustannukset Lainojen kurssitappiot 3 Osakkeenomistajat Osinko 4 Yhtiön toiminnan kehittäminen Poistot Voitto./. osinko Käyttöomaisuuden ym. myyntiylijaamä 5 Yhteiskunta Maksettu suoraan valtiolle ja kunnalle Verot Sosiaaliturvamaksut Sähkövero Käytetyt varat YHTIÖN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT JAKAANTUIVAT ERI ETURYHMILLE SEURAAVASTI: Peritty valtion puolesta Liikevaihtovero Palkkojen ennakonpidätys Osinkojen ennakonpidätys OSAKKUUSYHTIÖT Ovako Oy A bissa suoritettiin voimakas rakenne muutos toiminnan sopeuttamiseksi maailman teräsmarkkinoilla vallitsevaan tilanteeseen. Yhtiön tu loskehityksessä tapahtui tuntuva parannus, ja huoli matta liikevaihdon milj. mk jäämisestä edelli sen vuoden tasolle ( ) saavutettiin yhtiössä positiivinen tulos. Fiskarsin osuus Ovakon osake kannasta on 33,5 %. Sahayhtiö Oy MetsäSkogby Ab onnistui parantu neiden sahatavarasuhdanteiden ansiosta saavutta maan tuntuvan tuloksen parannuksen. Fiskars osal listui 50 %:n osuudellaan suoritettuun 6 milj. markan Vuonna sa iva t K eskuskauppakam arin 50 ja 45 palvelusvuoden ansiom erkin B örje B e rglun d 50, Billnäsin tehtaat (edessä vasem m alta), Urho Lindholm 45, M aata lousosasto, H enry Lindström 50, Työkaiutehdas (takana vasem m alta) ja K urte rik D am en 45, Työkaiutehdas. 8. 2. 3. 4. 5. Henkilöstö Pankit ja luottolaitokset Yhtiön toiminnan kehittäminen Yhteiskunta Osakkeenomistajat Mmk 366,0 49,3 Liikevaihto./. Materiaaliostot./. Muut ulkopuoliset kustannukset ja palvelukset Käytettävissä Voitto käyttöomaisuuden myynnistä Käytettävissä olevat varat 68,5 5, 0,0 5,5 0,9 9 44,5 72,2 4, 76,3 82,7 33,4 4,7 20,8 23,3 2,0,2 26,5,5 0,7 3, 2,9 6,4 0,3 29,3 3,2 0,4 4, 7,9 9,6 9,6 76,3 60,9 70,5
KONSERNIN TULOSLASKELMA NÄKYMÄT OSAKKEIDEN PÖRSSIVAIHTO JA OSAKKEENOMISTAJARYHMÄT Tilauskanta oli vuoden 984 alussa hieman suurem pi kuin vuotta aikaisemmin. Teollisuusryhmien strategisena tavoitteena on edelleen voimakas panostaminen ja suuntautumi nen kansainvälisille markkinoille. Kotimaan markki nointia tullaan tehostamaan. Toimenpiteitä tukevat yritysostojen kautta hankitut uudet tuotteet. Konser nin suunnitelmiin kuuluu tänäkin vuonna markkinaaseman edelleen vahvistaminen USA:ssa. n vakavaraisuus mahdollistaa suuren in vestointiohjelman läpiviemisen Fiskarsissa ja Billnäsissä. Myös muutoin tulevat konsernin investoinnit huomattavasti ylittämään edellisten vuosien tason. Sidotulle pääomalle asetettu tuottovaatimus edel lyttää tiukkaa pääoman käytön valvontaa. Panosta malla keskijohdon koulutukseen pyritään myötävai kuttamaan tulosyksiköiden tavoitteiden saavuttami seen. Yhtiön osakkeiden vaihto Helsingin arvopaperipörs sissä oli 5 44 99 markkaa. Osakkeita myytiin 8 526 (8 474), mikä vastasi 8,7 % yhtiön koko osakekannasta. Kurssi oli vuoden alussa 230 mk ja vuoden lopussa (emission jälkeen) 259 mk. Korkein noteeraus vuoden aikana oli 330 mk ja alhaisin 20 mk. Verotusarvo 3.2. oli 245 mk (206). Yhtiön osakepääom a korotettiin, ja se koostuu nyt 297 500 kappaleesta osakkeita, jotka oikeuttavat osinkoon vuodelta, sekä 74 500 kappaleesta osakkeita, jotka oikeuttavat osinkoon vuodelta 984. Osakkeiden nimellisarvo on mk. Yhtiöllä oli vuoden lopussa 845 ( 024) rekiste röityä osakkeenomistajaa. YHTIÖN OSAKKEET JAKAANTUIVAT OSAKERE KISTERIN MUKAAN 3.2. SEURAAVASTI: Sekä Ovakon että MetsäSkogbyn näkymät ovat parantuneet. Liikevaihto Muuttuvat ja kiinteät kulut Aineet ja tarvikkeet Palkat Henkilösivukulut Vuokrat Muut muuttuvat ja kiinteät kulut Valmistus omaan käyttöön Varaston muutos Yksityishenkilöt Säätiöt ja muut yleis hyödylliset järjestöt Liikeyritykset Pankit ja vakuutuslaitokset 67,5 8,2 79,4 8, 6,6 7,7 9, 3,4,0.0 n liikevaihdon odotetaan vuoden 984 aikana nousevan runsaat 0 % ja käyttökatteen suunnilleen samassa suhteessa. n rahoi tusasema tulee säilymään hyvänä huolimatta siitä, että suunniteltu kasvu sekä investoinnit ja yrityshankinnat tulevat lisäämään sidottua pääomaa. 8 5 830 039 47 52 9 970 67 903 3 94 4 797 4 0 6 424 6 6 485 0 0 080 45 950 9 404 58 244 2 302 28 772 4 0 6 633 Käyttökate 64 880 47 866 Suunnitelman mukaiset poistot Liikevoitto 48 929 Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuotot Korkotuotot Lainojen kurssitappiot Korkokulut 37 779 22 27 528 Muut tuotot ja kulut Muut tuotot Muut kulut 486 045 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Varausten muutos Toimintavaraus Varastovaraus Luottotappiovaraus 7 000 23 236 Verot Tilikauden voitto 5 95 5 527 32 339 2 424 55 3 406 6 952 30 867 34 358 559 0 666 3 75 7 49 26 946 5 472 690 5 763 7 506 3 96 409 Kirjanpidollisten ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus KURSSIKEHITYS UNITAKSEN OSAKEINDEKSIN MUKAAN (975= ) 454 499 47 304 Osuus osakepääomasta % 6 55 506 4 689 7 587 8 Viralliset tuloslaskelmat ja taseet on tässä ryhmitelty uudelleen rahoitustuottojen ja kulujen sekä poistojen osalta, jotta esitystapa vastaisi paremmin kansainvälistä tilinpäätöskäytäntöä. i..n Fiskars I U nitaksen y le isin d e ksi 0
