Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 88/2010/1 Dnro LSSAVI/248/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.8.2010 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon- ja lihantuotantotoimintaa ja sen laajennusta Ikaalisten kaupungin Sipsiön kylässä. Anita ja Timo Vähä-Eskeli Sipsiöntie 107-16 as 1 39410 Luhalahti ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on nykyisin 69 lypsylehmää, 55 hiehoa ja 29 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen pihattonavetan länsipuolelle uusi nuorkarjakasvattamo. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 69 lypsylehmää, 82 hiehoa, 50 lihanautaa ja 54 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyinen navetta sijaitsee tilalla Vähä-Eskeli RN:o 1:171 ja rakennettava nuorkarjakasvattamo tiloilla Vähä-Eskeli RN:o 1:171 ja Aittavainio RN:o 1:135 Ikaalisten kaupungin Sipsiön kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 22.3.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pirkanmaan ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle 21.11.2003 ympäristöluvan 69 lypsylehmälle, 55 hieholle ja 29 nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Ranta-alueella on voimassa Sipsiönrannan ranta-asemakaava. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Nykyinen ja rakennettava eläinsuoja sijaitsevat Ikaalisten kaupungin Sipsiön kylässä noin 10 km:n etäisyydellä Ikaalisten keskustasta itään. Eläinsuojien lähiympäristö on peltoaluetta. Lähin naapurin loma-asuntokäytössä oleva kiinteistö sijaitsee eläinsuojien välittömässä läheisyydessä. Lähin naapurin vakituinen asuinrakennus sijaitsee nykyisestä eläinsuojasta noin 70 metrin ja rakennettavasta eläinsuojasta noin 40 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee rakennettavasta eläinsuojasta noin 125 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset ja loma-asunnot sijaitsevat yli 200 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Eläinsuojien sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Luhalahden pohjavesialue, sijaitsee noin 2,5 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Lähin vesistö on Kyrösjärvi, joka sijaitsee on noin 200 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan Luhalahden vesiosuuskunnalta. Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 69 lypsylehmää, 55 hiehoa ja 29 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen pihattonavetan länsipuolelle uusi nuorkarjakasvattamo. Nuorkarjakasvattamoon tulee tilat 24 vasikalle (alle 6 kk), 28 hieholla ja 50 lihanaudalle. Nuorkarjakasvattamossa eläimet kasvatetaan ryhmäkarsinoissa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 69 lypsylehmää, 82 hiehoa, 50 lihanautaa ja 54 vasikkaa (alle 6 kk). Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin 595 000 litraa/vuosi ja lihamäärä noin 22 500 kg/vuosi.
Lannan ja jätevesien varastointi 3 Nykyisen ja rakennettavan eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Nykyisen navetan yhteydessä on noin 1 000 m 3 :n ja noin 2 600 m 3 :n avoimet lietesäiliöt. Lietesäiliöt täytetään alakautta. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (302 m 3 ) kanssa noin 3 902 m 3. Lietekuilut toimivat valutuksella. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 390 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan WC-vedet johdetaan jatkossa kunnalliseen jätevesiviemäriin. Eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 177,18 ha, josta omaa peltoa noin 54,47 ha ja vuokrapeltoa noin 122,71 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen levityksestä 40 % tapahtuu keväällä viikkojen 18-21 aikana, 40 % kesällä viikon 26 aikana ja 20 % syksyllä viikkojen 34-42 aikana. Laidunnus Jätteet Varastot Tilalla laidunnetaan ummessa olevia lehmiä (noin 12 kpl) ja hiehoja (82 kpl) 5 kk vuodessa. Laidunalaa on käytössä eläinsuojien lähiympäristössä noin 15 ha ja laidunala rajoittuu vesistöön. Eläimet pidetään ulkona myös öisin laidunkautena. Eläinten juottaminen on järjestetty painevedellä toimivilla juomakupeilla. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 2-3 tonnia/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Muovijäte (noin 2 tonnia/vuosi) toimitetaan kierrätykseen esim. Kuusankoski Oy:lle. Jäteöljyt (noin 0,3 tonnia/vuosi), akut ja loisteputket toimitetaan jäteasemalle. Metalliromu (noin 0,5 tonnia/vuosi) toimitetaan kierrätykseen. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 1 600 tonnia/vuosi pyöröpaaleihin. Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 1 400 litraa (2 kpl), noin 2 500 litraa ja noin 3 000 litraa. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 600 litraa konevarastossa. Kasvinsuojeluaineita varastoidaan konehallissa ja pesuaineita navetan varastotilassa.
