PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 206/2019 Dnro ESAVI/11339/2018 Annettu julkipanon jälkeen 24.5.2019 ASIA Virtakiven Venerannan venesataman laajentaminen ja valmistelulupa, Kouvola HAKIJA Kouvolan kaupunki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Kouvolan kaupunki on 15.6.2018 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa hakenut lupaa Virtakiven Venerannan venesataman laajentamiseen ja nykyisten laitureiden pysyttämiseen Kouvolan kaupungissa sekä lupaa ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain (587/2011) 3 luvun 2 ja 3 :n 1 momentin kohta 8) sekä 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Hankealueella on voimassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston Kymijoen Pyhäjärven säännöstelystä antama päätös 106/2014/2 (24.6.2014) ja Itä- Suomen vesioikeuden päätös 5/93/1 (19.3.1993) sellaisena kuin vesiylioikeus on sen päätöksellään nro 22/1994 (26.1.1994) osittain muuttanut. Hankealueella on voimassa uittoa koskeva Itä-Suomen vesioikeuden 20.4.1983 antama päätös N:o 39/Ym I/83. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 19/02/1 (21.3.2002) myöntänyt Kuusankosken kaupungille luvan Kymijoen rannassa olevan Pilkanmaan venerannan laitureiden ja vesillelaskuluiskan rakentamiseen sekä vesialueen ruoppaamiseen Kuusankosken kaupungissa. Pilkanmaan ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
Kaavoitustilanne ja suojelualueet 2 (20) veneranta sijaitsee hankealueen vastarannalla. Virtakiven Venerannan venesataman nykyisillä laitureilla ei ole vesilain mukaista lupaa. Kaavoitus Virtakiven Venerannan venesataman alue sijaitsee kaupunginvaltuuston 21.5.2007 hyväksymällä, oikeusvaikutuksettomalla, Kuusankosken kaupungin Yleiskaava 2020 -alueella. Virkistystoimintaan, liikuntapalveluille ja ulkoilukäyttöön varattu alue (V) on hankealueen osalta merkitty erityiseksi kohteeksi eli venevalkamaksi (LV). Hankealueen eteläpuolella on muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Lainvoimaisessa (6.1.2016) Kouvolan kaupungin, Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavassa alue on merkitty venesatamaksi (LV). Alueen itärajalla on merkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeästä alueesta (luo-1). Alueen eteläpuolelle on lisäksi merkitty muinaismuistokohde (sm). Voikkaan Venerannan ja Virtakiven venesataman asemakaavamuutos, kaava 22/011 on saanut lainvoiman 2.1.2019. Hankealue Virtakivessä on merkitty venevalkamaksi (LV). Suojelualueet Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura-alueita. Hankealueen läheisyydessä on Pakanavuoren kivikautisia kalliomaalauksia, jotka on huomioitu hankkeen aluesuunnittelussa. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Hankealue sijoittuu Heinolasta Päijänteen ja Pyhäjärven sekä Kimolan kanavan kautta Kouvolaan kulkevan reitin varrelle. Kymijoen rannalla sijaitsevan Virtakiven Venerannan venesatama-aluetta kehitetään Kouvolan kaupungin retki- ja vierasvenesatamaksi, jolla turvataan veneilijöiden tarvitsemien satamapalvelujen kehittyminen Kimolan kanava -hankkeen valmistuttua. Virtakiven Venerannan venesataman nykyisen, huonokuntoisen puomipaikkalaiturin tilalle rakennetaan uusi puomipaikkalaituri ja uusi poijupaikkalaituri vuokra-, retki- ja vierasveneille sekä uusi laivalaituri risteilyaluksille. Rantarakenteet kunnostetaan. Lisäksi jäsennellään alueen erilaisia venesatamatoimintoja tulevaa virkistyskäyttöä varten.
3 (20) Vesistötiedot Vedenlaatu Kymijoen vedenlaatu on viime vuosikymmeninä parantunut. Kymijoen Pyhäjärven pääaltaan vedenlaatua voidaan pitää hyvänä. Pyhäjärvi kuuluu tyyppiin suuret vähähumuksiset järvet (SVh) ja se on luokiteltu asiantuntija-arvion perusteella ekologisen tilan luokkaan tyydyttävä. Fysikaalis-kemiallisten tekijöiden perusteella Pyhäjärven arvioitu tilaluokitus on hyvä ja biologisten tekijöiden perusteella arvioitu tilaluokka on tyydyttävä. Luontoarvot Kymijoen pohjan vedenalaisten luontokohteiden selvitys Virtakiven Venerannan venesatama-alueella valmistui elokuussa 2018. Simpukkakartoitus tehtiin yleiskartoituksena, mutta erityisesti kartoitettiin Euroopan unionin luontodirektiiviliitteessä IV(a) mainittua vuollejokisimpukkaa (Unio crassus). Sudenkorentolajiston virtavesilajistossa erityishuomiota kiinnitettiin Euroopan unionin luontodirektiiviliitteissä Il ja lv(a) mainitun kirjojokikorennon (Opiogomhus cecilia) esiintymiseen. Tarkastelun perusteella Virtakiven Venerannan venesatamassa ei esiinny vuollejokisimpukoita eikä kirjojokikorentoa. Tehdyn selvityksen perusteella ei voi päätellä, elääkö venesataman rakennushankkeen alueella muihin ryhmiin kuuluvia uhanalaisia lajeja. Virtakiven Venerannan venesataman alue näyttää soveltuvan melko huonosti sudenkorentojen elinympäristöksi. Sedimenttien laatu Satama-alueelta ei ole tehty sedimenttitutkimusta, koska ympäristöviranomaisten mukaan hankealueella tai sen ylävirran puolella ei ole ollut ympäristöä saastuttavaa teollista toimintaa. Vedenkorkeudet ja virtaamat Pyhäjärven ylivedenkorkeus on vuosien 2003 2015 havaintojen perusteella N2000 +66,11 m ja alivedenkorkeus N2000 +65,38 m. Vastaavasti Kymijoen keskivirtaama on 285 m³/s, alivirtaama 92 m³/s ja ylivirtaama 601 m³/s. Muut arvot Pakanavuoren kivikautiset kalliomaalaukset rakennushankkeen läheisyydessä on huomioitu hankkeen aluesuunnittelussa.
