ANNEX LIITE. asiakirjaan. komission täytäntöönpanoasetus (EU).../...

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.2.2019 C(2019) 785 final ANNEX LIITE asiakirjaan komission täytäntöönpanoasetus (EU).../... yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä ja maksujärjestelmästä sekä täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 390/2013 ja (EU) N:o 391/2013 kumoamisesta FI FI

LIITE I KESKEISET SUORITUSKYKYINDIKAATTORIT TAVOITTEIDEN VAHVISTAMISTA VARTEN JA SEURANTAINDIKAATTORIT 1 JAKSO Keskeiset suoritusindikaattorit unionin laajuisten tavoitteiden vahvistamista varten ja indikaattorit unionin tason seurantaa varten 1. TURVALLISUUS 1.1. Keskeiset suorituskykyindikaattorit Ilmaliikennepalvelujen tarjoamiseen sertifioitujen ilmaliikennepalvelujen tarjoajilta edellytettävä turvallisuuden hallinnan vähimmäistehokkuustaso. Tämä keskeinen suorituskykyindikaattori mittaa sitä, missä määrin seuraavat turvallisuuden hallintaa koskevat tavoitteet on pantu täytäntöön: a) turvallisuuspolitiikka ja -tavoitteet; b) turvallisuusriskien hallinta; c) turvallisuuden varmistaminen; d) turvallisuuden edistäminen; e) turvallisuuskulttuuri. 1.2. Seurantaindikaattorit a) Unionin tason kiitotiepoikkeamat, joilla on 2 jakson 1.2 kohdan a alakohdan mukaisesti laskettu turvallisuusvaikutus; b) unionin tason porrastusminimin alitukset, joilla on 2 jakson 1.2 kohdan b alakohdan mukaisesti laskettu turvallisuusvaikutus. 2. YMPÄRISTÖ 2.1. Keskeiset suorituskykyindikaattorit Keskeisillä suorituskykyindikaattoreilla mitataan tosiasiallisen lentoradan mukaista keskimääräistä horisontaalista reitinaikaista lennon tehokkuutta, joka lasketaan seuraavasti: a) indikaattorissa verrataan valvontatiedoista saatua tosiasiallisen lentoradan reittiosuuden pituutta ja paikallisesti lennettyä matkaa 1 artiklassa määritellyssä ilmatilassa, jäljempänä Euroopan ilmatilassa, tai sen läpi lennetyistä IFR-lennoista yhteenlaskettuna; b) reittiosuudella tarkoitetaan matkaa, joka lennetään lentoasemaa ympäröivän 40 NM:n laajuisen ympyrän ulkopuolella; c) jos lento lähtee lentoasemalta Euroopan ilmatilan ulkopuolelta tai saapuu lentoasemalle Euroopan ilmatilan ulkopuolella, tätä indikaattoria laskettaessa lähtö- ja määrälentoaseman sijaan lähtöpaikkana käytetään pistettä, jossa lento saapuu Euroopan ilmatilaan, ja määräpaikkana pistettä, jossa lento poistuu Euroopan ilmatilasta; 1

d) jos lento lähtee lentoasemalta tai saapuu lentoasemalle Euroopan ilmatilassa, mutta ylittää Euroopan ulkopuolisen ilmatilan, tätä indikaattoria laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan Euroopan ilmatilassa tapahtunut lennon osa; e) paikallisesti lennetty matka on kaikkien lentoradan osien osalta niiden pisteiden sijainnin funktio, joissa lento saapuu kuhunkin ilmatilan osaan ja poistuu siitä. Paikallisesti lennetty matka edustaa osuutta, jonka näiden pisteiden välinen etäisyys muodostaa lennon lähtöpaikan ja määräpaikan välisestä isoympyräetäisyydestä; f) indikaattori lasketaan keskiarvona kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. Tätä keskiarvoa laskettaessa ei oteta huomioon kymmentä suurinta päivittäistä arvoa eikä kymmentä pienintä päivittäistä arvoa. 2.2. Seurantaindikaattorit a) Viimeisimmän esitetyn lentosuunnitelman lentoradan mukainen keskimääräinen horisontaalinen reitinaikainen lennon tehokkuus, joka lasketaan seuraavasti: i) indikaattori on valvontatiedoista saadun viimeisimmän esitetyn lentosuunnitelman lentoradan mukaisen reittiosuuden pituuden ja vastaavan isoympyräetäisyyden osan erotus kaikista Euroopan ilmatilassa tai sen läpi lennetyistä IFR-lennoista yhteenlaskettuna; ii) iii) iv) reittiosuudella tarkoitetaan matkaa, joka lennetään lentoasemaa ympäröivän 40 NM:n laajuisen ympyrän ulkopuolella; jos lento lähtee lentoasemalta Euroopan ilmatilan ulkopuolelta tai saapuu lentoasemalle Euroopan ilmatilan ulkopuolella, tätä indikaattoria laskettaessa lähtö- ja määrälentoaseman sijaan lähtöpaikkana käytetään pistettä, jossa lento saapuu Euroopan ilmatilaan, ja määräpaikkana pistettä, jossa lento poistuu Euroopan ilmatilasta; jos lento lähtee lentoasemalta tai saapuu lentoasemalle Euroopan ilmatilassa, mutta ylittää Euroopan ulkopuolisen ilmatilan, tätä indikaattoria laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan Euroopan ilmatilassa tapahtunut lennon osa; v) indikaattori lasketaan keskiarvona kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. Tätä keskiarvoa laskettaessa ei oteta huomioon kymmentä suurinta päivittäistä arvoa eikä kymmentä pienintä päivittäistä arvoa. b) Lyhimmän rajoitetun lentoradan mukainen keskimääräinen horisontaalinen reitinaikainen lennon tehokkuus, joka lasketaan seuraavasti: i) indikaattori on reittiverkon hallinnoijan reitinselvitysalgoritmeilla ja lentosuunnitelman validointijärjestelmillä lasketun, kahden lähestymisalueen saapumis- ja poistumispisteiden välillä mitatun lentosuunnittelua varten käytettävissä olevan lyhimmän rajoitetun reitin reittiosuuden pituuden ja vastaavan isoympyräetäisyyden osan erotus 2