KONSERNITASE VASTAAVAA 3.2. 3.2. VASTATTAVAA 3.2. 3.2. Rahoitusomaisuus Kassa ja pankkisaamiset 42 350 50 974 Myyntisaamiset 90 463 0 777 Lainasaamiset 2 99 24 580 Ennakkomaksut 4 978 3 9 Siirtosaamiset 7 006 3 620 Osakeantisaamiset 3 040 Muut rahoitusvarat 0 828 70 864 2 700 87 562 Vaihtoomaisuus Aineet ja tarvikkeet 28 380 26 888 Valmisteet ja puolivalmisteet 9 347 9 727 86 390 3 278 Käyttöomaisuus Keskeneräiset työt 094 543 Maa ja vesialueet 69 520 66 972 Arvonkorotus 30 000 Rakennukset ja rakennelmat 43 093 4 742 Koneet ja laitteet 29 925 24 98 Muut aineelliset hyödykkeet 5 684 3 66 Osakkeet ja osuudet 37 934 35 562 Aineettomat oikeudet 85 820 Muut pitkävaikutteiset menot 374 2 299 220 439 76 535 Kirjanpidollisten ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus 46 653 267 092 46 856 223 39 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat Ennakkomaksut Siirtovelat Rahoitusvekselit Pitkäaikaisten lainojen kuoletukset Muut lyhytaikaiset velat Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Obligaatiolainat Muut pitkäaikaiset velat Varaukset ja kertynyt poistoerotus Toimintavaraus Varastovaraus Luottotappiovaraus Kirjanpidollisten ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus Oma pääoma Sidottu oma pääoma Osakepääoma Uusanti Vararahasto Muu sidottu oma pääoma 35 459 25 867 7 84 5 672 33 306 3 34 29 09 39 249 37 88 38 4 7 828 50 056 4 84 54 427 397 24 780 68 82 64 220 000 3 750 8 484 88 063 9 892 22 642 7 000 34 809 35 02 2 67 2 907 46 653 9 33 46 856 84 784 29 750 2 250 7 450 4 26 3 857 6 979 39 228 03 305 64 335 Vapaa oma pääoma Käyttämättömät voittovarat Tilikauden voitto 0 437 4 024 4 689 4 09 25 26 28 43 8 043 72 378 557 683 524 23 557 683 524 23 2 3
RAHOITUSLASKELMAT EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA Rahan lähteet Toiminnasta Käyttökate 64 880 47 866 38 46 25 475 Rahoitusnetto 20 754 27 87 4 8 9 236 Verot 4 20 3 96 2 2 937 Toiminnasta yhteensä 39 925 6 799 2 854 3 302 Muut tuotot ja kulut 654 004 22 97 Käyttöomaisuuden myynti 6 670 2 392 4 839 2 04 Osakeanti 779 7 79 Nostetut pitkäaikaiset lainat 889 35 236 693 32 64 Vähemmistöosuuksien vähennys 03 Muuntoero 900 707 Rahan lähteet yhteensä 66 449 76 035 46 27 57 478 Rahan käyttö Investoinnit 3 59 25 93 2 980 579 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 40 37 24 876 33 46 22 686 Osingot 488 488 488 488 Muu oman pääoman muutos 64 64 Rahan käyttö yhteensä 73 280 5 557 56 678 39 893 Nettokäyttöpääoman muutos 6 83 24 478 0 55 7 585 66 449 76 035 46 27 57 478 Nettokäyttöpääoman muutoksen erittely Rahoitusomaisuus 6 698 75 69 26 356 63 32 Vaihtoomaisuus 6 449 28 772 269 27 22 Lyhytaikaiset velat f 3 48 22 44 4 536 8 326 Liikevaihto 365 982 383 54 Muuttuvat ja kiinteät kulut Aineet ja tarvikkeet Palkat Henkilösivukulut Vuokrat Muut muuttuvat ja kiinteät kulut Valmistus omaan käyttöön Varaston muutos 49 93 82 663 44 463 9 960 45 300 394 269 327 836 49 32 84 999 44 26 9 729 44 89 2 30 27 22 358 040 Käyttökate 38 46 25 474 Suunnitelman mukaiset poistot 9 999 9 387 Liikevoitto 28 47 6 087 Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuotot Korkotuotot Lainojen kurssitappiot Korkokulut Muut tuotot ja kulut Muut tuotot Muut kulut 37 9 563 22 23 339 4 85 29 42 3 55 6 467 6 952 25 293 25 723 0 667 3 209 7 458 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 3 83 2 78 Kirjanpidollisten ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus 690 5 763 Varausten muutos Toimintavaraus Varastovaraus Verot 2 926 7 000 2 000 5 000 2 2 2 937 6 83 24 478 0 55 7 585 4 567 222 Viralliset tuloslaskelmat ja taseet on tässä ryhmitelty uudelleen rahoitustuottojen ja kulujen sekä poistojen osalta, jotta esitystapa vastaisi paremmin kansainvälistä tilinpäätöskäytäntöä. 4 5
EMOYHTIÖN TASE VASTAAVAA 3.2. 3.2. VASTATTAVAA 3.2. 3.2. Rahoitusomaisuus Kassa ja pankkisaamiset 36 66 48 8 Myyntisaamiset 70 783 87 527 Lainasaamiset 29 444 39 687 Ennakkomaksut 4 855 3 744 Siirtosaamiset 6 48 3 320 Osakeantisaamiset 3 040 Muut rahoitusvarat 8 996 59 432 2 700 85 788 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat Ennakkomaksut Siirtovelat Rahoitusvekselit Pitkäaikaisten lainojen kuoletukset Muut lyhytaikaiset velat 29 458 23 603 7 84 5 672 27 622 29 60 4 766 3 700 32 924 7 003 02 967 2 62 8 728 Vaihtoomaisuus Aineet ja tarvikkeet 23 463 23 77 Valmisteet ja puolivalmisteet 67 042 90 505 65 465 89 236 Käyttöomaisuus Keskeneräiset työt 332 543 Maa ja vesialueet 67 499 65 002 Arvonkorotus 30 000 Rakennukset ja rakennelmat 28 39 26 487 Koneet ja laitteet 6 329 3 644 Muut aineelliset hyödykkeet 859 967 Osakkeet ja osuudet 53 42 50 573 Aineettomat oikeudet 845 746 Muut pitkävaikutteiset menot 374 328 99 050 59 29 Kirjanpidollisten ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus 46 653 245 703 46 856 206 47 Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Obligaatiolainat Muut pitkäaikaiset velat Varaukset ja kertynyt poistoerotus Toimintavaraus Varastovaraus Luottotappiovaraus Kirjanpidollisten ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus Oma pääoma Sidottu oma pääoma Osakepääoma Uusanti Vararahasto Arvonkorotusrahasto Muut sidotut rahastot Vapaa oma pääoma Käyttörahasto Muut rahastot Käyttämättömät voittovarat Tilikauden voitto 85 650 05 89 68 82 64 220 000 3 750 4 87 69 649 5 20 7 000 27 558 29 558 2 564 2 564 46 653 83 775 46 856 29 750 2 250 7 450 4 26 3 857 57 395 35 930 3 700 3 786 2 422 74 824 20 8 6 57 64 449 74 4 567 222 26 827 39 249 9 57 89 07 78 978 94 394 495 640 48 7 495 640 48 7 6 7
