SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Neuvotteleva virkamies Pekka Humalto 3.11.2015 VALTIONEUVOSTON ASETUS SAIRAUSVAKUUTUSMAKSUJEN MAKSU- PROSENTEISTA VUONNA 2016 1 Toimivalta Sairausvakuutuksen rahoituksesta säädetään sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvussa, missä rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutuksen ja työtulovakuutuksen rahoitukseen. Sairausvakuutuslain 18 luvun 23 :n 1 momentin mukaan sairausvakuutuksen lain 20 :n 1 momentissa tarkoitetun sairaanhoitomaksun maksuprosenttia tarkistetaan siten, että sairaanhoitomaksujen tuotoilla ja valtion rahoitusosuudella voidaan kattaa sairaanhoitovakuutuksen kulut. Maksuprosentista säädetään sanotun 23 :n 2 momentin mukaan vuosittain ennen marraskuun 23 päivää annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen tullessa voimaan vuoden 2006 alussa mainittu sairaanhoitomaksun maksuprosentti oli 1,33. Vaihteluväli, jolla maksua voi asetuksella muuttaa, on 0,3 prosenttiyksikköä sairausvakuutuslaissa säädetystä vuoden 2009 maksutasosta. Liikkumavara on 0,15 prosenttiyksikköä alaspäin ja ylöspäin, eli vähimmäis- ja enimmäisrajat ovat 1,18 ja 1,48 prosenttia. Ennakkolaskelman mukaan vuoden 2016 maksu olisi 1,30 prosenttia. Siten ehdotettava sairaanhoitomaksun maksuprosentti on liikkumavaran puitteissa ja asiasta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Sairausvakuutuslain 18 luvun 24 :n 3 momentin mukaan työnantajan sairausvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun maksuprosentit sekä yrittäjän lisärahoitusosuuden suuruus tarkistetaan vuosittain ennen marraskuun 23 päivää annettavalla valtioneuvoston asetuksella. 2 Sairaanhoitovakuutuksen rahoitus Sairaanhoitovakuutuksen etuuskuluina rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen maksamia lääke-, matka- ja hoitokustannusten, lääkärinpalkkioiden, hammaslääkäripalkkioiden korvauksia ja kuntoutuskuluja sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle maksettavia korvauksia ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain perusturvaosuuteen kuuluvia sairaanhoitokuluja. Sairaanhoitovakuutuksen kulut vuosina 2014 2016 * = Arvio 2014 2015* 2016* Lääkkeet 1 306,4 1 378,9 1 340,4 Lääkärinpalkkiot 72,6 71,7 53,4 Hammaslääkärinpalkkiot 123,0 95,1 58,0 Tutkimus- ja hoito 63,3 70,1 52,4 Matkat 305,0 289,1 275,0 YTHS 24,4 25,8 25,6
2 Mata -sairaanhoito 3,0 2,8 3,0 EU-säännöksiin perustuvat sairaanhoitokorvaukset 25,2 47,2 56,4 Kuntoutuspalvelut 318,9 348,2 361,3 Muut etuudet 0,7 0,6 0,7 Etuudet yhteensä 2 242,5 2 329,5 2 226,2 Sairaanhoitovakuutuksen 132,1 133,4 133,7 toimintakulut 8 % kulujen kasvusta 4,0 7,0 8,3 Kulut yhteensä 2 378,6 2 469,9 2 351,6 Kansaneläkelaitoksen antaman selvityksen mukaan sairausvakuutusrahaston sairaanhoitovakuutuksen kuluina maksettavien etuuskulujen määräksi arvioidaan vuonna 2016 yhteensä noin 2 226 miljoonaa euroa. Kuluina otetaan huomioon myös sairaanhoitovakuutuksen osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista, vuonna 2016 noin 134 miljoonaa euroa. Toimintakuluista ei jää vähennettäväksi sairausvakuutusrahaston omaisuuden tuottoa. Lisäksi kuluina otetaan huomioon kahdeksan prosenttia sairaanhoitovakuutuksen etuuskulujen muutoksesta. Sairaanhoitomaksun maksuprosenttia tarkistetaan sairausvakuutuslain 18 luvun 23 :n 1 momentin mukaan vuosittain siten, että sairaanhoitomaksun tuotoilla ja valtion rahoitusosuudella