VUOSIKERTOMUS 2018
1. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Liiton 74. toimintavuosi on saatu päätökseen. Yhteistyö, tiedonvälitys ja vaikuttaminen olivat jälleen asioita, joiden ympärille toiminta keskittyi. Yhteistyö toimialan ja sidosryhmien välillä on ollut tiivistä heti alkuvuodesta lähtien, alkaen TES-neuvotteluista ja päättyen joulun yhteistyöjäsentapaamiseen. Vaikuttamisen osalta suurimmat ponnistelut koettiin tieliikennelain uudistuksen suhteen. Liittokokouksessa Tampereella painopiste oli tieliikennelain uudistuksessa ja muutosten vaikutuksesta nimenomaan renkaisiin. Samalla sivuttiin hieman tulevaisuuden autoilua ja mitä vaikutuksia se voisi tuoda tullessaan autonrengasalalle. Ainakaan toimiala ei muutoksia pääse karkuun, niistä kun näyttäisi tulevan meille, aivan kuten muillekin toimialoille, pysyvä olotila. Kehityttävä siis on, eikä pelkästään teknisesti vaan myös työnjohdollisesti. Toimialan on sopeuduttava muuttuviin standardeihin ja siihen että henkilökunnan osaamiseen on panostettava jatkuvasti, koskipa se sitten työn suorittamista tai työturvallisuutta. Usko Suomen talouteen oli alkuvuodesta vielä kohtuullisen korkealla, johtuen pitkälti viennin kasvusta, palkankorotusten maltillisuudesta ja kuluttajien uskosta talouteen. Uhkapilvet leijuivat jo taivaalla liittokokouksen korvilla, vaikka kaikki luvut näyttivätkin kasvun jatkuvan vakaana. Tuosta kasvusta ei toimiala kuitenkaan päässyt nauttimaan, vaikka renkaiden myynti hieman kasvoikin kuluneen vuoden aikana - valitettavasti vain liian vähän. Autonrengasalan työehtosopimus allekirjoitettiin heti alkuvuodesta ja samoin tehtiin myös toimihenkilöiden sopimuksen osalta. Palkkaratkaisut purkivat edes hieman painetta alati kiristyvässä kilpailussa. Valitettavaa toki oli, että toimiala vedettiin syksyllä mukaan poliittiseen työtaisteluun ylityökiellon kautta, joka ehti vaikuttaa syksyn sesongin aikana. Valtiovallan taholta tieliikenne lain kokonaisuudistus saatiin maaliin kesällä ja se hyväksyttiin 26.6. Muutokset tulevat voimaan 1.6.2020. Tämä tarkoittaa, että kalenteriin sidottu talvirengaspakko poistuu ja tilalle tulee keliin sidottu käyttöpakko. Uudistus tuo merkittäviä haasteita toimialoille varsinkin sellaisilla alueilla, jossa talvikelien tulo venyy yleensä joulukuun puolelle. Pahimmassa tapauksessa joulun liikenteessä osa autoilijoista on tienpäällä kesärenkailla. Omat haasteensa aiheuttaa myös käyttöpakon valvonta ja se millaiselle alueelle se kullakin hetkellä ulottuu. Toiveissa on, että tulkintojen selvennetään ennen lain voimaantuloa. Rengasratsia toteutettiin jälleen tänä vuonna turvallisuuskampanjan muodossa, joka tarkoitti, että koko toimiala mobilisoitiin teiden varsille mittaamaan renkaiden kulutuspintoja yhdessä poliisin ja Liikenneturvan kanssa. Kampanja tavoitteena on sen alusta asti ollut valistaa autoilijoita vesikelin riskeistä ja kulutuspinnan vaikutuksesta vesikelillä ajettaessa. Valistusta ja tiedottamista tehdään toki muulloinkin kuin vain rengasratsian yhteydessä, mikä on nähtävissä kausitiedotteissa sekä erilaisiin tilaisuuksiin tuottamassamme materiaalissa. Keväällä Liikenneturvan tiedotusalan neuvottelukunta myönsi Autonrengasliitolle tiedotuspalkinnon aktiivisesta kampanjoinnista ja viestinnästä renkaiden turvallisuusmerkityksen puolesta. Toimiala voi siis olla ylpeä tehdystä työstä! Turvallisemman liikkumisen puolesta Jarmo Nuora Jarmo Nuora 2. AUTONRENGASLIITTO RY Autonrengasliitto ry:n tehtävänä on rengasliikkeiden ja rengaspinnoitusyritysten elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvonta. Autonrengasliitto ry on Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsen (Palta) ja kuuluu sitä kautta Elinkeinoelämän keskusliittoon (EK). Autonrengasliitto on jäsenenä Liikenneturvassa ja omistaa palveluyhtiö ARL-palvelu Oy:n, joka on osakkaana Suomen Rengaskierrätys Oy:ssä. Kansainväliset yhteytensä liitto hoitaa ensisijassa pohjoismaiden rengasalan järjestöjen Nordiska Däckrådetin, eurooppalaisen toimialajärjestön Bipaverin (International Federation of National Associations of Tyre Specialists and Retreaders) sekä pohjoismaiden rengasalan teknisen järjestön STRO:n (The Scandinavian Tire & Rim Organization) kautta. Autonrengasliiton jäsenyritykset harjoittavat renkaiden ja vanteiden vähittäis- ja tukkukauppaa, tarvikekauppaa, renkaiden pinnoitus-, huolto-, korjaus- ja asennustoimintaa sekä renkaiden vientiä ja tuontia. 1
3. HALLINTO 3.1. Hallitus Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Jarmo Nuora Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Carl Segercrantz Jäsenet Toimitusjohtaja Sami Horto Toimitusjohtaja Juhani Huhtanen Toimitusjohtaja Roope Kemppainen Toimitusjohtaja Timo Kärkkäinen Toimitusjohtaja Jyrki Larvanto Toimitusjohtaja Hannu Lintala Toimitusjohtaja Pentti Määttä Toimitusjohtaja Johanna Rantala Toimitusjohtaja Ville Ruokanen Toimitusjohtaja Jari Silfverberg Toimitusjohtaja Teemu Tuuri Toimitusjohtaja Teija Vekka-Pirhonen Hallitus kokoontui kertomusvuonna yhteensä 7 kertaa. 3.2. Toiminnantarkastajat Varsinaisiksi toiminnantarkastajiksi tarkastamaan vuoden 2018 tilejä ja hallintoa valittiin liittokokouksessa Lotta Willberg ja Ben Wickström sekä varatoiminnantarkastajiksi Timo Laukkanen ja Juha Vesikko. 3.3. Liiton edustus eräissä elimissä Suomen Rengaskierrätys Oy, hallitus Jarmo Nuora varapuheenjohtaja Jari Silfverberg jäsen Johanna Rantala varajäsen Teija Vekka-Pirhonen varajäsen ARL-palvelu Oy, hallitus Pentti Määttä Juhani Huhtanen Timo Kärkkäinen Johanna Rantala Teija Vekka-Pirhonen puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen Elinkeinoelämän keskusliitto EK, edustajisto Jarmo Nuora jäsen Kumi- ja autonrengasalan työalatoimikunta Erkki Salmivalli jäsen Satu von Bagh (1.8. saakka) jäsen Nordiska Däckrådet Carl Segercrantz Östen Brännäs BIPAVER Jukka Lankolainen 3.4. Liittokokous 17.3.2018 jäsen jäsen puheenjohtaja Liittokokous pidettiin 17.3.2018 klo 11.00 Scandic Rosendahlissa Tampereella. Kokouksessa oli edustettuna 14 jäsenyritystä ja 3 yhteistyöjäsenyritystä. Liittokokouksessa oli yhteensä 23 henkilöä. Liittokokouspäivän eri tilaisuuksiin osallistui yhteensä 88 henkilöä. Kokouksessa esitettiin vuosikertomus, vahvistettiin tilinpäätös 31.12.2017 ja myönnettiin tilivelvollisille vastuuvapaus kyseiseltä tilikaudelta. Jäsenmaksut säilyivät ennallaan. Talousarvio ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin sellaisenaan. Kokouksen puheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja Jarmo Nuora. Liiton puheenjohtajaksi liittokokousten väliseksi kaksivuotiskaudeksi 2018 2020 valittiin yksimielisesti toimitusjohtaja Jarmo Nuora Rengasnuora Oy:stä. Uudeksi jäseneksi hallitukseen valittiin toimitusjohtaja Hannu Lintala Seinäjoen Rengaskeskus Oy:stä. Liittokokouksen jälkeen pidettiin hallituksen järjestäytymiskokous, jossa liiton varapuheenjohtajaksi valittiin Carl Segercrantz. Lisäksi kokouksessa päätettiin hallitustyön organisoinnista. 3.5. Seminaari Menestyvä asiantuntijaliike Liittokokouksen jälkeen pidettiin klo 13.00 alkaen seminaari teemalla Menestyvä asiantuntijaliike. Avauspuheenvuorossaan liiton puheenjohtaja Jarmo Nuora käsitteli liiton organisaatiota 2018, myynti- ja pinnoitustilastojen sekä pinnoitusten keskihintaindeksin ja rengashintaindeksin kehityslukuja. Manager SRA Jarmo Sunnari Nokian Renkaat Oyj:stä käsitteli hallituksen 23.11.2017 antamaa esitystä tieliikennelain kokonaisuudistukseksi renkaiden käyttösäännösehdotuksien osalta otsikolla Tieliikennelain kokonaisuudistuksen vaikutus renkaisiin. Kehityspäällikkö Pekka Alanko Diagno Finland Oy:stä luennoi ajoneuvoteknisistä muutoksista otsikolla Ajoneuvotekniset muutokset ja niiden vaikutus. Ekonomisti Jouni Vihmo Palvelualojen työnantajat PALTA ry:stä käsitteli talouskysymyksiä otsikolla Suomen talouden kehityslukuja ja kampanjapäällikkö Hannu Lintala Seinäjoen Rengaskeskus Oy:stä rengasratsiakampanjaa otsikolla Rengasratsia 2017 ja 2018. 2
3.6. Liiton organisaatio 2018 Liiton toiminta on vuodesta 1993 perustunut liiton hallituksessa 18.11.1992 tehtyihin linjauksiin. Silloin päätetty toimintatapa on mm. merkinnyt, että hallituksen jäsenet ovat osallistuneet yhdessä liiton toimiston kanssa operatiiviseen edunvalvontatoimintaan sekä sitä, että järjestötyö ja yritysten väliset intressiristiriidat on pidetty erillään toisistaan. Tätä toimintatapaa on jatkettu. Liiton hallitus työskenteli kertomusvuonna puheenjohtaja Jarmo Nuoran johdolla kolmessa päätyöryhmässä; jäsenistö, rengasmarkkinat (elinkeinopoliittinen edunvalvonta) ja työmarkkinat (työmarkkinapoliittinen edunvalvonta). Työryhmiin kuului myös hallituksen ulkopuolisia henkilöitä. Jäsenistö -työryhmän puheenjohtajana toimi Pentti Määttä ja sen jäseninä olivat Juhani Huhtanen, Timo Kärkkäinen, Teija Vekka-Pirhonen ja Johanna Rantala. Työryhmän vastuualueeseen kuului myös ARL - palvelu Oy:n hallinto. Yhtiön toimitusjohtaja on Östen Brännäs. Jari Silfverberg toimi rengasmarkkinat -työryhmän puheenjohtajana. Työryhmän jäseninä Roope Kemppainen, Jyrki Larvanto, Hannu Lintala (Rengasratsia), Jukka Lankolainen (pinnoitus, Bipaver) ja Juha Mustakangas (tekniset asiat). Työmarkkinat -työryhmän puheenjohtajana oli Carl Segercrantz. Jäseninä olivat Sami Horto, Teemu Tuuri, Ville Ruokanen ja Erkki Salmivalli (työturvallisuus). Jukka Lankolainen, Erkki Salmivalli ja Juha Mustakangas eivät olleet hallituksen jäseniä. He osallistuivat omien vastuualueidensa asioiden käsittelyyn. Organisaatioon kuuluivat lisäksi pinnoitus- ja koulutustyöryhmät. Pinnoitustyöryhmään kuuluivat Roope Kemppainen, Kari Hyppönen, Markku Haavisto, Jukka Lankolainen ja Teppo Vekka. Koulutustyöryhmään Petri Asikainen, Jarmo Nuora, Heli Kangasniemi, Sami Horto, Mikko Huhtala ja Timo Kärkkäinen. Liiton asiamiehenä toimi varatuomari Östen Brännäs ja assistenttina Niina Korpi. Työehtokysymyksiä asiamiehen ohella on hoitanut varatuomari Antti Kujala ja liiton hallintoasioita hoiti Auli Havas. Balance-Team Oy on vastannut taloushallinnosta, jota on hoitanut Laura Kaihua-McEwan. 