KANNEN PINTARAKENTEET PÄÄLLYSTEEN HALKEAMAN SULKEMINEN TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET TIEHALLINTO, SILTATEKNIIKKA 12/05 (korvaa ohjeen 11/92) 2.832 1 VAURIO Kuva 1. Avonaiset halkeamat muodostavat suuren vaaran alapuolisille rakenteille. Siltojen asfalttipäällysteisiin syntyy halkeamia seuraavista syistä: Jos sideaineen elastisuus kylmässä on riittämätön, lämpötilojen vaihtelu aiheuttaa yleensä päällysteeseen poikkisuuntaisia halkeamia. Jos päällysrakenteen taipuma aiheuttaa asfalttiin vetojännityksen, joka ylittää asfaltin vetolujuuden, välitukien kohdille syntyy siltaan nähden poikkisuuntaisia halkeamia. Jos alus- ja päällysrakenteen (maatuen ja kannen) rajakohtaa ei ole saumattu, siihen syntyy lämpöliikkeiden seurauksena sauman suuntainen halkeama. Sillan ja penkereen rajakohtaan syntyy usein pengerpainumasta tai päällysrakenteen liikkeistä johtuva halkeama. Jos sillan kansi ei ole riittävän jäykkä tai päällyste riittävän elastinen kylmässä, saattaa syntyä runsaasti epäsäännöllisiä verkkohalkeamia. 2 KORJAUSTARVE Siltojen päällysteiden halkeamia tarkkaillaan ja korjataan vähintään yhtä usein kuin tien muita halkeamia. Halkeama aiheuttaa seurausvaurioita, muun muassa suolaisen veden suotautuessa rakenteen sisään. Näin ollen sillan päällysteen halkeamat on syytä korjata ensi tilassa, vaikka päällyste olisikin kulunut ja uudestaan päällystäminen olisi odotettavissa. Yhtä kiireellisiä eivät ole pintarakenteet, joissa päällysteen alapuolella on vettä helposti johtavia kerroksia (ns. maakantiset sillat), sillä niissä vesi ei suoraan pääse turmelemaan alapuolisia rakenteita. Kuva 2. Korjatun halkeaman kuntoa on seurattava ja mahdolliset vauriot on korjattava ensi tilassa. TIEH 2230096 TIEHALLINTO 2005
SILKO 2.832 PÄÄLLYSTEEN HALKEAMAN SULKEMINEN 2 3 OHJEEN SOVELTAMISALA Tätä ohjetta käytetään suljettaessa betoni- ja teräskantisten siltojen asfalttipäällysteiden halkeamia. Ohjetta voidaan soveltaa betonisten ajotielaattojen halkeamien korjaamiseen. Jos halkeamien sulkeminen voidaan tehdä tämän ohjeen mukaan, paikalliset päällysteen purkautumat ja muut pienet vauriot korjataan SILKO-ohjeen 2.833 /2/ mukaan. Jos päällysteessä on Sillantarkastuskäsikirjan /1/ taulukon 13 vaurioluokkaan 3 tai 4 luettavia halkeamia, on tehtävä päällysteen erikoistarkastus ja laadittava korjaussuunnitelma päällysteen uusimista tai muuta korjaustoimenpidettä varten. Halkeilun syy on samassa yhteydessä selvitettävä ja otettava huomioon korjaussuunnitelmaa laadittaessa. Päällysteessä olevat pienemmät halkeamat korjataan tämän ohjeen mukaan. 4 LAATUVAATIMUKSET Päällysteen halkeamat suljetaan tilaajan hyväksymän työ- ja laatusuunnitelman mukaan. Tämän ohjeen mukaan korjattavat halkeamat on määritelty edellisessä kohdassa. Olosuhteiden on oltava valitun saumausmassan vaatimusten mukaiset. Halkeamat suljetaan mieluimmin lähellä +5 C:een lämpötilaa. Työtä ei saa tehdä sateella. Jos asfalttipäällysteen halkeaman saumaukselta edellytetään yli vuoden pituista takuuaikaa, on saumaus tehtävä Tiehallinnon ohjeen Päällysteiden