voidaan kattaa sairaanhoitovakuutuksen kulut. Vakuutusmaksuja ja valtion osuutta vahvistettaessa otetaan lisäksi huomioon sairausvakuutuksen rahoitusomaisuuden arvioitu vajaus tai ylijäämä vuodelta 2015. Vajausta syntyy, jos sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuus alittaa kahdeksan prosenttia sairausvakuutuksen kuluista ja ylijäämää, jos rahoitusomaisuus ylittää 12 prosenttia mainituista kuluista. Sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuuden arvioidaan sairaanhoitovakuutuksen osalta ylittävän vuonna 2015 kahdeksan prosenttia sairaanhoitovakuutuksen kuluista ja alittavan 12 prosenttia mainituista kuluista, joten vajausta tai ylijäämää ei synny. Vuonna 2015 vakuutetuilta perittävä sairaanhoitomaksu on 1,32 prosenttia. Maksu peritään kunnallisverotuksessa verotettavan ansiotulon perusteella. Eläke- ja etuustulojen perusteella perittävä maksu on 0,17 prosenttiyksikköä suurempi eli 1,49 prosenttia kyseisistä tuloista. Vuonna 2015 maksettavien maksujen prosentit vahvistettiin 13 päivänä marraskuuta 2014 annetulla valtioneuvoston asetuksella sairausvakuutusmaksujen maksuprosentista vuonna 2015 (947/2014). Sairaanhoitovakuutuksen rahoitusta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon vireillä olevat lainmuutoshankkeet ja talouskehitys valtion vuoden 2016 talousarvioesityksen mukaisesti: Sairausvakuutuskorvauksista säästetään alentamalla matkakorvauksia, lääkäri- ja hammaslääkärikustannuksista maksettavia korvauksia sekä harkinnanvaraisen kuntoutuksen menoja perumalla AURA -kuntoutuksen voimaantulo. Näillä toimenpiteillä julkinen talous säästää noin 124 milj. euroa. Säästöistä 69 milj. euroa kohdistuu sairaanhoitovakuutusmaksuilla rahoitettavaan osuuteen.
3 Lisäksi lääkekustannuksista säästetään ottamalla käyttöön alkuomavastuu, korottamalla lääkkeiden peruskorvausta 40 prosenttiin sekä muilla lääkkeiden kustannusten kasvua hillitsevillä toimenpiteillä. Toimien säästövaikutukseksi on arvioitu 58 milj. euroa. Niitä koskeva esitys on hyväksytty keväällä 2015. Lisäksi eduskunnalle on annettu hallituksen esitys, jonka mukaan lääkekorvauksista säästetään vielä 25 milj. euroa. Tämä toteutetaan kohdentamalla osa lääkealan toimijoihin uuden palautusmaksumallin avulla ja osa potilaisiin omavastuiden korotuksilla sekä apteekkeihin apteekkimaksua korottamalla. Kaikilla näillä toimenpiteillä saavutetaan yhteensä n. 83 miljoonan euron säästö julkiseen talouteen, josta 46 milj. euroa kohdistuu sairaanhoitovakuutusmaksuilla rahoitettavaan osuuteen. Lääkinnällisen kuntoutuksen saamista helpotetaan. Aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa korotetaan nuorten kuntoutuspsykoterapian korvaustasolle 1.1.2016. Näiden vaikutus julkiseen talouteen on yhteensä arviolta 24,1 milj. euroa, josta 13,2 milj. euroa kohdistuu sairaanhoitovakuutusmaksuilla rahoitettavaan osuuteen. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu enintään 8,4 milj. euroa. Sairausvakuutuskorvausten maksaminen julkisissa tiloissa annettuun yksityiseen hoitoon jatkuu vuoden 2016 loppuun. Vuosittaisesta harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytettävästä rahamäärästä päättää eduskunta. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on käytettävissä 65,6 milj. euroa vuonna 2016. Rahamäärässä on huomioitu 4,5 milj. euroa työtulovakuutuksen vakuutusmaksuilla rahoitettavista kuntoutusrahan kustannuksista. Tämä 4,5 milj. euroa ei vaikuta vuoden 2016 sairaanhoitovakuutuksen vakuutusmaksuihin. Vakuutettujen maksuosuus sairaanhoitovakuutuksesta on vuodesta 2015 alkaen 55,1 % ja valtion osuus 44,9 %. 