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 66 5 55 602 65 9 53 486 59 60 42 065 6 563 42 753 2 753 9 397 0 225 04 36. Palkat Valmistuspaikat Muut palkat Käyttöomaisuus Käyttöomaisuus on esitetty välittömiin hankinta tai valmis tuskustannuksiin kirjanpidolliset poistot vähennettyinä. Kuluvasta käyttöomaisuudesta on tehty taloudelliseen käyttöikään perustuvat poistosuunnitelmat. Kirjanpidollis ten ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus esitetään tuloslaskelman kohdassa tilinpäätössiirrot. Kirjanpidollis ten ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus esitetään taseen vastaavissa yhtenä eränä ryhmässä käyttöomaisuus. Taseen vastattavissa poistoerojen kerty nyt määrä esitetään varauksissa. n kotimaisten yhtiöiden kiinteän omaisuuden arvonkorotukset esitetään konsernitaseen vastattavissa muussa sidotussa omassa pääomassa. n ta seessa arvonkorotukset merkitään arvonkorotusrahas toon sidotussa omassa pääomassa. Konsolidoidut yhtiöt tilinpäätökseen on sisällytetty kaikki konserniyhtiöt, joissa emoyhtiö suoraan tai välillisesti hallitsee yli puolta kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä. Poikkeuk sen tekee syksyllä toimintansa aloittanut Fiskars Nederland B.V. Fiskars Nederland B.V:n vaikutus konser nin vapaaseen omaan pääomaan ja tilikauden tulokseen on vähäinen. Tilikauden aikana hankitun Flnnovatlon S.A.R.Ln luvut sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä al kaen. ssa el ole merkittäviä vähemmistöosuuksia. Konsolidointi Sisäiset liiketapahtumat Sisäiset liiketapahtumat, kuten konsernin sisäinen myynti ja ostot, konsernlyhtlölden väliset saatavat ja velat sekä konserniyhtlöstä hankitun vaihtoomaisuuden arvoon si sältyvä kate on eliminoitu. Eläkekustannukset Henkilökunnan eläketurva on pääosin hoidettu vakuu tuksin. Muut kuin työajalta maksetut palkat Palkat työajalta Varaukset Suomen ja eräiden muiden maiden verolainsäädäntö mahdollistaa varauksien tekemisen vuosituloksesta. Sidotun pääoman tuotto n sidotun pääoman tuoton laskennassa otetaan huomioon tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja lisättynä korkokuluilla. Näin saatu tulos oikaistaan vähentämällä metsätulot ja osingot sekä eliminoimalla tuloslaskelman erä "Muut tuotot ja kulut". Pääoman laskennassa vähennetään taseen loppusum masta eiteolliseen toimintaan kuuluva maaomaisuus ja osakkeet. Tuotto lasketaan edellisen vuoden ja tilinpäätösvuoden lopun em. tavalla lasketun pääoman keskiarvolle. Ulkomaanrahan määräisten tytäryhtiötilinpäätösten muuntaminen Suomen rahaksi Ulkomaan tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muutettu Suo men rahaksi käyttäen tilinpäätöspäivän virallista ostokurssla. Valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet hankinta hetken oman pääoman muutokset on otettu huomioon siten, että kurssitappiot on kirjattu konsernin vapaan oman pääoman vähennykseksi, kun taas kurssivoitot on kirjattu konsernin sidotun pääoman lisäykseksi. 8 562 03 9 9 37 080 8 562 82 663 2. Henkilösivukulut Suomessa Muut kuin työajalta maksetut palkat Sosiaaliturvamaksut Eläkekustannukset Kertamaksut ennen aikaisista eläkkeistä Siirto eläkesäätiöön Muut henkilösivukulut 84 999 476 405 476 6 476 807 6 476 22 6 952 22 6 952 7. Muut tuotot ja kulut Käyttöomaisuuden myyntivoitot yhteensä 3 305 tmk on edellisestä vuodesta poiketen viety käyttörahastoon. 8 562 6 420 3 958 937 6 563 3 633 8 562 6 420 3 958 937 6 563 3 633 843 976 2 704 34 053 3 38 843 976 2 704 34 053 3 38 44 463 44 26 44 463 44 26 3 058 689 47 52 45 950 8. Verot Edellisestä vuodesta poiketen veronpalautukset aikaisemmilta kausilta 84 tmk on viety käyttörahastoon. 23 956 7 245 24 529 7 245 9. Saatavat konserniyhtiöiltä ja velat konserniyhtiöille 3. Varaston ja varauksien muutos Kurssieroista ja uusien tytäryhtiöiden hankinnasta johtuen varaston ja varauksien muutos ei ole täsmäytettävissä taseiden vastaaviin muutoksiin. Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Ostovelat 20 436 960 0. Lainasaamiset Lainasaamiset konsernin johdolta olivat vuonna 386 tmk. 4. Poistot Suunnitelman mukaiset poistot 5 95 5 527 9 999 9 387 Kirjanpidollisten ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus 690 5 763 690 5 763 Kirjanpidolliset poistot Laskennalliset poistot (Mmk) Realisoituneet kurssitappiot 405 Realisoitumattomat kurssitappiot 807 Kurssitappiot Pitkäaikaisten lainojen kurssitappiot jakaantuivat seuraavasti realisoituneisiin ja realisoitumattomiin: 9 37 Hallituksille ja toimitusjohtajille maksetut palkat ja palkkiot olivat vuonna 2 766 tmk (konserni) ja 526 tmk (emoyhtiö). n keskimääräi nen henkilöstömäärä oli 785 ja emoyhtiön 596. Ulkomailla Osakkeenomistuksen eliminointi Konsernlyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen elimi noinnissa on käytetty hanklntamenomenetelmää. Tilikau den aikana hankitun Flnnovation S.A.R.L:n osakkeiden hankintahinnan ja hanklntahetken oman pääoman erotus on kokonaisuudessaan kirjattu goodvvillpoistona kuluksi. Muut konserniin kuuluvat yhtiöt ovat emoyhtiön perusta mia, ja niiden hankintahetken oma pääoma vastaa osakkeiden kirjaarvoa emoyhtiön taseessa. Kuten edellisenäkin vuonna kirjanpidolliset poistot vastaavat elinkeinove rolain ja vastaavien ulkomaisten säännösten mukaisia enimmäispoistoja. YLEISET TILINPÄÄTÖSPERIAATTEET 6 64 2 290 0 689 5 50 22,5 25,9 6,6 9,7. Varastot n varastoarvoon sisältyy Oy Predium Ab:n myytäväksi tarkoitettu maaomaisuus. 