4 (20) Muuta Hankealueen rantavyöhyke on pääosiltaan luonnonmukaista kallioista Kymijoen rantaa. Kymijoki pysyy hankealueella sulana läpi talven. Ainoastaan kovina pakkastalvina ranta-alueet jäätyvät osittain. Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Uitto ja uittorakenteet Pyhäjärvellä ei ole uitettu vuoden 2002 jälkeen ja Järvi-Suomen uittoyhdistys on ilmoittanut, että uitto on lakannut toistaiseksi. Hankealueella ja Kymijoessa on puisia uittorakenteita vedessä ja kiinnitysrakenteita rannalla kalliossa. Alueella on ollut uittotoimintaa 1800-luvun lopulta vuoteen 2003. Vesialueella on ollut uittonippujen varastointia sekä siihen liittyvää toimintaa. Käytetty aluskalusto on ollut pienhinaajia ja pienveneitä. Ranta-alueita on käytetty puiden nostossa jonkin verran. Järvi- Suomen Uittoyhdistyksen mukaan Voikkaan yläpuolisella vesialueella on vielä muutama uittojohde sekä pohjaan upotettuja paaluja eli ukkoja. Ukot sijaitsevat väylän reunoilla varsinaisen väylän ulkopuolella. Kaikkein huonokuntoisimpia on poistettu vuosien varrella. Venesatama ja vesiliikenne Virtakiven Venerannan venesatama-alueella on ollut toimintaa jo 1930- luvulla, mutta tietoa siitä, kuinka kauan aluetta on käytetty venesatamana ja millaisia veneitä siellä on ollut säilytyksessä, ei hakijalla ole. Virtakiven Venerannan venesatamassa on nykyisessä, huonokuntoisessa puomipaikkalaiturissa vuokrattavia pienvenepaikkoja yhteensä 43 kpl ja vuokrattavia maalle vedettäviä pienvenepaikkoja yhteensä 39 kpl. Pienvenepaikkoja on yhteensä 82 kpl. Lisäksi alueella on venelaskuluiska, pysäköintipaikkoja ja katuvalaistus. Pyhäjärven, Pyhäjärven luusuan ja Virtakiven Saunan välinen vesiliikenne koostuu pääasiassa pienistä moottoriveneistä. Matkailuun liittyvän venetai laivaliikenteen arvioidaan alkavan Kimolan kanavan valmistumisen jälkeen. Virtakiven Venerannan nykyiseen venesatamaan ei johda virallista venereittiä, vaan Pyhäjärven venereitti päättyy Pilkanniemen venerantaan. Kouvolan kaupunki on käynnistänyt venereitin suunnittelun ja nykyisen venereitin väyläpäätöksen jatkamisen Pilkanmaan venelaitureilta Virtakiven Venerantaan ja Virtakiven Saunan rantaan sekä Hirvelän satamaan. Tässä hakemuksessa ei haeta uusien väylien määräämistä yleisiksi paikallisväyliksi.
5 (20) Johdot, kaapelit ja putket Suoritettavat toimenpiteet ja tehtävät rakenteet Vedenotto hankealueesta katsoen Kymijoen vastarannalla sijaitsevaan Kouvolan Vesi Oy:n Pilkanmaan pintavesilaitokseen tapahtuu Kymijoen keskiosan syvänteestä imuputkilla. Imuputkien tarkasta sijainnista ei ole tietoa, mutta Kymijoen pohjaa on kartoitettu monikeilaamalla ja tutkimusraportin syvyyskartassa 150 imuputket näkyvät. Kymijoen pohjassa hankealueen ruoppausalueella sijaitsevat Kouvolan Vesi Oy:n omistama ja käytössä oleva vesijohto sekä Telian vesistötietoliikennekaapeli. Virtakiven Venerannan venesatamassa on hankkeen jälkeen yksi laivapaikka ja 81 venepaikkaa. 1. Puomipaikkalaituri Nykyinen 2,1 m leveä puupaalutettu ja -kansirakenteinen puomipaikkalaituri uusitaan samalle paikalle ja samaan korkeusasemaan teräsputkipaaluille, teräsrakenteisena ja puukantisena. Nykyisen laiturin hyväkuntoiset puomiaisat hyödynnetään uusitussa laiturissa. Laiturin pituus on 82,5 m ja korkeus N 2000 +66,25 m Laituriin tulee vuokra- ja vieraspienvenepaikkoja yhteensä 34 kpl. 2. Poijupaikkalaituri Nykyisen 2,1 m leveän puomipaikkalaiturin eteläpää puretaan noin 15 m:n matkalta. Myös laiturin kulkusillake ja sulkuportti puretaan. Uusi poijupaikkalaituri rakennetaan teräsputkipaaluille, teräsrakenteisena ja puukantisena. Laiturin pituus on 30,0 m, leveys 4,2 m ja korkeus N 2000 +66,25 m. Laituriin tulee kahdeksan poijupaikkaa matkaveneille, joiden pituus on 10,0 m, leveys 3,5 m ja syväys 1,8 m. 3. Laivalaituri Uusi laivalaituri rakennetaan teräsputkipaaluille betonirakenteisena ja puukantisena. Laiturin pituus on 30,0 m, leveys 6,0 m ja korkeus N 2000 +66,55 m. Laivalaituri on mitoitettu Kimolan kanavan mukaisille risteilyaluksille (pituus 30,0 m, leveys 7,0 m ja syväys 1,8 m). 4. Rantarakenteet Nykyinen veneenlaskupaikka puretaan. Nykyiset maalle vedettävät pienvenepaikat ja rantarakenteet kunnostetaan. Pienveneiden vuokrapaikkoja on yhteensä 39 kpl.
