Vaihtoraportti Universität Stuttgart, Saksa Erasmus-ohjelma Kevät 2013 (Sommer Semester) Konetekniikan koulutusohjelma Koneensuunnittelu (Ajoneuvotekniikka)
Alkuasetelma Olin käytännössä haaveillut vaihtoon lähdöstä koko opiskeluaikani. Kolmen vuoden ahkeran puurtamisen ja kanditutkinnon jälkeen oli otollinen hetki saada hieman vaihtelua opintoihin ja pistin hakupaperit vetämään. Saksa vaihtokohteena oli ollut jo pitkään mielessäni, onhan se kuitenkin maana ylivertainen konetekniikan mekka. Olin myös pohjustanut Saksaan lähtöä aloittamalla saksankielen opinnot käymällä Aalto-yliopiston peruskurssit 1-3 ennen kuin pistin hakupaperit eteenpäin. Peruskoulusta tai lukiosta minulla ei aiempaa kielikokemusta ollut. Vielä ennen lähtöä ehdin käydä yliopiston kursseja aina 5. kurssiin asti. Kohteen valinta Konetekniikan opiskelijoille löytyy Erasmus-ohjelman kautta reilu tarjonta saksalaisia yliopistoja. Kävin läpi suurimman osan yliopistojen nettisivuista ja kurssitarjonnoista. Halusin syventyä opinnoissani ajoneuvotekniikkaan ja Stuttgartin yliopisto tarjosikin vakuuttavimman kattauksen ajoneuvotekniikan kursseja. Pitäväthän Stuttgartia päämajanaan sellaisetkin kohtuullisen suuret autoalan toimijat kuten Daimler, Bosch ja Porsche. Myös kaupungin eteläinen sijainti ja sen myötä oletettavissa ollut mukavan lämmin kesäinen ilmasto vaikuttivat päätökseen. Ennakkoon olin kavereiltani kuullut Stuttgartin olevan varsin vehreä ja miellyttävä kaupunki kumpuilevassa Baden- Württembergin osavaltiossa. Järjestelyt Suomessa Hakupapereiden täyttämiseen sekä tarvittavien leimojen ja todistusten keräämiseen meni aikaa viikon verran. Eniten aikaa vei kurssien valitseminen Learning Agreement paperiin. Stuttgartin yliopiston nettisivut eivät ole loogisimmasta päästä ja yleisestikin kannattaa varautua siihen, että tietoa joutuu hakemaan useasta eri paikasta. Tästä ei kuitenkaan kannata ottaa liikaa stressiä, sillä Learning Agreementiin kirjatut kurssit eivät ole mitään kiveen hakattuja vaan niitä voi vapaasti vaihtaa opiskelujen alkaessa kohdemaassa. Itselläni kävi niin, että vaihdoin kaikki valitsemani kurssit toisiin kursseihin Stuttgartiin saavuttuani. Toinen asia jota ei kannata jättää viime tippaan on kielikoeaikojen varaaminen. Viimeisellä viikolla ennen hakuajan sulkeutumista on varmasti jokunen muukin yrittämässä kieltenopettajien puheille, joten suositeltavaa on hoitaa kielitodistus valmiiksi jo hyvissä ajoin. Itse kielikoe oli hyvin leppoisa 5-10 minuutin keskustelu opettajan kanssa, minkä päätteeksi opettaja kirjaa osaamistason todistukseen. Stuttgartiin Erasmus-vaihtoon haettaessa ei siis mitään virallista kielikoetta tarvitse suorittaa. Learning Agreement käydään vielä hyväksyttämässä professorilla, minkä jälkeen täytetään vielä vaihtokansliassa muutama lappunen ja lähetetään paperit matkaan.