Toiminnasta aiheutuva liikenne 4 Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehuauto käy joka toinen viikko, maitoauto joka toinen päivä ja teurasauto joka toinen viikko. Pääosa tilan liikenteestä koostuu rehujen ja lannan siirtoliikenteestä, joka hoidetaan pääasiassa traktoreilla. Kuljetushuiput ovat keväällä toukotöiden aikana ja kesällä rehunteon aikana. Lisäksi liikennettä aiheutuu pyöröpaalien siirtoajosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan toiminnalla ei katsota olevan haitallista vaikutusta ympäristöön. Lietelanta levitetään joko multaamalla kiekkomultaimella tai letkulevittimellä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 16.4.2010 ja 6.5.2010. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ikaalisten kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 14.5.-14.6.2010 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ikaalisten kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Pohjois-Satakunta-lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 7.6.2010. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Ikaalisten kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Ikaalisten ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan mm, että tila sijaitsee alueella, jolla ei ole voimassa yleiskaavaa. Navetan eteläpuolella on ranta-asemakaava. Tilalla on voimassa olevan Pirkanmaan ympäristökeskuksen 21.11.2003 myöntämä ympäristölupa. Kyseessä on olemassa olevan eläinsuojan laajentaminen, joten toiminta ei aiheuta oleellista muutosta ympäristöön.
5 Raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa, terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttoainesäiliöt tulee varustaa suoja-altaalla tai muutoin on varmistettava, että onnettomuustapauksessa ympäristöön ei pääse valumia. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa säännöllisesti ongelmajätekäsittelyyn. Jätteet tulee toimittaa säännöllisesti asianmukaiseen jätteiden käsittelyyn. Lietesäiliöiden ja muiden rakenteiden tulee olla rakenteeltaan vesitiiviitä siten, ettei ympäristöön pääse valumia. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Johdettaessa pesuvesiä jätevedenpuhdistamolle tulee huolehtia siitä, että maitoa sisältävät jätevedet eivät aiheuta puhdistamolle toimintahäiriöitä. Erityisen maitoiset vedet on syytä johtaa edelleen lietesäiliöön. Pirkanmaan ELYn ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen ympäristövalvontayksikkö toteaa lausunnossaan mm, että eläinsuojan sijainti lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden on ongelmallinen. Vanhasta eläinsuojasta matka lyhyimmillään lähimpään asuinrakennukseen on vain 15 metriä. Matka nyt suunnitellusta laajennusosasta ei ole juurikaan pidempi. Lyhin etäisyys alueella olevaan toiseen asuinrakennukseen lyhenee noin 70 metristä noin 40 metriin. Asiaan kiinnitettiin huomiota jo edellisen lupakäsittelyn yhteydessä vuonna 2003. Lupa myönnettiin ensisijaisesti sillä perusteella, että kysymyksessä oli olemassa olevan toiminnan laajentaminen ja toiminnallisesti oli perusteltua sijoittaa laajennusosa samaan yhteyteen. Myönteisesti ratkaisuun vaikutti myös rakennettavan lietesäiliön sijoittaminen poispäin häiriintyvistä kohteista. Myös vallitsevat tuulet olivat/ovat suotuisat erityisesti kaikkein lähimmän häiriintyvän kohteen kannalta. Lupahakemusasiakirjoista selviää, että ruokinnassa noudatetaan tarkkaa ruokinnan optimointia. Tällä on merkitystä lannan typpipitoisuuteen ja tätä kautta myös vähentävästi hajuun. ELY-keskukseen ei ole tullut valituksia nykyisestä toiminnasta. ELY-keskuksen käsityksen mukaan suunniteltu laajennus ei ratkaisevasti muuta olosuhteita nykytilanteeseen verrattuna ja lupa voidaan myöntää huolimatta em. pienistä etäisyyksistä häiriintyviin kohteisiin Lupahakemusasiakirjoista ilmenee, että ummessa olevia lehmiä ja kaikkia hiehoja laidunnetaan noin viisi kuukautta vuodessa. Laitumet rajoittuvat osittain vesistöön. Erityistä laidunnussuunnitelmaa ei ole esitetty. Laidunnuksen laajuus (82 hiehoa ja 12 ummessa olevaa lehmää) huomioon ottaen laidunnukseen saattaa liittyä ylilannoitusriski ja riski vesistöhaitoista, ellei eläinten pääsyä vesialueelle rajoiteta. ELY-keskuksen käsityksen mukaan em. riskien arvioimiseksi ja estämiseksi tarvittaisiin laidunnusta koskevaa lisätietoa ja tarvittaessa lupamääräyksiin tulisi sisällyttää laidunnusta koskevia määräyksiä.