ii) iii) iv) kaikista Euroopan ilmatilassa tai sen läpi lennetyistä IFR-lennoista yhteenlaskettuna; tässä indikaattorissa otetaan huomioon verkon hallinnoijan toimittamassa reitin käytettävyyttä koskevassa dokumentissa (RAD) julkaistut ilmatilarajoitukset päivinä, joina on tai ei ole sotilastoimintaa, ja viimeksi esitetyn lentosuunnitelman aikainen ehdollisten reittien todellinen tilanne; reittiosuudella tarkoitetaan osuutta, joka lennetään lentoasemaa ympäröivän 40 NM:n laajuisen ympyrän ulkopuolella; jos lento lähtee lentoasemalta Euroopan ilmatilan ulkopuolelta tai saapuu lentoasemalle Euroopan ilmatilan ulkopuolella, tätä indikaattoria laskettaessa lähtö- ja määrälentoaseman sijaan lähtöpaikkana käytetään pistettä, jossa lento saapuu Euroopan ilmatilaan, ja määräpaikkana pistettä, jossa lento poistuu Euroopan ilmatilasta; v) jos lento lähtee lentoasemalta tai saapuu lentoasemalle Euroopan ilmatilassa, mutta ylittää Euroopan ulkopuolisen ilmatilan, tätä indikaattoria laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan Euroopan ilmatilassa tapahtunut lennon osa; vi) indikaattori lasketaan keskiarvona kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. Tätä keskiarvoa laskettaessa ei oteta huomioon kymmentä suurinta päivittäistä arvoa eikä kymmentä pienintä päivittäistä arvoa. c) Varatun tai erotetun ilmatilan tehokas käyttö laskettuna yleiseltä ilmaliikenteeltä varaamiseen tai erotukseen alun perin pyydetyn käyttöajan ja tällaista varausta tai erotusta vaativaa toimintaa varten lopulta käyttöön annetun ajan suhteena. Indikaattori lasketaan kaikkien verkon hallinnoijalle tiedoksi annettujen ilmatilan allokointien osalta. d) Yleisen ilmaliikenteen suunnittelu käytettävissä olevien ilmatilarakenteiden kautta, mukaan lukien varattu tai erotettu ilmatila ja ehdolliset reitit, laskettuna tällaisten ilmatilarakenteiden kautta kulkevien lentosuunnitelmia esittävien ilma-alusten ja sellaisten ilma-alusten määrän suhteena, jotka olisivat voineet tehdä lentosuunnitelman näiden ilmarakenteiden läpi. e) Käytettävissä olevien ilmatilarakenteiden käyttö yleisessä ilmaliikenteessä, mukaan lukien varattu tai erotettu ilmatila ja ehdolliset reitit, laskettuna tällaisten ilmatilarakenteiden kautta lentävien ilma-alusten ja sellaisten ilmaalusten määrän suhteena, jotka olisivat voineet tehdä lentosuunnitelman näiden ilmarakenteiden läpi. 3. KAPASITEETTI 3.1. Keskeinen suorituskykyindikaattori Lennonvarmistuspalveluista johtuva keskimääräinen lennonaikainen ATFMviivästys minuutteina lentoa kohti laskettuna seuraavasti: 3

a) lennonaikainen ATFM-viivästys on verkon hallinnoijan laskema viivästys, joka ilmaistaan arvioidun lentoonlähtöajan ja verkon hallinnoijan antaman lasketun lentoonlähtöajan välisenä erona; b) Tätä indikaattoria sovellettaessa arvioidulla lentoonlähtöajalla tarkoitetaan verkon hallinnoijan laskemaa aikaennustetta siitä, milloin ilma-alus nousee ilmaan, ja se perustuu viimeiseen arvioituun liikkeellelähtöaikaan tai vuorovaikutteiseen päätöksentekoon lentoasemilla osallistuvien lentoasemien osalta tavoitelähtöaikaan pukilta (TOBT) sekä verkon hallinnoijan laskemaan arvioituun lähtörullausaikaan; lasketulla lentoonlähtöajalla tarkoitetaan verkon hallinnoijan taktisen lähtöja saapumisaikojen jakamisen seurauksena toimintapäivänä antamaa aikaa, jona lennon odotetaan nousevan ilmaan; arvioidulla lähtörullausajalla tarkoitetaan arvioitua liikkeellelähtöajan ja lentoonlähtöajan välistä aikaa. Arvioon sisältyvät viivästyksen puskuriajat odotuspaikalla tai jäänpoisto jäänpoistoalueella ennen lentoonlähtöä; c) indikaattori kattaa kaikki IFR-lennot ja ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvat viivästyssyyt, lukuun ottamatta poikkeuksellisia tapahtumia; d) indikaattori lasketaan kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. 3.2. Seurantaindikaattorit a) Minuutteina lentoa kohti ilmaistava keskimääräinen ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuva saapumisen viivästys, jonka syynä ovat lähi- ja lähestymisalueen ja lentoaseman lennonvarmistuspalvelut ja joka johtuu määrälentopaikan laskeutumisrajoituksista, laskettuna seuraavasti: i) indikaattori on keskimääräinen ilmaliikennevirtojen säätelystä aiheutunut saapumisen viivästys saapuvaa IFR-lentoa kohti; ii) iii) indikaattoria sovelletaan kaikkiin määrälentopaikalle laskeutuviin IFRlentoihin ja se kattaa kaikki ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvat viivästyssyyt, lukuun ottamatta poikkeuksellisia tapahtumia; indikaattori lasketaan kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. b) Sellaisten lentojen prosenttiosuus, joilla lennonaikainen ATFM-viivästys on enemmän kuin 15 minuuttia, laskettuna seuraavasti: i) 3.1 kohdan a alakohdan mukaisesti laskettu lennonaikainen ATFMviivästys; ii) iii) indikaattori kattaa kaikki IFR-lennot ja ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvat viivästyssyyt, lukuun ottamatta poikkeuksellisia tapahtumia; indikaattori lasketaan kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. 4