Asunnon etsiminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Hieman hämäävästi yliopiston nettisivuilla luvattiin hakuvaiheessa, että yliopisto hankkii kaikille vaihto-opiskelijoille asunnon, mutta marraskuun loppupuolella sitten saimmekin meiliä, että jokaisen on hankittava asuntonsa itse. En tästä kuitenkaan pahemmin stressiä ottanut, sillä huomasin saksalaisten nettisivujen olevan pullollaan soluasuntotarjouksia. Oikeasti asuntoa olisi kannattanut ruveta etsimään jo välittömästi tässä vaiheessa. Tammikuun puolella aloin lähetellä viestejä yksityisille soluasuntojen vuokraajille. Soluasuntoja eli WG:itä (Wohngemeinschaft) voi etsiä esimerkiksi osoitteesta: http://www.wg-gesucht.de/. Yksityisille lähettämiini viestihin tuli kuitenkin todella heikosti vastauksia. Ilmeisesti kysyntää asunnoille löytyi ja Suomesta käsin ei myöskään ole hirvittävän helppoa kilpailla Stuttgartissa oleskelevien asunnon hakijoiden kanssa, jotka pystyvät helposti menemään paikan päälle lyömään kättä päälle asunnon vuokraajan kanssa. Kampusalueella sijaitseviin Studentenwerkin (http://www.studentenwerk-stuttgart.de/en/accommodation-0) asuntoihin ilmoitettiin olevan noin 6 kuukauden mittainen jono, mutta pistin siitä huolimatta hakemuksen. Kuinka ollakaan jo seuraavalla viikolla saapui ilmoitus, että sain asunnon Allmandring II -rakennuksesta. Myöhemmin kuulin, että monella muulla vaihto-opiskelijalla oli käynyt samanlainen onnenpotku. Studentenwerkin valintajärjestelmä ei siis välttämättä toimi kovinkaan systemaattisesti ja asuntoihin saatetaan ottaa ihmisiä myös jonon ohi, mikäli tarve on kova ja asian osaa esittää oikein. Virallinen ilmoituskirje kouluun hyväksymisestä tulikin sitten vasta viikkoa ennen lähtöä. Tämä on ilmeisen yleinen käytäntö Saksassa, joten siitäkään ei turhaan kannata stressiä ottaa. Vielä ennen lähtöä tulee ilmoittaa Kelalle tulevasta vaihto-opiskelusta. Ilmoituksen jälkeen Kela lähettää postitse eurooppalaisen sairaanhoitokortin (http://www.kela.fi/eurooppalainen-sairaanhoitokortti). Sairaanhoitokortti kattaa hoidon sairaus- tai onnettomuustapauksissa. Kortti osoittautui toimivan erittäin hyvin Saksassa, sillä sen avulla pääsi aina sairastuessaan suoraan yksityiselle lääkärille. Lääkärillä käynti onkin suositeltavaa, sillä ilman reseptiä lääkkeet ovat monin verroin kalliimpia kuin reseptin kanssa. Sairaushoitokortin lisäksi otin itselleni erillisen tapaturmavakuutuksen, joka kattoi muun muassa erilaiset vapaa-ajan tapaturmat sekä urheiluvammat ja niiden vaatimat hoidot. Rahoitusta opiskelijavaihtoon saa mielestäni varsin kiitettävästi. Opintotuen saa normaalisti koko vaihtoajalle ja sen lisäksi opintolainan voi nostaa kaksinkertaisena (600 /kk). Lisäksi Erasmus-tuen ensimmäinen osa 1200 maksetaan vaihdon alkuvaiheessa. Loppuosa 300 maksetaan opiskelijalle vaihdon jälkeen, mikäli hyväksiluettuja opintoja on kertynyt vähintään 20op/lukukausi. Näiden lisäksi voi vielä anoa stipendejä tai muita tukiaisia erilaisilta säätiöiltä, kuten Saksan lähetystöltä tai vaihtokohteessa opiskeltavaan aiheeseen liittyviltä järjestöiltä. Rahaa kuitenkin palaa vaihdon ai-