6 (20) 5. Ruoppaustyöt Poijupaikka- ja laivalaiturin kohdalla Kymijoen pohjaa ruopataan tai louhitaan satama-alueen syväyksen mukaisille 1,8 m:n aluksille. Pyhäjärven alivedenkorkeus NW on N2000 +65,42 m. Mitoitusaluksen syväys on -1,8 m, varavesi -0,4 m ja Pyhäjärven ja Voikkaan vesivoimalaitoksen vedenkorkeuksien ero -0,1 m. Haraussyvyys on yhteensä -2,3 m. Haraustaso on N2000 +63,12 m. Ruopattavan alueen pinta-ala on noin 1 300 m2 ja ruoppausmassojen määrä noin 800 m3ktr. Ruopattavasta määrästä arvioidaan olevan louhetta noin 30 % eli noin 240 m3ktr ja loppu 560 m3ktr on hiekkaa, soraa ja kiviä. Virtakiven Venerannan venesataman rannassa näkyy kalliota useassa kohdassa. Virtakiven alueella vuonna 2018 tehdyssä vedenalaisessa tutkimuksessa Kymijoen pohjassa ei ole havaittu sedimenttiä, joka olisi siirtynyt ja kerrostunut veden mukana joen pohjaan ruopattavalle alueelle. Ruoppauksessa syntyvät maa-ainesmateriaalit hyödynnetään satamaalueen rakentamisessa esimerkiksi pysäköintialueen ja kadun maanrakennustöissä sekä rannan tasauksessa ja muotoilussa. Vesijohdon ja vesistötietoliikennekaapelin siirrosta laaditaan siirtosuunnitelma yhteistyössä omistajien kanssa. Aikataulu Hankkeen arvioitu aikataulu on vaiheittain vuosina 2019 2024. Vesirakennustyöt tehdään virkistyskäyttöajankohdan ulkopuolella 1.9. 30.4. Kiinteistötiedot ja suostumus Venesatama-alue sijoittuu pääosin Kouvolan kaupungin omistamalle kiinteistölle Hirvelänmaa 286-410-19-4. Laiturit sijaitsevat UPM-Kymmene Oyj:n vesialueella Voikka-Pessankoski 286-410-15-4. Kouvolan kaupunki on 12.10.2018 saanut UPM-Kymmene Oyj:ltä suostumuksen muun muassa Virtakiven alueelle Kymijoen rantaan ja vesialueelle sijoittuvan sataman ja siihen liittyvien laitureiden ja muiden rakenteiden rakentamisen suunnitteluun ja tarvittavien viranomaislupien hakemiseen kiinteistön Voikka-Pessankoski 286-410-15-4 alueelle. Suostumuksen mukaan lupien tultua lainvoimaiseksi UPM-Kymmene Oyj antaa maa- ja vesialueiden omistajana luvan hankkeen toteuttamiselle. Pintaveden otto ja pohjavesialueet Hankealueen läheisyydessä sijaitsee Kouvolan Vesi Oy:n Pilkanmaan tekopohjavesilaitos. Vedenotto tapahtuu Kymijoen keskiosan syvänteestä imuputkella.
7 (20) Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat Voikkaan ja Matinkuusenmäen pohjavesialueet. Molemmat pohjavesialueet ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Hankkeen vaikutukset Hankealue on jo venesatama-aluetta, joten työstä ei aiheudu haittaa rantojen käytölle tai virkistyskäytölle. Työstä ei aiheudu haittaa rantarakennelmille tai laitureille, koska Kymijoen vedenkorkeudet tai virtaamat eivät muutu hankkeen vuoksi eivätkä töiden aikana. Hanke ei muuta rantaviivan sijaintia. Hankkeesta ei aiheudu haittaa vesiliikenteelle, vesivoimalle, säännöstelylle, uitolle, kalastukselle, pohjavesialueille, vedenotolle tai kaavoitukselle. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan kuin lyhytaikaisia ja vähäisiä vaikutuksia alueen vedenlaadulle. Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi Hankkeen hyödyt ja menetykset Työn aikana tehdään pohjaan kohdistuvia vanhan laiturin purkutöitä ja uusien laitureiden paalutus- ja ruoppaustöitä, jotka samentavat hetkellisesti vettä. Paalutus- ja ruoppaustyön ajaksi rakennetaan virtauksen suuntaisesti suodatinkankaasta suojaseinä hienoaineksen leviämisen estämiseksi Pilkanmaan pintavedenottamoon. Seinämällä ohjataan hienoaines alavirtaan päin. Seinän alareuna painotetaan pohjaan ja yläreuna kiinnitetään kelluvaan puomiin. Alavirran puolelle rakennetaan kelluva suojapuomi estämään myös mahdollisten kelluvien kiintoainesten kulkeutumisen pintaveden liikkeiden myötä pois alueelta ja voimalaitokselle. Hankkeessa ei tehdä veteen pengerrystöitä. Ennen töiden aloittamista hakija ottaa yhteyttä Voikkaan Voimalaitokseen ja Kouvolan Vesi Oy:öön koskien töiden aikataulua ja vettä samentavien työvaiheiden toteutusta. Hakija sopii Kouvolan Vesi Oy:n kanssa ennen töiden aloittamista mahdollisista työnaikaisista vedenottoon liittyvistä rajoituksista ja vedenlaaduntarkkailusta. Hankealueella sijaitsevat johdot, kaapelit ja putket siirretään tarvittaessa pois töiden alta. Virtakiven Venerannan venesatama palvelee valmistuttuaan Pyhäjärven vesiväylien veneilijöitä sekä Kimolan kanava -hankkeen valmistumisen jälkeen Päijänteeltä saapuvia veneilijöitä. Kouvolan kaupunki on mukana valtion, Iitin kunnan ja Heinolan kaupungin kanssa Kimolan kanavahankkeessa, jonka seurauksena retki- ja risteilyvesiliikenteen arvioidaan lisääntyvän kanavan alapuolisella vesistöalueella. Hanke käynnistyy syksyllä 2018 ja valmistuu veneilykaudeksi keväällä 2020.