3.7. Jäsenistö, työmarkkinat, rengasmarkkinat Jäsenistö-, työmarkkinat- ja rengasmarkkinat - työryhmien vastuualueet: Jäsenistö Jäsenhankinta, vuosikokous, kumppanuusfoorumi ja sidosryhmäsuhteet; Talous ja ARL - palvelu Oy, järjestöasiat ja kehitysohjelma; Viestintä, rengasfoorumi, kotisivut ja asiantuntijafoorumi, asiakirjat; ARL - brändi, asiantuntijaliikkeet, kuluttajatutkimus, Nordiska Däckrådet; Työmarkkinat Työnantaja-asiat ja työnormit, työvoima-asiat, palkkaus ja palkkatilastot; Työsuhde- ja työehtosopimusasiat, asiakirjamallit ja lomakkeet; Ammatillinen koulutus, koulutustyöryhmä ja opettajafoorumi; Työturvallisuus, rengasturvallisuuskorttikoulutus ja kehitysohjelma; Rengasmarkkinat Elinkeinoasiat, ajoneuvo- ja rengasnormit, markkinatilastot, lausunnot; Rengasratsia, kesärengastutkimus sekä muut kampanjat ja tutkimukset; Pinnoitus, pinnoitustyöryhmä, Bipaver, ympäristöasiat ja julkaisutoiminta; Tekniset asiat, tekninen foorumi, STRO ja kehitysohjelma; Liiton toiminnan tavoitetila vuonna 2018 Jäsenten yhteistoimintaa ja toimintaedellytyksiä on kehitetty työnantaja- ja elinkeinoasioissa; Liitolla ja toimialalla on painoarvoa kansallisesti ja kansainvälisesti; Asiantuntijaliikkeen toimintamalli on käytössä; Rengasalan erikoisliikkeiden markkinaosuuden säilyttäminen; Ammattia ja osaamista arvostetaan sisäisesti ja ulkoisesti; Liikenneturvallisuutta on edistetty tiedotus- ja turvallisuuskampanjoiden avulla; Palvelu- ja tuotantotoiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset työehdot työehtosopimuksissa; Työturvallisuustaso on nostettu jäsenyrityksissä; 3.8. Palvelualojen työnantajat PALTA ry Autonrengasliitto ry:n jäsenet ovat myös Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäseniä. Palta on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toiseksi suurin jäsenliitto. Paltan jäsenistöön kuuluu noin 1900 yritystä ja yhteisöä ja niiden palveluksessa työskentelee noin 200 000 henkilöä. Palta on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Työmarkkinat yksikköä johtaa liiton toimitusjohtaja Tuomas Aarto. Paltan solmimat 150 työehtosopimusta on jaettu neljään toimialaryhmään, jotka ovat logistiikkapalvelut, viestintä-, kulttuuri- ja tekniset palvelut, yritys- ja asiantuntijapalvelut sekä finanssi- ja erityispalvelut. Autonrengasliitto ry:n jäsenyritykset kuuluvat logistiikan toimialaryhmään, jota johtaa apulaisjohtaja Kaj Schmidt. 4. JÄSENISTÖ -TYÖRYHMÄ Jäsenistö -työryhmän vastuualueeseen kuuluvat mm. jäsenistöön, talouteen, viestintään ja kuluttaja-asioihin liittyvät kysymykset. Työryhmän puheenjohtajana oli toimitusjohtaja Pentti Määttä. 3
Tilaisuudessa käsiteltiin renkaiden myynti- ja hintakehitystietoihin, suhdannekatsaukseen, Bipaver - järjestöön, ajankohtaisiin pinnoitus- ja rengaskierrätysasioihin sekä Rengasratsia 2018 ja 2019 - kampanjoihin liittyviä kysymyksiä. Pentti Määttä 4.1. Rengasalan etujärjestö Autonrengasliiton tarkoituksena on parantaa jäsentensä elinkeinopoliittisia toimintaedellytyksiä, valvoa jäsentensä etuja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa. Autonrengasliiton elinkeinopoliittisena tehtävänä on edistää rengasliikkeiden ja rengaspinnoitusyritysten toimintaedellytyksiä vaikuttamalla lainsäädäntöön ja määräyksiin, edistämällä yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta, nostamalla alan arvostusta ja tuottamalla jäsenille välineitä toiminnan kehittämiseen. Lisäksi liitto edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa. Autonrengasliiton työmarkkinapoliittisena tehtävänä on työrauhan turvaaminen rengasalalla. Se solmii alan työehtosopimuksen ja pyrkii luomaan palvelu- ja tuotantotoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia työsuhteen ehtoja, edistämään paikallista sopimustoimintaa ja toimialan ammatillista koulutusta sekä nostamaan työturvallisuustasoa jäsenyrityksissä. Liitto tukee jäseniään työtaistelun uhatessa ja sen kestäessä. 4.2. Varsinaiset jäsenet Liiton jäsenyritysten lukumäärä 31.12.2018 oli 63 ja toimipaikkojen lukumäärä 235. Jäsenyritykset edustavat yli 70 % Suomen rengasmarkkinoista ja niiden palveluksessa oli vuonna 2018 noin 1 600 henkilöä. Jäseneksi on kertomusvuoden aikana liittynyt Särkisalmen Rengas Putkinen Oy. Kertomusvuoden aikana on kartoitettu jäsenpotentiaalia ja luotu yhteyksiä jäsenehdokkaisiin rengasalan järjestäytymisasteen nostamiseksi. Lisäksi tavoitteena on ollut tiivistää jäsenten ja liiton välisiä yhteyksiä sekä edistää liiton jäsenten välistä yhteistoimintaa. 4.3. Yhteistyöjäsenet Liiton toimintaa tukee merkittävästi alaa lähellä oleva yhteistyöjäsenistö. Yhteistyöjäsenten lukumäärä oli 31.12.2018 yhteensä 31. Yhteistyöjäseniksi liittyivät Ham-Re Oy, RengasDuo Oy ja Diagno Finland Oy. Kumppanuusfoorumi Perinteinen liiton hallituksen ja yhteistyöjäsenten välinen yhteistapaaminen, kumppanuusfoorumi, pidettiin Helsingissä 11.12.2018. Osanottajia oli 45 henkilöä. 4.4. Kunniajäsenet ja ansiomerkit Hallitus kutsui Markku Haaviston liiton kunniajäseneksi. Hallitus myönsi kultaiset ansiomerkit Kari Järvelle, Jukka Kärnälle ja Jari Silferbergille sekä hopeiset ansiomerkit Valentina Ahlavuolle, Juhani Huhtaselle, Hannu Lintalalle ja Carl Segercrantzille. Kunniajäsenet: Erkki Ahlavuo, Markku Haavisto, Olavi Kaisla, Seppo Kupi, Risto Keskiruokanen, Hanna Maja, Pentti Repo, Mauri Steiner, Veikko Keskiruokanen ( ), Heikki Helenius ( ), Jukka Lujala ( ) ja Lauri Räsänen ( ). Kultaiset ansiomerkit: Erkki Ahlavuo, Jari Asikainen, Alexej von Bagh, Hroar Braathen (Norja), Östen Brännäs, Hans Claeson (Ruotsi), Jonas Fodstad, Sven-Erik Fritz (Ruotsi), Juha Granberg, Markku Haavisto, Mikko Huhtala, Kari Järvi, Matti Järvinen, Olavi Kaisla, Roope Kemppainen, Timo Keskinen, Kalle Keränen, Risto Keskiruokanen, Christina Kittelä, Ari Korhonen, Seppo Kupi, Jukka Kärnä, Seppo Lahdelma, Jukka Lankolainen, Kaarlo Lassila, Juhani Lintala, Pertti Luntiala, Hanna Maja, Kirsi Martikainen, Pauli Mikkola, Pekka Mikkonen, Marko Mäkelä, Pentti Määttä, Jarmo Nuora, Marja Ojala, Esa Pirhonen, Pentti Rantala, Johanna Rantala, Pentti Repo, Pekka Ruokanen, Tuomo Räsänen, Erkki Salmivalli, Jari Silfverberg, Torben Skovgaard (Tanska), Ari Steiner, Mauri Steiner, Seppo Wallenius, Raine Wikberg, Ben Wickström, Heikki Helenius ( ), Reijo Honkala ( ), Veikko Keskiruokanen ( ), Jukka Lujala ( ), Lauri Räsänen ( ) ja Harry Sjöberg ( ). Hopeiset ansiomerkit: Isto Aaltonen, Valentina Ahlavuo, Petri Asikainen, Satu von Bagh, Harri Elo, Anna Forsman, Sami Hagelberg, Markku Haikala, Keijo Hatakka, Pertti Heikkilä, Erkki Heinonen, Erkki Heinonen (TTK) Jari Havelin, Göran Hilli, Jari Hettula, Sami Horto, Juhani Huhtanen, Paavo Häyhä, Tapani Ihalainen, Raimo Iivanainen, Kari Järvi, Marco Kaarre, Tero Kaarre, Heli Kangasniemi, Matti Koivusaari, Niina Korpi, Lauri Koskimäki, Timo Kärkkäinen, Jouko Lahti, Jyrki Larvanto, Pauli Liimatainen, Jari Lindeman, Paul Lindfors, Toni Lindfors, Hannu Lintala, Teuvo Littu, Hannu Mettälä, Jouko Muhli, Juha Mustakangas, Timo Myllymaa, Pekka Mäkinen, Kai Niemi, Timo Niinioja, Mika Nyberg, Kare Ojaniemi, Simo Pirttimäki, Markku Rajala, Timo Repo, Jukka Rinne, Conny Rundberg, Markku Ruokanen, Ville Ruokanen, Markku Salama, Sauli Saari, Paavo Salo, Mika Savolainen, Carl Segercrantz, Kimmo Siirtola, Esa Suhonen, Timo Suni, Pasi Toppinen, Jouko Toivonen, Risto Tuominen, Teemu Tuuri, Jukka Vaara, Juha Valtonen, Teppo Vekka, Kari Vuokko, Matti Kupiainen ( ), Juhani Kyrklund ( ) ja Juha Siltala ( ). 4
4.5. Yrityshuomioinnit Liiton hallitus aloitti 15.3.2014 uuden perinteen huomioimalla yrityksiä, jotka ovat olleet liiton jäseninä yli 25 vuotta. Yrityshuomion sai 17.3.2018 Retrorenkaat Ky (liittymisvuosi 1993). Yritykselle luovutettiin rengasrautataulu. Seuraavat yritykset ovat saaneet yrityshuomion yli 25 vuotisesta jäsenyydestään: Kantolan Rengas Oy (1944, liittymisvuosi), Vianor Oy (Isko Oy, 1944), Lapin Kumi Oy (1949), Lujakumi Oy (1963), Korja-Kumi Oy (1963), Oriveden Kumi-korjaamo Ky (1969), Virtain Kumikorjaamo Ky (1971), Vuoksen Kumi Oy (1972), Pohjolan Rengas Oy (1973), Suomen Euromaster Oy (1974), Koivusaari Oy (1974), Kumi- ja lasihuolto Hannu Potinkara (1977), Rengasmesta Oy (1985), Rengastoppi Oy (1992), Rollic Ab (1989), Retrorenkaat Ky (1993), Seinäjoen Rengaskeskus Oy (1992) Teräs-Rengas Oy (1990), Ässä-Rengas Oy (1990) ja Ab Däck-Rengas P. Lindfors Oy (1991). 4.6. Jäsentiedottaminen ja liiton kotisivut Jäsenille ja yhteistyöjäsenille lähetettiin kertomusvuoden aikana 15 jäsentiedotetta. Kertomusvuoden aikana on avattu uudistetut ja modernisoidut liiton kotisivut. Uudistustyön on tehnyt Päivi Rytivaara Netox Oy:stä. Verkkosivujen uudistamisen yhteydessä on kehitetty kotisivujen suomen-, ruotsin- ja englanninkielisten osioiden sekä asiantuntijafoorumin (jäsensivujen) sisältöä. Rengastieto-osiota on laajennettu ja kuluttajille suunnattua informaatiota on lisätty. 