kana huomattavasti esimerkiksi matkusteluun ja muuhun oheistoimintaan, mihin kannattaa myös varautua. Hintataso on aavistuksen Suomen hintatasoa alhaisempi. Kohteessa Stuttgart osoittautui ennakkopuheiden veroiseksi vehreäksi ja viihtyisäksi kaupungiksi. Keskustassa on useita viihtyisiä puistoalueita, joissa on mahdollista nauttia kesäpäivistä ja paikallisesta kaupunkikulttuurista. Stuttgartissa on paljon nuorta ja kansainvälistä väkeä autoalan työnantajien houkuttelemina. Kuuleman mukaan kolmannes Stuttgartin noin 600 000 asukkaasta on tullut Saksan ulkopuolelta. Saksalaiset ovat käyttäytymiseltään ja olemukseltaan hyvin suomalaisen oloisia eikä merkittävää kulttuurishokkia pääse syntymään. Kuva 1. Maisema Stuttgartissa
Kuva 2. Schlossplatz Vaihingenin kampus, jossa mm. kaikki teknillisten tieteiden opetus tapahtuu, sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Loskan peittäessä maan maaliskuun harmaudessa kampus vaikuttaa suhteellisen masentavalta paikalta. Rakennukset ovat valtavia betonimöhkäleitä, joiden sisällä värimaailma on uskomattoman kirjava, kuten 70-luvulla tyyliin kuuluu. Kevään edetessä vihreys kuitenkin valtaa kampusalueen, joka muuttuu varsin viihtyisäksi hengailualueeksi. Kuva 3. Vaihingenin kampus
Käytännön asiat kohteessa Studentenwerk Stuttgart tarjoaa kaikille vaihto-opiskelijoille ilmaiseksi ns. Buddy-palvelua (Patenprogramm) eli tutorointia, joka on varsin suositeltavaa ottaa vastaan. Tutorhenkilö tulee tarpeen vaatiessa kentälle vastaan ja avustaa kaikissa käytännön asioissa alkuvaiheessa. Oma tutorhenkilöni kävi jopa noutamassa asuntoni avaimen valmiiksi minua varten. Paikan päällä hoidettavia asioita olivat muun muassa pankkitilin avaaminen, yliopistoon kirjautuminen sekä kaupunkiin kirjautuminen. Pankkitili on lähes välttämätön avata, sillä Studentenwerk ei hyväksynyt vuokran maksamiseen muuta menettelyä kuin suoraveloituksen saksalaiselta tililtä. Saksassa ei myöskään usein esimerkiksi ruokakaupoissa käy maksuvälineeksi muu kuin saksalainen pankkikortti tai käteinen. Vaihingenin kampuksella on BW-Bankin (Baden-Württembergische Bank) konttori, jossa tilin saa kätevästi avattua ja henkilökunta puhuu saksan lisäksi myös sujuvaa englantia. Yliopistoon kirjautumista varten piti vierailla keskustan kampuksen toimistolla ja täyttää tarvittavat paperit. Ennen tätä piti kuitenkin käydä näyttämässä eurooppalaista sairaanhoitokorttia eräässä toisessa toimistossa, josta sai todistuksen kortin olemassa olosta (tällainen ylimääräinen byrokratia tuntui olevan Saksassa varsin yleistä). Yliopistoon kirjautumisen yhteydessä sai käyttöön väliaikaisen opiskelijakortin, jolla pystyi esimerkiksi ostamaan julkisen liikenteen kuukausilipun opiskelijahintaan ennen varsinaisen lukukauden alkua. Saksassa pidetään myös kirjaa kaupungissa majailevista asukkaista. Tätä varten oli käytävä vielä ns. kansalaistoimistolla (Bürgerbüro) ilmoittautumassa kaupunkiin ja täytettävä asianmukaiset kaavakkeet. Kaikille vaihto-oppilaille jaettiin tervetuliaispaketin mukana ns. Welcome Guide, josta löytyi tiedot vaihdon alussa suoritettavista toimenpiteistä. Lisäksi International Affairs piti aiheesta luennon kielikurssin alussa ja myös omalta buddyltä sai tarvittaessa apua näihin asioihin. Kielikurssi Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikille vaihtareille pakollinen intensiivikurssi aloittaa vaihto-opiskelun kohteessa. Kurssin pituus ilmeisesti vaihtelee, mutta meillä se kesti 4 viikkoa, 6 tuntia jokaisena arkipäivänä. Ennen kurssin alkua jokainen opiskelija teki tietokoneella lähtötasotestin, jonka perusteella opiskelijat jaettiin neljään tasoryhmään: A1+, A2, B1 ja B2. Lähtötasotestin jaottelu ei kuitenkaan ole täysin vedenpitävä ja opiskelijoita voidaan siirrellä vielä ryhmästä toiseen kielikurssin ensimmäisten päivien aikana. Itse päädyin aluksi A2 ryhmään. Opettajamme piti toisena päivänä jokaiselle vielä suullisen lähtötasotestin, jonka seurauksena hän päätti siirtää minut B1- ryhmään, mikä osoittautuikin varsin hyväksi asiaksi kielen oppimisen kannalta. Suurin ero A2 ja B1