8 (20) Hankkeesta aiheutuu lyhytaikaisia ja vähäisiä vaikutuksia alueen vedenlaadulle. Tarkkailu Vesinäytteet otetaan Virtakiven Venerannan venesatama-alueen yläpuolisesta näytepisteestä sekä venesatama-alueen alapuolisesta näytepisteestä noin 50 100 m ruoppaustyömaan alapuolelta. Vesinäytteiden otto aloitetaan noin viikko ennen hankkeen vesistövaikutuksellisten työvaiheiden aloittamista. Näytteenoton suorittaa vesistönäytteenottoon sertifioitu näytteenottaja rakennushankkeen ulkopuoliselta taholta. Näytteitä otetaan vesistövaikutuksellisten töiden aikana joka toinen viikko. Jos työvaiheiden aikana havaitaan jokiveden merkittävästi samentuvan, aloitetaan jokaviikkoinen vesinäytteenotto. Tarvittaessa Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi toimitettujen tietojen pohjalta tehdä vähäisiä täsmennyksiä tarkkailuun ja päättää tarkkailun lopettamisesta. Vesinäytteistä analysoidaan kiintoaine, sameus, ph, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Viimeinen kertaluontoinen vesinäytteenotto tehdään noin viikon kuluttua sameutta mahdollisesti aiheuttavien töiden päätyttyä. Työnaikaisen näytteenoton lisäksi voidaan hyödyntää Kymijoen yhteistarkkailun tuloksia. Lisäksi sameutta seurataan jatkuvatoimiselta sameusasemalta On-line internet -yhteyden kautta Kouvolan veden Pilkanmaan vedenottoputken pään edustalta virtausolosuhteiltaan soveltuvasta paikasta. Sameusarvo päivittyy palvelimille neljä kertaa vuorokaudessa. Sameusmittarin huoltoon liittyvien käyntien yhteydessä otetaan kalibrointinäytteet, joista analysoidaan sameus ja kiintoaine. Akanvirran johdosta joissain virtaamatilanteissa Virtakiven Venerannan venesatamassa tehtävistä töistä voi aiheutua samentumaa Pilkanmaan vedenottamon vedenottoputken suuosaan tai putken suuaukolle. Lisäksi rakennetaan hälytysjärjestelmä, jossa urakoitsijan matkapuhelimiin tulee reaaliaikainen hälytys veden sameuden ylittäessä arvon 150 NTU. Urakoitsijoiden täytyy tällöin keskeyttää työt ja ilmoittaa asiasta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä sameusseurantaa hoitavalle organisaatiolle. Jatkuvatoiminen sameusseuranta aloitetaan viikkoa ennen vesistövaikutuksia aiheuttavien työvaiheiden aloittamista ja lopetetaan viikon kuluttua sameutta mahdollisesti aiheuttavien töiden päättymisestä. Hakija ilmoittaa tarkkailua tekevälle organisaatiolle mahdollisesta sameutta aiheuttavien työvaiheiden alkamisesta ja edistymisestä riittävän ajoissa. Vesinäytteet analysoidaan akkreditoitussa laboratoriossa ja tulokset toimitetaan tilaajalle, Kouvolan kaupungille ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vedenlaatunäytteiden sekä jatkuvatoimisen sameusseurannan tuloksista laaditaan kerran kuussa lyhyt kertaraport-
9 (20) ti edellä mainituille tahoille. Tulokset raportoidaan vesistötarkkailun päätyttyä loppuraportissa. Tarkkailua tekevä organisaatio ilmoittaa viipymättä urakoitsijalle, Kouvolan kaupungille sekä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kymijoen vedenlaadun vesinäytetulosten huomattavista poikkeuksista, kuten veden huomattavasta samentumisesta. Vähäisiä muutoksia tarkkailuun voidaan tehdä ilman tarkkailupäätöksen muuttamista muun muassa tarkkailun kannalta sopivaan näytteenottopisteiden sijoitteluun. Valmistelulupa ja perusteet valmisteluluvan myöntämiselle Valmisteluluvalla on tarkoitus käynnistää hankkeen toteuttamiseen liittyvät johtosiirtojen ja aluerakentamisen valmistelevat työt sekä laiturirakennusja ruoppaustöiden kilpailutus. Virtakiven Venerannan venesataman laajennus on osa laajempaa kokonaisuutta. Hankkeella on kiire, koska hankkeen tulee valmistua veneilykauden alkuun kevääksi 2020. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kouvolan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 10.12.2018. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Kuulutus ja hakemusasiakirjat on julkaistu osoitteessa www.avi.fi/lupatietopalvelu. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Kouvolan kaupungilta, Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Liikenneviraston sisävesiyksiköltä, Kouvolan Vesi Oy:ltä, Järvi- Suomen uittoyhdistykseltä ja Museovirastolta. LAUSUNNOT 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että rakentamisesta tulee aiheutua mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä vesialueelle. Rakentamisessa on käytettävä sellaisia työmenetelmiä ja kalustoa, että veden samentuminen sekä maisema- ja meluhäiriöt jäävät mahdollisimman vähäiseksi.