6 Lietelannan varastoimistilat ovat niukahkot. Vuoden varastoimisaikaa vastaavat vaatimukset kuitenkin täyttyvät, kun laidunnus otetaan huomioon. Varastoimistilojen riittävyys edellyttää myös maitohuonevesien johtamista kunnan viemäriin, kuten lupahakemusasiakirjoissa on esitettykin. ELY-keskuksella ei ole muilta osin erityistä huomauttamista lupahakemuksesta ja lupa toiminnalle voidaan myöntää muilta osin yleisesti käytössä olevin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 10.8.2010 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija on 16.8.2010 todennut suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Anita ja Timo Vähä- Eskelille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidonja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ikaalisten kaupungin Sipsiön kylään tiloille Vähä-Eskeli RN:o 1:171 ja Aittavainio RN:o 1:135 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 25.1.2010) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 69 lypsylehmän, 82 hiehon, 50 lihanaudan ja 54 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Ikaalisten ympäristölautakunnan lausunnossa esille tuodut asiat lupamääräyksistä 1, 3, 5, 6 ja 7 tarkemmin ilmenevällä tavalla. Pirkanmaan ELYn ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen ympäristövalvontayksikön lausunnossa esille tuodut asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 1 ja 3. 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet sekä pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 4 156 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (302 m 3 ) tilavuus. Mikäli tilalla laidunnetaan
7 hakemuksessa esitetty eläinmäärä (12 ummessa olevaa lehmää ja 82 hiehoa), tulee lietteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta olla tällöin vähintään 3 650 m 3. Maitohuoneen pesuvedet tulee johtaa Ikaalisten Vesi Oy:n viemäriverkostoon. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja mahdollinen pudotus-/pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Nykyiset käytössä olevat noin 1 000 m 3 :n ja noin 2 600 m 3 :n lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet erikseen jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti viimeistään 1.1.2014 mennessä tai varautua johtamaan jätevedet Ikaalisten Vesi Oy:n viemäriverkostoon. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta sekä eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 100 hehtaaria. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi.
8 Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Laidunnus Eläinsuojien ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyiset noin 1 000 m 3 :n ja noin 2 600 m 3 :n lietesäiliöt tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyyttä koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Mahdollinen uusi lietteen pudotus-/pumppukaivo tulee kattaa betonikannella.
9 Nykyisen eläinsuojan ja rakennettavan eläinsuojan poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja rehuvaraston ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja umpisäiliöstä edelleen ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa.
10 Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.10.2011. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen määrä (m 3 /vuosi) lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset
11 Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI -järjestelmää (www.tyvi.fi). 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan nuorkarjakasvattamon käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä.
12 Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella sekä mahdollisen lietteen pudotus-/pumppukaivon kattamisesta betonikannella. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO- C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi.
13 Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 3 852 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliöiden sadevesivara (yhteensä noin 294 m 3 ) ja sosiaalitilojen jätevedet, on lietteen varastointitilavuustarve noin 4 156 m 3. Mikäli tilalla laidunnetaan hakemuksessa esitetty eläinmäärä (12 ummessa olevaa lehmää ja 82 hiehoa), on lietteen, sadevesien ja sosiaalitilojen jätevesien varastointitilavuustarve tällöin noin 3 650 m 3. Lietteen varastointitilavuus on riittävä, mikäli tilalla laidunnetaan hakemuksessa esitetty eläinmäärä ja kun otetaan huomioon, että laidunkauden enimmäispituudeksi voidaan hyväksyä 4 kk. Maitohuoneen pesuvedet tulee johtaa kuitenkin viemäriverkostoon, koska lietteen varastointitilavuus ei ole riittävä maitohuoneen pesuvesien johtamiseksi lietesäiliöihin. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Jätevesiasetuksen (542/2003) mukaan nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä erikseen viimeistään 1.1.2014 mennessä siten, että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Vaihtoehtoisesti jätevedet voidaan johtaa viemäriverkostoon. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa ja yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että
14 suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (määräys 3) Määräys nykyisten lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Myös mahdollisen uuden lietteen pudotus-/pumppukaivon kattaminen betonikannella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja rehuvaraston ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentä-
15 mismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.9.2020 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.
16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5 15-19, 21-22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Ikaalisten kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa sekä Pohjois-Satakunta-lehdessä.
17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maarit Vuorela JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Ikaalisten kaupunginhallitus Ikaalisten ympäristölautakunta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros
18 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.9.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.