Juvainsaarensuon pohjoisosan turvetuotannon ympäristöluvan vesienkäsittelyä koskevan lupamääräyksen 2 muuttaminen, Luumäki

PÄÄTÖS Nro 197/2019 Dnro ESAVI/14022/2018 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 17.5.2019 ASIA Juvainsaarensuon pohjoisosan turvetuotannon ympäristöluvan vesienkäsittelyä koskevan lupamääräyksen 2 muuttaminen, Luumäki HAKIJA Jussila Power Oy Palosentie 382 46710 Sippola HAKEMUS Jussila Power Oy on 27.7.2018 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella hakenut voimassa olevan ympäristöluvan nro 124/2012/2 vesienkäsittelyä koskevan lupamääräyksen 2 muuttamista Luumäen kunnassa sijaitsevalla Juvainsaarensuon pohjoisosan 27,5 ha:n suuruisella turvetuotantoalueella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 d) mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Ympäristönsuojelulain 29 :n 1 momentin mukaan toiminnan olennainen muuttaminen tarvitsee luvan. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot ja sopimukset Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 11.4.2005 antamallaan päätöksellä nro 35/05/2 myöntänyt Juha Näpille ympäristöluvan Juvainsaarensuon pohjoisosan noin 32 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen toimintaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 5.6.2012 antamallaan päätöksellä nro 124/2012/2 tarkastanut Juvainsaarensuon pohjoisosan turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston 11.4.2005 antaman päätöksen nro 35/02/2 lupamääräykset. Tarkastetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Ympäristölupa koskee 27,5 ha:n tuotantoaluetta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax 03 570 8002 Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, 13101 Hämeenlinna PL 110, 00521 Helsinki www.avi.fi/etela

2 (15) Voimassa oleva lupamääräys 2 kuuluu seuraavasti: Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä aluehallintovirastoon 6.2.2012 toimitetun suunnitelman muutoksen mukaisen piirustuksen Tuotantosuunnitelma 1:5 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti aluehallintovirastoon 1.12.2011 toimitetun ja 8.5.2012 tarkennetun suunnitelman mukaisen kemiallisen käsittelyn avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Kemiallisen käsittelyn poistotehon keskiarvo mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava vähintään: CODMn Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Sulan maan aika % 60 50 60 30 Muu aika % 50* 30* 40* - *tavoitearvoja Puhdistusteho lasketaan erikseen sulan maan ajan ja sen ulkopuolisen ajan keskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Turvetuotantotoiminta Juvainsaarensuolla on siirtynyt Juha Näpiltä Jussila Power Oy:lle 8.5.2018. Tuotantoalue sijoittuu kiinteistöille 441-405-3-7, 441-405-3-31 ja 441-458-3-27. Hakijalla on vuokrasopimusten ja toiminnan siirron kautta käyttöoikeus alueisiin. Kiinteistön 441-405-3-7 omistajat ja Jussila Power Oy ovat tehneet vuokrasopimuksen 8 ha alueesta, joka on voimassa 31.12.2027 asti. Kiinteistön 441-405-3-31 omistaja ja Jussila Power Oy ovat sopineet 17,2 ha määräalan vuokraamisesta turvetuotantoon 10.5.2028 asti. Alueella on voimassa ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistama EteläKarjalan maakuntakaava. Maakuntakaavassa hankealue on merkitty turvetuotantoalueeksi (EOt-alue).