3 Työtulovakuutuksen rahoitus Työtulovakuutuksen etuuskuluja ovat sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä kuntoutusrahat. Työtulovakuutuksen kuluja ovat myös työnantajille maksettavat korvaukset vanhempainpäiväraha-ajan vuosilomakustannuksista sekä työterveyshuollon järjestämisestä lukuun ottamatta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS) maksettavia korvauksia. Kansaneläkelaitoksen toimittaman selvityksen mukaan sairausvakuutusrahaston työtulovakuutuksen korvaus- ja etuuskulujen yhteismääräksi vuonna 2016 arvioidaan noin 2 473 milj. euroa. Kulujen arvioidaan kasvavan n. 26 milj. eurolla (noin 1,1 prosenttia) vuodesta 2015. Työtulovakuutuksen kulut vuosina 2014 2016 (milj. euroa) * = Arvio 2014 2015* 2016* Sairauspäivärahat 860,3 862,7 856,6 Vanhempainpäivärahat 1 110,2 1 127,5 1 156,1 Mata -päivärahat 6,2 5,6 6,1 Yrittäjien lisäpäivärahat 6,3 6,6 6,4 Kuntoutusrahat 91,4 98,7 98,9
4 Päivärahat yhteensä 2 074,4 2 101,1 2 124,1 Työterveyshuolto 362,4 345,7 348,9 Etuudet yhteensä 2 436,8 2 446,8 2 473,0 Työtulovakuutuksen toimintakulut 71,1 71,9 72,0 8 % kulujen kasvusta 4,7 0,9 2,1 Kulut yhteensä 2 512,6 2 519,6 2 547,1 Sairausvakuutuksen päivärahoihin vaikuttavasta tulosta vähennetään 60 % työntekijöiden työeläkemaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun yhteismäärästä. Vähennys nousee 4,28 prosentista 4,60 prosenttiin vuonna 2016. Muutos vähentää työtulovakuutuksen päivärahakustannuksia arviolta yhteensä 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2016. Työtulovakuutuksesta rahoitettavina kuluina otetaan huomioon myös työtulovakuutuksen osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista, noin 72 miljoonaa euroa. Lisäksi kuluina otetaan huomioon kahdeksan prosenttia työtulovakuutuksen etuuskulujen vuotuisesta kasvusta, noin 2 miljoonaa euroa. Vanhempainvapaan ajalta karttuvaa lomaoikeutta rajataan 6 kuukauteen 1.4.2016 lukien. Säästö ei vaikuta vuoden 2016 kustannuksiin. Vanhempainrahakaudelta maksettava 30 päivän korotusosa poistetaan. Uudistuksen säästövaikutukseksi on arvioitu 5 milj. euroa vuonna 2016. Sairauspäivärahan ja erityishoitorahan 70 % korvaustasoon oikeuttavan vuosityötulon rajaa alennetaan 30 000 euroon (vuonna 2015 raja on 36 419 euroa) ja tulorajan ylittävältä osalta työtulon korvausasteeksi tulee 35 % (vuonna 2015 korvausaste on 40 % 36 419 euroa ylittävältä osalta). Ylin taite säilyy eli 56 032 euron rajan ylittävältä osalta korvausaste on 25 %. Toimenpide säästää päivärahakuluja 21 milj. euroa vuonna 2016. TYEL -indeksi on 2519 vuonna 2016. Vähimmäispäivärahoihin tehdään vuoden 2016 alussa -0,36 prosentin KEL - indeksitarkistus. Vuoden 2016 kuntoutusrahan kustannus sisältää työtulovakuutuksen vakuutusmaksuilla rahoitettavia sairaanhoitovakuutuksen kuntoutuspalveluja 4,5 milj. euroa. Valtio rahoittaa kokonaan vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä vähimmäismääräiset kuntoutusrahat. Niiden määräksi arvioidaan vuonna 2016 yhteensä noin 134 miljoonaa euroa. Valtio rahoittaa myös vähimmäismäärän ylittävistä vanhempainpäivärahoista 0,1 prosentin osuuden, vuonna 2016 noin 1 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio rahoittaa yrittäjien työterveyshuollon menoista sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon korvausosuuden. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon kustannuksista valtio rahoittaa maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetussa laissa (859/1984) säädetyn osuuden. Valtion