10 (20) Vaikka varsinaista pohjasedimenttitutkimusta näytteenotoin ei ole tehty, ei kyseisellä alueella ole elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenkaan näkemyksen mukaan pilaantuneita sedimenttejä. Työalue ympäristöineen on siistittävä ja viimeisteltävä ympäristöön soveltuvaksi. Hakijan esittämä vesistön tarkkailusuunnitelma on riittävä. Asiakohdassa mainituista toimenpiteistä ei ole merkittävää haittaa yleiselle edulle, eikä hankkeella ole vaikutusta vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteutumiseen. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, ettei se anna asiasta lausuntoa. 3) Liikenneviraston sisävesiväyläyksikkö on todennut, ettei sillä ole huomauttamista Virtakiven Venerannan laajentamissuunnitelmaan. 4) Kouvolan Vesi Oy on muun muassa todennut, että sen vuosina 2016 ja 2017 verkostoon toimittamasta 4,8 miljoonasta vesikuutiosta yli miljoona kuutiota otettiin Pilkanmaan pintavesilaitokselta. Pilkanmaan vedenottamolta otetaan vettä Kuusankosken alueen käyttöön noin 3 200 m 3 /d ja ottamon ollessa 8 12 tuntia poissa käytöstä vesi loppuu Kuusankosken jakelualueelta. Pilkanmaan vedenottamon vedenottopiste sijaitsee 160 m:n etäisyydellä suunnitellusta venesatamasta. Vesinäytteitä pitää ottaa myös syvemmältä kuin esitetty 0,5 m eli Pilkanmaan vedenottamon vedenottosyvyyteen asti. Kymijoessa on voimakkaita virtauksia ja sameus saattaa ulottua syvemmälle. Ruoppauksesta johtuvista vedenoton keskeyttämisistä ja mahdollisista järjestelyistä sekä niiden edellyttämien suunnitelmien ja toteuttamisen kustannuksista tulee neuvotella ja sopia vesilaitoksen kanssa. Kouvolan Vesi Oy:n omistaman ja käytössä olevan 200 mm PEH vesijohtoputken ja muiden vesijohtoputkien sekä vesistötietoliikennekaapelien siirrosta on esitettävä suunnitelma vesihuoltolaitokselle hyvissä ajoissa ja se on hyväksytettävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaisilla. Kaikki siirtosuunnitelma- ja toteuttamiskustannukset kuuluvat hakijalle. Sedimentistä ei ole tehty haitta-ainetutkimuksia, sillä ympäristöviranomaisten mukaan alueella tai sen yläpuolella ei ole ollut ympäristöä saastuttavaa teollista toimintaa. Alueella on vuosikymmeniä ollut pienvenesatama, jossa todennäköisemmin on maalattu ja tankattu veneitä. Aikaisemmin sallittuja,
11 (20) erittäin myrkyllisiä, veneiden pohjamaaleja on voinut kerrostua pohjasedimentteihin. Isojen joki- tai risteilylaivojen potkureiden aiheuttamat pohjavirtaukset saattavat sekoittaa ja irrottaa myrkyllistä pohjasedimenttiä. Pohjasedimentin sekoittumista ja irtaantumista saattaa tapahtua myös laivojen ja veneiden ankkuroinnin seurauksena. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi sedimenttitutkimukset tulee tehdä Pilkanmaan vedenottamon turvallisen toiminnan jatkumisen ja talousveden toimittamisen vuoksi. Toimenpiteet näiden riskien hallitsemiseksi tulee esittää ennen luvan lopullista lupaharkintaa. Rakennustyön aikana tulee koneiden päästöjen ja käytettävien materiaalien suhteen huomioida, että työskennellään vedenottovesistön äärellä. Rakennustöiden ajaksi tulee laatia riskinhallinta- ja varautumisohjelma. Satama-alueen käytön seurauksena yksityisvene- ja risteilyliikenne lisääntyy. Suunnitelmasta ei käy ilmi, miten alueella on varauduttu suojatoimenpiteisiin veneiden tankkauksen, veneiden maalien ja liuottimien sekä septitankkien ja pilssivesien tyhjennyksen suhteen. Myös parkkipaikat ja veneliikenteen lisääntyminen lisäävät riskiä Pilkanmaan vedenottamon häiriöttömälle toiminnalle. Hakemusasiakirjoissa tulee lisäksi esittää, miten pintavesilaitoksen imuputken ja joen alittavan päävesijohdon vaurioituminen ankkuroinnin seurauksena on vältettävissä. Suunnitellun venesatama-alueen mahdollinen käyttö tukkien ja puun säilytykseen sekä 1800-luvulta vuoteen 2003 jatkunut uittotoiminta puoltaa pohjan sedimenttitutkimusten tekemistä. 5) Järvi-Suomen uittoyhdistys on esittänyt, että Kouvolan kaupunki poistaisi vesialueelta vanhat uittorakenteet. 6) Museovirasto on todennut, ettei sen ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin ole hankealueelle kirjattu vedenalaisia arkeologisia kohteita. Alueelta ei ole tehty systemaattista arkeologista vedenalaistutkimusta arkeologin johdolla. Hankealueen ulkopuolella on muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Pakanavuoren kalliomaalaus kertoo alueen vanhasta ihmistoiminnasta ja periaatteessa näitä toiminnan jälkiä voi löytyä myös maa- ja vesialueilta, vaikka alueet olisivatkin modernin toiminnan, esimerkiksi venesatamien rakentamisen, muuttamia. Iitin Pyhäjärven Hovinsaaren alueen monikeilaluotauksissa ei ole ollut mukana vedenalaisen arkeologian asiantuntijaa arvioimassa muun muassa luotausmenetelmän riittävyyttä tai tekemässä löytyneiden anomalioiden tulkintaa. Venesataman suhteellisen pienen pinta-alan sekä aiemmin alueella toimineen venesataman vuoksi luotauksen tarkkuutta ja tulkintoja voidaan kuitenkin pitää riittävinä. Hankkeella ei katsota olevan vähäistä suurempaa vaikutusta mahdolliseen ennestään tuntemattomaan vedenalaiseen kulttuuriperintöön.
