HIILINEUTRAALI KIERTOTALOUS

Samankaltaiset tiedostot
Kiertotalous ei kierrätystä, vaan systeemitason muutos

VASTUULLINEN YRITYS 2.0

Kiertotalous lyhyesti. Riitta Silvennoinen

SUOMEN KIERTOTALOUSTIEKARTAN TOIMEENPANO Mari Pantsar, Johtaja, Sitra

HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

Hiilineutraali kiertotalous

KIERTOTALOUS. Kari Herlevi Projektijohtaja Sitra

Mitä päätöksiä kiertotalous edellyttää Oras Tynkkynen

KIERROLLA KÄRKEEN Vanhempi neuvonantaja Timo Mäkelä Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

KESTÄVÄ PIRKANMAA. Pilkahdus, Pirkanmaan ennakointiyhteistyö Kari Herlevi Projektijohtaja Sitra

Läpivirtauksesta kiertotalouteen!

KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET JA MAA-AINES FT Mari Pantsar Johtaja, Sitra

Elinkeinoelämän foorumi Joensuussa - Barometrituloksia ja kiertotaloutta Kiertotalouden kiinnostavimmat liiketoimintamahdollisuudet

Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra

KIERTOTALOUDEN KANSALLINEN TIEKARTTA JA BIOTALOUDEN ROOLI OSANA KIERTOTALOUTTA

KANSALLINEN KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA: KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Tampere Projektijohtaja Kari Herlevi, Sitra

Ota ennakointi osaksi yrityksen menestystä

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

KIERTOTALOUDEN EDISTÄMINEN Johtaja Mari Pantsar, Sitra

KUNNAT KIERTOTALOUDEN TIEKARTALLA

Kiertotalouden edistäminen

Hiilineutraali kiertotalous

Kiertotalous koulutuksessa mitä ja miksi?

KIERTOTALOUDEN JA RESURSSIVIISAUDEN YHTEISKUNNALLISET JA ALUEELLISET VAIKUTUKSET Turku Projektijohtaja Kari Herlevi, Sitra

Kasvuyrityksillä on suuri merkitys Suomelle. Kasvun tekevät ihmiset.

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Kiertotalous. kuinka ilmiö etenee. Green Keyte tapäivä Merja Rehn - Sitra

Resurssiviisas kaupunki

Kiertotalouden mahdollisuudet. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Lappeenranta Nani Pajunen, Sitra

Kiertotalous ei pelkkä mahdollisuus vaan myös välttämättömyys. Betonipäivät Kari Herlevi,

Suomen rooli. siirryttäessä kiertotalouteen. Tekstiilien kiertotalous Merja Rehn - Sitra

VOISIKO SUOMI OLLA BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUALUSTA? Harri Jaskari Kansanedustaja, KOK Talousvaliokunnan varapj.

Kiertotalouden Suomen Tiekartta

Kestävän tulevaisuuden ja kiertotalouden tekijät osaamistarpeet ja koulutus

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Kiertotalous- Suunta tulevaisuudelle Mari Pantsar, Johtaja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra

KIERTOTALOUDESTA MAHDOLLISUUKSIA. Laura Järvinen Asiantuntija Sitra

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kiertotalouden kulmakivet ja mitä on vielä tekemättä? Hanna Mattila,

Tulevaisuuden maatilat. Hanna Mattila, Heureka

Kiertotalouden liiketoimintamallit esimerkkejä elinkaariajattelun tärkeydestä

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

Suomen talouden perustaksi hiilineutraali kiertotalous

Rakentaminen ja kiertotalous. Rakentamisen materiaalitehokkuus ja kiertotalous ajankohtaisseminaari Nani Pajunen, Sitra

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Kiertotalous teollisuudessa

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Kiertotaloudesta kannattavaa liiketoimintaa

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Tekstiilejä koskeva toimintaympäristö ja lainsäädäntö. Satumaija Mäki Suomen Tekstiili & Muoti ry