4.7. Kausitiedotteet Kertomusvuonna julkaistiin 5 kausitiedotetta. Talvilomatiedote Tarkista renkaiden kunto talvilomalle julkaistiin 14.2.2018. Kesärengastiedote Älä hötkyile renkaanvaihdossa" julkaistiin 4.4.2018 ja kesälomatiedote Karkeat tienpinnat kuluttavat renkaita 20.6.2018. Talvirengastiedote Talvirengaspakko muuttuu keliperusteiseksi 2020 julkistettiin 18.10.2018 ja kausitiedote talvirengaspakosta "Talvirenkaita käytettävä 1.12. alkaen kelistä riippumatta 27.11.2018. Talvilomatiedotteessa käsitellään talvirenkaiden vähintään 5 millimetrin urasyvyyden turvasuositusta, renkaiden ilmanpaineiden liikenneturvallisuusmerkitystä ja rengasriskejä vaikeissa keliolosuhteissa. Kesälomatiedotteessa korostetaan keskeisesti kesärenkaiden vähintään 4 millimetrin urasyvyyssuositusta ja renkaiden ilmanpaineiden liikenneturvallisuusmerkitystä. 4.8. Renkaan urasyvyyden turvasuositukset Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 millin urasyvyyttä, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään 4 milliä. Mikäli urasyvyys on alle suosituksen, on syytä harkita renkaiden uusimista tai noudattaa sadekelillä erityistä varovaisuutta. Talvirenkailta lainsäätäjä vaatii vähintään 3 millin urasyvyyttä, mutta turvasuositus vaativilla talvikeleillä on vähintään 5 milliä. Mikäli urasyvyys on alle suosituksen, on niin ikään syytä harkita renkaiden uusimista tai noudattaa vaativilla talvikeleillä erityistä varovaisuutta. Liiton turvasuositukset eivät siis tarkoita, että rengas on elinkaarensa lopussa, jos kesärenkaan urasyvyys alittaa 4 mm tai talvirenkaan osalta 5 mm. 4.9. Rengasalan asiantuntijaliike Autonrengasliiton jäsenliikkeen seinäkilpi uudistettiin kertomusvuoden aikana. Uusi seinäkilpi on samankokoinen kuin edellinen kilpi. Seinäkilvessä on Autonrengasliiton suomenkielinen logo ja sen alla on Rengasasiantuntija Däckspecialist. Tarkoitus on, että kilpi kiinnitetään jäsenliikkeen sisäänkäynnin yhteyteen. Kilven teki Somistamo Nousiainen Oy. 4.10. Rengasalan tekninen foorumi 2018 Rengasalan teknisen foorumin asialistalla olivat renkaiden käyttösäännökset osana tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistusta. Uusi tieliikennelaki (729/2018) Uusi tieliikennelaki (729/2018) ja siihen liittyvät lait hyväksyttiin 26.6.2018 ja vahvistettiin 10.8.2018. Laki tulee voimaan 1.6.2020. Uuden tieliikennelain säännösten tulkinnassa saa tulkinta-apua hallituksen esityksestä 23.11.2017 (HE 180/2017). Uusi tieliikennelaki merkitsee, että tieliikennelainsäädäntöä on kokonaisuudessaan uuden lainsäädännön seurauksena uudistettu. Uusi tieliikennelaki kokoaa yhteen tieliikenteessä käyttäytymistä koskevan lainsäädännön. Renkaiden käyttöä koskevat säännökset on siirretty ajoneuvojen käytöstä tiellä annetusta asetuksesta uuteen tieliikennelakiin. Renkaiden käyttöä koskevat säännökset on uudistettu pääosin talvikäyttöön tarkoitettuja renkaita koskevilta osin. Uuden lainsäädännön seurauksena muuttuu kiinteä kalenteriin sidottu talvirengaspakko keliperusteiseksi jos sää tai keli sitä edellyttää. Muutos koskee sekä kevyttä että raskasta kalustoa ajanjaksolla marras- maaliskuu. Henkilö- ja pakettiautojen on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 mm. Kuorma-autossa, linja-autossa ja kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnin henkilö- tai erikoisautossa sekä sellaisessa traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, on käytettävä vetävillä akseleilla, lukuun ottamatta ohjaavia vetäviä akseleita, talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 5,0 millimetriä. Muilla akseleilla sekä mainitulla ajoneuvolla vedettävän perävaunun ja hinattavan laitteen kaikilla akseleilla on tällöin käytettävä renkaita, joiden kulutuspinnan pääurien sy- 5
vyys on vähintään 3,0 millimetriä. Näiden ei tarvitse olla talvirenkaita. Rengasalan teknisen foorumin puheenjohtajana toimi Juha Mustakangas edustaen Autonrengasliitto ry:tä ja jäseninä olivat Kai Niemi Bridgestone Finland Oy:stä, Raine Ristola Continental Rengas Oy:stä, Matti Morri Nokian Renkaat Oyj:stä (kevyt kalusto), Teppo Siltanen Nokian Renkaat Oyj:stä (raskas kalusto), Per-Åke Furubacka, Mika Nurmi (1.12. alkaen) Goodyear Dunlop Tires Finland Oy:stä, Jukka Rinne Oy Suomen Michelin Ab:stä ja Jukka Lankolainen edustaen Autonrengasliitto ry:tä. 4.11. Kuluttajatutkimus 2018 Kuluttajatutkimuksessa 2018 selvitettiin autoilevien taloudessaan rengasasioista vastaavien suomalaisten kuluttajien näkemyksiä autonrenkaiden ostamisesta, rengasliikkeistä ja rengastietämyksestä. Kuluttajatutkimuksen 2018 tuloksia käsiteltiin jäsentiedotteessa 20.12.2018. Vastaava kuluttajatutkimus on tehty vuosina 2014 ja 2016. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland Oy. Tiedot kerättiin webkyselynä 4. 15.5.2018 YouGov Groupin kuluttajapaneelissa. Paneeliin kuuluu noin 20 000 suomalaista. Tutkimukseen vastasi 1 090 autoilevaa rengasasioista vastaavaa suomalaista. Kuluttajatutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa seurantatietoa renkaiden ostoprosessiin vaikuttavista tekijöistä, rengasliikkeiden imagosta sekä kuluttajien asiakastyytyväisyydestä. Tutkimuksessa kartoitettiin kuluttajien tietämystä ja mielipiteitä liikenneturvallisuudesta. Lisäksi mitattiin rengasratsiakampanjoiden tunnettuutta kuluttajan näkökulmasta. Kuluttajatutkimuksen 2018 keskeiset huomiot: Renkaiden ostaminen Ostokäyttäytymisen perusteella suurin kuluttajaryhmä (2018: 36 %; 2016: 37 %; 2014: 34 %) ovat ne, jotka pitävät hintaa tärkeimpänä tekijänä ja vertailee merkkien ja liikkeiden hintoja ennen ostopäätöksen tekemistä. Lähes yhtä suuri kuluttajaryhmä (2018: 31 %; 2016: 33 %; 2014: 35 %) ovat ne, jotka valitsevat renkaat painottaen ennen kaikkea laatu- ja turvallisuustekijöitä. Siihen ryhmään, joka ostaa renkaat aina samasta liikkeestä luottaen liikkeen tai myyjän ammattitaitoon kuuluu 12 prosenttia (2016: 11 %; 2014: 12 %). Siihen kuluttajaryhmään, joka pitää kaikkein tärkeimpänä tekijänä renkaiden oston vaivattomuutta ja sitä, että renkaiden vaihto onnistuu haluttuna aikana, kuuluu 14 prosenttia (2016: 12 %; 2014: 12 %). Siihen joukkoon, joka valitsee renkaat ensisijaisesti merkin perusteella, katsoo kuuluvansa vain 6 prosenttia vastaajista (2016: 6 %; 2014: 4 %). Selvästi yli puolet vastaajista 60 prosenttia (2016: 61 %; 2014 63 %) pitää renkaiden hankintaa enemmänkin välttämättömänä toimenpiteenä. 37 prosenttia (2016: 38 %; 2014: 36 %) kokee olevansa kiinnostuneita renkaiden ostosta, eri rengasmerkeistä ja niiden ominaisuuksista. Rengasliikkeiden internetsivut nousevat nyt niukasti tärkeimmäksi tiedonsaantikanavaksi autonrenkaiden ostopäätöstä tehdessä (2018: 46 %; 2016: 42 %). Autoalan lehtien rengastestit ovat lähes yhtä tärkeä kanava ostopäätöstä tehdessä (2018: 45 %; 2016: 46 %). Rengasmerkin valintaan vaikuttaa erityisesti hyvät kokemukset kyseisestä merkistä (2018: 36 %; 2016: 32 %), mutta myös edullinen hinta (2018: 33 %; 2016: 29 %) ja laatu (2018: 29 %; 2016: 28 %). Myyjän suosittelu ratkaisi merkin valinnan 17 prosentilla (2016: 20 %). Rengasliikkeet Selkeä hintojen esittäminen ja hyvä / asiantunteva palvelu nousevat edelleen tärkeimmiksi tekijöiksi rengasliikettä valittaessa. Puolet on ostanut renkaansa autonrenkaiden erikoisliikkeestä siten, että on käynyt itse liikkeessä paikan päällä, ostanut renkaat ja asennuttanut ne liikkeessä. Itsenäiseltä autokorjaamolta renkaansa on ostanut 12 % ja autoliikkeestä 10 %. Autonrenkaisen erikoisliike on myös suositelluin ostopaikka. Edullinen hinta on keskeisin syy valita liike, josta renkaat on ostettu. Myös sopiva sijainti ja hyvät aikaisemmat kokemukset nousevat syynä esiin. 90 prosenttia (2016: 86 %; 2014: 84 %) vastaajista olisi kokemustensa perusteella ehdottomasti tai todennäköisesti valmis suosittelemaan käyttämäänsä autonrenkaiden erikoisliikettä renkaiden ostopaikkana. Lähes yhtä suuri osa 84 prosenttia (2016: 83 %; 2014: 79 %) ostaisi varmasti tai todennäköisesti uudelleen renkaat samasta autonrengasalan erikoisliikkeestä. 37 % (2016: 40%) kivijalkamyymälästä renkaansa ostaneista asiakkaista ei ollut etukäteen yhteydessä liikkeeseen. Etukäteen liikkeeseen yhteydessä olleista useimmiten yhteydessä oltiin oltu puhelimitse (2018: 61 %; 2016: 56 %). Joka kuudes (2018: 16 %; 2016: 18 %) kävi aiemmin muissa liikkeissä ennen renkaiden ostoa. Edullisempi hinta kuitenkin ohjasi käyttämään sitä liikettä, josta osti renkaat. 58 % päätti itse rengasmerkin ja 38 % valitsi rengasmerkin myyjän suosituksen perusteella. Liikkeiden yhteystietoja haetaan Googlella, mutta myös suoraan liikkeen nettisivuilta. Asiantunteva, nopea ja kohtelias palvelu liitetään siihen kivijalkaliikkeeseen, josta viimeksi ostettiin renkaat. 6