2. Käyttöomaisuus 76 535 93 824 59 29 79 764.. 3 59 25 392 2 980 5 79 Bruttoinvestoinnit 30 000 30 000 Arvonkorotus 046 2 39 532 2 042 Muu muutos Kirjanpidossa tehdyt 0 689 5 50 poistot 6 64 2 290 Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan alkuperäisestä hankintamenos ta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Suunnitelman mukaiset poistot ovat tasapoistoja. Poistoprosentit ovat rakennusten osalta 3 4 % ja koneiden sekä kaluston osalta 8 3 3 %. Laskennalliset poistot on laskettu jälleenhankintaarvoista, jotka on saatu korottamalla alkuperäisiä hankintahintoja indeksein. Vaihtoomaisuuden arvostusperiaatteet n ja konsernin kotimaisten konsernlyhtiöiden vaihtoomaisuus on arvostettu välittömiin valmistus ja hankintakustannuksiin FIFOperiaatetta noudattaen. Ulko maisten tytäryhtiöiden osalta on noudatettu kunkin maan käytäntöä, jolloin eräissä tapauksissa myös osuus välilli sistä valmistus ja hankintakustannuksista otetaan huo mioon. 3.2. 5. Kirjanpidollisten poistojen erittely Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja laitteet Muut aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Osakkeet Goodwill Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat ssä on valuuttamääräiset saamiset ja velat kirjattu tilinpäätöspäivän viralliseen kurssiin. Sekä realisoi tuneet että realisoitumattomat kursslerot on kirjattu tulos laskelmaan. Kirjanpidolliset poistot yhteensä 8 76 535 99 050 59 29 Kiinteän omaisuuden ja osakkeiden verotusarvot: Maa ja vesialueet 35 833 32 023 34 252 Rakennukset ja rakennelmat 66 672 70 540 44 899 Osakkeet ja osuudet 28 705 29 975 50 3 3 35 9 237 2 873 7 478 2 793 6 998 2 545 5 847 2 22 365 90 24 80 258 7 24 560 2 788 6 000 560 399 6 000 2 290 0 689.. 5 50 9 Lisäys / Vähennys 7 000 3.2. 7 000 30 43 48 804 49 493 3. Varaukset Toimintavaraus 23 6 64 220 439 7 000 7 000
Varastovaraus.. Lisäys / Vähennys Muu muutos 42 608 35 02 23 3.2. Luottotappiovaraus.. Lisäys / Vähennys 3.2. 34 809 7 587 2 000.. Osinko Muu muutos Tilikauden voitto 29 558 2 907 2 564 8 043 488 3 882 4 689 0 437 3.2. 2 564 4 689 Vapaa oma pääoma yhteensä 8 2 67 Kirjanpidollisten ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus 46 653 2 2 564 2 826 27 558 35 02 2 907 236 Voittovarat Tilikauden ed. vuosilta voitto Vapaa oma pääoma 4 658 29 558 2 564 25 26 28 43 Oma pääoma yhteensä 46 653 46 856 46 856 Sisäisen osakeomistuksen eliminoinnin yhteydessä syntyneitä kurssivoit toja sisältyy muuhun sidottuun omaan pääomaan 3 97 tmk. Vastaavasti kurssitappiot ovat vähentäneet vapaata omaa pääomaa 436 tmk. 4. Obligaatiolaina llä on 3 750 tmk:n määräinen obligaatiolaina. Lainan korko on 9,75%. Laina on laskettu liikkeelle.2.978, ja lainan viimeinen lyhennyserä lankeaa.2.988. Lainan lyhytaikainen osa esitetään muissa lyhytaikaisissa veloissa 5. Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset ja muut vastuut Kiinnitykset omasta velasta Vastuusitoumukset konsernlyhtiöiden puolesta muut Vekselivastuut ja diskontatut osa maksusopimukset konserniyhtiöiden puolesta muut 2 370 250 000 30 000 35 299 4 998 20 8 98 98 50 3 974 06 463 Osake pääoma.. 2 2 50 Rahastoanti 8 500 Uusanti Arvonkorotus Siirto käyttö rahastoon 3 2. 3 974 23 826 32 477 22 977 40 945 23 826 22 977 23 826 55 454 64 77 29 750 7 454 7 727 9 320 5 267 056 7 727 7 454 7 727 4 587 8 243 Uusanti Vararahasto Arvonkorotusrahasto Muut sidotut rahastot Sidottu oma pääoma yhteensä Osakepääoma Uusanti 6 667 6 656 3 939 4 7 0 606 367 000 (NLG) 800 (FRF) 500 60 2 5 35 930 8 500 3 786 Muut osakkeet ja osuudet 3 857 7 450 269 30 000 7 450 4 26 34 86 57 395 3 700 Ovako Oy Ab Oy MetsäSkogby Ab Starckjohann Telko Oy Rautaruukki Oy Uusi Suomi Oy Tietotehdas Oy Procons Oy Oy Liikkeenjohdon Koulutuskeskus Ab VVHkinsonFiskars B.V. Suomen Vientiluotto Oy Oy Finnish Design Center Ab 34 840 000 2 250 25 50 000 40 99 2 25 4 200 7 450 Käyttö rahasto Muut rahastot Käyttö mättömät voittovarat Tili kauden voitto Osakkeet kiinteistöyhtiöissä 2,3 49,7 X 50,0 X 0,0 2 808 0 000 2 23 625 50 240 99 44 40 20 495 Osakkeet ja osuudet yhteensä, Fiskars Oy Ab.. Siirto sidotusta omasta pääomasta Käyttöomaisuuden myyntivoitot Verot aikaisemmilta vuosilta Sosiaalisiin tarkoituksiin Osinko Tilikauden voitto 6 57 3.2. 208 Vapaa oma pääoma yhteensä 53 42 yhtiöiden omistamat osakkeet muissa yhtiöissä Osakkeet kiinteistöyhtiöissä Osakkeet muissa yhtiöissä 2 3 305 447 0 Osakkeet ja osuudet yhteensä, konserni 53 878 84 64 488 449 4 567 4 567 26 827 39 249 39 228 8 500 6 979 03 305 20 90 47 Muut osakkeet ja osuudet 269 4 26 X X 34 840 0 000 687 625 50 240 99 25 (NLG) 20 20 / Puhelinosuudet 30 000 25 7 450 33,5 50,0 8,7 35 357 VaraMuu sidottu rahasto oma pääoma 3 857 2 2 50 8 500 29 750 0 590 4 3 066 7 84 73 26 66 74 500 60 2 5 29 7. Muutokset konsernin omassa pääomassa 3.2. 2 500 (USD) (USD) 4 490 (DKK) 500 (NOK) (SEK) 49 (DEM) (x=alle %) Oma pääoma yhteensä Kirjan pito arvo 5 879 Sidottu oma pääoma yhteensä 2 422 Vapaa oma pääoma 6. Eläkevastuu yhtiön eläkesitoumuksista eläkesäätiön vastuuvajaus.. Rahastoanti Uusanti Arvonkorotus Muu muutos 99,7 99 Nimellis arvo ( 000 mk tai valuut.) Osakkeet konserniin kuuluvissa kiinteistöyhtiöissä 22 977 Sidottu oma pääoma Osuus % osake pää omasta Osakkeet konserniyhtiöissä Fiskars Manufacturing Corporation, USA Fiskars Sales Corporation, USA Fiskars A/S, Tanska Fiskars A/S, Norja Fiskars AB, Ruotsi Fiskars GmbH, LänsiSaksa Fiskars Ges.m.b H., Itävalta Fiskars Nederland BV, Hollanti Finnovation SARL, Ranska Oy Predium Ab Elesco Oy Oy Filektron Ab Oy Ferraria Ab Oy Metra Ab Ab Äbo Bätvarf Turun Veneveistämö Oy Osakkeita kpl 8. Muutokset emoyhtiön omassa pääomassa Sidottu oma pääoma Käyttöomaisuusosakkeet 2