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

EU:n kiertotalouspaketti, toimintasuunnitelma. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

KOKOEKO- SEMINAARI Kiertotalous käytännössä Jorma Mikkonen Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Resurssiviisaus ja kiertotalous

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnoksen kommentointitilaisuus Royal at Crowne Plaza

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Kiertotalous on ilmastoratkaisujen puuttuva pala

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle Kari Herlevi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Ilmastobisnes kasvuun biokaasun mahdollisuudet

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

KIERTOTALOUS käytäntöön

EU:n kiertotalouspaketti, toimintasuunnitelma. Merja Saarnilehto, YM Eduskunta, SuV työjaoston ja YVa yhteiskokous

Energia, ilmasto ja ympäristö

Biotalous ja kestävän energiantuotannon murros mahdollisuudet Suomelle Mari Pantsar, Sitra

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös Kuuleminen eduskunnassa

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Resurssitehokkuus ja kiertotalous markkinoiden näkökulmasta

Suomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen

Elinkaariajattelu ja kiertotalous

Miten verouudistus tehdään sosioekonomisesti oikeudenmukaisella tavalla?

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Komission kiertotalouspaketti Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen. Mari Pantsar

Minkälainen on tulevaisuutemme?

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Transkriptio:

HIILINEUTRAALI KIERTOTALOUS 13.6.2019 Dos. Mari Pantsar Johtaja, Sitra

Globaali kestävyyskriisi Globaalilla kestävyyskriisillä on kolme ulottuvuutta: - ilmastokriisi - biodiversiteettikriisi - luonnonvarojen ylikäyttökriisi Jos kestävyyskriisiä ei saada ratkaistua, putoaa pohja kaikelta: - taloudelta - turvallisuudelta - hyvinvoinnilta

Luonnonvarojen käyttöönotto ja prosessointi aiheuttaa puolet maailman ilmastopäästöistä ja 90 % lajien sukupuuttokuolemista. Silti vain 9.1 % materiaaleista säilyy kierrossa.

Footprint gap Current Per-Capita Lifestyles Carbon Footprint: 2030 and 2050 Targets 10.4t -73% 7.6t -63% 4.2t -89% -86% -32% -74% 2.8t -61% 2.0t -45% 2030 Target 3 ton/cap/yr 2050 Target 1 ton/cap/yr Source: IGES, Aalto University, D-mat

LUONNONVAROJEN YLIKÄYTTÖKRIISI

Maailma on täynnä hukkaa vaikka ylitämme jo maapallon kantokyvyn Miksi heitämme pois noin 80 % kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista ja käytämme niitä tehottomasti? Raaka-aineiden tarve kasvaa 2030 mennessä Keskimäärin materiaaleja käytetään Euroopassa vain kerran 10-15 % rakennusmateriaaleista menee jätteeksi rakennusaikana Autojen keskimääräinen käyttöaste on noin 8 % Viljelysmaa, yli + 200 % Vesi + 137 % 31 % ruuasta menee hukkaan. Suomessa määrä tarkoittaa noin 300-400 miljoonaa kg/v. Lähteet: EEA, GSA, UN FAO, EU, McKinsey, Luke Toimistojen käyttöaste on noin 40 % Teräs + 57 % Energia + 32 %

Liikkumisen, ruoan ja rakennetun ympäristön arvoketjut vastaavat noin 80 % kaikesta resurssien käytöstä Kiertotaloudella on huutavin tarve ja suurin liiketoimintapotentiaali juuri näissä arvoketjuissa.