paikkaus /3/ kohdan 5.9.2 mukaisella avarrussaumausmenetelmällä käyttäen kohdan 6.3.3 taulukon 10 mukaista pakkasenkestävyysluokkaan I kuuluvaa saumausmassaa, jonka Tiehallinto on hyväksynyt käyttöönsä. Avarrussaumausmenetelmässä saumarako avarretaan haluttuun muotoon mekaanisesti, puhdistetaan irtorakeista ja pölystä, kuivataan ja lämmitetään ennen saumausmassan asennusta. Avarrus tehdään jyrsimellä tai leikkaamalla sauman reunat timanttisahalla ja piikkaamalla sauma auki. Saumausmassa on sulatettava toimivalla termostaatilla, kalibroidulla lämpömittarilla ja sekoittimella varustetussa sulatuspadassa, jonka Tiehallinto on hyväksynyt käyttöönsä. Sulatuspadan pitää olla klinkkeri- tai öljyeristetty. Saumausmassan lämpötilan pitää pysyä massan valmistajan antamien ohjeiden rajoissa eli yleensä välillä +170... +210 C. Avatun sauman tartuntapintoihin ei saa jäädä irtainta ainesta ja pinnat on kuumennettava siten, että sideaine sulaa. Suoraa liekkikuumennusta ei saa käyttää. Puhalluskuumennus tehdään laitteella (rakopoltin), jonka Tiehallinto on hyväksynyt käyttöönsä ja jonka puhalluspaine on vähintään viisi baaria. Tavallista nestekaasupoltinta ei saa käyttää. Saumassa ei saa olla halkeamaa tai irtoamisvaurioita vuoden kuluttua. Saumaustyön tekijöiden ammattitaito on osoitettava tilaajan hyväksymällä työnäytteellä tai ammattipassilla. Korjaustyöstä on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan malli on SILKO-yleisohjeen 1.231 /5/ liitteenä. Hyväksytyt saumausmassat on esitetty SILKOohjeen 3.731 /4/ kohdassa 5. Tavallisia tiebitumeita ja puhallettuja bitumeita ei saa käyttää.
SILKO 2.832 PÄÄLLYSTEEN HALKEAMAN SULKEMINEN 3 5 TYÖVAIHEVAATIMUKSET 5.1 Valmistelevat työt Urakoitsija laatii ennen korjaustyön aloittamista yhdistetyn työ- ja laatusuunnitelman, jossa esitetään seuraavat asiat alla olevan jaottelun mukaan: 1. Yleiset tiedot hankkeen työ- ja laadunvalvontaorganisaatio: henkilöt, vastuu, toimivalta ja tehtävät työmäärien tarkistus työssä käytettävä kalusto (kaluston tyyppimerkit, varakalusto jne.) laaduntarkastuksissa käytettävät mittarit ja laitteet työturvallisuus- ja ympäristönsuojelutoimet työhön vaikuttavat paikalliset olot, työnaikainen liikenne jne. lupien hankinta. 2. Työsuunnitelma saumausaineet tuotenimin ja ominaistiedoin (ilmoitetaan muun muassa massan pakkasenkestävyysluokka) kuvataan menetelmä, jolla halkeama avarretaan, puhdistetaan, kuivataan ja kuumennetaan ennen saumausta (katso Paikkausohje /3/ kohta 5.9.2) työalueen suojaaminen saumaustyön kesto ja liikenteelle avaamisen ajankohta saumauksen jälkeen. 3. Työnaikaiset tarkastukset ja mittaukset olosuhdemittaukset saumausmassan lämpötilan seuranta työn aikana laadunohjaus yllä mainittujen toimien perusteella uusintatarkastus. 4. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen työmaapöytäkirjat lämpötilamittausten tulokset poikkeamaraportit. Ennen halkeamien korjaustyötä on tehtävä seuraavat toimet: Liikenteen järjestelyjä varten laaditaan eri ohjeen /6/ mukaan liikenteenohjaussuunnitelma, joka esitetään tilaajan edustajalle ennen työn aloittamista. Työ tehdää yleensä ajokaista kerrallaan (kuva 3). Työtekijöiden perehdyttämiseksi annetaan työn edellyttämä määrä työnopastusta. Kuva 3. Liikenteen järjestely on hoidettava ohjeiden mukaisesti. Esko Tuhola