3 (15) Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Juvainsaarensuon pohjoisosan turvetuotanto on aloitettu vuonna 1998. Tuotantoalueen nykyinen pinta-ala on 27,5 ha, josta auma-alueita on 0,8 ha. Tuotannon arvioidaan jatkuvan vuoteen 2040. Tuotanto on energia- ja ympäristöturvetta imuvaunulla tuotettuna. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 28 000 m3 turvetta. Vuosittain kuljetetaan 200 rekkakuormaa turvetta asiakkaille ympärivuotisesti. Kuljetukset tapahtuvat yleensä päiväaikaan. Kuljetusreitti on pääosin Taavettiin paikallistien 384 kautta ja osa Heikkiläntien kautta. Jälkikäyttö arvioidaan lähempänä tuotannon loppumisaikaa. Vaihtoehtoina on metsätalousmaa, pelto tai kosteikko. Vesien käsittely Kuivatusvesien käsittelymenetelminä ovat sarkaojien päässä olevat lietesyvennykset, virtausta hidastavat lietepidättimet ja rumpuputket. Tuotantoalueen vedet käsitellään kokoojaojissa olevilla virtaamansäätöpadoilla. Kokoojaojista vedet johdetaan kemikalointilaitteen läpi laskeutusaltaaseen, josta edelleen Rasasenojan kautta Urpalanjokeen. Hakija esittää turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmänä käytössä olevan kemikaloinnin vaihtamista kasvillisuuskentäksi. Kasvillisuuskenttä rakennetaan tuotantoalueen itäpuoleisille tuotannosta poistuneille saroille. Kenttä tasoitetaan ja ojat tukitaan tasoituksen yhteydessä ja tiivistetään huolellisesti oikovirtausten estämiseksi. Kentän reunat pengerretään ojista saatavilla massoilla. Alueelle kylvetään ruokohelpiä ilman lannoistusta. Vesi alueelle johdetaan, kun alue on kasvittunut. Kasvillisuuskentän ala on 2,24 ha, mikä on 6 % valuma-alueesta. Vesi pumpataan nykyisen laskeutusaltaan ja rakennettavan pumppausaltaan kautta hajotusputkella kentälle. Kasvillisuuskentälle tulee vesi 35 ha:n alueelta. Päästöt vesistöön Juvainsaarensuon kuormitusta on tarkkailtu vuodesta 1998. Tuotantoalueen bruttokuormitus alapuoliseen vesistöön on vuosina 2006 2008 ollut keskimäärin 890 kg/a kiintoainetta, 22 kg/a fosforia ja 350 kg/a typpeä sekä nettokuormitus 540 kg/a kiintoainetta, 19 kg/a fosforia ja 260 kg/a typpeä. Vuosien 2015-2017 kuormitustarkkailutulosten perusteella määritetyt keskimääräiset veden laatumuuttujien arvot on esitetty taulukossa 1.

4 (15) Taulukko 1. Kemikalointiin tulevan ja lähtevän veden keskimääräinen laatu vuosina 2015 2017. TULEVA LÄHTEVÄ Kiintoaine, mg/l Kok. N, µg/l Kok. P, µg/l COD Mn, mg/l Kiintoaine, mg/l Kok. N, µg/l Kok. P, µg/l COD Mn, mg/l 2015 14 1780 37 44 13 1740 44 45 2016 6,3 1300 26 32 5,2 1200 24 31 2017 7,9 1230 31 42 8,4 1090 23 35 Juvainsaarensuon tuotantoalueen arvioidut tuotannonaikaiset kuormitukset Urpalanjokeen tilanteessa, jossa vesien käsittely tapahtuu kemiallisen käsittelyn sijasta kasvillisuuskentällä, on esitetty taulukossa 2. Laskennassa on hyödynnetty Pöyryn vuonna 2016 laatimaa selvitystä tuotannossa olevien ympärivuotisten kasvillisuuskenttäkohteiden keskimääräisistä ominaiskuormituksista vuosina 2011 2015. Taulukko 2. Arvio tuotantoalueen päästöistä, kun vedet käsitellään kasvillisuuskentällä. BRUTTO NETTO Vuodenaika Kiintoaine Kok.P Kok.N COD Mn Kiintoai- Kok.P Kok.N COD Mn kg/a kg/a kg/a kg/a ne kg/a kg/a kg/a kg/a Talvi 142 d 170 1,1 43 940 140 0,5 26 0,0 Kevät 38 d 310 1,4 44 850 275 0,7 26 0,0 Kesä 131 d 465 2,5 58 1730 425 1,8 40 0,0 Syksy 54 d 230 1,1 48 940 210 0,6 36 0,0 Yht. kg/a 1175 1,6 196 4460 1050 3,6 128 0,0 Taulukossa 3 on esitetty tuotannossa olevien ympärivuotisten kasvillisuuskenttäkohteiden keskimääräiset puhdistustehot vuosina 2011 2015 ovat Pöyryn vuonna 2016 laatiman selvityksen perusteella. Taulukko 3. Kasvillisuuskenttien keskimääräiset puhdistustehot (%). BRUTTO NETTO Kiintoaine Kok. P Kok. N CODMn Kiintoaine Kok. P Kok. N Talvi 84 29 12-2 85 36 18 Kevät 50 29 14 0 52 39 20 Kesä 45 34 25-12 47 44 34 Syksy 56 33 30 11 59 46 39 Vuosi 62 31 19-4 64 41 27 Hakija esittää seuraavia puhdistustehovaatimuksia: Kiintoaine 30 % Kok. P 30 % Kok. N 15 %