c) Minuutteina lentoa kohti ilmaistava keskimääräinen aika kaikkien lähdön viivästyssyiden osalta laskettuna seuraavasti: i) indikaattori on keskimääräinen viivästys, jonka syy on - lentoyhtiön toiminnasta johtuvat viivästykset; - ilmatilan käyttäjien ilmoittama lennonaikainen ATFM-viivästys; - seuraamuksellinen (kerrannais)viivästys; - lentoasematoiminnasta johtuva viivästys, mukaan lukien sellainen ilmatilan käyttäjien ilmoittama ATFM-viivästys lentoasemalla, jonka syynä on viitesijainniltaan lähiliikennevyöhykkeen tai lentopaikan liikenteeksi luokiteltavan liikenteen määrään perustuva sääntely; ii) indikaattori kattaa kaikki IFR-lennot, ja se lasketaan kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. 4. KUSTANNUSTEHOKKUUS 4.1. Keskeiset suorituskykyindikaattorit Lennonaikaisten lennonvarmistuspalvelujen unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen (DUC) vuotuinen muutos, joka lasketaan seuraavasti: a) indikaattori ilmaistaan prosentteina, joilla ilmaistaan lennonaikaisten lennonvarmistuspalvelujen keskimääräisen unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen vuosimuutoksia 9 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta perusarvosta alkaen; b) indikaattori lasketaan kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle; c) lennonaikaisten lennonvarmistuspalvelujen keskimääräinen unionin laajuinen määritetty yksikkökustannus on lennonaikaisten määritettyjen kustannusten ja reitinaikaisen liikenteen ennusteen välinen suhde, joka ilmaistaan viiteajanjakson kunakin vuonna unionin tasolla odotettavina lennonaikaisina palveluyksiköinä, jotka sisältyvät niihin oletuksiin, joita komissio käyttää unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden vahvistamisessa 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti; d) lennonaikaisten lennonvarmistuspalvelujen keskimääräinen unionin laajuinen määritetty yksikkökustannus lasketaan euroissa ja reaalisesti. 4.2. Seurantaindikaattorit Lennonaikaisista ja lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalveluista käyttäjille unionin tasolla aiheutunut todellinen yksikkökustannus, joka lasketaan seuraavasti: a) indikaattori lasketaan koko kalenterivuoden ja viiteajanjakson kunkin vuoden osalta kunkin jäsenvaltion lennonvarmistuspalvelujen määritetyn yksikkökustannuksen ja kyseiseltä vuodelta peräisin olevien 25 artiklan 2 kohdan mukaisten mukautusten summan painotettuna keskiarvona; 5

b) indikaattori ilmaistaan euroissa ja reaalisesti. 6

2 JAKSO Keskeiset paikallistason suorituskykyindikaattorit ja paikallistason seurantaindikaattorit 1. TURVALLISUUS 1.1. Keskeinen suorituskykyindikaattori 1 jakson 1.1 kohdan mukainen turvallisuuden hallinnan tehokkuustaso. Tässä indikaattorissa paikallisella tarkoitetaan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien tasoa. 1.2. Seurantaindikaattorit a) Jäsenvaltiossa sijaitsevien lentoasemien kiitotiepoikkeamat, jotka lasketaan jakamalla näillä lentoasemilla tapahtuneiden sellaisten kiitotiepoikkeamien, joilla on turvallisuusvaikutus, kokonaismäärä näillä lentoasemilla tapahtuneiden IFR- ja VFR-liikennetapahtumien kokonaismäärällä. b) Jäsenvaltion kaikkien lennonjohtoyksiköiden vastuulla olevassa ilmatilassa tapahtuneet porrastusminimin alitukset, jotka lasketaan jakamalla sellaisten kyseisessä ilmatilassa sattuneiden porrastusminimin alitusten, joilla on turvallisuusvaikutus, kokonaislukumäärä kyseisessä ilmatilassa johdettujen lentotuntien kokonaismäärällä. c) Lentoasemalla tapahtuneet kiitotiepoikkeamat, jotka lasketaan jakamalla lentoasemalla tapahtuneiden sellaisten kiitotiepoikkeamien, joissa ilmaliikenne- tai CNS-palvelut ovat olleet osallisina ja joilla on turvallisuusvaikutus, kokonaismäärä tällä lentoasemalla tapahtuneiden IFR- ja VFR-liikennetapahtumien kokonaismäärällä. d) Sellaisessa ilmatilassa tapahtuneet porrastusminimin alitukset, jossa lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja vastaa ilmaliikennepalveluista, laskettuna jakamalla sellaisten porrastusminimin alitusten, joissa ilmaliikenne- tai CNSpalvelut ovat olleet osallisina ja joilla on turvallisuusvaikutus, kokonaislukumäärä kyseisessä ilmatilassa johdettujen lentotuntien kokonaismäärällä. e) Jos on otettu käyttöön automaattisia turvallisuustietojen tallennusjärjestelmiä, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on käytettävä näitä järjestelmiä turvallisuusriskien hallinnassa vähintään porrastusminimin alituksia ja kiitotiepoikkeamia koskevien tietojen keräämistä, tallentamista ja lähes tosiaikaisesti tapahtuvaa analysointia varten. Tässä kohdassa tarkoitetut seurantaindikaattorit lasketaan kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. Edellä a ja c alakohdassa esitettyjen indikaattoreiden osalta paikallisella tarkoitetaan lentoaseman tasoa. Edellä b alakohdassa esitetyn indikaattorin osalta paikallisella tarkoitetaan kansallista tasoa. Edellä d alakohdassa esitetyn 7