Aurauskulmien tarkastusta/säätöä oltaisiin luetelluista palveluista kiinnostuneimpia saamaan rengasliikkeistä, näin vastaa 42 % (2016: 41 %). Rengashotelli kiinnostaisi kolmasosaa vastaajista (2018: 34 %; 2016: 32 %). Rengastietoisuus Etenkin vesiliirron vaara liitetään huonoilla kesärenkailla ajamisen (2018: 85 %; 2016: 86 %; 2014: 89 %). Kesärenkaiden minimiurasyvyyden 1,6 mm tietää 36 % (2016: 35 %; 2014: 38 %). Talvirenkaiden minimisyvyyden 3,0 mm tietää 27 % (2016: 29 %; 2014: 31 %). 30 % (2016: 25 %) sanoo kesärenkaiden turvallisen urasyvyyden olevan ainakin 4 mm tai enemmän. 46 % (2016: 44 %) kulutti vanhat renkaat aivan loppuun (lain vaatimalle minimitasolle) ennen uusien hankkimista. Neljä kymmenestä myös aikoo kuluttaa uudet renkaansa aivan loppuun ennen niiden uusimista. Verrattuna vuoteen 2014 ja 2016 luvut ovat samalla tasolla. 61 % (2016: 60 %) tarkistaa renkaidensa urasyvyyden vain keväällä ja syksyllä renkaanvaihdon yhteydessä. 5 % (2016: 7 %) ei tarkista urasyvyyttä koskaan. Asiantuntijaa urasyvyyden tarkastamisessa käyttää 13 % (2016: 17 %; 2014: 12 %), muuten urasyvyys tarkistetaan itse esim. 2 kolikon avulla, silmämääräisesti tai urasyvyysmittarilla. Renkaan vaihto Vastaajista 45 prosenttia (2016: 42 %; 2014: 49 %) vaihtaa itse renkaat autoonsa. Vastaajista 18 prosenttia (2016: 19 %; 2014: 17 %) teettää renkaiden vaihdon perhepiirissä tai tuttavan avustuksella. Ammattilaisten palveluja renkaanvaihdossa käyttää 36 prosenttia vastaajista (2016: 37 %; 2014: 32 %). Niistä, jotka eivät vaihda renkaita itse, teettää 54 prosenttia (2016: 62 %; 2014: 64 %) renkaiden vaihdon rengasliikkeessä. Huoltokorjaamolla rengasvaihdon teettää 27 prosenttia (2016: 21 %; 2014: 20 %) ja autoliikkeessä 9 prosenttia (2016: 8 %; 2014: 9 %). Rengasratsia Kuluttajatutkimuksessa selvitettiin myös rengasratsiakampanjan tunnettuutta. Vastaajista 55 prosenttia (2016: 61 %; 2014: 64 %) sanoi muistavansa rengasratsian. Kuluttajat suhtautuivat erittäin myönteisesti kampanjaan. Vastaajista 84 prosenttia (2016: 86 %; 2014: 84 %) pitää rengasratsiaa erittäin tai melko hyödyllisenä ajoturvallisuuden edistäjänä. Vain 5 prosenttia (2016: 5 %; 2014: 6 %) vastaajista kokee kampanjan melko tai täysin hyödyttömäksi. Markkinaosuus Liiton toiminnassa on linjattu erääksi tärkeäksi tavoitteeksi erikoisliikkeiden markkinaosuuden säilyttäminen. Kuluttajatutkimuksen mukaan 46 % vastaajista hankkii renkaat erikoisliikkeestä. Kuluttajatutkimuksissa 2016, 2014 ja 2000 olivat vastaavat prosenttiosuudet 51, 60 ja 70. Kuluttajatutkimuksessa 2018 hankki 12 prosenttia renkaat verkkokaupasta, kun vastaava prosenttiosuus kuluttajatutkimuksessa 2016 oli 10 ja kuluttajatutkimuksessa 2014 oli 5. 4 prosenttia (2016: 3 %) hankki renkaat autonrenkaiden verkkokaupasta ja teetti renkaan vaihdon kyseisessä liikkeessä. 8 prosenttia (2016: 7 %) hankki renkaat autonrenkaiden verkkokaupasta ja teetti renkaan vaihdon muualla. Keskeinen haaste jäsenkunnalle on markkinaosuuden säilyttäminen alati kiristyvässä kilpailussa. Tämä ei onnistu, ellei jäsenliikkeet jatkuvasti panosta liiketoiminnan, palvelun ja henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen. 4.12. Tiedotuspalkinto 24.4.2018 Liikenneturvan tiedotusalan neuvottelukunta myönsi 24.4.2018 Autonrengasliitolle tiedotuspalkinnon hyvästä viestinnästä. Tiedotuspalkinto myönnetään viestinnälliselle teolle, jonka tavoitteena on liikenneturvallisuuden lisääminen tai toimiminen muutoin liikenteen hyväksi siten, että liikenneilmapiiri tai liikennekäyttäytyminen paranevat. Tiedotuspalkinto voidaan jakaa yksittäiselle henkilölle tai yhteisölle. Tiedotuspalkinnon myöntämisperusteissa todetaan mm.: Autonrengasliitto ry on aktiivisesti ja onnistuneesti kampanjoinut ja viestinyt renkaiden kunnon merkityksestä liikenneturvallisuudelle. Rengasratsioiden yhteydessä liitto kerää renkaiden kunnosta dataa, jota se jakaa median käyttöön. Renkaiden turvallisuuteen liittyvät viestit pääsevät mediassa hyvin esiin. Ratsaa renkaasi ajoissa. Tällä kehotuksella Autonrengasliitto yhteistyössä poliisin ja Liikenneturvan kanssa on kiinnittänyt huomiota paitsi renkaiden urasyvyyteen, myös rengaspaineisiin ja niiden säännölliseen tarkastamisen tärkeyteen. Renkaat ovat vuosittain olleet yhtenä riskitekijänä keskimäärin 30 kuolonkolarissa. Liikenneturvan tiedotusalan neuvottelukunta on palkinnut Autonrengasliiton kunniakirjalla renkaiden turvallisuusmerkitysviestinnästä jo vuonna 2005. Tiedotusalan neuvottelukunnan kokoonpano 2018: Eila Parviainen, Moottori, puheenjohtaja, Velimatti Honkanen, Tekniikan Maailma, Esko Keskinen, emeritusprofessori, Turun Yliopisto, Teppo Komulainen, Savon Sanomat, Tommi Lempinen, Iltasanomat Jarmo Palokallio, Maaseudun Tulevaisuus, Mikko Peltola, Yle, Kari Pitkänen, Laatutekstit, Pentti J. Rönkkö, Iltalehti, Katja Saksa, Suomen Taksiliitto, Leena-Mari Tanskanen, Liikennevakuutuskeskus, Kaisa Hara, viestintäpäällikkö Liikenneturva, sihteeri. 7
4.13. Mediajulkisuus kesä- ja talvirenkaista M-Brain Insight Oy on Autonrengasliiton toimeksiannosta seurannut kuten edellisinä syksyinä kuinka paljon eri medioissa on käsitelty syys-, loka- ja marraskuun 2018 aikana kesärenkaita rengasratsiassa sekä talvirenkaita ja talvirengastusta loka- ja marraskuun aikana. Talvirenkaat ovat olleet mediaseurannan kohteena, silloin kun ne ovat olleet jutussa merkittävässä roolissa. Kesä- ja talvirenkaita on syys-, loka- ja marraskuussa 2018 käsitelty yhteensä 385 artikkelissa. Sanomalehtien yhteislevikki mainitulta kolmen kuukauden ajanjaksolta on 18 250 303 kappaletta, jonka M-Brain Insight Oy on arvioinut mainosarvoltaan vastaavan 896 699 euroa. 4.14. Talous Autonrengasliiton jäsenmaksu määräytyi kuten aikaisempinakin vuosina jäsenyritysten palkkasumman perusteella. Jäsenmaksuluokkia oli entisen käytännön mukaisesti 15. Alimmassa maksuluokassa jäsenmaksu oli 319 euroa yrityksen palkkasumman ollessa enintään 42 000 euroa. Palkkasumman ollessa yli 925 000 euroa ja enintään 1 009 000 euroa oli jäsenmaksu 3 016 euroa. Ylimmässä maksuluokassa palkkasumma oli yli 1 009 000 euroa, jolloin jäsenmaksu oli 326 euroa lisättynä 0,296 prosentilla palkkasummasta. Toimipaikkakohtainen jäsenmaksu määräytyi siten, että ensimmäisen toimipaikan jäsenmaksu oli 150 /vuosi. Toisesta toimipaikasta alkaen jäsenmaksu oli 50 /vuosi. Minimijäsenmaksu oli 469 euroa. Jäsenmaksukertymä vuonna 2018 oli 221 081,00. Tilikauden ylijäämä oli 35 562,61. Liiton talous on vakaalla pohjalla. 5. RENGASMARKKINAT -TYÖRYHMÄ Rengasmarkkinat -työryhmän vastuualueeseen kuuluvat mm. elinkeinoasioihin, ajoneuvo- ja rengasnormeihin, markkinatilastoihin, teknisiin asioihin, rengaskampanjoihin, rengastutkimuksiin, pinnoitukseen ja ympäristöasioihin liittyvät kysymykset. Työryhmän puheenjohtajana oli toimitusjohtaja Jari Silfverberg. Jari Silfverberg 5.1. Markkinainformaatio Liitto julkaisi talous- ja markkinatilanteeseen liittyviä yhteenvetoja ja selvityksiä: pinnoitusraaka-aineen perusteella tehty pinnoitustilasto kerran vuodessa pinnoituksen keskihintaindeksitilasto kerran vuodessa liiton myyntitilasto 12 kertaa vuodessa rengashintaindeksi 4 kertaa vuodessa eri ajoneuvolajien ensirekisteröinnit 4 kertaa vuodessa tieliikenteen tavarankuljetukset 4 kertaa vuodessa Liiton tavoitteena on edistää avoimuuden lisäämistä alan tiedotuksessa. 5.2. Rengasmarkkinoiden koko Autonrengasliiton hallitus on arvioinut, että henkilö- ja jakeluauton renkaiden markkinakoko on noin 3,7 miljoonaa kpl. Henkilöautonrenkaiden osuus on noin 3 330 000 kpl ja jakeluautojen renkaiden noin 370 000 kpl. Uusien linja- ja kuorma-autonrenkaiden markkinakoko on vuositasolla arviolta 150 000 kpl. 5.3. Liiton myyntitilasto Myyntitilasto julkaistiin kuukausittain ja siihen osallistui 19 yritystä. Tuoteryhmiä oli 8. Myyntitilaston kattavuus on tilastollisesti merkittävä. Tuoteryhmät: henkilöauton kesärenkaat, henkilöauton talvirenkaat, jakeluauton kesärenkaat, jakeluauton talvirenkaat, uudet kuorma- ja linja-auton renkaat, pinnoitetut kuorma- ja linja-auton renkaat (asiakaspinnoitukset ja pinnoitukset omiin runkoihin), maatalousvetorenkaat sekä erikoisvanteet. Rengasmarkkinoiden kehitysluvut vuodelta 2018 osoittavat liiton myyntitilaston mukaan, että henkilöauton kesärenkaiden markkinat ovat supistuneet 5 % ja talvirenkaiden markkinat kasvaneet 8 %. Jakeluauton kesärengasmarkkinat ovat supistuneet 5 % ja talvirengasmarkkinat 3 prosenttia. Pinnoitettujen raskaiden renkaiden markkinat ovat kasvaneet 5 % ja uusien raskaiden renkaiden markkinat 2 %. Liiton myyntitilastoon osallistuvat Lapin Kumi Oy, Lujakumi Oy, Rengasnuora Oy, Rengasmesta Oy, Oulun Autokumi Oy, Rengasmaailma Oy, Suomen Euromaster Oy, Nummelan Rengasmyynti Oy, Kantolan Rengas Oy, Teräs-Rengas Oy, PK-Rengas Oy, Vianor Oy, Pirkkalan Rengaskauppa Oy, Rengas- Soppi Oy, Seinäjoen Rengaskeskus Oy, Bandaris Oy, RengasTek Oy, Roihupellon Rengas Oy ja Ab Däck- Rengas Oy. Myyntitilaston vastaajayritykset edustavat 206 toimipaikkaa liiton 258 toimipaikasta. 5.4. Rengashintaindeksi Vertailu kuluttajahintaindeksin ja rengashintaindeksin kehityksestä on kertomusvuoden aikana julkaistu 4 kertaa. Yhteenveto perustuu Tilastokeskuksen keräämiin 8
hintatietoihin. Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät hintatietoja rengashintaindeksiä varten samassa yhteydessä, kun keräävät tietoja kuluttajahintaindeksiä varten. Rengashintaindeksin muodostamisessa on mukana noin 60 rengasalan yritystä eri puolilta maata. Kuluttaja- ja rengashintaindeksi on 2010 = 100. Rengashintaindeksi 31.12.2018 oli 98,29 ja kuluttajahintaindeksi 111,45. 5.5. Pinnoitustilasto Pinnoitusmateriaalin valmistajan ja maahantuojien ilmoitusten perusteella laadittu pinnoitustilasto osoittaa, että henkilöautonrenkaiden pinnoitusmäärät ovat vuonna 2018 supistuneet 19 368 renkaasta 7 000 renkaaseen. Kuorma-autonrenkaiden pinnoitusmäärät esivulkanoitua pinnoituskumia käytettäessä ovat kasvaneet 144 404 renkaasta 144 749 renkaaseen. 