5 (15) Pöly, melu ja liikenne Tuotantoaluetta lähinnä oleva kiinteistö sijaitsee noin 700 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuotantokentän ja kiinteistön välissä on metsää. Kaksi muuta kiinteistöä sijaitsevat noin 950 m:n ja noin 1 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Varastointi ja jätteet Polttoaine on varastoitu 5 000 l:n säiliöön, joka on sijoitettu betonialustalle vuotojen havaitsemiseksi. Polttoainetta kuluu noin 32 000 l, voiteluöljyä noin 100 l ja muita voiteluaineita 10 15 kg vuodessa. Käytetty voitelyohjy toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Aumojenpeitteenä käytetty rikkoutunut muovi poltetaan voimalaitoksessa. Kierrätyskelpoiset jätteet, kuten metalliromu, kierrätetään. Muut jätteet käsitellään kunnallisessa jätehuollossa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila, asutus ja maankäyttö Juvainsaaren pohjoisosan turvetuotantoalue sijaitsee Suoknuutin kylässä Luumäen kunnassa noin 18 km Taavetin taajamasta kaakkoon. Juvainsaarensuon pohjoisosan turvetuotanto on aloitettu vuonna 1998. Tuotantoalueen nykyinen pinta-ala on 27,5 ha, josta auma-alueita on 0,8 ha. Alueen ympäristö on metsäojitettua suota ja metsäsaarekkeita. Tuotantoalue rajoittuu kaakkoisosaltaan Vapo Oy:n Juvainsaarensuon turvetuotantoalueeseen. Alueen itäpuolella on peltoa. Asutuksen ja tuotannon välisestä etäisyydestä johtuen on hyvin epätodennäköistä, että tuotannosta voisi aiheutua melu- tai pölyhaittaa. Purkuvesistössä lähin asuttu kiinteistö on alajuoksulla noin 4 km:n päässä. Lähistöllä ei ole uimarantoja. Luonto ja suojeluarvot Lähin Natura-alue, Mustaksensuo, sijaitsee noin 8 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta itään. Alueen lähellä ei ole pienvesiä, joihin turvetuotanto voisi vaikuttaa. Aluehallintoviraston tarkastaman kartta-aineiston perusteella tuotantoalueen länsipuolella, noin 400 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaisee yksityisen maalla sijaitseva Toivolan luonnonsuojelualue ja noin 800 m:n etäisyydellä Hernemaankallion luonnonsuojelualue. Pohjavesialueet Tuotantoalueen lähellä ei ole pohjavesialueita.