indikaattorin osalta paikallisella tarkoitetaan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien tasoa. 2. YMPÄRISTÖ 2.1. Keskeinen suorituskykyindikaattori Tosiasiallisen lentoradan mukainen keskimääräinen horisontaalinen reitinaikainen lennon tehokkuus, joka lasketaan seuraavasti: a) indikaattorissa verrataan valvontatiedoista saatua tosiasiallisen lentoradan reittiosuuden pituutta ja paikallisesti lennettyä matkaa kaikista paikallisessa ilmatilassa tai sen läpi lennetyistä IFR-lennoista yhteenlaskettuna; b) reittiosuudella tarkoitetaan matkaa, joka lennetään lähtö- ja määrälentoasemia ympäröivän 40 NM:n laajuisen ympyrän ulkopuolella; c) jos lento lähtee lentoasemalta paikallisen ilmatilan ulkopuolelta tai saapuu lentoasemalle paikallisen ilmatilan ulkopuolella, indikaattorin laskemiseen käytetään paikallisen ilmatilan saapumis- tai poistumispisteitä; d) jos lento lähtee lentoasemalta tai saapuu lentoasemalle paikallisessa ilmatilassa, mutta ylittää muun kuin paikallisen ilmatilan, tätä indikaattoria laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan paikallisessa ilmatilassa tapahtunut lennon osa; e) paikallisesti lennetty matka on niiden pisteiden sijainnin funktio, joissa lento saapuu paikalliseen ilmatilaan ja poistuu siitä. Paikallisesti lennetty matka edustaa osuutta, jonka näiden pisteiden välinen etäisyys muodostaa lennon lähtöpaikan ja määräpaikan välisestä isoympyräetäisyydestä; f) tässä indikaattorissa paikallisella tarkoitetaan kansallista tasoa tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasoa riippuen siitä tasosta, jolla suorituskykysuunnitelma vahvistetaan; g) indikaattori lasketaan keskiarvona kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. Tätä keskiarvoa laskettaessa ei oteta huomioon kymmentä suurinta päivittäistä arvoa eikä kymmentä pienintä päivittäistä arvoa. 2.2. Seurantaindikaattorit a) Viimeisimmän esitetyn lentosuunnitelman lentoradan mukainen keskimääräinen horisontaalinen reitinaikainen lennon tehokkuus, joka lasketaan paikallistasolla seuraavasti: i) indikaattori on valvontatiedoista saadun viimeisimmän esitetyn lentosuunnitelman lentoradan mukaisen reittiosuuden pituuden ja vastaavan isoympyräetäisyyden osan erotus kaikista paikallisessa ilmatilassa tai sen läpi lennetyistä IFR-lennoista yhteenlaskettuna; 8

ii) iii) iv) reittiosuudella tarkoitetaan matkaa, joka lennetään lentoasemaa ympäröivän 40 NM:n laajuisen ympyrän ulkopuolella; jos lento lähtee lentoasemalta paikallisen ilmatilan ulkopuolelta tai saapuu lentoasemalle paikallisen ilmatilan ulkopuolella, indikaattorin laskemiseen käytetään paikallisen ilmatilan saapumis- tai poistumispisteitä; jos lento lähtee lentoasemalta tai saapuu lentoasemalle paikallisessa ilmatilassa, mutta ylittää muun kuin paikallisen ilmatilan, tätä indikaattoria laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan paikallisessa ilmatilassa tapahtunut lennon osa; v) indikaattori lasketaan keskiarvona kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. Tätä keskiarvoa laskettaessa ei oteta huomioon kymmentä suurinta päivittäistä arvoa eikä kymmentä pienintä päivittäistä arvoa. b) Lyhimmän rajoitetun lentoradan mukainen keskimääräinen horisontaalinen reitinaikainen lennon tehokkuus, joka lasketaan paikallistasolla seuraavasti: i) indikaattori on reittiverkon hallinnoijan reitinselvitysalgoritmeilla ja lentosuunnitelman validointijärjestelmillä lasketun lyhimmän rajoitetun reitin reittiosuuden pituuden ja vastaavan isoympyräetäisyyden osan erotus kaikista paikallisessa ilmatilassa tai sen läpi lennettyjen IFRlentojen paikallisesti lennetystä matkasta yhteenlaskettuna; ii) indikaattorissa otetaan huomioon verkon hallinnoijan toimittamassa reitin käytettävyyttä koskevassa dokumentissa (RAD) julkaistut ilmatilarajoitukset ja viimeksi esitetyn lentosuunnitelman aikainen ehdollisten reittien todellinen tilanne; iii) reittiosuudella tarkoitetaan osuutta, joka lennetään lähtö- ja määrälentoasemia ympäröivän 40 NM:n laajuisen ympyrän ulkopuolella; iv) jos lento lähtee lentoasemalta paikallisen ilmatilan ulkopuolelta tai saapuu lentoasemalle paikallisen ilmatilan ulkopuolella, indikaattorin laskemiseen käytetään paikallisen ilmatilan saapumis- tai poistumispisteitä; v) jos lento lähtee lentoasemalta tai saapuu lentoasemalle paikallisessa ilmatilassa, mutta ylittää muun kuin paikallisen ilmatilan, tätä indikaattoria laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan paikallisessa ilmatilassa tapahtunut lennon osa; vi) paikallisesti lennetty matka on niiden pisteiden sijainnin funktio, joissa lento saapuu paikalliseen ilmatilaan ja poistuu siitä. Paikallisesti lennetty matka edustaa osuutta, jonka näiden pisteiden välinen etäisyys muodostaa lennon lähtöpaikan ja määräpaikan välisestä isoympyräetäisyydestä. vii) Indikaattori lasketaan keskiarvona kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. Tätä keskiarvoa laskettaessa ei oteta 9