ryhmän välillä oli, että B1 ryhmässä kaikki opiskelijat pyrkivät myös keskenään puhumaan toisilleen saksaa. Tämä oli erittäin huomattava etu oppimisen kannalta. Ylipäätään vaihdossa kannattaa vain rohkaista itsensä ja pakottautua puhumaan vierasta kieltä, jolloin kieli kehittyy huomattavan nopeasti. Kielikurssien aikataulu oli jaoteltu siten, että A-ryhmät olivat aamupäivisin 8-13 ja B- ryhmät iltapäivisin 14 19. Julkinen liikenne Stuttgartissa liikennöi kolmenlaisia julkisen liikenteen kulkuneuvoja: S-bahn, U-bahn sekä bussit. S-bahn on paikallisjunajärjestelmä, joka on verrattavissa Helsingin metroon. S-bahn verkosto on suhteellisen kattava Stuttgartissa ja sillä pääsee kätevästi kulkemaan eripuolille kaupunkia. Matka Vaihingenin kampukselta kaupungin keskustaan kestää vain noin kymmenen minuuttia. U-bahnit ovat pääasiassa kaupungin keskustassa liikennöiviä paikallisjunia, jotka täydentävät S-bahn verkostoa. Näiden lisäksi kaupungissa liikennöi siis myös busseja. Julkisen liikenteen reittejä voi hakea suomalaisten reittioppaiden tapaan vvs:n reittipalvelulla osoitteessa: http://www.vvs.de/ (sivun oikeassa laidassa) Opiskelijakortilla saa Stuttgartin kaupungin alueella matkustaa ilmaiseksi arkipäivisin 18 24 välisenä aikana ja viikonloppuisin sekä pyhäpäivisin. Mikäli matkustustarvetta löytyy myös muulle ajalle, kannattaa hankkia julkisen liikenteen lukukausikortti, joka opiskelijoille kustantaa noin 190. Kyseisellä kortilla saa matkustaa rajoituksitta koko lukukauden ajan. Matkustaminen Stuttgartista on erittäin hyvät matkustusmahdollisuudet muualle Saksaan sekä Eurooppaan. Stuttgartissa tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee muun muassa idylliset pikkukaupungit Esslingen, Tübingen ja Ludwigsburg, jotka ovat ehdottomasti päiväreissun arvoisia. Shoppailua halajaville erinomainen paikka on outlet city Metzingen, josta löytyy lukuisien eri liikkeiden outletmyymälöitä.
Kuva 4. Esslingen am Neckar Stuttgartista asteen verran etäämmällä on lukuisa mielenkiintoisia saksalaiskaupunkeja, kuten München, Frankfurt, Würzburg, Heidelberg, Freiburg ja Konstanz. Näihin kätevimmin pääsee junalla tai autolla. Junalla matkustaminen on Saksassa suhteellisen kallista, mutta Deutsche Bahn tarjoaa erilaisia ryhmälippuja, joilla matkustaminen tulee hyvin edulliseksi. Esimerkiksi Schönes- Wochenende-Ticket maksaa vain 42 ja sillä voi matkustaa päivän ajan 5 henkeä nopeimpia junia lukuun ottamatta kaikilla yhteyksillä (http://www.bahn.de). Myös autojen vuokrat ovat Saksassa Suomen hintoja alhaisemmat. Lisäksi erittäin kätevä tapa matkustaa on kimppakyytiyhteisö Mitfahrgelegenheit (http://www.mitfahrgelegenheit.de/), jossa ihmiset tarjoavat/etsivät autokyytejä Saksan sisällä sekä sen rajojen ulkopuolella. Saksasta käsin myös lentäminen on huomattavasti halvempaa kuin Suomesta. Tosin Stuttgartin kentältä lähtevien lentojen tarjonta ei ole kovinkaan kattava. Huomattavasti paremmin lentoja on varattavissa Frankfurtista, jonne matkustaminen ei tosiaankaan ole mikään mahdoton este. Ulkomaille pääsee myös todella kätevästi junalla tai autolla. Esimerkiksi Ranskan puolelle Strasbourgiin on hyvin vaivaton 160 kilometrin matka.