6 (15) Vesistö Vesistö ja sen tila Tuotantoalue sijaitsee Urpalanjoen vesistöalueen (9) Urpalanjoen yläosan alueella (9.003). Urpalanjoen yläosan vesistöalueen kokonaispinta-ala on 169 km2, järvisyys 2,8 % ja soiden osuus maa-alasta 24,2 %. Koko Urpalanjoen vesistöalueen (9) pinta-ala on 557 km2, josta Suomen puolella on 467 km2. Järvisyys on 5,3 %. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Rasasenojaan, josta ne virtaavat edelleen Urpalanjokeen. Urpalanjoen virtaamat Muurikkalan kohdalle ovat seuraavat: - keskiylivirtaama keskivirtaama keskialivirtaama MHQ MQ NMQ 50 m3/s 5,3 m3/s 0,9 m3/s Urpalanjoen Kirkkojoen latvahaaran keskivirtaama on 0,3 m3/s. Valuma laskettuna Virojoen virtaamasta Salmen sillan kohdalla on 12,21 l/s km2. Urpalanjoen virtaama Juvainsaarensuon laskukohdassa (Rasasenoja) on laskettu olevan 2,98 m3/s. Urpalanjoen tavoilla Kirkkojoen haaraan lasketaan Luumäen kunnan taajaman jätevedet. Toiseen latvahaaraan (Urpalanjoki) kohdistuu pistekuormitusta Vapo Oy:n Säkkisuon ja Huuhansuon turvetuotantoalueilta. Kirkkojoen ja Urpalanjoen yhtymisen jälkeiseen Urpalanjokeen kohdistuu kuormitusta Vapo Oy:n ja Jussila Power Oy:n Juvainsaarensuon turvetuotantoalueilta. Pistekuormituksen lisäksi maa- ja metsätalous kuormittaa jokea voimakkaasti. Kalasto ja kalastus Kuivatusvesien purkupaikan läheisyydessä, alavirran puolella sijaitsee Urpalanjoen merkittävimmät ja pääosin perkaamattomat koskialueet, joiden merkitys virtavesikaloille ja muille virtavesieliöille on suuri. Urpolanjoki on kalataloudellisen kehittämisen kohteena. Tarkoituksena on kehittää jokea luontaiset kala- ja rapukannat omaavana vaelluskalajokena. Urpalanjoessa esiintyy paikallisia taimenkantoja, jotka ovat peräisin istutuksista, joita on tehty vuodesta 1989 alkaen. Luontaista lisääntymistäkin todennäköisesti tapahtuu. Lisäksi joessa esiintyy istutuksista peräisin olevaa harjusta, joka ilmeisesti lisääntyy luontaisesti. Venäjän puolella joen alajuoksulla esiintyy vielä alkuperäistä merivaelluksen tekevää taimenta. Täplärapujen istutus on alkanut vuonna 1992. Täplärapu on Urpalanjoella merkittävä saalislaji. Kalastus on virkistyskalastusta.