Arvioita kiertotalouden liiketoimintapotentiaalista Kasvanut globaali talouden tuotto vuoteen 2030: $4500 biljoonaa 1 Vuoteen 2050: $25 000 biljoonaa 1 Sources: 1 Lacy & Rutqvist, 2015. Waste to Wealth. Accenture Strategy. 2 Sitra & McKinsey, 2015. The opportunities of a circular economy for Finland. 2 Sitra & Gaia Consulting, 2015. The economic value and opportunities of nutrient cycling for Finland. 3 Ellen MacArthur Foundation, 2015. Growth within: a circular economy vision for a competitive Europe. 4 European Commission, 2015. Circular economy package. Vuoteen 2030 2-3 miljardin euron 2 vuosittainen liiketoimintapotentiaali Suomessa kuudella eri sektorilla Nettohyöty Euroopalle vuoteen 2030: 1,800 miljardia euroa vuodessa 3 Säästöt EU-maissa toimiville Yrityksille vuodessa: 600 miljardia Euroa 4

Tuotteiden uudelleenkäyttö ja -valmistus tukee työpaikkojen luomista Uudelleenkäyttö- ja valmistus. Suurin arvo säilyy pitämällä tuote alkuperäisessä muodossa ja käyttötarkoituksessa. 8-20 työpaikkaa (per tuhatta tonnia tuotetta) Kierrätys. Raakaaineiden talteenotto uusien tuotteiden valmistukseen säilyttää arvoa kohtalaisesti. 5-10 työpaikkaa (per tuhatta tonnia tuotetta) Kaatopaikkaus hukkaa arvokkaita tuotteita ja materiaaleja Lähde: Green Alliance 2015 Kaatopaikka. Arvoa menetetään maksaen kuluttajille yli 100 per tonni. 0.1 työpaikkaa (per tuhatta tonnia jätettä)

Kiertotalouden kiinnostavimmat Yrityslista, jonka inspiroimana talouden peli muuttuu.

Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia Tuote palveluna Asiakas maksaa tietystä toiminnosta tai suorituskyvystä ja välttyy omistamisen riskeiltä. Omistajuuden kokonaiskustannukset säilyvät palveluntarjoajalla, ja tuloja kertyy esim. liisaus- tai vuokrasopimuksesta. Uusiutuvuus Tuotteissa ja niiden suunnittelussa suositaan uusiutuvia, kierrätettäviä ja biohajoavia materiaaleja sekä ekosuunnittelun periaatteita. Fossiilisia energianlähteitä korvataan uusiutuvilla. Tuote-elinkaaren pidentäminen Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm. korjaamisen ja kunnostuksen keinoin, jolloin uusien tuotteiden ostamisen ja valmistamisen tarve vähenee. Jakamisalustat Digipohjaisilla alustoilla edistetään tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattamista ja elinkaaren pidentämistä mm. vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön myötä. Resurssitehokkuus & kierrätys Teknologinen kehitys mahdollistaa resurssitehokkuuden kasvun arvoketjuissa, prosesseissa ja tuotteissa sekä tehokkaamman kierrätyksen. Sivuvirrat ovat arvokasta raaka-ainetta uusiotuotteisiin ja -materiaaleihin.

Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan yrityksiä 3 Step IT IT-laitteiden elinkaarenhallinta Lassila & Tikanoja Kuormalavojen uudelleenkäyttö Valtra Vaihdelaatikkojen uudelleenvalmistus EkoRent Sähköautojen yhteiskäyttöpalvelu Enevo Jätekuljetusten optimointi Lindström Työvaatteet palveluna RePack Uudelleenkäytettävät postipakkaukset Valtavalo Led-valaistus palveluna Shareit Blox Car Autojen vertaisvuokraus Sharetribe Palvelu markkinapaikkasivustojen perustamiseen Swap.com Innovatiivinen käytettyjen tavaroiden verkkokauppa Kotkamills Helposti kierrätettävät kartonkikupit Neste Uusiutuva diesel jätteistä ja tähteistä Grano ja TouchPoint Mainosbanderollien uusi elämä liikelahjoissa yritysyhteistyön ansiosta Eko-Expert Uusiopuhallusvillaa ylijääneistä mineraalivilloista Ekokem Käytetty muovi uusioraakaaineeksi Rec Alkaline Kierrätysravinteita käytetyistä alkaliparistoista Remake Käytetyistä vaatteista sarjatuotettu vaatemallisto

ILMASTOKRIISI

1,5 C polku? Nykypäästöillä hiilibudjetti kuluu 10 vuodessa 42 GtCO2 Nykyiset vuosittaiset päästöt Jäljellä oleva hiilibudjetti* 420 GtCO2 *) 66 % todennäköisyys rajoittaa lämpeneminen alle 1,5 asteen. Lähde: IPCC 2018

Hiilibudjetti on armoton. Meillä on kiire. Tarvitsemme suunnitelman.