12 (20) Vesilain mukaiseen lupaan on sisällytettävä ehto siitä, että mikäli töiden yhteydessä havaitaan muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, irtaimia muinaisesineitä tai hylky, tulee niistä välittömästi ilmoittaa Museovirastolle. Ilmoittamisvelvollisuus tulee saattaa myös alueella työskentelevien eri tahojen tietoon. HAKIJAN SELITYS Hakija on 11.1.2019 toimittamassaan selityksessä muun muassa todennut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että toimenpiteet toteutetaan lupaehtojen mukaisesti ja Museovirastolle, että mikäli töiden yhteydessä havaitaan muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, irtaimia muinaisesineitä tai hylkyjä, tullaan niistä välittömästi ilmoittamaan Museovirastolle. Järvi-Suomen Uittoyhdistys omistaa uittorakenteet. Kouvolan kaupunki ja UPM Kymmene Oyj sopivat vesialueella olevien vanhojen uittorakenteiden poistamisesta vuokrasopimuksen laatimisen yhteydessä ja tarkemmassa väyläsuunnittelussa. Kouvolan Vesi Oy:lle hakija on todennut, että Voikkaan Venerannan ja Virtakiven venesataman asemakaavamuutos 22/011 on saanut lainvoiman 2.1.2019. Kouvolan venepaikkojen nykytilatarkastelu on teetetty Kouvolan kaupungin toimesta ja hyväksytty teknisessä lautakunnassa jatkosuunnittelun pohja-aineistoksi. Esisuunnitelma veneilyn palvelujen kehittämisestä Voikkaan pohjoispuolisella vesialueella on tehty Kouvolan kaupungin toimesta. Kouvolan Vesi Oy:n edustaja on osallistunut satamahankkeiden suunnittelukokouksiin. Sameuden tarkkailu on sisällytetty tarkkailuohjelmaan. Tarkemmat suunnitelmat johtojen siirroista tehdään toteutussuunnitelmavaiheessa yhteistyössä Kouvolan Vesi Oy:n kanssa. Pohjasedimentin selvitykset toteutetaan tarvittaessa lupaehtojen mukaisesti. Ruoppaukset toteutetaan lupaehtojen mukaisesti. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Kouvolan kaupungille luvan Virtakiven Venerannan venesataman laajentamiseen ja nykyisten laitureiden osittaiseen pysyttämiseen Kouvolan kaupungissa hakemuksen mukaisesti 12.6.2018 päivätyn asemapiirroksen, mittakaava 1:500, osoittamaan paikkaan. Aluehallintovirasto oikeuttaa luvan saajan purkamaan hankealueella sijaitsevat venelaiturit. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä.
13 (20) Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1. Virtakiven venesataman uusiminen ja laajentaminen on tehtävä 12.6.2018 päivättyjen piirustusten, leikkaus A-A, puomipaikat (mittakaava 1:50), leikkaus B-B, poijupaikat (mittakaava 1:100), leikkaus C-C, laituri, (mittakaava 1:100) ja leikkaus D-D, pienvenepaikat (1:100) mukaisesti. 2. Ruopattavan ja louhittavan venesatama-alueen pinta-ala on noin 1 300 m2 ja massojen määrä noin 800 m3ktr. Alue on esitetty 12.6.2018 päivätyssä asemapiirroksessa. Töiden suorittaminen 3. Rakentamisen ajankohdan tulee olla vesialueelle mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä aiheuttava. Töiden aikaisista järjestelyistä ja menettelyistä on sovittava Kouvolan Vesi Oy:n kanssa niiltä osin kuin ne voivat vaikuttaa Kouvolan Vesi Oy:n Pilkanmaan pintavesilaitoksen vedenottoon. Vesistövaikutuksellisia töitä ei saa tehdä 1.5. 31.8. 4. Luvan saajan on selvitettävä hankealueella mahdollisesti olevat johdot, kaapelit ja putket. Työt on tehtävä niitä vaurioittamatta ja tarvittaessa edellä mainitut rakenteet on siirrettävä ennen töiden aloittamista. Siirrosta on laadittava suunnitelma yhteistyössä rakenteiden omistajien kanssa. Siirron jälkeen johdot, kaapelit ja putket on merkittävä asianmukaisesti. Luvan saaja vastaa siirrosta aiheutuneista kustannuksista. 5. Hankealue on merkittävä töiden ajaksi asianmukaisesti. Jos töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on ne kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 6. Rakentamisessa on käytettävä sellaisia työmenetelmiä ja kalustoa, että veden samentuminen sekä maisema- ja meluhäiriöt jäävät mahdollisimman vähäiseksi. Paalutus-, ruoppaus- ja mahdollisen louhintatyön aikana pintavedenottamon imuputki on suojattava hienoaineksen leviämiseltä hakemuksen mukaisesti. 7. Ruoppauksessa ja louhinnassa syntyvät maa- ja kiviainesmateriaalit on ensisijaisesti käytettävä uudelleen hankkeessa. Mikäli maaainesmateriaaleja läjitetään maalle, tulee varmistaa, että massat eivät pääse missään olosuhteissa valumaan vesistöön. Mikäli kalliota joudutaan rä-
14 (20) jäyttämään, on räjäytyksen seurauksena louheeseen ja ympäristöön joutuvat roskat poistettava. Mikäli vesialueella tapahtuvaan rakentamiseen tuodaan louhetta muualta, louheen tulee olla roskatonta. 8. Mikäli töiden yhteydessä havaitaan muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, irtaimia muinaisesineitä tai hylky, tulee niistä välittömästi ilmoittaa Museovirastolle. Tämä ilmoittamisvelvollisuus tulee saattaa myös alueella työskentelevien eri tahojen tietoon. 9. Nykyisten rakenteiden purkamisesta syntyvälle jätteelle on järjestettävä erilliskeräys siten, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan uudelleen käyttää, kierrättää tai hyödyntää. Jätteen saa luovuttaa edelleen vain taholle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. 10. Töiden päätyttyä hankealue on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito 11. Luvan saajan on huolehdittava laiturien ja muiden rakenteiden kunnossapidosta asianmukaisesti. 12. Ankkurointia on tarvittaessa rajoitettava Pilkanmaan vedenottamon imuputkien läheisyydessä niin, ettei ankkuroinnista ole haittaa laitoksen toiminnalle. Korvaukset 13. Töiden suorittamisesta aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Tarkkailu 14. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun 1.10.2018 päivätyn täydennyksen liitteen 6 (vesistötarkkailuohjelma, päiväys 12.9.2018) mukaisesti siten, että näytteenoton ja jatkuvatoimisen mittauksen syvyydet palvelevat Pilkanmaan vedenottamon toimintaedellytysten seuraamista. Tarkkailu on aloitettava ennen toiminnan aloittamista. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Tarkkailutiedot tulee toimittaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kouvolan Vesi Oy:lle ja UPM-
15 (20) Kymmene Oyj:n Voikkaan voimalalaitokselle välittömästi tulosten selvittyä, mikäli kyseessä on veden huomattava samentuminen, ja muutoin tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 15. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä kolmen vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Ilmoitukset 16. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kouvolan Vesi Oy:lle, UPM-Kymmene Oyj:n Voikkaan voimalaitokselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille. 17. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kouvolan Vesi Oy:lle, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom:ille sekä UPM-Kymmene Oyj:n Voikkaan voimalaitokselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä laiturien lopullista sijaintia osoittava kartta ja pituusleikkauspiirustukset. Paikannustiedot on toimitettava Liikenne- ja viestintävirasto Traficom:ille sen vaatimassa muodossa. Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeen tarkoitus Virtakiven nykyisten laiturirakenteiden osittainen pysyttäminen sekä venesataman laajentaminen ovat osa valtion, Kouvolan kaupungin, Iitin kunnan ja Heinolan kaupungin yhteishanketta, jossa luvan saaja kehittää Voikkaan pohjoispuolisen vesialueen veneilyä palvelevia toimintoja. Alueelle avataan uusi vesireitti, kun Kimolan vanha uittokanava muutetaan veneilykäyttöön soveltuvaksi. Hanke ei ole alueella voimassa olevien kaavojen vastainen. Hankkeesta saatava hyöty Muutoksen jälkeen Voikkaalta on vesiyhteys muun muassa Heinolaan, Lahteen, Jyväskylään ja Jyväskylän pohjoispuolelle Pielavedelle asti.