Opiskelu Ajoneuvotekniikan opiskelijalle Stuttgartin yliopisto tarjosi erittäin monipuolisen kattauksen erilaisia ajoneuvo- sekä polttomoottoritekniikan kursseja. Professorit olivat usein alalla isoissa firmoissa työskennelleitä henkilöitä ja tietoa sekä osaamista löytyi erittäin vakuuttavasti. Kurssit myös painottuivat vahvasti autoteollisuuden nykypäivään ja esimerkiksi erilaisia käyttöenergiavaihtoehtoja käytiin läpi useilla kursseilla. Yhteistyö paikallisten firmojen kanssa oli myös kiitettävää. Eräälläkin kurssilla kävi vuorotellen eri firmojen edustajia kertomassa autoalan polttavista puheenaiheista. Vierailijaluennoitsijoita saatiin muun muassa seuraavista firmoista: Daimler, Porsche, Bosch, ZF, Mahle... Kurssityyppejä on käytännössä kolmenlaisia. On luennoitavia kursseja, harjoituksia sekä seminaareja. Luennoitaville kursseille ei yleensä ole minkäänlaisia rajoituksia opiskelijamäärissä. Kurssit sisältävät opintopisteitä vastaavan määrän luentoja ja mahdollisesti jonkunlaisia harjoituksia sekä lopputentin. Harjoituskurssit sen sijaan nimensä mukaisesti sisältävät vain harjoituksia. Lisäksi on seminaarikursseja, jotka ovat myös luennoitavia kursseja, mutta kurssiryhmä on huomattavasti pienempi (noin 20-30 henkeä). Kurssilla pyritään enemmän opiskelijoiden aktivointiin ja keskustelevaan opetukseen. Osa seminaarikursseista saatetaan toteuttaa Blockvorlesung -tyylillä, jolloin luentoja on esimerkiksi kahdeksan tuntia päivässä parin päivän ajan. Yliopiston kielikeskus tarjoaa myös paljon eritasoisia kielten kursseja kuten saksan kursseja. Mikäli kieli ei vielä ole täydellisen hallussa, onkin varsin suositeltavaa ottaa jokunen kielikurssi muiden kurssien rinnalle. Kielikurssit ovat kuitenkin myös erittäin suosittuja ja on hyvin todennäköistä, että kolmelle kurssille ilmoittautuessa pääseekin oikeasti vain yhdelle kurssille sisään. Ilmoittautumisen kanssa on myös oltava ajoissa. Mikäli intensiivikurssi on suoritettu B2-tasoa alemmassa ryhmässä, tarjotaan sille automaattisesti ekstensiivikurssia jatkoksi. Kurssi onkin varsin kannattavaa ottaa ja opiskelu jatkuu loogisesti intensiivikurssilla saavutetusta taitotasosta. Stuttgartin yliopistossa on myös tarjolla kursseja englanniksi, mutta kurssien määrä ei mielestäni ollut kovinkaan kattava. Tietenkin tarjonta riippuu myös paljon opintolinjasta, mutta esimerkiksi ajoneuvotekniikkaan liittyviä englanninkielisiä kursseja oli tarjolla ainoastaan yksi ja ylipäätään konetekniikkaan vain muutamia. Jos saksankieli on kuitenkin edes kohtuullisella tasolla, ei kannata turhaan aristella saksan kielisten kurssien ottamista. Kielitaito kehittyy kurssien aikana ja saksan kieliseen luennointiin tottuu muutamassa viikossa. Tenttikäytännöt ja -aikataulut vaihtelevat myös melkoisesti laitosten ja kurssien välillä. Kielikursseilla tentit tehtiin kurssin viimeisillä tunneilla. Ajoneuvotekniikan kursseilla tentit pidettiin vasta syyskuun lopulla sekä lokakuun alussa, vaikkakin luennot loppuivat jo heinäkuun puolivälissä. Tällaisis-