5.6. Pinnoitusten keskihintaindeksitilasto Pinnoitusten keskihintaindeksitilastossa selvitetään vuositasolla KA- ja LA renkaiden asiakaspinnoitusten talvivetopintojen keskihintaindeksin kehitystä uusien vastaavien renkaiden keskihintaindeksin kehitykseen vuodesta 2000 eteenpäin. Pinnoitettujen renkaiden 295 ja 315/80R22,5 keskihintaindeksin kehitystä verrataan uusien Michelin 295 ja 315 XZE2 renkaiden keskihintaindeksin kehitykseen. Pinnoitettujen renkaiden keskihintaindeksi vuonna 2018 oli 132 (2017:132) ja uusien renkaiden keskihintaindeksi 125 (2017:125). Keskihintaindeksitilastoon osallistuvat 5 yritystä: Vianor Oy, Suomen Euromaster Oy, Lujakumi Oy, Lapin Kumi Oy ja Rengasmesta Oy. 5.7. Henkilöautokanta ja ensirekisteröinnit Liikennekäytössä oleva henkilöautokanta oli 2 696 334 kpl 31.12.2018 kun se vuotta aikaisemmin oli 2 668 930 kpl. Pakettiautoja oli vuoden 2018 lopussa 325 656 kpl. Kuorma-autoja oli 96 169 kpl ja linja-autoja 12 481 kpl. Liikennekäytössä oleva koko autokanta oli 31.12.2018 yhteensä 3 130 640 kpl, mikä oli 33 679 kpl enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Vuonna 2018 ensirekisteröitiin 120 504 uutta henkilöautoa. Määrä on 2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Pakettiautojen ensirekisteröinti oli 15 515 kpl. Linja-autoja ensirekisteröitiin 475 ja kuorma-autoja 3 898 kpl. Ajoneuvolajittaiset ensirekisteröinnit 2018 12/17 12/18 1-12/17 1-12/18 Muutos Henkilöautot 8 069 6 159 118 583 120 504 2 % Pakettiautot 1 106 1 104 15 524 15 515 0 % Kuorma-autot 271 319 3 473 3 898 12% Linja-autot 45 25 514 475-8 % YHTEENSÄ 9 491 9 607 138 094 140 392 2 % 5.8. Rengasriskit 2000 - luvulla Vuosina 2000 2017 sattui yhteensä 3 649 henkilöja pakettiautojen aiheuttamaa kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joista aiheuttajaosapuolen renkaisiin liittyviä onnettomuuksia oli 516 tapausta. Rengasonnettomuuksissa kuoli yhteensä 613 henkilöä ja vammautui vaikeasti 193 henkilöä. Renkaat ovat keskeisin auton ajo-ominaisuuksiin liittyvä turvallisuustekijä. Renkaat ovat olleet riskitekijänä joka seitsemännessä (14,1 %) henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa 2000- luvulla. Renkaat ovat vuosittain olleet riskitekijänä keskimäärin 29 kuolonkolarissa. Henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvät kuolonkolarit 2000-2017 Renkaiden merkitys korostuu vaativissa ja nopeasti muuttuvissa kelioloissa. Renkaisiin liittyvistä onnettomuuksista 67 prosenttia tapahtuu lumisella, jäisellä tai vetisellä kelillä, vaikka useimmiten tieliikenneonnettomuudet sattuvat kuivalla tai paljaalla kesä-/ talvikelillä. Lumisen tai jäisen kelin kuolonkolareista peräti 33,0 prosentissa arvioidaan renkailla olleen vaikutusta onnettomuuteen. Rengasonnettomuudet kelityypeittäin Rengasriskit on ryhmitelty Autonrengasliiton riskianalyysissa kolmeen pääryhmään. Yksittäisistä rengasriskeistä 47 prosenttia lukeutuu huonokuntoisiin renkaisiin, 31 prosenttia sopimattomaan rengastukseen ja 13 prosenttia vääriin rengaspaineisiin. Muiden rengasriskien osuus kaikista rengasriskeistä on noin 10 prosenttia. Yleisin rengasriski on siis huonokuntoiset renkaat, jolla tarkoitetaan heikkokuntoisia nastarenkaita tai kuluneita renkaita. 9
Rengasriskien jakauma 5.9. Rengaspaineet Rengaspaineiden merkitykseen liikenneturvallisuuden, taloudellisuuden ja ympäristön kannalta kiinnitettiin kertomusvuoden aikana erityishuomiota. Rengaspaineita mitattiin 12. kertaa rengasratsiakampanjassa. Liian alhaiset tai keskenään erilaiset rengaspaineet edustavat kaikista rengasriskeistä noin 13 prosenttia. Alhaiset tai erilaiset rengaspaineet ovat riskitekijänä keskimäärin 6-7 kuolonkolarissa vuosittain. Syyskuun alussa 2016 kuljettajilta kysyttiin myös renkaiden ilmanpaineiden viimeistä tarkistusajankohtaa. Autoilijoista 51 % oli tarkistanut paineet suosituksen mukaisesti viimeisen kuukauden aikana, kun vastaava osuus kaksi vuotta aiemmin oli 48,5 %. Rengasratsia 2018 -turvallisuuskampanjassa mitattiin rengaspaineita Helsingissä, Jyväskylässä, Porissa sekä Kuopion ja Rovaniemen seudulla. Rengaspaineita mitattiin 1 891 autosta. Tarkastelun kohteena olivat samalla akselilla sijaitsevien renkaiden paine-erot. Vähintään 0,5 barin paine-eroja todettiin 4,0 prosentissa tarkastetuista autoista, kun vuonna 2017 osuus oli 5,1 prosenttia 2 474 auton otoksessa. Vajaapaineisilla renkailla auton hallinta ääritilanteissa vaikeutuu, ohjauksen puoltaminen lisääntyy ja rengas saattaa rikkoutua. Turvallisuuden ohella rengaspaineilla on myös huomattava taloudellinen merkitys. Painemittaukset rengasratsioissa 2014-2018 Alhaiset rengaspaineet lisäävät polttoaineenkulutusta 3 6 prosenttia ja lyhentävät renkaan elinikää 25 50 prosenttia. Oikeilla rengaspaineilla keskivertoautoilija voi säästää rengas- ja polttoainekuluissa vähintään 10 euroa kuukaudessa. Samalla laskukaavalla suomalaiset säästäisivät vuosittain jopa 100 miljoonaa euroa käyttämällä oikeita rengaspaineita. 5.10. Talvirenkaat rengasratsiassa Rengasratsia 2018 -turvallisuuskampanjan rengaspainemittausten yhteydessä selvitettiin myös talvirenkaiden yleisyys. Syksyllä 2018 tavattiin 1 891 auton otoksessa talvirenkaita 5,1 prosentilla autoilijoista. Syksyllä 2017 oli talvirenkailla varustettujen autojen osuus 2 474 auton otoksessa 4,0 prosenttia. Monella autoilijalla näyttää olevan tapana ajaa nastattomat talvirenkaansa loppuun kesäkaudella, vaikka niiden märkäominaisuudet ovat varsin vaatimattomat kesärenkaisiin verrattuna. 5.11. Tekniikan Maailman sadekelitestit Tekniikan Maailman sadekelitestit vuosilta 2005 ja 2006 uusittiin toukokuussa 2016. Sadekelitesti toteutettiin Test World Oy:n toimesta Nokian testikeskuksessa. Vertailtavana olivat laadukkaat kesärenkaat ja pohjoisiin olosuhteisiin tarkoitetut nastattomat talvirenkaat uutena ja kuluneena. Keskeiset testitulokset: Renkaan kosketuspinta tiehen voi kadota sadekelillä lähes olemattomaksi. Kämmenen kokoisten tassujen sijaan pito on kuvaannollisesti pikkurillien varassa jo tavallisilla matkanopeuksilla. Vesimäärän, ajonopeuden ja renkaan urasyvyyden lisäksi renkaan pintakuviolla ja profiililla on vaikutusta vesiliirtoon. Kosketuspintavertailu eri urasyvyyksillä Samalla akselilla sijaitsevien renkaiden paine-ero (%) vähintään 0,5 baria. Renkaan vesiliirtoherkkyyttä mitattiin kiihdytyskokeella kuuden millin vesimäärällä. Uusi kesärengas ehkäisi vesiliirtoa noin 80 km/h nopeuteen asti. Puoliksi kuluneilla, nelimillisillä renkailla vesiliirtonopeus oli 75 km/h. Huonokuntoisilla, pariin milliin kuluneilla renkailla vesiliirtoon jouduttiin jo 70 kilometrin tuntivauhdissa. Jarrutuskokeet märällä asfaltilla tehtiin 80 km/h ajonopeudesta. Uusilla kesärenkailla jarrutusmatka oli noin 25 metriä. Puoliksi kuluneilla renkailla se venähti parilla metrillä, mutta huonokuntoisilla renkailla peräti 10
12 metriä pidemmäksi. Vauhtia oli vielä 45 km/h kohdassa, jossa auto pysähtyi uusilla renkailla. Renkaiden suorituskyky heikkeni sadekelitestissä odotetusti kulumisen myötä. Sen sijaan talvirenkaat yllättivät todella huonoilla tuloksilla. Tiedossa on aina ollut, että pehmeät nastattomat talvirenkaat eivät toimi kesällä, mutta nyt ne eivät pärjänneet uutenakaan loppuun kuluneille kesärenkaille. Tämä toistui sekä vesiliirtokokeessa että märkäjarrutuksessa. 5.12. Rengasratsia tietoisku Rengasratsiakampanjan tietoisku on vuodelta 2016. Tietoiskun Tunne renkaasi ja olosuhteet pääviestinä on kesärenkaiden turvasuositus sadekelillä vähintään 4 milliä, joka havainnollistetaan ns. kolikkotestin avulla. Edellinen tietoisku on ollut käytössä vuodesta 1997. 5.13. Ratsaa renkaasi ajoissa - kampanjaesite Rengasratsia 2018 turvallisuuskampanjaan laadittiin kampanjaesite Ratsaa renkaasi ajoissa. Kampanjaesitteestä tehtiin myös ruotsinkielinen versio Kolla däcken i tid. Kampanjaesitettä tehtiin 13 000 suomenkielistä ja 1 500 ruotsinkielistä kappaletta. Kampanjaesitteitä toimitettiin rengasratsioihin ja Liikenneturvan toimipaikkoihin. 5.14. Rengasratsia 2018 -turvallisuuskampanja Rengasratsia 2018 -turvallisuuskampanja järjestettiin viikolla 37 (10.9. 14.9.). Poliisi, Liikenneturva ja Autonrengasliitto olivat 22. kertaa yhteisellä asialla hyväkuntoisten renkaiden puolesta vesiliirtoa vastaan. Viimevuosina on vuorovuosina järjestetty tiedotus- ja turvallisuuskampanja. Tiedotuskampanja toteutetaan ilman tien päällä tapahtuvia laajamittaisia rengasratsioita ja kesärengastutkimusta. Välivuoden jälkeen ratsattiin jälleen laajamittaisesti renkaita tien päällä. Kampanjassa autoilijoita kehotetaan tarkkailemaan renkaidensa urasyvyyksiä teemalla "ratsaa renkaasi ajoissa". Kampanjateema korostaa myönteisellä tavalla autoilijan omakohtaista vastuuta renkaidensa kunnosta. Kampanjan allekirjoittajina olivat Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi. Kampanjapäällikkö Hannu Lintala Rengasratsia 2018 -turvallisuuskampanjan perusratkaisu oli muutoin olennaisilta osiltaan sama kuin edellisinä vuosina. Valistuksen ja valvonnan pääpaino oli renkaiden kunnossa, rengasriskeissä ja vesiliirrossa. Kampanjassa korostetaan myös rengaspaineen liikenneturvallisuusmerkitystä ja ajokelin mukaista rengastusta. Turvallisuuskampanjan tiedotuskärjen muodostivat Kesärengastutkimuksen 2016 tulokset, Tekniikan Maailman sadekelitestit 2016, nettivideo Vesiliirrossa vitsit vähissä 2016, rengasratsia tietoisku 2016, Pitävätkö tassusi? kosketuspintataulu, kelitaulu Sopivatko tassusi ajokeliin? ja Henkilö- ja pakettiautojen rengasriskit 2000 luvulla -julkaisun analyysitulokset sekä kampanjaesite Ratsaa renkaasi ajoissa. Kampanjan tavoitteena on muistuttaa renkaiden turvallisuusmerkityksestä syksyn sadekeleillä, aktivoida autoilijoita tarkkailemaan renkaidensa kuntoa ja ilmanpaineita ja saada autoilijat ajamaan keliin sopivilla ja turvallisilla renkailla. Turvallisuuskampanjan pääviestit ovat: turvasuositus kesärenkaiden urasyvyydeksi vähintään 4 mm varusta autosi ajokeliin sopivilla renkailla tarkista autosi rengaspaineet vähintään kerran kuukaudessa hyvätkään renkaat eivät auta, jos kuljettaja ottaa riskejä palauta vanhat renkaasi veloituksetta kierrätykseen Keskeinen viesti kampanjassa on kesärenkaiden urasyvyyssuositus 4 milliä sadekelillä. Turvasuositus sadekelillä lanseerattiin vuonna 1997 rengasratsiakampanjaan ja sitä on noudatettu siitä lähtien. Tulkintaohje neljän millin turvasuositukselle on, että tulee harkita renkaiden uusimista tai noudattaa sadekelillä erityistä varovaisuutta, jos urasyvyys on alle suosituksen. Rengasratsia 2018 -turvallisuuskampanja koostui kattotoimista, jotka hoidettiin keskitetysti ja paikallisista toimista, jotka olivat alueittain tai paikkakunnittain jäsenliikkeiden vastuulla. Kattotoimiin kuuluivat mm. nettivideo ja tietoisku 2016, kontaktit valtakunnallisiin avainmedioihin ja keskeisiin yhteistyötahoihin, tietoiskut TV1:ssä, valtakunnallinen tiedotustilaisuus Helsingissä 10.9. sekä kampanja-aineiston laatiminen ja postitus. Kampanja avattiin Helsingissä Lasten liikennekaupungissa 10.9. info- ja ratsiaiskulla. Infotilaisuudessa puhuivat tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta ja kampanjapäällikkö Hannu Lintala Autonrengasliitosta. Infon jälkeen oli median edustajilla tilaisuus tutustua ratsioihin Nordenskiöldinkadulla. Julkisuutta luotiin aktiivisen mediatyön avulla samaan aikaan valtakunnallisesti ja paikallisesti Liikenneturvan ja Autonrengasliiton yhteistyönä. Autonrengasliitto ja Liikenneturva järjestivät yhdessä alueellisia infotilaisuuksia vain niillä paikkakunnilla, joilla Liikenneturvalla on aluetoimistot. 11