TILINTARKASTUSKERTOMUS YHTIÖKOKOUKSET VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS Toukokuun. päivänä pidetyssä yhtiöko kouksessa vahvistettiin vuoden tilinpäätös hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Osinkona pää tettiin maksaa 7 % eli 7 mk osaketta kohden, yhteensä 487 500 mk. Erovuorossa olleet hallituksen jäsenet Jacob von Julin, Jarl G ripenberg ja Jarl Engberg valittiin yhtiökokouksessa uudelleen. Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin uudelleen dipl.ekon. Eric Haglund, KHT, dipl.ekon. Brita HisingerJägerskiöld ja dipl.ekon. Christian Hildén. Varatilintarkastajiksi valittiin uudelleen kauppat. maist. Henry Lind, KHT, dipl.ins. Peter Hartwall ja dipl.ekon. Krister Hamberg, KHT. Lokakuun 3. päivänä pidettiin Fiskarsissa ylimääräinen yhtiökokous. Kokous päätti osakeannista, jolla yhtiön osake pääomaa korotettiin yhteensä 5 950 000 markkaa 37 200 000 markkaan. Osakeanti suoritettiin 8 500 000 markan rahastoantina ja 7 450 000 mar kan uusmerkintänä. Yhtiökokous päätti lisäksi vuotismerkkipäivän johdosta luovuttaa yhtiön omasta pääomasta 64 000 mk käytettäväksi sosiaalisiin tarkoituksiin yhtiön koti paikkakunnalla Pohjassa. Lisäksi yhtiökokous päätti yhtiön toiminimen muut tamisesta Fiskars Oy Ab:ksi. Yhtiökokouksen päätyttyä osakkaat tutustuivat vuotismerkkipäivän johdosta järjestettyyn tuotenäyttelyyn Stenhusetissa Fiskarsissa. Olemme tarkastaneet Fiskars Oy Ab.n vuoden tilinpäätöksen konsernitilinpäätöksineen ja kirjanpi don sekä hallinnon hyvän tilintarkastustavan edellyt tämässä laajuudessa. EMOYHTIÖ Tilinpäätös, joka osoittaa voittoa tilikaudelta 4.566.577,85 markkaa, on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti. Koska tarkastuksemme ei ole antanut aihetta huo mautuksiin kirjanpidon, tilinpäätöksen tai hallinnon suhteen, puollamme tuloslaskelman ja taseen vahvistamista, vahvistetun taseen mukaisen voiton käyttämistä hallituksen ehdotuksen mukaisesti sekä vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäse nille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tili kaudelta. HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE KONSERNI Edellisten vuosien voittovarat Tilikauden voitto Edellyttäen, että yhtiökokous hyväksyy hallituksen ehdotuksen, emoyhtiön oma pääoma voitonjaon jälkeen on 36,5 Mmk. mk 448 737,57 mk 4 566 577,85 Oma pääoma jakautuu seuraavasti: milj. mk mk 6 05 35,42 n vapaa pääoma on Hallitus ehdottaa että yhtiöjärjestyksen mukaan maksetaan voitosta 4 % korkoa osinkoon oikeutta valle osakepääomalle lisäksi maksetaan osinkona 5 % eli yhteensä 9 % osak keiden nimellisarvosta käyttämättömien voitto varojen tilille jätetään 25 milj. mk SIDOTTU OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakeanti Vararahasto Arvonkorotusrahasto Muut sidotut rahastot mk 90 000,00 mk 487 500,00 VAPAA OMA PÄÄOMA Käyttörahasto Käyttämättömät voittovarat mk 3 337 85,42 Yhteensä tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti. n vapaa oma pää oma on esitetty konsernitaseessa osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla. Puollamme konsernituloslaskelman ja konsernita seen vahvistamista. 29.7 7,5 4, 57,4 3.7 2,2 Helsingissä maaliskuun 9 pnä 984 3,9 35,9 3.8 Brita HisingerJägerskiöld 2,4 74.8 20,8 3J3 6,6,4 24, 8,0 36,5 92,8 Eric Haglund KHT Helsingissä 8. pnä maaliskuuta 984 Jacob von Julin Göran J. Ehrnrooth Jarl G ripenberg Robert G. Ehrnrooth Thomas Tallberg Lauri Kalima Jarl Engberg Reijo Kaukonen toimitusjohtaja 22 23 Christian Hildén
KULUTUSTAVARARYHMÄ sekä saksien teroitintupen, joiden alkumenestys markkinoilla oli hyvä. Saksitehtaiden tuottavuuskehitys jatkui suotui sana. Kulutustavararyhmän osuus koko konsernin myynnistä oli 42 % Myynti, Mmk josta ulkomailla Henkilöstö VEITSIEN TEKNOLOGIA UUDISTUU 200 77 % 700 Veitsien myynti ei kehittynyt odotetulla tavalla. Mark kinoilla vallitsi voimakas hintakilpailu, johon Fiskars ei voinut täysipainoisesti vastata. Veitsitehdas siirtyi vuoden vaihteessa uusiin ajan mukaisiin tuotantotiloihin Fiskarsissa, mikä rajoitti osaksi tuotantomahdollisuuksia, mutta tuotantome netelmien uusiminen parantaa kilpailukykyä oleelli sesti lähivuosina. Tuotekehitysyhteistyön tuloksena syntyi myös uusia veitsituotteita, joita markkinoidaan ryhmän kaikilla myyntialueilla. RIPEÄTÄ KASVUA PÄÄMARKKI NOILLA TYÖKALUJEN VALIKOIM A JA KÄYTTÄJÄKUNTA LAAJENEE Fiskarsin kulutustavaroiden myynnin suotuisa kehi tys jatkui. Tuotelinjojen yhteinen myynti lisään tyi 32 prosenttia edellisvuodesta ja ylitti tavoitteensa. Etenkin saksien myynti kasvoi nopeasti Suomessa, LänsiEuroopassa ja USA:ssa. Ulkomaan myynnin osuus Fiskarsin saksien tuo tannosta on runsaat 90 prosenttia, veitsistä noin kaksi kolmannesta ja kehyksistä ja listoista noin puolet. Ryhmän toiminnan kansainvälistäminen edistyi suunnitelmien mukaan. Fiskarsin omistukseen siirtyi v. aikana maahantuojayhtiö Ranskassa ja v. 984 alussa maahantuojayhtiö