SILKO 2.832 PÄÄLLYSTEEN HALKEAMAN SULKEMINEN 4 5.2 Halkeaman avaus Työn alussa on varmistauduttava, että alapuoliset rakenteet eivät vaurioidu. Avauksen ohjemitat on esitetty kuvassa 4. Halkeaman leveyssuosituksista voidaan poiketa vain tilaajan suostumuksella. Syvyyssuunnassa on otettava huomioon seuraavaa: Jos päällysteen alla on suojabetoni, avaus voidaan ulottaa lähelle suojabetonin pintaa. Jos rakenne on suojabetoniton, vedeneristykseen nähden on jätettävä 30 mm:n suojaetäisyys. Mutkitteleva halkeama avarretaan suunniteltuihin saumaraon mittoihin kovametalliteräisellä jyrsimellä (kuva 5). Melko suora sauma voidaan sahata kuivatyöhön sopivalla terällä, tarvittaessa lautaohjurin avulla (kuva 6). Sahauksessa ei saa käyttää vettä. Jos sauma on niin leveä, että sahausten väliin jää päällystettä, se piikataan pois haluttuun syvyyteen. Uran reunat pyritään tekemään pystysuoriksi. Kuva 4. Päällysteen halkeaman avauksen suositusmitat. Tarkoitukseen kehitetyllä jyrsimellä pystytään työstämään mutkitteleva saumarako. Sahauksessa käytetään timanttiteräistä sahaa. Sahattu pinta on jyrsittyä pintaa sileämpi, joten saumausmassan tartunnassa siihen saattaa olla vaikeuksia. Avauksen jälkeen saumarako puhdistetaan ja kuumennetaan rakopolttimella Paikkausohjeen /3/ kohdan 5.9.2.1 mukaan. Pöly ja muu irtain aines poistetaan yleensä imuroimalla. Työn alussa voidaan tarkistaa riittääkö jyrsinnän ja puhalluskuumennuksen yhteydessä tapahtuva sauman puhdistuminen hyvään lopputulokseen. Kuva 5. Uran aukaisua jyrsimellä. Matti Juola Kuva 6. Uran sahausta timanttiteräisellä käsisahalla.
SILKO 2.832 PÄÄLLYSTEEN HALKEAMAN SULKEMINEN 5 5.2 Halkeaman sulkeminen Saumaustyössä noudatetaan saumausmassan valmistajan ohjeita (tuoteseloste). Polymeerimodifioitua bitumia sisältävä saumausmassa kuumennetaan hyväksytyssä sulatuspadassa noudattaen tarkoin massan valmistajan ja Paikkausohjeen /3/ ohjeita ja määräyksiä. Erityisesti on varottava liian korkeita lämpötiloja. Saumaus tehdään Paikkausohjeen /3/ kohdan 5.9.2.1 mukaan, ottaen lisäksi huomioon seuraavaa: Avattu saumarako kuumennetaan suuritehoisella puhalluskuumennuslaitteella eli rakopolttimella (kuva 7). Sahattujen pintojen tartuntasively tehdään polymeerimodifioidun bitumin vaatimalla tartuntaaineella.. Tartuntasively tehdään muulloinkin valmistajan ohjeiden vaatiessa. Massa valetaan heti puhalluskuumennuksen jälkeen saumauslaitteen säiliöstä saumarakoon sen alapäästä lähtien (kuva 8). Sauman yläpinta ei saa jäädä päällysteen pintaa alemmaksi. Sahattuun saumaan saumausmassa kaadetaan kaatonokallisesta bitumikannusta tai kaatosuppilon avulla sauman alapäästä lähtien (kuva 9). Sauman yläpinta ei saa jäädä päällysteen pintaa alemmaksi. Kuva 7. Saumaraon puhalluskuumennus. Kuva 8. Saumausta saumauslaitteella. Matti Juola Matti Juola Kuva 9. Saumausta kaatokannun avulla.