7 (15) Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Vuoden 2009 kuormitus- ja vesistötarkkailutulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti lievästi Urpalanjoen veden värilukua ja orgaanisen aineksen määrää. Vesistötarkkailun vuosien 2015 2017 tulosten perusteella tuotantoalueen yläpuolisessa tarkkailuspisteessä P0 vesi on ollut keskimäärin tummaa tai erittäin tummaa ja ravinnepitoisuudet ovat olleet ojavedelle alhaisia. Vesi on ollut humuspitoista ja hapanta. Tuotantoalueen alapuolisella pisteellä J1B vesi on ollut keskimäärin erittäin tummaa, humus- ja rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksilta rehevää. Tulosten perusteella tuotantoalueelta tuleva vesi on heikentänyt ojan veden laatua. Hakemuksen mukaisella vesienkäsittelyllä kuormituksen lisäys Urpalanjokeen (brutto) olisi: kiintoaine 0,01 mg/l, kokonaisfosfori 0,06 µg/l, kokonaistyppiu 2,0 µg/l, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) 0,05 mg/l. Arvoissa on huomioitu myös ylivirtaamat. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa ylivaluntatilanteiksi katsotaan tilanne, jolloin valunta on 10 15 -kertainen keskivaluntaan (10 l/s/km 2 ) nähden, tai sateen rankkuus on suurempi kuin 20 mm/vrk. Pumppu määrää pintakuormituksen suuruuden kasvillisuuskentälle, pumpun ohittaminen on käytännössä mahdotonta. Pöyryn tutkimuksessa Turvetuotannon ylivirtaamaselvitys, 17.2.2015 on tutkittu tulvien vaikutusta turvetuotannon ja muun maankäytön vaikutusta kuormituksiin. Tutkimus on tehty 36 tuotantoalueelle, joilla on jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Selvityksen perusteella yksittäisen näytteenottopäivän osuus kiintoainekuormituksesta oli keskimäärin 2,2 %, kokonaisfosforikuormituksesta 1,7 %, kokonaistyppikuormituksesta 1,7 % ja kemiallisesta hapenkulutuksesta 1,5 %. Pintavalutuskentällisten kohteiden ylivirtaamatilanteiden keskimääräisen kuormituksen osuus vuosikuormituksesta oli kiintoaineen osalta 17 %, kokonaistypen osalta 14 %, kokonaisfosforin osalta 13 % ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 12 %. Tuloksissa on huomioitava, että kuormituksen suhteellinen osuus verrattuna muihin kuormittajiin pienenee, koska turvetuotantoalueilla on vesiensuojelujärjestelmät, jotka tasaavat virtaamia ja pienentävät kuormituksia. Selvityksen perusteella näytteenottovuorokausien keskimääräisillä valumilla ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta pintavalutuskenttien ja kosteikkojen keskimääräisiin puhdistustehoihin. Turvesuolta lähtevä vesi ei poikkea ympäristön vesistä eikä aiheuta haittaa Urpalanjoen kaloille eikä eliöstölle. Vesienhoitosuunnitelma Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille mukaan Urpalanjoen yläosan ekologinen tila on välttävä. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan vesimuodostuman hyvä tila saavutetaan lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Toimenpideohjelman mukaan turvetuotannossa vesiensuojelumenetelmiä tehostamalla voidaan periaatteessa vähentään ravinne- ja kiinto-

Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu 8 (15) ainekuormitusta tavoitteiden mukaisesti (5 10 %) edellyttäen, että myös perustoimenpiteet ovat kunnossa kaikilla alueen turvetuotantoalueilla. Kemiallinen käsittely saattaa olla paikoitellen tarpeen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös sijainninohjausta ja neuvontaa. Juvainsaarensuolle esitetty vesienkäsittely edesauttaa turvetuotannon osalta Urpalanjoen yläosan hyvän tilan saavuttamista. Tuotantoalueella on sisäasianministeriön Ohje tuorvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta nro SM-2006-03459/Tu-312, annettu 4.12.2006, ohjeen mukainen määrä yli 50 m 3 paloaltaita alkusammutusta varten sekä edellä mainitun ohjeen mukainen alusammutuskalusto. Tuotantoalueen vedet johdetaan virtaamasäätöpatojen ja laskeutusltaan kautta kasvillisuukentälle. Pumppausaltaassa on ylivuotomahdollisuus, jos valuma on yli 300 l/s km 2. Mahdolliset häiriötä kirjataan turvetuotantoalueen päiväkirjaan. Käyttö- ja päästötarkkailua suoritetaan ympäristölupapäätöksen nro 124/2012/2 liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Vesistötarkkailua toteutetaan Vapo Oy:n ruvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Virtaama mitataan aina näytteenoton yhteydessä. Vesinäytteet otetaan laskeutusaltaan jälkeen ennen kosteikkoa ja kosteikon jälkeen laskuojasta seuraavasti: huhti-syyskuussa 1 kerta/kk, loka-maaliskuussa 1 kerta/2 kk, kevättulvan aikana (yleensä 15.4. 15.5.) 1 kerta/vko. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn), ph ja sameus. Poikkeustilanteissa, rankkasateiden aikana ja esimerkiksi vähäistä merkittävämpien kaivutöiden jälkeen otetaan ylimääräiset näytteet, joista määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) ja ph. Kalataloustarkkailua suoritetaan ympäristölupapäätöksen nro 124/2012/2 määräyksen 11 mukaisesti Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Luvan hakija maksaa ympäristöluvan nro 124/2012/2 määräyksen 13 mukaisesti vuosittain 300 euroa kalatalousmaksua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.

