Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka



Samankaltaiset tiedostot
Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Alikuoret eli orbitaalit

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Ionisidos ja ionihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Kemian opiskelun avuksi

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI.

Kiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

KE1 Kemiaa kaikkialla

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.

Johdantoa/Kertausta. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Jaksollinen järjestelmä

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko

1. Malmista metalliksi

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

CHEM-A1250 Luento 3 Sidokset (jatkuu) + kemiallinen reaktio

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

Yhdisteiden nimeäminen

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

KE2 Kemian mikromaailma

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

Erilaisia entalpian muutoksia

ATOMIN JA IONIN KOKO

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Erilaisia entalpian muutoksia

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

KE2 Kemian mikromaailma

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Kemialliset sidokset lukion kemian opetuksessa

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Metallien ominaisuudet ja rakenne

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

Molekyylit. Helsinki University of Technology, Laboratory of Computational Engineering, Micro- and Nanosciences Laboratory. Atomien väliset sidokset

CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO

RAPORTTI. Kemian mallit ja visualisointi. Raportti. Elina Rautapää. Piia Tikkanen

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

Kvanttimekaaninen atomimalli. "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman

Massaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus

Atomi. Aineen perusyksikkö

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

KPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Liukeneminen

OPETTAJAN OPAS. Sisällys Opettajalle 3 Kurssisuunnitelma 5 Tenttisuunnitelma 6 Kemikaaliluettelo 7

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Lukiolaisten käsityksiä aineen rakenteesta

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

Jaksollinen järjestelmä

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Reaktiomekanismi. Tänä päivänä hyödynnetään laskennallista kemiaa reaktiomekanismien määrittämisessä/selvittämisessä!

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

2. Maitohapon CH3 CH(OH) COOH molekyylissä

3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä. Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa

Chem-C2400 Luento 2: Kiderakenteet Ville Jokinen

1. ELEKTRONIEN ENERGIA

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Kemia keskeinen luonnontiede

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen

VESI JA VESILIUOKSET

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

Metallien sähkökemiallisen jännitesarjan opettaminen draaman avulla yläasteella

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

PERUSKOULUN KEMIAN OPETUSSUUNNITELMAT JA OPPIKIRJAT: ESIMERKKINÄ KEMIALLISET SIDOKSET JA NIIDEN OPETTAMINEN. Marjo Matilainen

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

Transkriptio:

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai vastaanottaa elektroneja, sen sanotaan ionisoituvan Ionisoitumisessa atomilla on pyrkimys oktettiin Ionit voivat olla myös kahdesta tai useammasta atomista koostuvia kokonaisuuksia, joilla on sähkövaraus (esim. NH 4-, OH - ) Metallit muodostavat yleensä positiivisia kationeja eli luovuttavat elektroneja (esim Na +, Al 3+ ). Epämetallit pyrkivät (jalokaasuja lukuunottamatta) vastaanottamaan elektroneja jolloin ne muodostavat negatiivisia anioneja (esim Cl -, O 2- )

Ionien nimeäminen Metalliatomista muodostuvilla ioneilla ei ole erityistä ioninimeä. Esimerkiksi Na + on natriumioni, K + on kaliumioni jne Epämetalliatomeista muodostuvien ionien nimen loppuun lisätään yleensä -di pääte. Esimerkiksi Cl - on kloridi-ioni, F - on fluoridi-ioni. Poikkeuksia: O 2- on oksidi-ioni, S 2- on sulfidiioni. Huomaa, että tässä yhteydessä dipäätteellä ei ole lukua 2 tarkoittavaa merkitystä. Useammasta aineesta muodostuneilla ioneilla on omat nimitykset. Esimerkiksi OH - on hydroksidi-ioni, NH 4- on ammoniumioni, SO 4 2- on sulfaatti-ioni...

Ioniyhdisteessä on ionisidos Ioniyhdisteen muodostumiseen tarvitaan vähintään kaksi erilaista ja sopivaa atomia, jotka joutuvat vuorovaikutukseen keskenään. Toinen atomi luovuttaa ja toinen vastaanottaa elektroneja niin, että molemmat saavat oktettirakenteen. Ioneille jää erimerkkinen sähkövaraus ja niiden välille tulee sähköinen vetovuorovaikutus, joka sitoo ionit yhteen. Esim. natriumkloridin syntyminen...

Piirrä ja selitä miten kalsiumkloridi (CaCl 2 ) muodostuu: Huomaa, että tässä yhteydessä, jos tarkkoja ollaan, syntyvän ioniyhdisteen nimi on kalsiumdikloridi, jolloin kalsiumin edessä oleva di kertoo sen, että yhdisteessä on kaksi kloridi-ionia. Huomaa vielä, että ioniyhdisteen kaavassa (ja siten nimessäkin) metalli-ioni ilmaistaan ensin ja sitten epämetalli-ioni: CaCl 2, NaCl, jne. Miten muodostuu ioniyhdiste natriumfluoridi?

