Kuvia Metsäpirtistä Joistakin kuvista on tehty postikortti, koko 10 cm x 15 cm. Kortteja voi ostaa tässä tilaisuudessa. Hinta 50 snt/kpl Kuvaajat: Pirkko ja Kalevi Hyytiä, Helka Korpela, Martti Peltonen ja Ilmi Pesonen
Hautausmaan muistomerkeillä Metsäpirttijärjestöt toimikunnan puheenjohtajan, Leo Laulajaisen, tervehdyspuhe. Airueet, Sirpa Loponen ja Voitto Parkkonen
Hautausmaan muistomerkeillä Lauri Sutelainen esittämässä runoja
Hautausmaan muistomerkeillä Pauli Tuohioja kertomassa esipolvien työstä ja merkityksestä jälkipolvien edustajille.
Hautausmaan muistomerkeillä Kalevi Hyytiä ja Ilmi Pesonen laskemassa n kukkavihkoa
Hautausmaan muistomerkeillä Sylvi Ukkonen ja Leo Laulajainen laskemassa Metsäpirttijärjestöjen kukkavihkoa.
Hautausmaan muistomerkeillä Juhlayleisöä
Hautausmaan muistomerkeillä Lopuksi laulettiin Karjalaisten laulu.
Juhlakulkue siirtyy hautausmaalta lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkille. Arkuntanhua kulkueen kärjessä ja takana seuraa Haapsaaren edustajia.
Juhlakulkue siirtyy hautausmaalta lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkille. Koselan kylän edustajia
Juhlakulkue siirtyy hautausmaalta lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkille. Koukunniemen laaja osallistujajoukko
Juhlakulkue siirtyy hautausmaalta lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkille. Martinkorhola
Juhlakulkue siirtyy hautausmaalta lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkille. Metsäpirtti
Juhlakulkue siirtyy hautausmaalta lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkille. Raaju
Juhlakulkue siirtyy hautausmaalta lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkille. Saaroinen ja Taipale
Juhlakulkue siirtyy hautausmaalta lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkille. Vanhajaama, Viisjoki ja Vaskela tulevat joukon viimeisinä
Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkillä Leo Laulajainen toimii Metsäpirtti laulun esilaulajana Airueet, Sirpa Loponen ja Voitto Parkkonen
Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkillä n puheenjohtajan, Kalevi Hyytiän, tervehdys
Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkillä Mauno Hämäläinen laskee kukkaseppeleen ja esittelee muistomerkin historiaa. Maunon molemmin puolin hänen kaksi vunukkaansa.
Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkillä Leo Laulajainen esittelee muistomerkin hankintaan liittyviä asioita..
Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkillä Juhlayleisöä.
Vorken rannassa kahviteltiin, laulettiin ja myytiin karjalaisia tuotteita.
Vorken rannassa kahviteltiin, laulettiin ja myytiin karjalaisia tuotteita.
Vorken rannassa kahviteltiin, laulettiin ja myytiin karjalaisia tuotteita Eino Korpelainen ja Tatjana Pietarista sekä Terho Serjomaa Lappeenrannasta.
Vorken rannassa kahviteltiin, laulettiin ja myytiin karjalaisia tuotteita.
Köydenvetoa Vorken rannassa.
Köydenvetoa Vorken rannassa.
Köydenvetoa Vorken rannassa.
Köydenvetoa Vorken rannassa.
Köydenvetoa Vorken rannassa.
Tässä esitetyt, Metsäpirtissä 2004 pidetyssä pitäjäjuhlassa otetut kuvat, löytyvät internetistä n sivulta: http:// www.metsapirtti.net. Ensi vuoden pitäjäjuhla pidetään taas vakiintuneen tavan mukaan Metsäpirtissä. Tuletha siekii mukkaa!.
Tampereen Seudun Metsäpirttikerho Villalangasta virkatuista paloista tehty, arvokas sängynpeitto Metsäruusu Peitto arvottiin Hotelli Kanavassa pidetyssä iltajuhlassa 2.7.2005 Peiton omistaja on Tauno Immonen. Onnittelemme voittajaa! Peiton valmistamiseen ovat osallistuneet : Aira ja Airi Touru Lempäälästä, Toini Huolman, Julia Keski-Mäenpää, Helka Korpela ja Aino Lius Tampereelta sekä 90 vuotta täyttänyt Katri Peltonen Kauhajoelta
Metsäpirttijärjestöt toimikunnan Perinne- ja kulttuurityöryhmä Metsäpirttijärjestöt toimikunnan Mynämäessä 12.02.2005 pitämässä kokouksessa tuotiin julki huoli metsäpirttiläisen esineistön ja kulttuuriperinnön säilymisestä jälkipolville. Varsinkin viimeisten 10 vuoden aikana on Suomessa perustettu sekä aihekohtaisia Karjalaan liittyviä museoita kuten Lapinlahden Asutusmuseo että pitäjäkohtaisia museoita kuten Lempäälän Sakkola museo. Mynämäen kirjaston yhteydessä toimiva Metsäpirtti huone on erinomainen paikka asiakirjojen ja erilaisiin tallenteisiin perustuvan perinteen keräämiseksi. Mutta Kuka kerää? Pitäisikö perustaa Metsäpirtti museo myös esineistön taltioimiseksi?