9 (15) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 21.9.2018 kiinteistö- ja asianosaistiedoilla, tarkkailutuloksilla sekä tiedoilla puhdistusmenetelämän vaihtamisen syistä. Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö -osassa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Luumäen kunnassa 9.10. 8.11.2018 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus ja hakemuksen keskeisimmät hakemusasiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, VarsinaisSuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Luumäen kunnalta sekä Luumäen kunnna ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue viittaa hakemuksen liitteenä esitettyyn, 29.6.2018 päivättyyn Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon, eikä anna asiasta erillistä lausuntoa. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi 29.6.2018 lausunnon hakijan toimittamaan suunnitelmaan vesienkäsittelyn muuttamisesta Juvainsaaren pohjoisosan turvetuotantoalueella. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus puoltaa esitettyä suunnitelmaa muuttaa vesienkäsittelymenetelmä kemiallisesta käsittelystä kasvillisuuskentäksi. Esitetyn kasvillisuuskentän pinta-alaa voidaan pitää riittävän suurena, sillä Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen 2/2015 mukaan kasvillisuuskentän pinta-alan tulisi olla vähintään 6 % yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Tuotannosta poistuneelle turvetuotantoalueelle perustettava kasvillisuuskenttä tulee toteuttaa niin, että se on mahdollisimman hyvin kasvittunut ennen käyttöönottoa. Yläpuolisten vesiensuojelumenetelmien, kuten laskeutusaltaan, avulla tulee vähentään kentälle kohdistuvaa kiintoainekuormitusta sekä kiintoaineen, humuksen ja ravinteiden mahdollista tulvanaikaista huuhtoutumista kentältä. Kasvillisuuskentän rakentamisvaiheessa tulee myös huolehtia siitä, ettei rakennusaikana pääse kiintoaineita tai ravinteita huuhtoutumaan vesistöön. Rakenteita ei saa kaivaa turvekerroksen alapuoliseen mineraalimaahan asti. Suunnitelmissa on käytetty Juvainsaaren turvetuotantoalueen kuormitusarviossa Pöyryn esittämiä ympärivuotisten kasvillisuuskenttäkohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituksia. Käytännön kokemukset laskennallisten kuormituslukujen käytöstä tuotantoalueiden kuormituyksen arvioinnissa ja