5 4 Ehdotukset rahoitettavaksi tulevien YEL- ja MYEL -yrittäjien työterveyshuollon kustannuksia arvioidaan vuonna 2016 olevan yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. Valtion rahoitusosuus kaikista työtulovakuutuksen kuluista on yhteensä noin 5 prosenttia. Muut työtulovakuutuksen etuuskulut ja korvaukset samoin kuin työtulovakuutukseen kohdistuvat Kansaneläkelaitoksen toimintakulut rahoitetaan työnantajien maksamilla työnantajan sairausvakuutusmaksuilla sekä palkansaajien ja yrittäjien maksamilla päivärahamaksuilla. Maksut maksetaan palkka- ja työtulon perusteella. Niillä katetaan noin 95 prosenttia työtulovakuutuksen kuluista. Maksuja tarkistetaan siten, että maksujen muutokset ovat yhtä suuret sekä työnantajien että palkansaajien ja yrittäjien maksuissa. Yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukaisesti vakuutetuilta yrittäjiltä perittävällä ns. yrittäjän lisärahoitusosuudella rahoitetaan kuitenkin näiden yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämisestä aiheutuvat kulut, joiden määräksi arvioidaan vuonna 2016 noin 6,4 milj. euroa. Vakuutusmaksuja vahvistettaessa otetaan lisäksi huomioon sairausvakuutuksen rahoitusomaisuuden arvioitu vajaus tai ylijäämä vuodelta 2015. Vajausta syntyy, jos sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuus alittaa kahdeksan prosenttia sairausvakuutuksen kuluista ja ylijäämää, jos rahoitusomaisuus ylittää 12 prosenttia mainituista kuluista. Sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuuden arvioidaan työtulovakuutuksen osalta ylittävän vuonna 2015 kahdeksan prosenttia sairaanhoitovakuutuksen kuluista ja alittavan 12 prosenttia mainituista kuluista, joten vajausta tai ylijäämää ei synny. Vuonna 2015 työnantajat maksavat työtulovakuutuksen kulujen kattamiseksi 2,08 prosentin suuruista työnantajan sairausvakuutusmaksua ja palkansaajat sekä yrittäjät 0,78 prosentin suuruista sairausvakuutuksen päivärahamaksua. YEL -yrittäjien lisärahoitusosuus on 0,13 prosenttia maksun perusteena olevasta työtulosta. YEL - yrittäjien voimassa oleva päivärahamaksu on siten 0,91 prosenttia. Vuonna 2015 maksettavien maksujen suuruus on vahvistettu edellä kohdassa 2 mainitulla valtioneuvoston asetuksella. 4.1 Ehdotus sairaanhoitovakuutuksen maksuiksi vuonna 2016 Kun otetaan huomioon sairaanhoitovakuutuksen kulujen ja korvausten arvioidut muutokset ja palkkasumman arvioitu kehitys vuonna 2016 sekä sairausvakuutusrahastossa oleva sairaanhoitovakuutuksen maksuvalmiuden turvaava rahoitusomaisuuden määrä, sairaanhoitovakuutuksen kulujen kattamiseksi ehdotetaan, että sairaanhoitomaksun maksuprosentiksi vahvistetaan 1,30 prosenttia vuonna 2016. Eläke- ja etuustulojen perusteella perittäisiin edelleen lisäksi 0,17 prosenttia, jolloin maksu olisi eläke- ja etuustulojen osalta yhteensä 1,47 prosenttia. Vuodelta 2014 siirtyi ylijäämänä 40 milj. euroa vuodelle 2015. Sen vuoksi vuoden 2015 maksutaso oli 0,03 prosenttiyksikköä alempi kuin se muutoin olisi ollut. Vuonna 2016 toteutuvista lainmuutoksista johtuu, että maksua on mahdollista alentaa. Vuodelle 2016 sairaanhoitovakuutuksen maksut ehdotetaan vahvistettaviksi seuraavasti:
6 2014 2015 Ehdotus 2016 Palkansaajan ja yrittäjän sairaanhoitomaksu 1,32 1,32 1,30 Etuudensaajan sairaanhoitomaksu 1,49 1,49 1,47 4.2 Ehdotus työtulovakuutuksen maksuiksi vuonna 2016 5 Vaikutukset Kun otetaan huomioon työtulovakuutuksen kulujen arvioidut muutokset ja palkkasumman arvioitu kehitys vuonna 2016 sekä sairausvakuutusrahastossa oleva työtulovakuutuksen maksuvalmiuden turvaava rahoitusomaisuuden määrä, palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksua ja työnantajan sairausvakuutusmaksua ehdotetaan nostettavaksi. Yrittäjän eläkelain mukaan vakuutetuilta yrittäjiltä päivärahamaksun lisäksi perittävä yrittäjän lisärahoitusosuus pysyisi samansuuruisena kuin vuonna 2015. Työnantajan ja palkansaajan sekä yrittäjän päivärahamaksu nousisivat 0,04 prosenttiyksikköä ollen 0,02 prosenttiyksikköä alempi kuin vuonna 2014. Laskelmissa on otettu huomioon vireillä olevat lainmuutoshankkeet ja talouskehitys valtion vuoden 2016 talousarvioesityksen mukaisesti. Vuodelta 2014 siirtyi ylijäämänä 46 milj. euroa vuodelle 2015. Sen vuoksi vuoden 2015 maksutaso oli 0,03 prosenttiyksikköä alempi kuin se muutoin olisi ollut. Vuodelle 2016 työtulovakuutuksen maksut ehdotetaan vahvistettaviksi seuraavasti: 2014 2015 Ehdotus 2016 Palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksu 0,84 0,78 0,82 YEL -yrittäjän lisärahoitusosuus 0,13 0,13 0,13 Työnantajan sairausvakuutusmaksu 2,14 2,08 2,12 Sekä sairaanhoitovakuutuksen että työtulovakuutuksen maksuista säädettäisiin antamalla valtioneuvoston asetus sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista vuonna 2016. Palkansaajalta ja maatalous- sekä YEL -yrittäjältä perittävien sairausvakuutusmaksujen yhteismäärä korottuu 0,02 prosenttiyksiköllä, koska sairaanhoitomaksua ehdotetaan alennettavaksi 0,02 prosenttiyksiköllä ja päivärahamaksua nostettavaksi 0,04 prosenttiyksiköllä. Eläkeläisten ja muiden etuudensaajien sairaanhoitomaksu alenisi 0,02 prosenttiyksiköllä. Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuslain perusteella saamien vakuutusmaksutulojen arvioidaan olevan vuonna 2016 yhteensä noin 3 672 milj. euroa. Maksutulo lisääntyy n.28 milj. euroa. Työnantajamaksuja arvioidaan kertyvän vuonna 2016 noin 1 709 milj. euroa, palkansaajien ja yrittäjien maksuja noin 1 963 milj. euroa.
7 6 Asian valmistelu 7 Voimaantulo Valtion rahoitusosuuden sairausvakuutuksen kuluista arvioidaan olevan vuonna 2016 yhteensä noin 1 228 milj. euroa toimintamenot mukaan lukien, missä olisi vähennystä vuoteen 2015 verrattuna 1,4 milj. euroa. Esityksen pohjana olevissa Kansaneläkelaitoksen laskelmissa on oletettu työtulovakuutuksen maksujen perusteena olevan palkkasumman kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2016. Asetus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä Kansaneläkelaitoksen 14.10.2015 päiväämiin sairausvakuutuslain 18 luvun 28 :n mukaisiin laskelmiin perustuen. Valmistelun yhteydessä on kuultu seuraavia tahoja: Kansaneläkelaitos, verohallinto sekä keskeisten työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen edustajat. Asetuksen antamiselle laissa asetettujen tiukkojen määräaikojen vuoksi lausuntokierrosta ei ole järjestetty. Asetusluonnos on ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä vuonna 2013. Asetusluonnokseen on tehty ainoastaan numeerisia muutoksia. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Maksuja sovellettaisiin vuonna 2016.