SILKO 2.832 PÄÄLLYSTEEN HALKEAMAN SULKEMINEN 6 6 LAADUNVARMISTUS Olosuhdemittaukset tehdään työvuoron alussa ja lopussa ja kerran työvuoron aikana. Mittaus tehdään tarkoitukseen soveltuvilla ilman lämpötila- ja kosteusmittareilla. Työn kuluessa on varmistettava erityisesti, että saumaraot täyttävät vaatimukset kaikkia lämpötilavaatimuksia noudatetaan saumausmassa täyttää saumaraon. Työn valmistuttua kerätään laaturaportiksi yhdistetty työ- ja laatusuunnitelma työmaapöytäkirjat ainestodistukset mahdolliset poikkeamaraportit vaatimustenmukaisuuden yhteenvetoraportti. Laaturaportti luovutetaan tilaajan edustajalle viimeistään vastaanottotarkastuksessa. 7 TÄYDENTÄVÄT OHJEET /1/ Sillantarkastuskäsikirja. Helsinki: Tiehallinto 2004. 100 s. ISBN 951-803-208-4. TIEH 2000009-04. /2/ Kannen pintarakenteet. Asfalttipäällysteen paikkaaminen. Helsinki: Tiehallinto 2005. SILKO 2.833. TIEH 2230096-2.833. /3/ Päällysteiden paikkaus. Helsinki: Tiehallinto 2002. 44 s. ISBN 951-726-861-0. TIEH 2200009-02. /4/ Kannen pintarakenteet. Saumausmassat. Helsinki: Tiehallinto 2004. SILKO 3.731. TIEH 2230097-3.731. /5/ Betonirakenteet. Betonin paikkaus. Helsinki: Tielaitos 1996. SILKO 1.231. TIEH 2230095-1.231. /6/ Liikenne tietyömaalla. Kunnossapitotyöt 5C-4.3. Liikennejärjestelyt ja työturvallisuus kunnossapitotyössä. Helsinki: Tiehallinto 2005. TIEH 2200030-v-05..
SILKO 2.832 PÄÄLLYSTEEN HALKEAMAN SULKEMINEN 7 OPASTAVAT TIEDOT LIITE TYÖVAIHEET 10 TYÖ- JA LAATU- SUUNNITELMA LIIKENTEEN JÄRJESTELY 11 12 HALKEAMAN AVAUS JA PUHDISTUS 13 TARTUNTAPINTOJEN KUUMENNUS 14 15 SAUMAUSMASSAN VALU LAADUNVARMISTUS 16 17 18 RESURSSIT TYÖVOIMA: menetelmäkohtainen työryhmä tai 2 rakennusmiestä (RM). Työ sopii tehtäväksi erillisenä kunnossapitotyönä. TYÖVÄLINEET: sähköaggregaatti 5 9 kw (timanttisaha) tai muu voimayksikkö urajyrsin (SILKO 4.711) tai kuivaterällä varustettu timanttisaha puhalluskuumennin (rakopoltin); noin 2,5 m 3 /min, 5 7 bar saumausmassan levitin (laite, jossa on sulatuspata ja hieman saumaa leveämpi levityskenkä) tarvittaessa toimivalla termostaatilla, kalibroidulla lämpömittarilla ja sekoittimella varustettu sulatuspata (SILKO 4.831) ja kaatonokkainen bituminvalukannu (SILKO 4.811). TYÖMAA- liikenteenohjausvälineet, tarvittaessa liikennevalot JÄRJESTELYT JA työtä varten on hankittava tulityölupa (SILKO 1.111, kohta 2.6) TYÖTURVALLISUUS: varoitusvaatetus, suojajalkineet ja -käsineet kasvojensuojain jyrsittäessä tai sahattaessa. TARVEAINEET: polymeerimodifioitu bitumi (SILKO 3.731, kohta 5 ottaen huomioon pakkasenkestävyysvaatimus) tarvittaessa kumibitumiliuos KBL 20/100 tai tuotekohtainen tartunta-aine (SILKO 3.731, kohta 5) LIKIMÄÄRÄISET halkeaman avaus ja täyttö (lyhyet halkeamat) 5 15 m/h. TYÖSAAVUTUKSET: halkeaman avaus ja täyttö (pitkät halkeamat) 15 40 m/h.
Insinööritoimisto Jorma Huura Oy / Tampereen Ecuprint Oy 2005