Kokouksessa Metsäpirttijärjestöt toimikunta asetti työryhmän selvittämään, kartoittamaan ja luetteloimaan metsäpirttiläisen esineistön ja muun talletetun perinteen määrää museoissa ja muissa perinnettä ja kulttuuria taltioivissa laitoksissa. Työryhmään nimettiin: Erkki Hiltunen, puheenjohtaja Ilmi Pesonen, sihteeri Julia Keski-Mäenpää Sirpa Loponen Metsäpirtin sukat Suomen Kansallismuseo Suomen Kansallismuseon hallussa olevan materiaalin käyttö edellyttää Museovirastolta haettua käyttöoikeutta Museoviraston keskusvarasto Orimattila
Perinne- ja kulttuurityöryhmän käynnissä olevat hankkeet: 1) Suomen Kansallismuseoon taltioidun metsäpirttiläisen esineistön kartoitus pois lukien kaivauksista löydetty varhaisin kivi- ja metalliesineistö; tekstiilit valokuvattu 2) Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen metsäpirttiläisten äänitallenteiden digitalisointi vanhoista nauhaäänitteistä; digitalisoitu 5 tuntia; ääninauhoilla vielä 15 tuntia 3) Metsäpirtin hautausmaan kartoitus; tiedot Ilmi Pesoselle 4) Sodissa säilyneiden metsäpirttiläisten talojen kartoitus; tiedot Ilmi Pesoselle 5) Metsäpirttiläisen esineistön valokuvaus ja varustaminen käyttöä kuvaavalla tekstillä; materiaali Erkki Hiltuselle Larin Parasken Liina Metsäpirtistä Suomen Kansallismuseo Museoviraston keskusvarasto Orimattila
5) Metsäpirtistä kertovan kirjallisuuden luettelointi 6) Metsäpirttiä kuvaavan maalaustaiteen luettelointi 7) Metsäpirttiläisten laulut; taltioitu kansanmusiikki; Metsäpirttiin liittyvät omakustanteet sävellykset ja sanoitukset 8) Metsäpirtin murteen taltiointi; sanasto ja kielioppi 9) Metsäpirtti arkisto? 10) Metsäpirtti museo? Harakka Metsäpirtistä Suomen Kansallismuseo Museoviraston keskusvarasto, Orimattila
Kaksi metsäpirttiläistä hartuushametta Suomen Kansallismuseo Museoviraston keskusvarasto, Orimattila
Metsäpirttiläiseen naisen pukuun kuuluva villalangasta kudottu vyö Metsäpirttiläinen harakan häntä. Suomen Kansallismuseo Museoviraston keskusvarasto, Orimattila Edellä esitellyn esineistön lisäksi Museoviraston Orimattilan varastosta löytyy metsäpirttiläinen naisen päähine ja musta juhlahuivi.
Työmenetelmät: Tarkoituksena on selvittää esimerkiksi metsäpirttiläisen kinnasneulalla kudottavan kintaan vaiheet villasta, karttaamisen, hahtuvien teon, vokilla keträämisen, langan kertamisen ja neulalla kutomisen kautta vahvaksi, lämpimäksi kintaaksi. Rukkasen sisässä tai sellaisenaan käytettäville kintaille on ominaista että ne ovat erittäin lämpimät kovallakin pakkasella ja että langan katketessa kinnas ei lähde purkaantumaan samalla tavoin kuin normaali puikoilla kudottu lapanen.
Tai kuvin taltioida pellavakankaan vaiheet pellavan kylvämisestä, nyhtämisestä, kuivaamisesta, liottamisesta, loukuttamisesta ja lipsuamisesta aina aivinoiksi ja rohtimiksi, pellavalangaksi ja kankaaksi saakka. Kuvassa 1900 luvun alkupuolelta peräisin olevat lähes täysin puusta valmistetut kangaspuut; tukki, loimet, niidet, pirta, pinnari ja pitkät mattosukkalat. Kankaan kudontaa varten olivat lyhyemmät lankasukkulat, joissa lanka on käämillä sukkulan sisällä.
Metsäpirttiläistä muotia 1930 luvulta Kuva Kaapre Pusan hautajaisista
Metsäpirttijärjestöt toimikunnan asettama Perinne- ja kulttuurityöryhmä toivoo yhteistyötä kaikkien entisten metsäpirttiläisten ja Metsäpirtin ystävien kanssa. Lempäälässä 2005 pyrimme keräämään rahaa, jolla 1960 luvun alussa Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen toimesta suoritetut vanhojen metsäpirttiläisten haastattelut (yhteensä 20 h) saataisiin kokonaisuudessaan siirretyksi nauhoilta digitaaliseen muotoon. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan digitaalitallenteiden uskotaan säilyvän hyvinkin pitkiä aikoja, ainakin huomattavasti pidempään kuin nauhatallenteiden. Noin 5 h nauhoitteista on digitalisoitu sukuseurojen ja yksityishenkilöiden toimesta. Tämän osion on toteuttanut Erkki Hiltunen