Kampanjan tietoiskua Tunne renkaasi ja olosuhteet esitettiin TV1:ssä 13 kertaa (3.9. 9.9.2018). Kampanjan tiedotusmateriaaliin kuuluivat: ennakkotiedote (5.9.): Renkaisiin liittyvät onnettomuudet lisääntymässä ; kampanjatiedote (10.9): Nyt mitataan urasyvyyksiä ja rengastuntemusta ; taustatiedotteet: Me teemme mustasta vihreää (Suomen Rengaskierrätys Oy), Renkaiden tarkastusja huoltovinkit (Autonrengasliitto); tutkimustiivistelmät: Kesärengastutkimus 1997-2016 (Autonrengasliitto 2017), Tekniikan Maailman sadekelitesti 2016 (TM/Test World Oy, 2016); Henkilö- ja pakettiautojen rengasriskit 2000 luvulla (Autonrengasliitto, 2018); julkaisut ja videot: Kesärengastutkimus 1997 2016 (tutkimusraportti, Autonrengasliitto, 2017); Tunne renkaasi ja olosuhteet - tietoisku (TV-tietoisku, Autonrengasliitto, Liikenneturva, poliisi, 2016); Vesiliirrossa vitsit vähissä (nettivideo, Autonrengasliitto/Tekniikan Maailma, 2016); Rengasratsia (Poliisitube/Liikennepoliisit Dennis & Heikki, 2017). Paikallisiin toimiin kuuluivat yhteydet paikallispoliisiin ja Liikenneturvan aluetoimistoihin, ratsiahenkilöiden valinta ja koulutus, rengasratsioiden järjestäminen, mediakontaktit paikallislehtiin ja -radioihin, alueelliset tiedotustilaisuudet ja paikalliset mediatapaamiset. Paikallisiin toimiin kuuluivat myös keskeisesti neuvontahenkiset rengasratsiat, jotka toteutettiin tien päällä poliisin ja Autonrengasliiton toimesta. Autonrengasliiton valkotakkiset rengastohtorit opastivat autoilijoita rengasasioissa tien päällä jo 16. kertaa vuodesta 1997. Paikallistoimet hoidettiin alueorganisaation avulla. Aluevastaavia oli 12, jotka valitsivat alueensa rengasliikkeistä paikkakunnittain ratsiapäälliköt, jotka puolestaan valitsivat ratsiahenkilöstön. Ratsiahenkilöstö hoiti paikallisesti käytännön järjestelyt. Ratsiapäälliköitä oli yhteensä 50. Ratsioihin osallistui noin 200 rengastohtoria liiton jäsenliikkeistä. Renkaiden urasyvyyksien ohella mitattiin Helsingissä, Kuopiossa, Jyväskylässä, Porissa, Rovaniemellä renkaiden ilmanpaineet 1 891 henkilö- ja pakettiautosta. Painemittausten yhteydessä selvitettiin myös rengaspaineiden viimeisin tarkistusajankohta, talvirenkaiden yleisyys ja onko kyseessä nuori kuljettaja (18 24 v). Rengasratsioissa liiton jäsenyritysten edustajat olivat yhdenmukaisesti pukeutuneet valkoisiin rengasratsia - haalareihin ja rengasratsia -lippiksiin. Jäsenyritysten edustajat toimivat ratsioissa Autonrengasliiton edustajina. Tarkastus sisälsi renkaiden kuntotarkastuksen ja tietojen kirjauksen tutkimuskaavakkeeseen. Renkaiden tarkastuksen jälkeen autoilijalle annettiin kampanjaesite Ratsaa renkaasi ajoissa, kampanjahanskat ja urasyvyysmittari. Kampanjaesitteitä jaettiin 12 000 kpl, urasyvyysmittareita 12 000 kpl ja kampanjahanskoja 12 000 kpl. Kampanjan tukimateriaali koostui Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin kampanjaesitteestä Ratsaa renkaasi ajoissa, Suomen Rengaskierrätys Oy:n kampanjahanskoista ja avainperämallisesta urasyvyysmittarista, lehdistötiedotteista, kuvamateriaalista ja mediaohjeista sekä ratsiavälineistä kuten kampanjalippiksistä, opaskylteistä, tutkimuskaavakkeista, vyölaukuista, kirjoitusalustoista ja ratsiahaalareista. Rengasratsia 2018 turvallisuuskampanja käsiteltiin laajasti rengaskirjeessä 21.8.2018. Kampanjan seurantatiedotteet julkaistiin 13.9.2018 ja 27.9.2018. Rengasratsia 2018 - mediajulkisuus Rengasratsia 2018 - turvallisuuskampanjan onnistui erinomaisesti. Mediaseuranta 31.10.2018 osoittaa, että kampanjaa käsiteltiin jälleen kerran laajasti koko mediakentässä. Valtakunnallisilla TV kanavilla kampanjaa käsiteltiin 3 kertaa, yhteensä 3 minuuttia 25 sekuntia. TV -tietoiskua Tunne renkaasi ja olosuhteet esitettiin 13 kertaa (3.9. 9.9.2018) TV1:ssä, yhteensä 6 minuuttia 30 sekuntia. Ylen arvio on, että tietoiskujen nettokontaktit ovat 0,9 miljoonaa (vähintään yhden tietoiskun nähneet henkilöt). Kampanjaa käsiteltiin televisiossa tietoisku mukaan lukien 16 kertaa yhteensä 9 minuuttia 55 sekuntia. Ylen radiokanavilla kampanjaa käsiteltiin 3 kertaa, yhteensä 1 minuuttia 42 sekuntia. Paikallisradioiden osalta ei ollut seurantaa. Painetussa mediassa kampanjaa käsiteltiin suurissa sanomalehdissä sekä maakunta-, alue-, paikallis- ja ilmaisjakelulehdissä yhteensä 103 lehtiartikkelissa. Painetun median yhteislevikki on 3 614 364 kappaletta, jonka M-Brain Insight Oy on arvioinut mainosarvoltaan vastaavan 203 701 euroa. Kampanjaa käsitteleviä verkko-osumia oli 1.9. 30.9.2018 yhteensä 191 kappaletta. Verkko-osumien määrä ei sisällä sosiaalista mediaa. 12
Rengasratsia-kampanjointia on 1997 2018 käsitelty yhteensä 4 487 artikkelissa, joiden yhteenlaskettu levikkimäärä on yli 161 miljoona kappaletta. Vastaavana ajanjaksona on kampanjaa käsitelty televisiossa noin 8 tuntia. 5.15. Kesärengastutkimus 2018 Rengasratsia 2018 -turvallisuuskampanjan mediatyössä käytettiin 11.9.2017 julkistettuja kesärengastutkimuksen tuloksia syksyltä 2016 ja koko seurantajaksolta 1997 2016. Rengasratsia 2018 -turvallisuuskampanjan yhteydessä suoritettiin välivuoden jälkeen entiseen tapaan kesärengastutkimus. Tutkimuksessa kerättiin laaja tutkimusaineisto kesärenkaiden kunnosta ja kuljettajien rengastuntemuksesta. Lisäksi mitattiin rengaspaineita viidellä paikkakunnalla. Kampanjaviikon aikana järjestettiin yhdessä poliisin kanssa rengasratsioita eri puolilla Suomea. Rengasratsioissa tarkastettiin yhteensä 5 948 auton renkaat. Renkaita tarkastettiin 34:llä eri paikkakunnalla. Seurantajaksolla 1997-2018 on tarkastettu turvallisuuskampanjoissa (16 kappaletta) 192 645 auton renkaat 184 paikkakunnalla ja tiedotuskampanjoissa (6 kappaletta) 9 934 auton renkaat 16 paikkakunnalla. Tiedotuskampanjoiden tutkimustuloksia ei sisällytetä kesärengastutkimukseen. Mittaustulokset julkistetaan pääasiallisesti vain kampanjan seurantatiedotteessa, jäsentiedotteissa ja vuosikertomuksessa. Rengasratsia kampanjoissa on tarkastettu yhteensä yli 202 000 auton renkaat. Kesärenkaiden kuntoseurannan tavoitteena on kerätä kattavaa tietoa kesärenkaiden kunnosta ja autoilijoiden rengastuntemuksesta saada tutkimusperustaa rengasturvallisuuden edistämiseen tähtäävälle tiedottamiselle seurata kesärenkaiden kunnon kehittymistä Tutkimuksessa kesärenkaat on jaettu urasyvyyden perusteella kolmeen kuntoluokkaan: hyvä (5 mm tai yli), tyydyttävä (3-4 mm) ja huono (2 mm tai alle). Autoilijoiden rengastuntemusta mitataan pyytämällä kuljettajaa arvioimaan kuluneimman renkaansa kuntoa. Kesärengastutkimuksen 2018 lopulliset tulokset eivät olleet valmistuneet vuosikertomuksen painoon mennessä. 5.16. Rengaskierrätys Käytettyjen renkaiden järjestelmällinen kierrätys aloitettiin Suomessa 1996. Kierrätysvelvoitteen hoitamiseksi rengasalan keskeiset toimijat perustivat Suomen Rengaskierrätys Oy:n 31.10.1995. Uusi jätelaki tuli voimaan 1.5.2012 ja tuottajavastuusäännöksien osalta 1.5.2013. Suomen Rengaskierrätys Oy on hyväksytty tuottajayhteisönä uuden jätelain mukaiseen tuottajarekisteriin 28.11.2014. Suomen Rengaskierrätys Oy:n osakkaina ovat 31.12.2018 Bridgestone Finland Oy, Continental Rengas Oy, Goodyear Dunlop Tires Finland Oy, Nokian Renkaat Oyj, Oy Suomen Michelin Ab ja ARL-palvelu Oy. Yhtiön toimitusjohtajana on Risto Tuominen. Suomen Rengaskierrätys Oy:n operaattorina on Kuusakoski Oy. Nykyisen operaattorisopimuksen sopimuskausi on viisi vuotta ja kausi alkoi 1.1.2016. Yhteistyö kattaa käytöstä poistettujen renkaiden keräyksen, käsittelyn ja hyödyntämisen. Suurimmat haasteet liittyvät jatkossa uusien hyötykäyttöratkaisujen kehittämiseen. Autonrengasliiton edustajat yhtiön hallituksessa olivat Jarmo Nuora varapuheenjohtajana ja Jari Silfverberg jäsenenä. Varajäseninä olivat Johanna Rantala ja Teija Vekka-Pirhonen. Suomen Rengaskierrätys Oy:n organisoimassa renkaiden keräysjärjestelmässä kerättiin renkaita vuonna 2018 ennätyksellisesti yhteensä 57 152 tonnia. Pinnoitukseen toimitettiin 642 tonnia, materiaalihyötykäyttöön 57 386 tonnia ja energiahyötykäyttöön 5 997 tonnia. Vuosina 1996-2018 on kerätty yhteensä 945 747 tonnia käytöstä poistettuja renkaita. Käytöstä poistuu vuosittain noin 50 000 tonnia renkaita. Ympäristöpalkinto 2018 Suomen Rengaskierrätys Oy palkittiin vuoden ympäristöpalkinnolla Auto 2018 -messutapahtuman yhteydessä pidetyssä auto- ja liikennegaalassa. Palkinnon jakoivat Auto- ja liikennetoimittajat ry ja Neste Oyj. Auto 2018 järjestettiin 9.-11.11.2018 Helsingin messukeskuksessa. 5.17. Kansainvälinen toiminta Pohjoismaisten rengasalan järjestöjen yhteinen kokous pidettiin Vaxholmissa Ruotsissa 9.-10.10.2018. Autonrengasliittoa kokouksessa edustivat Carl Segercrantz ja Östen Brännäs. Autonrengasliiton edustaja eurooppalaisen rengasalan yhteisjärjestön Bipaverin pinnoitusjärjestössä (Federation of European Retreaders Association) oli Jukka Lankolainen. Hänet valittiin järjestön puheenjohtajaksi Kölnissä 30.5.2018 pidetyssä liittokokouksessa. 5.18. Pinnoitus Autonrengasliitto on Bipaverin jäsenjärjestönä osallistunut pinnoitusteollisuuden edunvalvontaan EU -tasolla. 13