Englannissa. Omien myyntiyhtiöiden toiminta käynnistettiin Hollannissa ja Ruotsissa. Perinteisten käsityökalujen, kuten vasaroiden ja kirveiden markkinat muuttuvat hitaasti. Halpatuonti Suomeen oli kasvava uhkatekijä. Eräiden kohdemai den poliittiset ja taloudelliset vaikeudet jarruttivat Fiskars for Forestry and Farming tuotteiden toimi tusaikatauluja. Vuoden 984 alussa Oy Rahkola Ab:n osakekan ta siirtyi Fiskarsin omistukseen. Tämä tuotepohjan laajennus edistää osaltaan kansainvälisestikin kilpailukykyisemmän Fiskarsin käsityökaluohjelman kehittämistä. USA:ssa hankitun työkalutoiminnan ja Billnäsin työkaluvalmistuksen välisen yhteistyön odotetaan antavan Fiskarsille mahdollisuuksia kilpailla myös Euroopan kasvavassa teeseitse sektorissa. Billnä sin tehtaiden uusimiseen tähtäävä suunnittelutyö jatkui tarkoituksena siirtyä toteutusvaiheeseen v. 984 aikana. TOIMINTA LAAJENEE USA:SSA Fiskars Manufacturing Corporation (FMC) USA:ssa jatkoi voimakasta ja suotuisaa kehitystään laajen taen markkinoitaan ja tuotevalikoimaansa. Saksien ja veitsien lisäksi yhtiö siirtyi myös teeseitse työka lujen alueelle ostamalla innovatiivisia käsityökaluja valmistavan S/VTool Inc in toiminnan. Määrätietoisella tuotekehityksellä, aggressiivisella markkinoinnilla ja rohkeilla investoinneilla Fiskars on vuodesta 978 kasvanut yhä voimakkaammaksi merkkitavaran tuottajaksi USA:ssa, maailman suu rimmilla ja samalla vaativimmilla kulutustavaramarkkinoilla. Myynti v. ylitti Mmk:n rajan. KEHYSLISTATEHDAS UUSII TUOTANTOAAN JA VALIKOIM IAAN Vaikka USA:n ja Englannin markkinoilla toteutetut toimenpiteet kasvattivat tilauskantaa vuoden lopulla, kehyslistatehtaan myynti ei kehittynyt odotetusti. Tuotekehitysohjelma, jolla mukaudutaan nopeasti muuttuviin kulutustottumuksiin Pohjoismaissa ja Län sieuroopassa, on käynnistetty. Samalla tuotantotek nologiaa uusitaan kansainvälisen kilpailukyvyn pa rantamiseksi. SAKSET MAAILMANTUOTE Fiskars menestyy Yhdysvaltain kuluttajamarkkinoilla. n tytäryhtiö Fiskars Manufacturing Corpora tion tuottaa omissa tehtaissaan saksia, veitsiä ja työkaluja ja on kasvattanut nopeasti niiden markkinaosuuk sia. Perinteisten kotimaisten työkalujen käyttö laajenee lisääntyvän vapaaajan myötä. Fiskars saavutti Suomessa saksien uuden myyntiennätyksen, ja myynti ylitti aikaisemman tason myös kolmella suurella markkinaalueella: Englannissa, LänsiSaksassa ja Ranskassa. Suomen ja USA:n tehtaiden tuotekehitysyhteistyön tuloksena Fiskars toi markkinoille uusia tuottei ta, kuten keittiösakset, yleisleikkurin, puutarhasakset FISKARSLAATU SAA JULKISTA TUNNUSTUSTA Suomen Laatuyhdistys myönsi vuoden palkin tonsa Fiskarsille tunnustuksena saksitehtaan laa dunvalvonta ja kehittämisohjelmasta. 25
ELEKTRONIIKKARYHMÄ suunnitelmien mukaan, jolloin alkuvuonna esiinty neet toimitusviivästymät kyettiin kuromaan kiinni. Elektroniikkaryhmän osuus koko konsernin myynnistä oli 6 % Myynti, Mmk josta ulkomailla Henkilöstö KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLINEN SUUNNITTELU VAUHDITTI VIENTIÄ 75 35 % 290 Fiskars säilytti vankan asemansa kotimaan liikenteenohjausjärjestelmien toimittajana. Helsinkiin ja Espooseen toimitettiin FTCtietokonekeskukset. Vienti kasvoi kuitenkin kotimaan myyntiä nopeam min. Norjan toimitukset lisääntyivät merkittävästi, ja Fiskars on siellä edelleen markkinajohtaja. Ruotsissa ja Tanskassa myynti saavutti edellisvuoden tason. Irlannin markkinoilla Fiskars menestyi edelleen ankarasta kilpailusta huolimatta. Lähiidän markkinoita varten käynnistettiin yhteis työprojekti, josta odotetaan tuloksia 984. Tuotelinjan tuottavuutta paransivat huomattavasti edellisenä vuonna suoritetun tuotevalikoiman keskit tämisen johdosta lyhentyneet läpimenoajat. Asia kaslähtöinen ja käyttäjäystävällinen tuotekehitys jat kui aikaisemmin omaksuttujen periaatteiden mu kaan. KAIKKI TUOTELINJAT YLITTIVÄT TAVOITTEENSA Käyttöalueiden tiukka rajaaminen, tuotevalikoiman johdonmukainen keskittäminen ja näissä puitteissa toteutettu aktiivinen kehitystyö ja markkinointi ovat luoneet edellytykset Fiskarsin ammattielektroniikan hallitulle kasvulle. Teholaitteiden, liikenteen ohjauslaitteiden, koteloi den ja kehitystuotteiden tuotelinjat kehittyivät ennakoitua paremmin. Elektroniikkaryhmän koko naismyynti lisääntyi 2 prosenttia edellisvuodesta. Panostuksia tuotekehitykseen ja niihin liittyviin markkinatutkimuksiin lisättiin vuoden aikana merkit tävästi. Ryhmän tavoite kilpailla valittujen markkina rakojen kansainvälisen sarjan kärkipaikoista edellyt tää kehityspanoksen ylläpitämistä jatkossakin kor kealla tasolla. MARKKI N AKESKITYKSELLÄ NOPEAAN KASVUUN Viennin osuus sähkölaitteita suojaavien koteloiden myynnistä ylitti 70 prosenttia. Viime vuonna markki noinnin toimenpiteet keskitettiin erityisesti Pohjois maihin ja Eurooppaan, ja näiden ansiosta myynti kasvoi ripeästi. Asetetut tavoitteet ylitettiin huomatta vasti. Tammisaaren tehtaan kapasiteettia laajennettiin uusimalla konekantaa ja soveltamalla uusinta tekno logiaa. Tuottavuutta ja kannattavuutta paransi kor kea toimintaaste ja tiukka kustannusten hallinta. HUIPPUTEKNOLOGIAN LAITETOIMITUKSIA USEAAN M AAHAN Tehoelektroniikkatehdas vahvisti asemiaan alansa tärkeimpänä suomalaisena valmistajana. Keskeyty mättömän virransyötön järjestelmiä (UPS) toimitettiin kotimaahan varmistamaan tietokonejärjestelmien