Muistutukset ja mielipiteet 10 (15) kasvillisuuskenttien toimivuudesta tuotantoalueen vesiensuojeluratkaisuna ovat kuitenkin olleet hyvin vaihtelevia. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että vesienkäsittelyssä voidaan siirtyä kemiallisesta käsittelystä kasvillisuuskenttään, edellyttäen, että kuormitus ei nykyisestä lisäänny. Kasvillisuuskentän toteutuksessa ja käyttöönotossa tulee huomioida Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asiasta 29.6.2018 antama lausunto. 3) Luumäen kunnan ympäristölautakunta on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena todennut puoltavansa esitettyä suunnitelmaa. Kasvillisuuskentän pinta-ala on riittävä. Kasvillisuuskentällä ei saa olla ojia, jotka aiheuttavat oikovirtauksia ja lisäksi se on rakennettava siten, että turvekerrosta jää alueelle vähintään 0,5 metriä. Ruokohelpi on paras vaihtoehto kasvillisuuskentälle. Kasvillisuukenttä voidaan ottaa käyttöön vasta 2 vuoden kuluttua sen perustamisesta. Tämä on otettava huomioon määräystä muutettaessa. Puhdistustehot tulisi olla kokonaistypelle vähintään 25 %, kokonaisfosforille 40 % ja kiintoaineelle 50 %. Mikäli edellä mainittuja tehoja ei saavuteta, tulee toiminnanharjoittajan esittää välittömästi suunnitelma vesienkäsittelyn tehostamiseksi. 4) Lappeenrannan kaupungin lupalautakunta on Luumäen kunnan terveydensuojeluviranomaisena todennut, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupaa koskevasta muutoshakemuksesta. Asiassa ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan vastine Hakija on vastannut Luumäen kunnan ympräistölautakunnan lausuntoon, että ruokohelpin juuriston tulee ylettyä kivennäismaahan. Tämän vuoksi sopiva turvepaksuus on noin 0,2 m. Kasvillisuuskenttää ei lannoiteta. Hakija esittää poistoprosenttien sijaan käytettäväksi lähtevän veden pitoisuuksia mg/l ja µg/l, sillä kasvillisuuskentältä lähtevän veden pitoisuus on Urpalan vedenlaadulle merkittävä tekijä. Hakija esittää kasvillisuuskentältä lähtevän veden pitoisuuksiksi: kiintoaine 8 mg/l, kokonaisfosfori 65 µg/l ja kokonaistyppi 1200 µg/l. Esitys on suhteutettu Urpalanjoen Rasasenojan yläpuolisiin pitoisuuksiin, jotka ovat esimerkiksi vuonna 2017 olleet: kiintoaine 14 mg/l, kokonaisfosfori 68 µg/l ja kokonaistyppi 1600 µg/l. Muihin lausuntoihin hakijalle ei ollut huomauttamista. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman lupapäätöksen nro 124/2012/2 perusteena olleet asiakirjat.

11 (15) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto muuttaa ympäristölupapäätöksen 124/2012/2 lupamääräyksiä 2 ja 3 seuraavasti. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä aluehallintovirastoon 27.7.2018 toimitetun hakemuksen ja hakemuksen liitteen 2 Tuotantoalueen piirustus mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätelevien patojen, laskeutusaltaiden ja kasvillisuuskentän avulla. Kasvillisuuskentän turvepaksuus tulee olla vähintään 0,2 metriä. Rakenteita ei saa kaivaa turvekerroksen alapuoliseen mineraalimaahan asti. Kasvillisuuskentällä olevat ojat on tukittava. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantaalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Kasvillisuuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Puhdistusteho % 30 30 15 Puhdistusteho lasketaan laskeutusaltaan jälkeen ennen kasvillisuuskentää ja sen jälkeen määritettyjen pitoisuuksien vuosikeskiarvoista häiriötilanteet mukaan lukien. Mikäli päästötarkkailun perusteella kasvillisuuskenttä ei täytä puhdistusvaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin kentän toimintakyvyn parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli puhdistusvaatimukset eivät seuraavanakaan vuonna täyty, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehdostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentään lupamääräyksia tai täydentää lupaa.