huomioon kymmentä suurinta päivittäistä arvoa eikä kymmentä pienintä päivittäistä arvoa. c) Lähtörullausvaiheen lisäaika laskettuna paikallistasolla seuraavasti: i) indikaattori on todellisen lähtörullausajan ja esteettömän lähtörullausajan välinen ero; ii) esteetön lähtörullausaika on lähtörullausaika vähäisen liikenteen ruuhkattomina aikoina lentoasemalla; iii) indikaattori lasketaan minuutteina lähtöä kohti kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. d) Lisäaika lentoaseman lähestymisalueen ilmatilassa laskettuna paikallistasolla seuraavasti: i) indikaattori on saapuvan liikenteen järjestely- ja mittausalueen (ASMA) läpikulkuajan ja ASMA-läpikulkuaikoihin perustuvan esteettömän ajan välinen ero; ii) iii) ASMA-läpikulkuaikoihin perustuva esteetön aika määritetään kullekin lennon luokalle, jolla on samat ilma-alusluokkaa, ASMAsaapumissektoria ja -saapumiskiitotietä koskevat parametrit, ja se edustaa läpikulkuaikaa vähäisen liikenteen ruuhkattomina aikoina; indikaattori lasketaan minuutteina saapumista kohti kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle; iv) ASMA määritellään sylinterinä, jonka säde on 40 NM saapumislentoaseman ympärillä. e) Jatkuvaa korkeuden vähennystä (CDO) soveltavien saapumisten osuus laskettuna paikallistasolla seuraavasti: (i) indikaattori on jatkuvan korkeuden vähennyksen kansallisen valvontaviranomaisen korkeutena maanpinnasta määrittämästä viitepisteestä suorittavien saapumisten kokonaismäärän ja saapumisoperaatioiden kokonaismäärän välinen suhde; (ii) indikaattori lasketaan prosentteina kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. f) Varatun tai erotetun paikallisen ilmatilan tosiasiallinen käyttö, joka lasketaan 1 jakson 2.2 kohdan c alakohdan mukaisesti. g) Suunnittelu käytettävissä olevien paikallisten ilmatilarakenteiden kautta laskettuna 1 jakson 2.2 kohdan d alakohdan mukaisesti. h) Käytettävissä olevien paikallisten ilmatilarakenteiden käyttö laskettuna 1 jakson 2.2 kohdan e alakohdan mukaisesti. i) Edellä a ja b alakohdassa esitettyjä indikaattoreita varten paikallisella tarkoitetaan kansallista tasoa tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasoa riippuen siitä, millä tasolla suorituskykysuunnitelma vahvistetaan, mukaan lukien tapaukset, joissa vastuu ilmaliikennepalvelujen tarjoamisesta on siirretty rajat ylittävien vuorovaikutteisten järjestelyjen vuoksi. Edellä c ja d 10

alakohdassa esitettyjen indikaattorien osalta paikallisella tarkoitetaan sellaisen lentoaseman tasoa, jolla on vähintään 80 000 IFRilmaliikennetapahtumaa vuodessa. Edellä e alakohdassa esitetyn indikaattorin osalta paikallisella tarkoitetaan lentoaseman tasoa. Edellä f h alakohdassa esitettyjen indikaattoreiden osalta paikallisella tarkoitetaan aluelennonjohtokeskusten vastuualueiden tasolla eriteltyä kansallista tasoa, mukaan lukien tapaukset, joissa vastuu ilmaliikennepalvelujen tarjoamisesta on siirretty rajat ylittävien vuorovaikutteisten järjestelyjen vuoksi. 3. KAPASITEETTI 3.1. Keskeiset suorituskykyindikaattorit a) Lennonvarmistuspalveluista johtuva keskimääräinen lennonaikainen ATFMviivästys minuutteina lentoa kohti laskettuna seuraavasti: i) lennonaikainen ATFM-viivästys 1 jakson 3.1 kohdan a alakohdan mukaisesti laskettuna; ii) iii) iv) indikaattori kattaa kaikki paikallisen ilmatilan läpi lennetyt IFR-lennot ja kaikki ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvat viivästyssyyt, lukuun ottamatta poikkeuksellisia tapahtumia; lisäksi se kattaa muiden ilmatilojen läpi kulkevat IFR-lennot, kun viivästyskorjauksia sovelletaan sen verkon hallinnoijan koordinoiman operaatioiden jälkeisen viivästyksen mukauttamisprosessin tuloksena, jonka kautta operatiiviset sidosryhmät ilmoittavat verkon hallinnoijalle ATFM-viivästyksen mittaamiseen ja luokitteluun ja niiden syiden selvittämiseen liittyvistä ongelmista; indikaattori lasketaan kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle; tässä indikaattorissa paikallisella tarkoitetaan kansallista tasoa tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasoa riippuen siitä tasosta, jolla suorituskykysuunnitelma vahvistetaan; v) jos suorituskykysuunnitelma vahvistetaan toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla, indikaattorille lasketut arvot eritellään seurantaa varten kansallisella tasolla, myös siinä tapauksessa, että vastuu ilmaliikennepalvelujen tarjoamisesta on siirretty rajat ylittävien vuorovaikutteisten järjestelyjen vuoksi. b) Minuutteina lentoa kohti ilmaistava keskimääräinen ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuva saapumisen viivästys, jonka syynä ovat lähi- ja lähestymisalueen ja lentoaseman lennonvarmistuspalvelut, laskettuna paikallistasolla seuraavasti: i) indikaattori on ATFM-säätelystä johtuva saapumisen keskimääräinen viivästys määrälentoasemalla saapuvaa IFR-lentoa kohti; ii) indikaattori kattaa kaikki määrälentoasemalle laskeutuvat IFR-lennot ja kaikki ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvat viivästyssyyt, lukuun ottamatta poikkeuksellisia tapahtumia; 11