Coalition against unfair imports ryhmä teki elokuussa 2017 valituksen EU komissiolle halpojen kiinalaisten kuorma- ja linja-auton renkaiden valtiosubventioiden vuoksi pinnoitusteollisuudelle aiheuttamasta vahingosta. Perustana tälle oli eurooppalaisen pinnoitusteollisuuden vaikea taloudellinen tilanne. Suurimmat vahingot aiheutuivat Tanskassa ja Iso- Britanniassa, joissa vuodesta 2014 on laskettu tuonnista johtuneen yli 20 prosentin pieneneminen pinnoitusmäärissä. Suomessa vastaava prosenttiosuus vastaavalta ajalta on 12. Komissio määräsi helmikuussa 2018 rekisteröintipakon kiinalaisille tuontirenkaille mahdollisten tullien määräämiseksi. Päätös tulleista tehtiin 18.10.2018 kiinalaisten kuulemisen ja kahden Bipaver kuulemisen jälkeen. Päätös merkitsee, että tullit astuivat voimaan kirjaamisvelvoitteesta helmikuusta 2018 alkaen. Tuontitullit ovat voimassa viisi vuotta seuraavasti: Xingyuan tire corp.: 61,76 /kpl Giti tire: 47,96 /kpl Aeolus tyre: 49,44 /kpl Chongquing Hankook tire co: 42,73 /kpl Muut komission kanssa yhteistyötä tehneet: 49,31 /kpl Muut komission kanssa ei yhteistyötä tehneet: 61,76 /kpl Tullimaksut koostuvat sekä antidumping että antisubventio-osuudesta. Päätös on Euroopan laajuisesti pinnoitusalalle erittäin merkittävä. Se on jo nyt useissa maissa edesauttanut pinnoitusmäärien kasvua. Hyötyajoneuvon renkaiden pinnoitus on ympäristöarvoiltaan ja kustannus-, sekä laatutasoltaan kestävä ja varteenotettava vaihtoehto EU:n talousalueella. Pinnoitustilasto ja pinnoitusten keskihintaindeksitilasto julkistettiin liittokokouksessa 17.3.2018. 6. TYÖMARKKINAT -TYÖRYHMÄ Työmarkkinat -työryhmän vastuualueeseen kuuluvat mm. työnantaja-asioihin, työnormeihin, työsuhde- ja työehtosopimusasioihin, työvoima-asioihin, ammatilliseen koulutukseen ja työturvallisuuteen liittyvät kysymykset. Työryhmän puheenjohtajana oli toimitusjohtaja Carl Segercrantz. Carl Segercrantz 6.1. Työehtosopimukset Työntekijöiden työehtosopimus 1.2.2018 31.1.2021 Neuvottelut autonrengasalan työntekijöiden työehtosopimuksen uudistamiseksi aloitettiin 4.12.2017. Neuvottelutulos rengasalan asentajia, pinnoittajia ja muita työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta saavutettiin 10.1.2018 Autonrengasliiton ja Teollisuusliiton välisissä neuvotteluissa. Sopimuskausi on 1.2.2018 31.1.2021. Vuoden 2020 palkantarkistuksista neuvotellaan erikseen. Rengasalan asentajien, pinnoittajien ja muiden työntekijöiden palkkoja korotettiin 1.4.2018 tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 1,4 %. Jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteiden mukaisesti Autonrengasliitto ja Teollisuusliitto sopivat 11.4.2018 uudesta joustavasta työaikamallista Sesonkityöaikajärjestely ja kesälauantait (1.6. 1.9.) säännöllisiksi työpäiviksi. Autonrengasliiton neuvotteluryhmän muodostivat Carl Segercrantz Suomen Euromaster Oy:stä, Sami Horto Rengasmaailma Oy:stä, Ville Ruokanen Lapin Kumi Oy:stä, Teemu Tuuri Vianor Oy:stä, Jarmo Nuora Rengasnuora Oy:stä ja Östen Brännäs Autonrengasliitosta. Toimihenkilöiden työehtosopimus 1.2.2018 31.1.2021 Neuvottelut toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamiseksi aloitettiin 27.11.2017. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välisissä neuvotteluissa saavutettiin 16.1.2018 neuvottelutulos myynti-, hallinto- ja muita toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta. Sopimuskausi on 1.2.2018 31.1.2021. Vuoden 2020 palkantarkistuksista neuvotellaan erikseen. Autonrengasalalla noudatetaan myynti-, hallinto- ja muissa toimihenkilötehtävissä oleviin toimihenkilöihin Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n solmimaa toimihenkilöitä koskevaa toimihenkilötyöehtosopimusta. Toimihenkilöiden kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotettiin 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 1,6 %. Ylemmät toimihenkilöt 2018 Koska ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehdoista ei ole sovittu autonrengasalaa sitovasti työehtosopimuksella, oli suositus, että ylempien toimihenkilöiden palkankorotuksissa noudatetaan soveltuvin osin toimihenkilökentässä sovittuja palkankorotusmalleja. Yhteenveto työehtosopimusneuvotteluista työntekijäja toimihenkilökentässä toimitettiin jäsenyritysten toimitusjohtajille 12.2.2018. 6.2. Palkkatilasto 2017 Autonrengasalalla kerätään vuodesta 2014 alkaen työntekijöitä koskevia palkkatietoja vain kerran vuodessa. 14
Tiedot kerätään 4. neljännekseltä. Viimeisin käytettävissä oleva palkkatilasto on 4. neljännekseltä 2017. Säännöllisen työajan keskituntiansio ilman yli- ja sunnuntaityökorotuksia on 13,57 euroa. Tilaston piirissä on 73 pinnoitustyöntekijää ja 1 023 asennustyöntekijää. Lisäksi tilastossa on laitosmiehiä, autonkuljettajia ja muita työntekijöitä yhteensä 25 työntekijää. Autonrengasalan tilastossa on siten 1 121 työntekijää. 6.3. Työturvallisuus Autonrengasliiton toiminnan eräänä keskeisenä painopisteenä on useamman vuoden aikana ollut työturvallisuus. Yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen ja sen alaisen kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan kanssa on tehty työtä työturvallisuustason nostamiseksi Autonrengasliiton jäsenyrityksissä. On järjestetty rengasturvallisuuskorttikoulutusta ja tehty laajasti ja monipuolisesti työturvallisuusaineistoa työturvallisuuden kehittämiseksi: Rengasalan meluselvitys (2018) Työturvallisuus rengasalalla -opas (2018) Rengastyöt turvallisesti -video (2016) Rengasalan ergonomiaselvitys (2015) Rengastöiden riskit hallintaan -video (2012) Raskaiden renkaiden räjähdysten impulssimelumittaukset (2011) Teematutkinta rengasräjähdyksistä TOT 3/11 (2014) Rengasturvallisuuskorttikoulutuksen uusintakoulutus 3.3.2011 alkaen Rengasturvallisuuskorttikoulutus 31.5.2006 alkaen Työturvallisuusasioita on käsitelty useassa jäsentiedotteessa kertomusvuoden aikana. 6.4. Rengasturvallisuuskortti 2018 Rengasturvallisuuskorttikoulutus Rengasturvallisuuskorttijärjestelmä on ensimmäinen toimialakohtainen työturvallisuuskorttijärjestelmä Suomessa. Rengasturvallisuuskorttikoulutukset aloitettiin 31.5.2006. Koulutuksen järjestää 1.1.2014 alkaen Teollisuusliitto ja Autonrengasliitto yhdessä. Korttikoulutuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta rengasalan riskeistä ja vastuista, antaa perusvalmius oman työn ja työtapojen arviointiin, opastaa renkaiden käsittelyyn, vannetöihin ja renkaiden paineistukseen liittyvät oikeat ja turvalliset työtavat ja antaa perustietoa työturvallisuudesta yhteisellä työpaikalla. Koulutuksen kohderyhmänä on koko henkilöstö toimitusjohtajasta asentajaan. Tutkinnon suorittaminen oikeuttaa saamaan henkilökohtaisen rengasturvallisuuskortin, jonka tutkinnon suorittaneille luovuttaa Työturvallisuuskeskus. Kortin voimassaoloaika on viisi vuotta. Kortin uusiminen edellyttää hyväksyttyä jatkokoulutusta. Vuoden 2018 aikana järjestettiin 4 koulutustilaisuutta, Turussa 7.3., Tampereella 30.5, Kemissä 5.9. ja Lahdessa 19.9. Aikavälillä 31.5.2006-31.12.2018 on järjestetty yhteensä 53 koulutustilaisuutta. Tutkinnon on suorittanut yhteensä 1 681 henkilöä. Viideskymmenes koulutustilaisuus 50. koulutustilaisuus järjestettiin 7.3.2018 Turussa. Koulutustilaisuuteen osallistui 37 henkilöä. Korttikoulutus Tampereella 30.5.2018 Korttikoulutuksen uusintakoulutus Rengasturvallisuuskortin voimassaolon uusintaan tähtäävä jatkokoulutussarja aloitettiin 3.3.2011. Uusintakoulutuksen koulutusohjelman keskeinen teema on työturvallisuuden jatkuva parantaminen, yhteistoiminta ja työturvallisuusasenteiden kehittäminen. Koulutuksen tavoitteena on antaa perusvalmiudet työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin, lisätä tietoisuutta yhteistoiminnan merkityksestä, parantaa työturvallisuutta työpaikoilla ja kehittää työturvallisuusasenteita. Vuoden 2018 aikana järjestettiin 4 uusintakoulutustilaisuutta Turussa 8.3., Tampereella 31.5., Kemissä 6.9. ja Lahdessa 21.9. Aikavälillä 3.3.2011-31.12.2018 on järjestetty yhteensä 28 jatkokoulutustilaisuutta. Tutkinnon on suorittanut yhteensä 523 henkilöä. Rengasturvallisuuskorttikoulutuksen ja korttikoulutuksen uusintakoulutuksen koulutusohjelmien laadintaan ja kehittämiseen ovat osallistuneet Vesa Kotaviita Työturvallisuuskeskuksesta, Mika Nyberg Työterveyslaitokselta, Satu von Bagh ja Jouko Muhli Vianor Oy:stä, Erkki Salmivalli Suomen Euromaster Oy:stä, Paavo Salo Teollisuusliitosta sekä Niina Korpi ja Östen Brännäs Autonrengasliitosta. 6.5. Työturvallisuus rengasalalla -opas Työturvallisuus rengasalalla -opas on valmisteltu yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen ja sen alaisen kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan kanssa. Opas toimitettiin jäsenistölle helmikuussa 2018. Työturvallisuusoppaassa käsitellään laajasti rengastöiden ammattitaito- ja työturvallisuuskysymyksiä. Työturvallisuusopas on tarkoitettu rengastöitä tekevien yritysten ja toimipaikkojen esimiehille ja työntekijöille. Oppaassa painotetaan yhteistyön merkitystä työturvallisuuden parantamisessa, työn vaarojen arvioinnissa ja riskien kartoituksessa. Työturvallisuusopas on tehty työryhmässä, johon ovat kuuluneet Satu von Bagh ja Jouko Muhli Vianor Oy:stä, Erkki Heinonen ja Vesa Kotaviita Työturvallisuuskes- 15