sa tilanteissa on varsin yleistä, että vaihtareille pidetään erilliset suulliset tentit luentojen päättymisen tienoilla, jottei heidän tarvitse jäädä Saksaan odottamaan tenttejä. Ajoneuvotekniikan laitoksella asia kuitenkin hoidettiin siten, että tentit lähetettiin Suomeen, jossa ne oli mahdollista tehdä oman professorin valvonnassa. Tämän jälkeen tenttipaperit lähetettiin takaisin Saksaan tarkistettaviksi. Kirjalliset tentit vaihtelevat paljon, mutta yleistä niille on, että kysymyksiä on paljon suhteessa annettuun aikaan. Kaikkiin kysymyksiin ei siis välttämättä edes odoteta vastausta vaan opiskelijan tulee vastata niihin kysymyksiin, jotka hän hallitsee. Tenttien kesto vaihtelee 20 minuutista muutamaan tuntiin. Itse en valitettavasti päässyt yhtään tenttiä suullisena suorittamaan, mutta useat vaihtarikaverini näin tekivät. Suullisessa tentissä kurssin professori tai henkilökunta esittää kurssin aihealueeseen liittyviä kysymyksiä, joihin sitten annetaan paras mahdollinen suullinen vastaus. Tentti kestää yleensä noin 15 30 minuuttia. Tilanne voi kuulostaa varsin kuumottavalta, mutta tentin pitäjät ovat yleensä erittäin ystävällisiä ja ymmärtäväisiä vaihto-opiskelijoita kohtaan. Kysymykset ovat myös varsin johdattelevia ja kielitaidon puutteeseen tuskin tulee suullinen tentti kaatumaan. En itse asiassa kuullut yhdenkään kaverini reputtavan suullista tenttiä. Tenttien läpäiseminen voi tällä tavalla olla jopa hieman helpompi verrattuna kirjalliseen tenttiin, jossa vastauksen laadulle on olemassa selkeät kriteerit, jotka ovat käytännössä yhtäläiset niin vaihtareille kuin paikallisillekin. Vapaa-ajan aktiviteetit Erilaista vapaa-ajan aktiviteettia on vaihtareille tarjolla runsaasti. Esimerkiksi eurooppalaisen opiskelijajärjestö AEGEE:n paikallisosasto järjestää erilaisia ekskursioita, juhlia ja kokoontumisia lähes viikoittain. AEGEE:n tapahtumissa pääsee hyvin tutustumaan muihin kansainvälisiin sekä paikallisiin opiskelijoihin. Puitteet urheiluun ja liikkumiseen ovat Vaihingenin kampuksella erinomaiset. Kampuksella sijaitsee urheilukenttä, josta löytyy muun muassa juoksurata sekä useita jalkapallo-, koripallo-, tennis- ja rantalentopallokenttiä. Lisäksi sisätiloista löytyy liikuntasali sekä kuntosali. Sisätilojen käyttöä varten on kuitenkin ilmoittauduttava yliopiston liikuntakursseille. Tämä on varsin harmillista etenkin kuntosalin suhteen, jolle saa varattua tietyn viikoittaisen ajan hintaan 45. Jos salilla haluaa käydä useammin ja vaihtelevina ajankohtina, kannattaa tarkastaa yksityisten kuntosalien tarjonta. Yksityisten salien hinnat alkavat noin 35 /kuukausi. Ulkotilat ovat kuitenkin kampuksella vapaasti kaikkien käytössä, silloin kun niillä ei ole varattuja vuoroja. Lenkkeilyä harrastaville kampusalueelta löytyy upeat lenkkipolut läheisessä metsässä sekä metsän keskeltä löytyvän järven reunuksilla. Yliopistoliikunta tarjoaa erilaisia liikuntakursseja aina ratsastuksesta vesipalloon ja kiipeilystä ultimateen. Kursseja on siis oikeasti tarjolla erittäin kattavasti suhteellisen kilpailukykyisillä hinnoilla:
(http://anmeldung.hochschulsport.uni-stuttgart.de/sportarten/aktueller_zeitraum/kurssuche.html). Liikuntakursseilla pääsee myös todella hyvin tutustumaan paikallisiin opiskelijoihin ja harjoittelemaan saksan kielen taitojaan. Koska vaihtoon kannattaa lähteä sellaisella asenteella, että oppii ja kokeilee jatkuvasti mahdollisimman uusia asioita, päätin osallistua itse ennestään minulle täysin vieraan lajin, Lacrossen, kurssille. Harjoituksia oli kaksi kertaa viikossa ja kaikki muut joukkueen pelaajat olivat saksalaisia. Sain joukkueeseen varsin lämpimän vastaanoton ja pidän edelleenkin yhteyttä joukkuekavereihini. Kautemme huipentui Münchenissä pelattuun Saksan yliopistojen väliseen mestaruusturnaukseen. Muuta merkittävää Kuva 5. Uni Stuttgart Lacrosse Stuttgartissa vietetään keväisin Saksan toisiksi suurimpia olutfestivaaleja Stuttgarter Frühlingsfestejä. Festivaalit kestävät neljä viikkoa ja huhti- toukokuussa. Ihmiset pukeutuvat perinteisiin saksalaisasuihin: miehet nahkahousuihin sekä ruutupaitoihin ja naiset kansallismekkoihin eli dirndleihin. Olutta juodaan litran tuopeista useita satoja ihmisiä vetävissä teltoissa, joissa musiikki soi ja laulu raikaa. Frühlingsfestit ovat ehdoton vierailukohde keväisessä Stuttgartissa! Vierailun arvoisia paikkoja Stuttgartissa ovat myös Mersun ja Porschen automuseot, joissa on esillä kalustoa varsin kattavasti vuosien takaa. Wilhelman eläintarhassa pääsee tutustumaan laajasti eläinkunnan ihmeisiin ja puisto on varsin miellyttävä aurinkoisena kevät- tai kesäpäivänä. Stuttgartissa on myös maailman ensimmäinen betonista rakennettu TV-torni, johon on aiempina vuosina saanut kiivetä ihailemaan maisemia. Valitettavasti viime keväänä torni jouduttiin sulkemaan turisteilta, sillä huipulle vievät portaat eivät ole EU-säädösten mukaiset. Toivottavasti torni saadaan vielä avattua turisteille tulevaisuudessa.
Kuva 6. Mercedes-museo Paikallinen jalkapallojoukkue VfB Stuttgart pelaa Bundesliigaa. VfB:n kotistadion Mercedes-Arena vetää 65 000 katsojaa ja stadionin ollessa täynnä tunnelma on todellakin kokemisen arvoinen! Kuva 7. VfB Stuttgartin kotiottelu
Miksi vaihtoon? Vaihto-opiskelu on kokonaisuudessaan mahtava kokemus, joka avartaa maailmankatsomusta ja opettaa uutta. Vieraassa kulttuurissa ja vieraalla kielellä toimiminen tuo itsevarmuutta ja esimerkiksi esitelmien pitäminen englanniksi tuntuu aika turvalliselta sen jälkeen, kun on pitänyt niitä saksaksi saksalaiselle yleisölle. Vaihdon aikana tutustuu uusiin ihmisiin eri kansallisuuksista ja oppii paremmin ymmärtämään erilaisuutta. Vaihdossa pystyy suorittamaan uusia mielenkiintoisia kursseja ja kehittämään vieraan kielen taitoja. Itselleni kuitenkin arvokkainta oli kurssien ulkopuolella saadut kokemukset. Saksa on maana loistava vaihtokohde: yliopistot ovat laadukkaita, kulttuuri on kiinnostava ja saksan kielitaito on hyvä valtti työmarkkinoilla. Suomalaiselle kielen taitavalle insinöörille löytyy työvoimapulasta kärsivästä Saksasta varmasti töitä. Ainakin allekirjoittaneeseen tarttui pala saksalaisuutta kokemusrikkaan vaihtokevään aikana. Kuva 8. Ein typischer Deutscher