ja voimalaitosten automaatiojärjestelmien sähkönsyöttö. Useat suomalaisilla telakoilla valmistuvat laivat varustettiin Fiskarsin UPSlaitteilla. Kymmeniä uusia puhelinkeskusten virransyöttöjärjestelmiä asennettiin kotimaisiin ja Neuvostoliit toon toimitettaviin keskuksiin. Elektroniikkateollisuu den laitevalmistajille toimitettiin tuhansia tehoyksiköitä. Tuotekehityksessä keskityttiin uudistamaan UPStuotteiden rakenteita ja komponenttiteknologiaa. Tuotannon ja toimituskyvyn tehostaminen edistyi UUSIA KEHITYSTUOTTEITA LASKUTUKSEEN 984 Erityisprojekteihin keskittynyt kehitystuotteiden tuo telinja kehitti elektroniikan ja mekanisoinnin osaamisen järjestelmiä. Linja sai merkittäviä tilauksia, joiden laskutus toteutuu alkaneena tilivuotena. Tietojen käsittelyn ja tietoliikenteen huima kasvu vauhdittaa Fiskarsin elektroniikkaryhmän kehitystä. Innovatiiviset panostukset kapeille erikoisaloille ovat tehneet tuotelinjoista omien alojensa markkinajohtajia. 27
INVESTOINTITAVARARYHMÄ macsjärjestelmä. Tuottavuuden myönteinen kehitys jatkui menetelmien määrätietoisen kehittämisen tu loksena. Investoi ntltavarary hmän osuus koko konsernin myynnistä oli 29 % Myynti, Mmk josta ulkomailla Henkilöstö PARTIOVENE TURUN JA INHAN YHTEISTYÖNÄ 36 42 % 50 Veneveistämö jäi jälkeen vuoden myyntitavoit teista, koska etenkin pelastusveneiden markkinat pysyivät heikkoina kansainvälisen telakkakriisin joh dosta. Fiskars sai rajavartiolaitokselta haasteellisen ti lauksen, jonka prototyyppi ja ensimmäinen vene useamman kappaleen sarjasta toimitettiin tilaajalle. Tältä alumiinirunkoiselta partioveneeltä edelly tettiin monipuolista liikkuvuutta ja luotettavaa raken netta. Inhan tehtaiden Bustertuotannosta saamia kokemuksia sovellettiin rungon valmistukseen, kun taas Turun veneveistämö vastasi veneen suunnitte lusta, kokoonpanosta ja varustelusta. Merivoimille jatkettiin veneveistämön ja kehitystuotteet tuotelinjan yhteistyönä toteuttamien kevei den miinanraivaajien toimituksia. KYSYNTÄ LAIMEAA, INVESTOINNIT VIIVÄSTYIVÄT Useimpien tuotteiden osalta kokonaiskysyntä v. oli heikkoa. Tuotelinjojen myynnin kehitys oli epäyhtenäistä ja koko ryhmän kasvu 0 prosenttia edellisvuodesta. Loppuvuodesta USA:ssa ja Ruotsissa alkanut paraneva suhdanne alkoi vaikuttaa tuotteiden ky syntään, mistä johtuen tilauskanta kehittyi suotuisas ti ja ryhmä ylti myyntitavoitteeseensa. VENEITÄ VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN NOSTUREILLA MENESTYSTÄ NAAPURIMAISSA Fiskars toimitti entiseen tapaan pelastusveneitä öljynporauslautoille ja suuriin risteilyaluksiin. Turun veneveistämö sai kovan kansainvälisen hintakilpailun jälkeen pelastusvenetilaukset VVärtsilän telakoilta Silja Unelle ja SF Unelle toimitettaviin autolauttoihin. Hyötyveneiden tuotekehityksessä ja prototyyp pien kokeilussa on keskitytty uusien merenkulun luokitusnormien vaatimuksien huomioimiseen. Puutavaranostureiden myyntiä Ruotsissa vauhditti kruunun devalvaation jälkeinen metsäteollisuuden nopea nousu. Kysyntä kasvoi ja Fiskars kykeni lisäämään markkinaosuuttaan. Norjassa tehostettiin nostureiden markkinointia, ja tilauskanta kehittyi suotuisasti. Huolimatta Suomen ja Neuvostoliiton välisen kau pan tämänhetkisestä tasapainottom uudesta säilyi nosturien toimitusvolyymi Neuvostoliittoon edellis vuosien tasolla. INHA PANOSTI KEHITYSTYÖHÖN UUTUUKSILLA HYVÄ VASTAANOTTO Busteravomoottoriveneet vahvistivat asemaansa kotimaan markkinajohtajina. Ruotsin markkinointia tehostettiin. Kokoonpanosuunnitelmia etäisimmillä markkinoilla kehitettiin. Rakennustarvikkeiden tuotekehitys eteni suunni telmien mukaan ja Fiskars toi vuoden lopulla markki noille uuden malliston erikoisradiaattoreita. Pohjois maiden ja Englannin vientiin tehtiin merkittäviä panostuksia. Nosturien tuotekehityksessä on korostettu laitteiden kestävyyttä, toimintavarmuutta ja helppoa huoltoa. Vuoden vahvoja näyttöjä olivat uusi F 50nosturi sekä metsäkonekahmarit N 25 ja N 35. Kotimaassa saivat Fiskarsin uudet teollisuusnosturit hyvän vastaanoton. Asiakaspalvelua ja tuotannon ohjausta on tehos tettu ottamalla käyttöön uusi reaaliaikainen Pro Fiskarsin in käyttövarmuutta ja turvallisuutta. Nämä ominaisuudet ovat erityisen tärkeitä mm. metsätalouden ja merenkulun vaihtelevissa ja usein vaikeissa olosuhteissa. 29
KIINTEISTÖRYHMÄ Jakelualueellaan Fiskars toimitti sekä teollisille että yksityisille kuluttajille 28 600 MWh, mikä oli 4 400 MWh enemmän kuin edellisen vuoden määrä. Kiinteistöryhmän osuus koko konsernin myynnistä oli 7 % Myynti, Mmk Henkilöstö KIINTEISTÖPALVELUILLA VILKAS VUOSI 33 50 Kiinteistöpalvelut keskittyivät Fiskarsin kylän kunnal listeknisiin muutostöihin sekä konepajan kokoonpa nohallin muuttamiseen veitsitehtaan tuotantotiloiksi. PREDIUM TOTEUTTI SUUNNITELMIAAN MAAOMISTUS KASVOI Prediumin kaavoittamilla ja viranomaisten virkistys käyttöön vahvistamilla Tammisaaren ja Tenholan rantakaavaalueilla myytiin yhteensä 78 raken nuspaikkaa. Predium rakensi kyseisille alueille erilai sia palvelupisteitä. Sen jälkeen kun Prediumin suun nittelemat rantakaavat vahvistettiin, rakennuspaikko ja on myyty kaikkiaan 344 kpl. Yhtiö myi maaalueita yhteensä 4 hehtaaria ja metsäalueita ostettiin 50 hehtaaria. Pohjan kunnan kanssa solmittiin alustava sopimus huomattavasta historiallisten rakennusten ja niihin liittyvän n. 