iii) iv) indikaattori lasketaan kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle; tämän indikaattorin osalta paikallisella tarkoitetaan kansallista tasoa. v) indikaattorille lasketut arvot eritellään seurantaa varten lentoaseman tasolla. 3.2. Seurantaindikaattorit a) Niiden IFR-lentojen prosenttiosuus, jotka noudattavat ATFM-lähtöaikojaan paikallisella tasolla, laskettuna koko kalenterivuoden ja viiteajanjakson kunkin vuoden osalta. b) Lennonjohdosta johtuva ja lähtölentoaseman lähtörajoituksista aiheutuva keskimääräinen lähtöä edeltävä viivästys minuutteina lentoa kohti laskettuna paikallistasolla seuraavasti: i) indikaattori on keskimääräinen lennonjohdosta johtuva lähtöä edeltävä viivästys lähtevää IFR-lentoa kohti; ii) indikaattoria sovelletaan kaikkiin lähtölentoasemalta lähteviin IFRlentoihin ja se kattaa lennonjohdon rajoituksista johtuvat moottorien käynnistyksen viivästykset, kun ilma-alus on valmis poistumaan lähtöpaikalta; (iii) indikaattori lasketaan kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. c) Minuutteina ilmaistava kaikista syistä johtuva keskimääräinen lähtöviivästys lentoa kohti laskettuna paikallisella tasolla 1 jakson 3.2 kohdan c alakohdan mukaisesti. d) Edellä a alakohdassa esitetyn indikaattorin osalta paikallisella tarkoitetaan kansallista tasoa lentoaseman tasolla eriteltynä. Edellä b ja c alakohdassa esitetyn indikaattorin osalta paikallisella tarkoitetaan lentoaseman tasoa sellaisilla lentoasemilla, joilla on vähintään 80 000 IFRilmaliikennetapahtumaa vuodessa. 4. Kustannustehokkuus 4.1. Keskeiset suorituskykyindikaattorit a) Lennonaikaisten lennonvarmistuspalvelujen määritetty yksikkökustannus, joka lasketaan seuraavasti: i) indikaattori on suorituskykysuunnitelmiin sisältyvien lennonaikaisten määritettyjen kustannusten ja viiteajanjakson kunakin vuonna paikallistasolla odotetun lentoreittipalveluyksiköinä ilmaistavan maksuvyöhykkeen liikenne-ennusteen välinen suhde; ii) indikaattori ilmaistaan reaalisesti ja kansallisessa valuutassa; 12

iii) indikaattori ilmoitetaan laskettuna kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. b) Lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen määritetty yksikkökustannus, joka lasketaan seuraavasti: i) indikaattori on suorituskykysuunnitelmiin sisältyvien määritettyjen kustannusten ja viiteajanjakson kunakin vuonna paikallistasolla odotetun lähi- ja lähialueen palveluyksiköinä ilmaistavan liikenne-ennusteen välinen suhde; ii) iii) indikaattori ilmaistaan reaalisesti ja kansallisessa valuutassa; indikaattori lasketaan kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. c) Edellä a ja b alakohdassa esitettyjen indikaattoreiden osalta paikallisella tarkoitetaan maksuvyöhykkeen tasoa. 4.2. Seurantaindikaattori Lennonaikaisista ja lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalveluista käyttäjille aiheutunut todellinen yksikkökustannus, joka lasketaan seuraavasti: a) indikaattori lasketaan koko kalenterivuoden ja viiteajanjakson kunkin vuoden osalta lennonvarmistuspalvelujen määritetyn yksikkökustannuksen ja kyseiseltä vuodelta peräisin olevien 25 artiklan 2 kohdan mukaisten mukautusten summana; b) indikaattori ilmaistaan nimellismääräisenä ja kansallisessa valuutassa. 13

3 JAKSO Keskeiset suorituskykyindikaattorit tavoitteiden vahvistamista varten ja indikaattorit verkkotoimintojen seurantaa varten 1. Kaikkia tässä jaksossa esitettyjä indikaattoreita sovelletaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalla maantieteellisellä alueella. 2. TURVALLISUUS 2.1. Keskeiset suorituskykyindikaattorit Verkon hallinnoijan 1 jakson 1.1 kohdan mukainen turvallisuuden hallinnan tehokkuustaso. 2.2. Seurantaindikaattorit Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan ilmoittamat sektorin kapasiteettirajat ylittävä ilmaliikennevirtojen ylisäätely, kun ATFM-toimenpiteet ovat käytössä, laskettuna seuraavasti: a) sen ajan, jona lentojen määrä ylittää yli 10 prosentilla lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan ilmoittamat sektorin kapasiteettirajat, kun ATFM-säätely on käytössä, ja sen kokonaisajan, jona ATFM-toimenpiteet ovat käytössä, välinen suhde laskettuna koko kalenterivuoden ja kunkin viiteajanjakson osalta; b) säännelty aika jaetaan indikaattoria varten päällekkäisiin tunnin mittaisiin jaksoihin 20 minuutin välein. 3. Ympäristö 3.1. Keskeiset suorituskykyindikaattorit Euroopan reittiverkon suunnittelutoiminnon tuottama reitinaikainen lentojen tehokkuuden parannus, joka liittyy lennon aikana esitetyn viimeisen lentosuunnitelman mukaiseen lentorataan, ilmaistuna prosenttiyksikkönä esitetyn viimeisen lentosuunnitelman mukaisen lentoradan tehokkuuden vuosimuutoksista 1 jakson 2.2. kohdan a alakohdan mukaisesti. 4. KAPASITEETTI 4.1. Keskeiset suorituskykyindikaattorit a) Yhteistyöhön perustuvan päätöksenteon verkkomenetelmistä ja verkon hallinnoijan lennonselvityskeskusten toimista saatavien lennonaikaisten ATFM-viivästysten säästöjen prosenttiosuus vuositasolla kaikista lennonaikaisten ATFM-viivästysten säästöistä, kun lennonaikainen ATFMviivästys lasketaan 1 jakson 3.1 kohdan mukaisesti. b) Yhteistyöhön perustuvan päätöksenteon verkkomenetelmistä ja verkon hallinnoijan lennonselvityskeskusten toimista saatavien saapumisten ATFMviivästysten säästöjen prosenttiosuus vuositasolla kaikista saapumisten ATFM- 14