kuksesta, Mika Nyberg Työterveyslaitokselta, Erkki Salmivalli Suomen Euromaster Oy:stä, Paavo Salo Teollisuusliitosta sekä Niina Korpi ja Östen Brännäs Autonrengasliitosta. 6.6. Rengasalan meluselvitys 2018 Rengasalan meluselvitys tehtiin yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen ja sen alaisen kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan kanssa. Selvitys tehtiin kahdeksalla toimipaikalla. Raportissa selvitetään rengastöissä ja pinnoituksessa syntyviä melulle altistumisia ja annetaan ohjeita melun hallitsemiseksi ja torjumiseksi. Rengasalan meluselvitys osoittaa, että melu on rengasalalla keskeinen vaaratekijä. Mittaustulosten viesti on yksiselitteinen: rengastyössä on käytettävä kuulonsuojaimia. Rengastyössä esiintyy melua monimuotoisesti. Melua aiheuttavat muun muassa työssä käytettävät paineilmatoimiset työkalut, paineen purkautuminen renkaita tyhjentäessä tai pyörien irrotuksessa käytettävät työkalut. Rengastöissä syntyvä melu ei ole tasoltaan tasaista, vaan tyypillistä on meluarvojen suuret vaihtelut eri työvaiheissa. Rengastyölle on yleistä, että syntyy ennalta arvaamattomia suuria melupiikkejä, joille samassa työtilassa työskentelevät altistuvat. Henkilöautopuolella erityisesti renkaanvaihtosesongit altistavat melulle merkittävästi. Raskaiden ajoneuvojen renkaiden paineistamiseen ja käsittelyyn liittyy melun lisäksi myös räjähdysriski. Jos rengas räjähtää, on lähellä olijoilla välittömän kuulovaurion riski. Meluselvitys on tehty työryhmässä: Rauno Pääkkönen Tmi Rauno Pääkkönen, Vesa Kotaviita Työturvallisuuskeskus, Erkki Salmivalli Suomen Euromaster Oy, Paavo Salo Teollisuusliitto, Kalle Forsman Nokian Renkaat Oyj sekä Niina Korpi ja Östen Brännäs Autonrengasliitto. 6.7. Rengasrikkopalvelu - 24/7 Tien päällä tapahtuvaan rengasrikkopalveluun kytkeytyy valtavasti riskitekijöitä, jotka johtuvat lähinnä siitä, että rengastyöt tehdään pääsääntöisesti poikkeuksellisissa ja vaikeissa olosuhteissa sekä ohi ajavasta liikenteestä. Rengasrikkopalvelu on todellinen turvallisuushaaste. Tie on työympäristönä vaativa. Työturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota selvittämällä rengasrikkopalveluun liittyvät työturvallisuuslain ja tieliikennelainsäädännön kyseisiä rengastöitä koskevat normit tavoitteena kehittää mahdollisimman turvallisia työtapoja ja turvajärjestelyjä. Selvitystyössä on käsitelty liikenteen ohjaus-, varoitus- ja suojalaitteita, joita tarvitaan erityyppisissä töissä tien päällä. Selvitystyö on tehty korttityöryhmässä, johon osallistui myös Risto Lappalainen Liikennevirastosta. 6.8. Vaihteleva työaika 1.6.2018 Vaihtelevaa työaikaa koskevat lakimuutokset tulivat voimaan 1.6.2018. Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä taikka työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa. Työsopimuslain säännös kattaa kolme erilaista työsopimusvaihtoehtoa. Työsopimus, jossa työajan on sovittu vaihtelevan nollan ja 40 viikkotunnin välillä. Työsopimus, jossa työajan on sovittu vaihtelevan esimerkiksi 10 ja 30 viikkotunnin välillä ja työsopimus, jossa ei ole sovittu työtuntien vaihteluväliä, vaan siitä, että työntekijä kutsutaan työhön tarvittaessa. Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos sopimuksella katettava työnantajan työvoimatarve on kiinteä. Vaihtelevan työajan käyttämisen on perustuttava vaihtelevaan työvoimatarpeeseen. Jos työnantajalla on alun perinkin tarkoitus teettää työntekijällä jatkuvasti kiinteää työaikaa, vaihteleva työaikaehto on jo sen solmimishetkellä pätemätön. Jos vaihtelevasta työajasta sovitaan työntekijän aloitteesta, sen käytölle ei aseteta enempiä rajoituksia. 6.9. Poliittiset työtaistelut-ns. irtisanomislaki Hallitus tavoitteli syksyn aikana irtisanomiskynnyksen alentamista pienissä yrityksissä. Ns. Irtisanomislaki kuohutti runsaasti tunteita ammattiliitoissa sekä aiheutti laajasti poliittisia työtaisteluja syksyllä 2018. Työtaistelujen kohteena olivat myös Autonrengasliiton jäsenyritykset, kun ylityökielto oli toimialalla voimassa poliittisena työtaistelutoimenpiteenä 17.9. 5.10.2018. Hallitus ja työmarkkinoiden osapuolet pääsivät vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen sopimukseen ns. irtisanomislaista. Hallitus antoi esityksen (HE 227/2018) työntekijän henkilöön liittyvistä irtisanomisperusteista 8.11.2018. Lainmuutosesityksellä ns. irtisanomislaki haluttiin varmistaa, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet otettaisiin riittävällä tavalla huomioon henkilöön perustuvaa irtisanomisperustetta arvioitaessa. Esityksen tavoitteena oli madaltaa pienten työnantajien työllistämiskynnystä. Työsopimuslain muutos (127/2019) on vahvistettu 18.1.2019. Voimassaolevan työsopimuslain 7 luvun 2 :n mukaan työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Lainsäännös muuttuu 1.7.2019 yrityksen henkilöstömäärän ja kokonaisarvioinnin osalta muotoon: on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevientyöntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan Tarkoituksena on korostaa työnantajan henkilöstömäärän merkitystä kokonaisharkinnassa siten, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet saavat irtisanomisperusteen punninnassa nykyistä lakia ja oikeuskäytäntöä suuremman painoarvon. 16
6.10. Rengastoimialan ympäristökäsikirja Rengastoimialan ympäristökäsikirja on Suomen Rengaskierrätys Oy:n ja Apila Group Oy:n yhdessä työstämä ohjeisto, joka helpottaa rengastoimialan ympäristöasioiden ja tärkeimpien työturvallisuuskysymysten hallintaa. Ympäristöohjelman toteutus onnistuu itsenäisesti, tai saatavilla on myös ohjaavia koulutuksia ympäristökäsikirjan käyttöönottamiseksi sekä sertifiointiin tähtäävään ohjelman toteutukseen päivittäisessä työssä. Ympäristöohjelma on toimipaikkakohtainen. Ympäristökäsikirjan materiaalit ovat maksuttomia ja materiaali löytyy Suomen Rengaskierrätys Oy:n kotisivuilta. Ympäristökäsikirjan ovat tehneet Risto Tuominen Suomen Rengaskierrätys Oy:stä ja Pirjo Rinnepelto Apila Group Oy:stä. Ympäristöohjelman toteutus on käsitelty jäsentiedotteissa 28.3., 6.7. ja 23.11.2018. 6.11. Rengasalan ammatillinen koulutus Autonrengasliitto on viime vuosina panostanut merkittävästi ammattikoulutuksen kehittämiseen. Rengasalan ammatillinen koulutus on sisällytetty autoalan perustutkintoon ja ajoneuvoalan ammattitutkintoon. Autoalan perustutkinnon valinnaisiin tutkinnon osiin on sisällytetty Autonrengasliiton koulutustyöryhmän laatimat 15 osaamispisteen (aiemmin 10 opintoviikkoa) mittaiset tutkinnon osat rengastyöstä sekä rengas- ja vannemyynnistä. Autoalan perustutkinto Autoalan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (145 osaamispistettä) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä). Ammatillisista tutkinnon osista pakollisia on 90 osaamispistettä ja valinnaisia 55 osaamispistettä. Autoalan perustutkinto sisältää kuusi osaamisalaa. Autoalan perustutkinnon uudistetut perusteet tulivat voimaan 1.8.2018. Autoalan perustutkinnon osaamisalat Automyynnin osaamisala (tutkintonimike: automyyjä) Valinnainen tutkinnon osa: rengas- ja vannemyynti Autokorinkorjauksen osaamisala (autokorinkorjaaja) Automaalauksen osaamisala (automaalari) Autotekniikan osaamisala (ajoneuvoasentaja) Valinnainen tutkinnon osa: rengastyöt Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen osaamisala (pienkonekorjaaja) Varaosamyynnin osaamisala (varaosamyyjä) Valinnainen tutkinnon osa: rengastyöt Valinnainen tutkinnon osa: rengas- ja vannemyynti Ajoneuvoalan ammattitutkinto Ajoneuvoalan ammattitutkinnon tutkintoperusteet tulivat voimaan 1.8.2018. Ajoneuvoalan ammattitutkinto on uusi tutkintokokonaisuus, johon on yhdistetty yhdeksän ammattitutkintoa. Autonrengasliitto on antanut lausunnon Opetushallitukselle ajoneuvoalan ammattitutkinnon perusteiden luonnoksesta 21.5.2018. Ajoneuvoalan ammattitutkinnon osaamisalat Ajoneuvoalan ammattitutkinto muodostuu viidestä osaamisalasta, jotka ovat: myynnin ja asiakaspalvelun osaamisala vauriokorjauksen osaamisala korjaamopalvelun osaamisala työnjohdon osaamisala rengaspalvelun osaamisala. Rengasalan ammattitutkinto, joka valmistui 2012, on yhdistetty sellaisenaan rengaspalvelun osaamisalaan. Rengaspalvelun osaamisala - tutkinnon osat Rengaspalvelun osaamisalan pakollisena osana on henkilö- ja pakettiautojen rengastyöt. Tutkinnon osa vastaa 100 osaamispistettä (osp). Tutkinnon valinnaisina osina ovat: kuorma-autojen, linja-autojen, työkoneiden ja teollisuuskoneiden rengastyöt (50 osp) moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt (25 osp) rengasalan varastopalvelut (25 osp) tekninen myynti rengastyössä (25 osp) renkaan pinnoitus (25 osp) ajoneuvohuolto rengasliikkeessä (25 osp). Lisäksi voidaan yhdistää toisesta tutkinnosta tai osaamisalasta 25 osaamispistettä. Rengaspalvelu - tutkinnon muodostuminen Rengaspalvelun osaamisalan ammattitutkinnon suorittaminen edellyttää yhden pakollisen ja yhden tai kahden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Tutkintoon vaaditaan yhteensä 150 osaamispistettä. Jos valinnaiseksi tutkinnon osaksi valitaan kuormaautojen, linja-autojen, työkoneiden ja teollisuuskoneiden rengastyöt (50 osp), riittää tutkinnon suorittamiseen yksi valinnainen tutkinnon osa, koska tutkintoon vaaditaan 150 osaamispistettä. Muussa tapauksessa tutkinto muodostuu pakollisesta osasta ja kahdesta valinnaisesta osasta. Autonrengasliiton koulutustyöryhmään ovat kuuluneet Petri Asikainen Vianor Holding Oy:stä, Jarmo Nuora Rengasnuora Oy:stä, Heli Kangasniemi Suomen Euromaster Oy:stä, Sami Horto Rengasmaailma Oy:stä, Timo Kärkkäinen PK-Rengas Oy:stä ja Mikko Huhtala Länsirannikon Koulutus Oy:stä. Kehitystyöhön on osallistunut myös Timo Repo Opetushallituksesta. Rengasalan ammattikoulutusta on käsitelty jäsentiedotteissa 21.6., 30.8. ja 23.11.2018. 17