25 ha:n maapohjan kaupasta. MAATALOUDESSA HYVÄ VUOSI Fiskarsin tilojen yhteinen viljelyala oli 580 hehtaaria ja tuotanto oli voimakkaasti keskittynyt puimurilla korjattaviin kasveihin eli pääasiassa viljan viljelyyn. Vuoden sääolot suosivat viljelykasvien kasvua ja korjuuta. Viljan laatu oli korkea. Suhteessa satoon jäivät korjuukustannukset alhaisiksi. METSÄSSÄ HAKKUUT ENNALLAAN Fiskars vastasi sekä omien metsiensä että sopimus ten puitteissa eräiden lähialueitten yksityismetsien hoidosta. Yhtiön metsäomaisuus lisääntyi e.m. kau palla, ja kasvavan metsän kokonaispintaala oli noin 3 000 hehtaaria. Omien metsien hakkuut, yhteensä noin 33 000 (3 600) kuutiometriä, alittavat metsänhoitosuunni telmassa lasketun kasvun, joka on keskimäärin yli 5 m3 hehtaarilta. SÄHKÖN JAKELU KASVOI Fiskarsin vakavaraisuuden perustana on myös huomattava maaja metsäomaisuus. Näitä resursseja hyödynnetään tuottamalla ulkopuolisille kuluttajille ja omaan käyttöön puuta, maataloustuotteita ja sähköä. Pyrkiessään liiketoiminnallisiin päämääriin Fiskars vaalii samalla alueittensa maisemaja kulttuuriarvoja. Fiskarsin kolme vesivoimalaa (Billnäs, Äminnefors ja Fiskars) tuottivat sähköä yhteensä 8 900 megawattituntia (MWh), mikä oli 3 000 MWh vähemmän kuin. Tuotannon väheneminen johtui vesiolosuhteista. Fiskarsin m etsä t o vat B illnä sin m etsätyökalujen tuotekehityskenttää. 3
YHTIÖN JOHTO.3.984 KANSAINVÄLINEN MYYNTI Hallituksen puheenjohtaja Göran J. Ehrnrooth ELEKTRONIIKKARYHMÂ Toimitusjohtaja Finanssi Osto Henkilöstö Lakiasiat, johtok. siht. Kehitys Teknologia FSystems Reijo Kaukonen YHTEISET TOIMINNOT Juha Toivola * Nils Eklund Osmo Huttunen KurtErik Forsstedt Mauno Rautiainen ' Olof Dahlqvist Raimo Laurila KULUTUSTAVARARYHMA Teholaitteet Liikenteenohjauslaitteet Kotelot Kehitystuotteet Kimmo Pökkinen Pekka Kurki Christian Elfving * Pekka Pylkkänen IN VESTOINTITAVARARYH M Ä Nosturit Inhan tuotteet Pelastus ja palveluveneet KIINTEISTORYHMÄ Väinö Korpeinen Pauli Lantonen Aapo Latvalahti Kiinteistöryhmä Olof Bruncrona * USA 45 % SKANDINAVIA 20 % LÄNSIEUROOPPA 20 % NEUVOSTOLIITTO JA MUUT SEVMAAT 3 % Sakset, veitset, työkalut Sakset ja veitset, USA Kehykset ja listat Lars Palmgren * Wayne Fethke * KarlGustav Gummerus * Johtokunnan jäsen MUUT 2 % FISKARSIN TOIMIPAIKAT SUOMESSA Keskuskonttori, Mannerheimintie 4 A, PL 235, 000 Helsinki 0. Puh. (90) 644 0. Telex 24826 fhels sf. KULUTUSTAVARARYHMÄ Elesco, Soukantie 3, 02360 Espoo 36. Saksitehdas, 0330 Billnäs. Puh. (9) 30 7. Telex 357 fbill sf. Sakari Gröhn Puh. (90) 80 9433. Telex 24826 fhels sf. Pekka Pylkkänen Veitsitehdas, 0470 Fiskars. Puh. (9) 30 8. Telex 364 fmek sf. Birger Ahlskog Billnäsin tehtaat, 0330 Billnäs. Puh. (9) 30 7. Telex 357 fbill sf. Hans von Konovv Työkalutehdas, 0330 Billnäs. Puh. (9) 30 7. Telex 357 fbill sf. Sakari Gröhn Pohjan konttori, 0330 Billnäs. Puh. (9) 30 7. Telex 357 fbill sf. NilsErik Wiberg Kehyslistatehdas, PL 26, 060 Porvoo 0. Puh. (95) 42 0. Telex 7 fporvsf. KarlGustav Gummerus Billnäsin saha, 0330 Billnäs. Puh. (9) 30 7. Telex 357 fbill sf. KarlGustav Gummerus Oy Rahkola Ab PL 30, 650 Vaasa 0. Puh. (96) 9 600. Telex 7422 rahko sf. Lars Palmgren ELEKTRONIIKKARYHMÄ INVESTOI NTITAVARARYH M Ä Salon konepaja, Tehdaskatu 7, 24 Salo 0. Puh. (924) 200. Telex 684 fsalo sf. Lauri Vakkilainen Fiskarshuolto, Tehdaskatu 7, 24 Salo 0. Puh. (924) 200. Telex 684 fsalo sf. Olavi Soini Porvoon konepaja, PL 26, 060 Porvoo 0. Puh. (95) 42 0. Telex 7 fporvsf. Tauno Kääriäinen Inhan tehtaat, 63920 Inha. Puh. (965) 34 82. Telex 7233 finha sf. Pauli Lantonen Veneveistämö, 2080 Turku 8. Puh. (92) 359. Telex 623 tuve sf. Aapo Latvalahti KIINTEISTÖRYHMÄ Kiinteistöpalvelut, 0470 Fiskars. Puh. (9) 30 8. Telex 364 fmek sf. Seppo Soininen Fiskars Manufacturing Corporation P.O. Box 727, Wausau, Wisconsin 5440, USA. Telex 290840 fiskarsmc wasu. Wayne Fethke Fiskars A S Maglebjergvej 4, DK2800 Lyngby, Danmark. Telex 3736 teccodk. Aage Baekke Fiskars A S Postboks 57, Baerumsveien 373, N346 Gjettum, Norge. Telex 9987 foslo n. Ann Smeds Fiskars Ges.m.b.H. Trattnerhof 2, A00 Wien, Österreich. Telex 35844 jaske a. Ingrid Jaschke Fiskars GmbH Industriestrasse 2, D6056 Heusenstamm, Bundesrepublik Deutschland. Telex 48505 fskad. Gösta von Platen Fiskars AB Äldermansvägen 9 2, S7 48 Solna, Sverige Telex 4580 fiskars. Thomas Lindqvist Finnovation S.A.R.L. 29, Rue de Miromesnil, F75008 Paris, France. Telex finn 220885 f. JeanPierre de Lutz Fiskars Nederland B.V. "De Molenwiek, Groningenweg 6, NL2803 P.V. Gouda, Holland. Telex 62055 fkars nl. Juhani Mäkinen Tehoelektroniikkatehdas, Ruosilankuja 3 B, 00390 Helsinki 39. Puh. (90) 546 0. Telex 25286 fipel sf. Kimmo Pökkinen Muovitehdas, Ajurinpuistotie 2, PL 32, 060 Tammisaari. Puh. (9) 2 900. Telex 323feken sf. Nils Ewalds Liikenneelektroniikkatehdas, Elimäenkatu 7, Metsätalous, 0470 Fiskars. Puh. (9) 30 8. Telex 364 fmek sf. Claes Johan Grönvall Maatalous, 0470 Fiskars. Puh. (9) 30 8. Telex 364 fmek sf. Sven Storsjö Fiskarsin sähkö, 0470 Fiskars. Puh. (9) 30 8. Telex 364 fmek sf. Ralf Lytz Oy Predium Ab 0050 Helsinki 5. Puh. (90) 750 29. Telex 23292 felek sf. Pekka Kurki Pohj. Rautatienkatu A, 000 Helsinki 0. Puh. (90) 492 859. Telex 24826 fhels sf. Gösta Roos 32 OY ACTIEDOTUS AB/GRAFISTUDIO OY EERO LALU/FRENCKELLIN KIRJAPAINO OY, ESPOO 984