12 (15) 3. Kasvillisuuskenttä on perustettava vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimakseksi tulosta. Kasvillisuuskentän tulee olla hyvin kasvittunut ennen käyttöönottoa. Kasvillisuuskenttä voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan kahden vuoden kuluttua perustamisestaan. Rakentamisvaiheessa on huolehdittava siitä, ettei kiintoainetta tai ravinteita pääse huuhtoutumaan alapuoliseen vesistöön. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa KaakkoisSuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristäkeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Siihen saakka kuivatusvedet on puhdistettava kemiallisesti lupapäätöksen 124/2012/2 mukaisesti. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Lupamääräysten muutosten vuoksi aluehallintoviraston on saattanut aiemman päätöksen liitteet 2 ja 3 ajantasalle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 11.4.2005 antamassa päätöksessä nro 35/05/2. Toiminnassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Kemiallinen vesienkäsittely ei ole toiminut luvassa edellytetyllä tavalla. Kasvillisuuskentällä vesienkäsittelyn puhdistusteho paranee. Toimittaessa hakemuksen ja muutettujen lupamääräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Kun otetaan huomioon Juvainsaarensuon pohjoisosan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän hakemuksen ja muutettujen lupamääräysten mukaisesti toimittaessa aiheudu yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistystai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Hanke ei ole Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosille 2016 2021 vastainen.

13 (15) Lupamääräysten 2 ja 3 muuttamisen perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Juvainsaarensuon olosuhteissa kasvillisuuskenttä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset, minkä perusteella on annettu lupamääräykset 2 ja 3. Tuotantoalue on ollut pitkään tuotannossa, ja alueelta on päästötarkkailuaineistoa useilta vuosilta kemiallisen puhdistuksen käytön ajalta. Myös vesistötarkkailuaineistoa on saatavilla usealta vuodelta. Vesienkäsittelyyn tulevan veden laatu on vaihdellut siinä määrin, että lähtevän veden laadulle annettavat vaatimukset eivät sovellu lupamääräyksen perustaksi. Tämän vuoksi on annettu puhdistustehoa koskeva määräys, jossa on otettu huomioon kasvillisuuskentillä saavutettava realistinen puhdistusteho. Asetetulla määräyksellä voidaan varmistua, että vesienkäsittely kasvillisuuskentällä toimii edellytetyllä tavalla. Vesienkäsittelymenetelmän toimivuuteen liittyy kuitenkin edelleen epävarmuustekijöitä. Lupamääräyksen viimeisellä kappaleella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii lupamääräysten mukaisesti. Kun kasvillisuuskenttä rakennetaan lupamääräyksen 3 mukaisesti, mahdollistetaan hyvin toimiva vesienkäsittely. Aluehallintovirasto katsoo, että lupamääräyksiin 2 ja 3 tehdyt muutokset ovat Juvainsaarensuon pohjoisosan olosuhteissa riittävät takaamaan, ettei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain vastaisia seurauksia. VASTAUS LAUSUNTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA MIELIPITEISIIN Aluehallintovirasto ottaa asiassa annetut lausunnot huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta voimassaolevan luvan lupamääräyksiä noudattaen. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 70 :n 2 momentin mukaisesti on noudatettava asetusta.

14 (15) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 11, 48, 49, 51, 52, 53, 62, 70, 83, 158, 198 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 2 865 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) liitteen maksutaulukon mukaan enintään yli 10 50 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 9 550 euroa. Lupamääräyksen muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peristään maksu, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, eli 2 865 euroa PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jussila Power Oy Luumäen kunta Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Luumäen kunnan terveydensuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-14022-2018 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa- Tietopalvelussa. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Luumäen kunnan virallisella ilmoitustaululla.

15 (15) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maiju Juntunen Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 17.6.2019. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, 65101 Vaasa 029 56 42780 029 56 42760 vaasa.hao@oikeus.fi klo 8 16.15 Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Liite 2 Tuotantoalueen kartta

Liite 3 JUVAINSAARENSUON POHJOISOSAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta kemikaalien käyttömäärät poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt sadanta, haihdunta ja tuulitiedot muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu). Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Vesienkäsittelyn teho lasketaan ennen käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l.

Jälkikäyttövaiheen päästöjä tarkkaillaan em. ohjelman mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämän ajan. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.

Tämä asiakirja ESAVI/14022/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument ESAVI/14022/2018 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Helin Juha A 16.05.2019 10:28 Esittelijä Juntunen Maiju 15.05.2019 12:15