16 (20) Hankkeesta aiheutuvat menetykset Hankkeen ei arvioida aiheuttavan kuin lyhytaikaista ja vähäistä vaikutusta alueen vedenlaadulle ja luvan mukaisesti toteutettuna hanke ei estä Pilkanmaan vedenottamon toimintaa. Oikeus hankkeen edellyttämään vesialueeseen Vesilain (587/2011) 3 luvun 4 :n 3 momentin mukaan hakijalla on oltava oikeus hankkeen edellyttämiin alueisiin. Jos hakija ei omista aluetta tai hallitse sitä pysyvällä käyttöoikeudella, luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle myönnetään oikeus alueen käyttämiseen tai että hakija esittää luotettavan selvityksen siitä, miten oikeus alueeseen järjestetään. UPM Kymmene Oyj on 12.10.2018 antanut suostumuksensa vesilupien hakemista varten. Suostumuksessa todetaan, että lupien lainvoimaiseksi tulon jälkeen UPM Kymmene Oyj antaa vesialueen omistajana luvan hankkeen toteuttamiselle. Aluehallintovirasto katsoo edellä mainitun olevan riittävän luotettava selvitys siitä, miten oikeus alueeseen järjestetään. Hankkeen vaikutukset säännöstelyyn, uittoon ja muihin lupiin Hankkeen vesirakennustöistä ei aiheudu vaikutuksia Kymijoen vedenkorkeuteen, virtaamiin tai padotukseen. Hankkeesta ei aiheudu haittaa vesivoimalle. Hankkeesta ei aiheudu haittaa uitolle. Pyhäjärvellä ei ole uitettu vuoden 2002 jälkeen ja Järvi-Suomen uittoyhdistys on ilmoittanut, että uitto on lakannut toistaiseksi. Vesilain (587/2011) 9 luvun 19 :n mukaan uittoyhteisö on purettava sen jälkeen, kun yhteisuitto on päättynyt vesistössä tai sen osassa, ja purkamiseen johtaviin toimiin on ryhdyttävä viiden vuoden kuluessa uiton päättymisestä. Nykyiselle Virtakiven Venerannan venelaiturille ei ole kattavista etsinnöistä huolimatta löytynyt vesilain mukaista tai muuta lupaa. Tällöin lupa voidaan myöntää hankkeelle ilman aiemman päätöksen muuttamista. Natura, luonnonarvot ja vesienhoitosuunnitelma Hankealue ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueen läheisyydessä. Tehdyissä selvityksissä hankealueelta ei ole löytynyt Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittua vuollejokisimpukkaa tai luontodirektiivin liitteissä II ja IV (a) mainittua kirjojokikorentoa. Hanke ei ole voimassa olevan Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosiksi 2016 2021 eikä Kaakkois-Suomen vesienhoidontoimenpideohjelman 2016 2021 tavoitteiden vastainen. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan kuin lyhytaikaisia ja vähäisiä vaikutuksia.