viivästysten säästöistä, kun saapumisten ATFM-viivästys lasketaan 1 jakson 3.2 kohdan a alakohdan mukaisesti. 4.2. Seurantaindikaattorit a) Niiden IFR-lentojen vuotuinen prosenttiosuus, joilla ATFM-viivästys on yli 15 minuuttia. b) Sellaisten ATFM-toimenpiteiden päivittäinen lukumäärä keskimäärin kalenterivuoden aikana, joista kukin tuottaa vähemmän kuin 200 minuuttia viivästystä. c) Lennonaikainen ATFM-viivästys viikonloppuisin keskimäärin kalenterivuoden aikana ilmaistuna viivästysminuutteina lentoa kohti. d) Esivalittujen lennonjohtokeskusten/lentoasemien kapasiteetista ja miehityksestä aiheutuvan ensimmäisen rotaatioviivytyksen vuotuinen prosenttiosuus ja verkon hallinnoijan vuosittain määrittämä potentiaalinen viivästyksen suurin vähennys. e) Varatun tai erotetun ilmatilan tosiasiallinen käyttö, joka lasketaan 1 jakson 2.2 kohdan c alakohdan mukaisesti. f) Suunnittelu käytettävissä olevien ilmatilarakenteiden kautta laskettuna 1 jakson 2.2 kohdan d alakohdan mukaisesti. g) Käytettävissä olevien ilmatilarakenteiden käyttö laskettuna 1 jakson 2.2 kohdan e alakohdan mukaisesti. 5. KUSTANNUSTEHOKKUUS 5.1. Seurantaindikaattorit Verkon hallinnoijan tehtävien suorittamisen yksikkökustannus, joka lasketaan seuraavasti: a) indikaattori on verkon hallinnoijan tehtävien suorittamisesta aiheutuvien todellisten kustannusten ja lentoreittipalveluyksiköinä ilmaistavan reitinaikaisen liikenteen välinen suhde viiteajanjaksolla sen maantieteellisen alueen tasolla, jolla verkon hallinnoija suorittaa verkkotoimintojen toteutuksen kannalta tarpeelliset tehtävänsä; b) indikaattori ilmaistaan euroissa ja reaalisesti; c) indikaattori lasketaan kokonaiselle kalenterivuodelle ja viiteajanjakson jokaiselle vuodelle. 15

LIITE II 10 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUN KANSALLISEN TASON TAI TOIMINNALLISEN ILMATILAN LOHKON TASON SUORITUSKYKYSUUNNITELMAN MALLI 1. JOHDANTO 1.1. Tilanteen kuvaus, mukaan lukien suunnitelman soveltamisala maantieteellisen kattavuuden ja palvelujen osalta, luettelo lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista sekä muut suorituskykysuunnitelman kannalta merkitykselliset yleiset tiedot. 1.2. Asetuksen 10 artiklan 2 kohdan f ja g alakohdassa tarkoitetut liikenne-ennusteet, jotka ilmaistaan IFR-tapahtumina ja suorituskykysuunnitelman perustana olevina palveluyksiköinä ja jotka perustuvat Eurocontrolin tilasto- ja ennustepalvelun (STATFOR) perusennusteeseen. Jos ennusteet eroavat STATFORin perusennusteista, on esitettävä syyt, joiden vuoksi on perusteltua käyttää eri ennustetta kuin 10 artiklan 2 kohdan f ja g alakohdassa tarkoitettua, ja perustelut näiden ennusteiden käytölle on dokumentoitava. 1.3. Suorituskykysuunnitelman luonnosta koskevan sidosryhmäkuulemisen tulosten kuvaus, mukaan lukien kohdat, joista oltiin yksimielisiä ja erimielisiä sekä erimielisyyden syyt. 1.4. Luettelo niistä lentoasemista, joihin sovelletaan suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää ja maksujärjestelmää, sekä niiden IFRilmaliikennetapahtumien keskimääräinen lukumäärä vuodessa. 1.5. Tarvittaessa luettelo palveluista, joiden tarjoamisen on 35 artiklan mukaisesti vahvistettu tapahtuvan markkinaehdoin. 1.6. Toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla hyväksyttyjen suorituskykysuunnitelmien osalta kuvaus suorituskykysuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä. 1.7. Maininta siitä, sovelletaanko 34 artiklassa tarkoitettua yksinkertaistettua maksujärjestelmää, ja jos sovelletaan, osoitus siitä, että mainitussa artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, sekä kuvaus yksinkertaistetun maksujärjestelmän soveltamisesta ja se, millä maksuvyöhykkeillä sitä sovelletaan. 2. INVESTOINNIT 2.1. Viiteajanjaksolle suunniteltujen uusien ja jo tehtyjen kiinteän omaisuuden investointien kustannusten, luonteen ja hyötyjen kuvaus ja perustelut. 2.2. Edellä 2.1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä erityisesti seuraavat tiedot: a) uusien ja jo tehtyjen investointien määritetyt kustannukset poistojen, pääomakustannusten ja leasing-vuokrauksen osalta koko viiteajanjakson ajalta ja kunakin viiteajanjakson kalenterivuonna liitteessä VII edellytetysti; b) suurten investointien kuvaus ja perustelut, myös seuraavien seikkojen osalta: i) kunkin suuren investoinnin kokonaisarvo; 16