Pariisin sopimuksessa lähes koko maailma on sitoutunut pyrkimykseen rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 asteeseen Lähde: Paris Agreement tracker CAIT Climate Data Explorer, http://cait.wri.org/source/ratification/ [25.1.2019]

Tavoitteeseen pääsy riippuu nyt valtioista - Valtioiden omia päästövähennystavoitteita ei kuitenkaan ole sovittu eikä tulla sopimaan yhteisesti. - Ilmastopolitiikan ohjaus on kansallisissa käsissä, ja sen kirittäminen on meistä itsestämme kiinni. - Nyt annettujen päästövähennyssitoumusten toteutuessakin maailma on menossa yli 3 asteen lämpenemiseen.

Lämpenemisen voi pysäyttää 1,5 asteeseen Jos ja Vain Jos 1. Globaalit päästöt käännetään heti jyrkkään laskuun 2. Hiilinieluja aletaan voimakkaasti kasvattaa 3. Globaali hiilineutraalius saavutetaan noin vuonna 2050 ja mittava hiilinegatiivisuus heti sen jälkeen Tänään Lähde: IPCC Special Report on Global Warming of 1.5 C

Nostoja Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta Hiilineutraalius 2035 mennessä, jonka jälkeen negatiiviset päästöt. Toimialakohtaiset suunnitelmat. Hiilinieluja kasvatetaan. Suomi jatkaa kiertotalouden kansainvälisenä edelläkävijänä. Kestävän kehityksen verosiirtymä. Julkisten hankintojen riskintakausmekanismi. Siirtymistä sähköautoihin edistetään.

40% target 60% target 50% päästövähennys mahdollista saavuttaa elinkaarikustannuksiltaan negatiivisin tai neutraalein toimin 24

Oletus, että elinkaarikustannukset ja rationaaliset kuluttajat ajavat automarkkinoita: 30% henkilöautoista sähköisiä 2030 Passenger cars emissions ICE BEV PHEV Passenger cars on the road million cars Passenger cars emissions MtCO 2 p.a. 3.0 2.5 2.7 2.7 2.7 2.7 6 5 2.0 1.5 1.0 2.7 2.6 2.3 1.9 4 3 2 0.5 0.0 2018 0 22 0.1 0.1 26 0.4 0.7 0.1 2030 1 0 25

Sähkön tuotanto ja kysyntä kasvaa, samoin tuulivoiman osuus Electricity generation, TWh Power and CHPs CO 2 emissions, Mt NOTE: Hanhikivi 1 assumed to come online in 2025 26

Edelläkävijäratkaisuilla voi vaikuttaa paljon Suomen ja EU:n päästöjä laajemmin ja samalla luoda kasvua Vuosina 2018-2050 globaalit investoinnit päästöttömään energiaan noin $10 000 mrd Suomelle relevantin globaalin cleantech-markkinan koko vuonna 2050 $3 000 mrd (per vuosi) Ympäristöliiketoiminnan liikevaihto oli jo vuonna 2017 Suomessa 41 mrd, josta vientiä oli 9 mrd Lähteet: Bloomberg NEO 2018, Sitra and Frost & Sullivan 2014, Tilastokeskuksen ympäristöliiketoimintatilasto, HS, YLE, KL

EU on aina toiminut kunnianhimoisen ilmastopolitiikan edelläkävijänä. Jos EU ei jatkaisi tällä tiellä.. kuka sitten?

sitra.fi seuraavaerä.fi @sitrafund