17 (20) Lupamääräykset Pohjan laatu Välittömästi hankealueen alapuolelta Voikkaan voimalaitokselta on mitattu virtaamaa 1.1.1964 alkaen. Virtaama on 1.1.2010 2.4.2019 ollut maksimissaan 535,9 m 3 /s (21.11.2012) ja minimissään 119,2 m 3 /s (19.1.12019). Voimakkaasti virtaava joki ei hankealueella jäädy talvellakaan. Ruopattavan alueen pohja koostuu Virtakiven hankealueella suurista kivistä, sorasta ja hiekasta. Kymijoella hankealueella kesäkuussa 2018 tehdyssä sukellustutkimuksessa ei havaittu sedimenttiä, joka olisi siirtynyt ja kerrostunut veden mukana joen pohjaan ruopattavalle alueelle. Alueella ei myöskään ole ollut sellaista toimintaa, jonka seurauksena pohjaan voitaisiin arvioida kertyneen pilaantuneita sedimenttejä. Edellä mainittujen seikkojen perusteella aluehallintovirasto katsoo, etteivät sedimenttitutkimukset ole alueella tarpeen ennen töiden aloittamista. Etuvertailu Lupamääräysten mukaisesti toteutetusta hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Töiden suorittaminen Pilkanmaan vedenottamo on Kuusankosken talousveden tuottamisen kannalta keskeinen ottamo. Vedenottamon toiminnan varmistamiseksi on käytännön järjestelyistä sovittava niin, ettei vedenottamon toiminta vaarannu töiden toteuttamisaikana. Toteuttamissuunnitteluun kuuluu myös riskien huomioiminen. Vastuu johtojen, kaapeleiden sekä putkien sijainnin tuntemisesta on kyseisten rakenteiden omistajilla. Luvan saaja vastuutetaan selvittämään hankealueella sijaitsevien johtojen, kaapeleiden ja putkien sijainti sekä tarvittaessa siirtämään ja merkitsemään ne omalla kustannuksellaan. Mikäli johtoja, kaapeleita tai putkia ei tarvitse siirtää hankkeen takia, on vastuu niiden asianmukaisesta merkinnästä rakenteiden omistajilla. Samoin siirron jälkeisen merkinnän jälkeen vastuu johtojen, kaapeleiden ja putkien asianmukaisesta merkinnästä palautuu kyseisen rakenteen omistajalle. Kouvolan Vesi Oy on tuonut esille pintavesilaitoksen imuputken ja joen alittavan päävesijohdon vaurioitumisriskin ankkuroinnin seurauksena. Ankkuroinnin rajoittaminen on otettu huomioon lupamääräyksessä 12. Tarkkailu Pilkanmaan vedenottamolle otettavan veden on oltava tarkoitukseensa sopivaa. Näytteenoton lisäksi sameutta on seurattava jatkuvatoimisesti, jotta vedenlaadun säilyminen riittävänä saadaan varmistettua. Hiekasta ja vastaavista kiviperäisistä aineksista ruoppausten yhteydessä liikkeelle lähtevä
18 (20) kiintoaines kulkeutuu pohjan tuntumassa ja laskeutuu nopeasti. Mittauspaikan tulee sijaita vedenlaadun seurannan kannalta tarkoituksenmukaisessa syvyydessä vedenoton turvallisuuden varmistamiseksi. Sovelletut säännökset Vesilain (587/2011) 2 luvun 9 :n 2 momentti, 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5, 6 :n 2 momentti, 8, 10, 11 ja 18, 11 luvun 21 Jätelain (646/2011) 5 :n 1 momentti, 8 :n 1 momentti, 15 ja 29 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 1 :n 4) kohta Valmistelulupa Aluehallintovirasto oikeuttaa Kouvolan kaupungin ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmisteluluvalla voidaan käynnistää hankkeen toteuttamiseen liittyvät johtojen, kaapeleiden ja putkien siirtojen ja aluerakentamisen valmistelevat työt sekä laiturirakennus- ja ruoppaustöiden kilpailutus. Perustelut Valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Sovelletut säännökset Lausuntoihin vastaaminen Vesilain (587/2011) 3 luvun 16 ja 17 Aluehallintovirasto toteaa Kouvolan Vesi Oy:n lausunnosta, että pienveneiden potkurivirtojen merkitys on niin vähäinen, ettei sillä voida katsoa olevan vaikutusta vedenlaatuun. Veneilykausi on lyhyt ja kulkunopeudet satama-alueella ovat hiljaisia. Risteilyaluslaiturin kohdalla pohja on kiveä ja ranta jyrkkenee nopeasti. Pohja koostuu sorasta sekä kivistä eikä alueelle kerry helposti liikkeelle lähtevää materiaalia vuolaan virtauksen vuoksi. Hakemuksen mukaan Kouvolan kaupunki on käynnistänyt venereitin suunnittelun ja nykyisen venereitin jatkamisen Pilkanmaan venerannasta muun muassa Virtakiven Venerantaan. Kyseisen hankkeen kulkusyvyyden muuttaminen ja siihen liittyvät mahdolliset ruoppaukset vaikutuksineen sekä yleiseksi paikallisväyläksi määrääminen käsitellään asianomaisen vesilupahakemuksen yhteydessä, eivätkä ne kuulu tähän lupapäätökseen. Virtakiven venesataman alueelle ei ole tulossa polttoaineen jakelua, sillä asemakaavamuutoksessa 22/011 jakelupaikka on osoitettu Virtakiven
19 (20) saunan viereiselle ET-alueelle. Polttoaineen jakelua ja pilssivesien käsittelyä koskevia kysymyksiä ei ratkaista tämän vesilain mukaisen asian yhteydessä. Ankkurointia voidaan rajoittaa ja muita alueellisia kieltoja asettaa vesialueelle Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta vesiliikennelain (463/1996) mukaisesta hakemuksesta. Yleisiä kulkuväyliä koskevista kielloista ja rajoituksista päättää Liikenne- ja viestintävirasto. Muutoin aluehallintovirasto ottaa lausunnot huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 8 715 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Asetusta sovelletaan vuonna 2018 vireille tulleisiin hakemuksiin. Jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian taulukon mukainen maksu kuitenkin siten, että maksuun voidaan lisätä 50 prosenttia muiden vesitalousasioiden taulukon mukaisista maksuista. Maksutaulukon mukaan laivalaituria koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 5 970 euroa. Vähintään 20 venepaikan laituria koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 820 euroa ja alle 2 000 m 3 ktr:n ruoppauksesta perittävän käsittelymaksun suuruus on 1 670 euroa. Tämän vuoksi käsittelymaksu kokonaisuudessaan on 5 970 + 0,5 3 820 + 0,5 1 670 eli yhteensä 8 715.
20 (20) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen Liikenne- ja viestintävirasto Traficom Museovirasto Kouvolan Vesi Oy UPM-Kymmene Oyj Järvi-Suomen Uittoyhdistys ry Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-11339 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Erja Tasanko ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Ilona Joensuu. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 24.6.2019. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Tämä asiakirja ESAVI/11339/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument ESAVI/11339/2018 har godkänts elektroniskt Esittelijä Joensuu Ilona 22.05.2019 10:22 Ratkaisija Tasanko Erja 22.05.2019 10:03