Ioniyhdisteet muodostavat suuria ionirakenteita eli kiteitä. Kiteissä positiiviset ja negatiiviset ionit vuorottelevat. Esim ruokasuolan eli natriumkloridin kiderakenne: Arkikielessä ioniyhdisteitä kutsutaan suoloiksi. Veteen liuoittaessa ionit irtoavat toisistaan ja voivat kuljettaa sähkövirtaa liuoksessa.

Molekyyleissä on kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos on sidostyyppi, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään pyrkiessään oktettiin. Molekyylin muodostavien atomien välillä on aina kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos merkitsee yhteisen elektroniparin muodostumista. Atomien välillä voi olla yksi, kaksi tai kolme yhteistä elektroniparia. Yhdistetyypin nimi juontuu siitä, että ulko- eli ns. valenssielektronit muodostavat yhteisen elektroniparin (engl. covalent)

Esimerkiksi vetymolekyyli H 2 Vetyatomilla on yksi ulkoelektroni ja saadakseen oktetin se tarvitsee yhden elektronin lisää. Kaksi vetyatomia käyttävät yhteisesti ulkoeletronejaan muodostaen yksinkertaisen sidoksen. Yksinkertaisessa sidoksessa on käytössä yksi yhteinen elektronipari

Happimolekyyli O 2 : Happiatomi tarvitsee kaksi elektronia lisää saadakseen oktetin. Nämä kaksi se saa ollessaan vuorovaikutuksessa toisen happiatomin kanssa, jolloin atomit käyttävät yhteisenä molemmilta kaksi elektronia eli ne käyttävät kahta elektroniparia yhteisenä. Happiatomien välillä on kaksoissidos.

Pohdituttaa... Millainen sidos on typpimolekyylin N 2 typpiatomien välillä? Entä vedessä H 2 O? Entä vetykloridissa HCl vedyn ja kloorin välillä? Millaisia sidoksia on metaanimolekyylillä CH 4? Mitä tarkoittaa molekyylin poolisuus? Tarkastellaan esimerkiksi vesimolekyyliä:

Molekyylien merkitseminen ja nimeäminen Molekyylissä atomien lukumäärät merkitään atomin kemiallisen merkin perään alaindeksillä. Esimerkiksi vedessä H 2 O on kaksi vetyä ja yksi happi Nimeämisessä käytetään kreikkalaisperäisiä etuliitteitä ilmaisemaan atomien lukumääriä molekyyliyhdisteissä. Lukusana laitetaan sen atomin eteen, jonka lukumäärää tarkoitetaan. Esimerkiksi CO 2 on hiilidioksidi ja CO on hiilimonoksidi Yleisimmät etuliitteet ovat mono-, di-, tri-, tetra-, penta-, heksa-

Joillekin yhdisteillä (sekä ioni- että molekyyliyhdisteillä) on myös kansanomainen nimitys, joka ei kerro mitään varsinaisesta rakenteesta. Esimerkiksi veden oikea nimitys on divetymonoksidi. Salmiakki tunnetaan kemistipiireissä ammoniumkloridina (NH 4 Cl) Nimeä seuraavat yhdisteet: a) SO 3 b) N 2 O c) ClF 3 Kirjoita seuraavien yhdisteiden molekyylikaavat: a) divetyoksidi b) hiilitetrakloridi c) alumiintrikloridi

Metalleissa atomien välillä on metallisidos Metallisidos on metalliatomien välillä vallitseva kemiallinen sidos. Metallissa on irrallisia valenssielektroneja. Metallien ominaisuudet (hyvä sähkönjohtavuus, hyvä lämmönjohtavuus, hyvä muokattavuus, korkea sulamis- ja kiehumispiste, kiiltävä pinta) voidaan selittää metallisidosten avulla. Vapaat elektronit selittävät hyvät sähkön- ja lämmönjohtavuusominaisuudet. Metallisidos on hyvin luja ja atomit ovat lähellä toisiaan. Tämän takia metallit ovat sitkeitä ja täten hyvin muokattavissa...

Sidostyyppi vaikuttaa aineen kemiallisiin ominaisuuksiin Miksi ruokasuolaliuos johtaa sähköä, mutta sokeriliuos ei? [vrt. sähköopin harjoitukset viikko V, työ 2] Miksi vesinoro taipuu sekä kohti positiivisesti varautunutta sauvaa että kohti negatiivisesti varautunutta sauvaa? [vrt. sähköopin harjoitukset viikko V, työ 1] Miksi kiinteä jää on harvempaa kuin nestemäinen vesi? [Jää siis kelluu veden päällä]