ii) iii) iv) omaisuuserä tai omaisuuserät, jotka on hankittu tai kehitetty; tiedot investoinnin hyödyistä ilmatilan käyttäjille sekä ilmatilan käyttäjien edustajien kuulemisen tuloksista; ilmaliikenteen hallintajärjestelmiin tehtävien suurten investointien osalta on - eroteltava toisistaan investoinnit uusiin järjestelmiin, olemassa olevien järjestelmien peruskorjaus ja korvausinvestoinnit; - perusteltava kunkin investoinnin merkitys suhteessa ATMyleissuunnitelmaan ja asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 a artiklassa tarkoitettuihin yhteisiin hankkeisiin; c) annettava yksityiskohtaiset tiedot synergioista, joita on saatu toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla tai tapauksen mukaan muiden rajat ylittävien yhteistyöaloitteiden avulla, erityisesti yhteisen infrastruktuurin ja yhteisten hankintojen osalta. 3. KANSALLISET SUORITUSKYKYTAVOITTEET TAI TOIMINNALLISTA ILMATILAN LOHKOA KOSKEVAT SUORITUSKYKYTAVOITTEET JA NIIHIN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET 3.1. Kunkin suorituskyvyn kannalta keskeisen osa-alueen kansalliset suorituskykytavoitteet tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevat suorituskykytavoitteet, jotka on vahvistettu kunkin liitteessä I olevan 2 jakson mukaisen keskeisen suorituskykyindikaattorin perusteella ja jotka kattavat viiteajanjakson kunkin kalenterivuoden. 3.2. Kuvaus kansallisella tasolla tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi käyttöön otetuista tärkeimmistä toimenpiteistä kaikilla suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla. 3.3. Lisätiedot, jotka tukevat kansallisia suorituskykytavoitteita tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevia suorituskykytavoitteita kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn kannalta keskeisellä osa-alueella: a) lennonaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen määritetyt kustannukset kultakin viiteajanjakson vuodelta asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan ja tämän asetuksen mukaisesti; b) ennuste lennonaikaisista ja lähi- ja lähestymisalueen palveluyksiköistä kullekin viiteajanjakson vuodelle; c) 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut lennonaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen kustannustehokkuustavoitteiden perusarvot sekä kuvaus ja perustelut menetelmistä, joita näiden arvojen arvioimiseen käytetään kullakin maksuvyöhykkeellä; d) niiden perusteiden ja menetelmien kuvaus ja perustelut, joita käytetään maksuvyöhykkeiden kustannusten jakamiseen ja kustannusten jakamiseen lennonaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen palvelujen välillä 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti; 17

e) kuvaus asianomaisten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien oman pääoman tuotosta suhteessa todelliseen riskiin sekä nettovelkaantumisasteesta ja määritettyihin kustannuksiin sisältyvien pääomakustannusten laskennassa käytetyn pääomapohjan tasosta ja koostumuksesta ja näiden perustelut; f) taloudellisten oletusten kuvaus ja perustelut, mukaan lukien - määritettyihin kustannuksiin sisältyvien eläkekustannusten laskennassa käytetyt oletukset, mukaan lukien kuvaus asiaa koskevista kansallisista eläkesäännöksistä ja eläkealan laskentatoimen säännöksistä, joihin oletukset perustuvat, sekä tieto sitä, onko näihin säännöksiin odotettavissa muutoksia; - lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisen rahoittamiseen käytettävien lainojen korko-oletukset, mukaan lukien määrät, kesto ja muut asiaankuuluvat tiedot lainoista, sekä selitys painotetulle keskimääräiselle velan korolle, jota on käytetty laskettaessa pääomakustannuksia ennen veroja ja määritettyihin kustannuksiin sisältyviä pääomakustannuksia; - Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kuluttajahintaindeksiin (KHI) perustuva inflaatioennuste ainoastaan tiedotustarkoituksessa; - mukautukset, jotka ylittävät unionin asetuksen (EY) N:o 1126/2008 1 nojalla hyväksymät kansainvälisten tilinpäätösstandardien vaatimukset; g) kuvaus ja selvitys mukautuksista, jotka johtuvat viiteajanjaksoa edeltävistä vuosista; h) 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin kustannuseriin liittyvien määritettyjen kustannusten määrittäminen ja luokittelu; i) tarvittaessa kuvaus viiteajanjaksolle suunnitelluista merkittävistä rakenneuudistuksista; j) tarvittaessa takaisin perittävät edellisiltä viiteajanjaksoilta hyväksytyt rakenneuudistuskustannukset; k) ne liitteissä VII, IX ja XI vaaditut raportointitaulukot ja lisätiedot, jotka on liitettävä suorituskykysuunnitelmaan; 3.4. liitteessä I olevan 2 jakson 2.1 kohdan ja 3.1 kohdan a alakohdan mukaisten suorituskykytavoitteiden erittely kunkin suorituskykysuunnitelman kattaman yksittäisen lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan tasolla ja toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla laadittujen suorituskykysuunnitelmien osalta kunkin palveluntarjoajan osuus suorituskykytavoitteiden saavuttamisesta toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla. 3.5. Jos unionin laajuista suorituskykytavoitetta ei ole, kuvaus ja selvitys siitä, miten kansalliset suorituskykytavoitteet tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevat suorituskykytavoitteet parantavat osaltaan Euroopan ilmaliikenteen hallintaverkon suorituskykyä. 1 Komission asetus (EY) N:o 1126/2008, annettu 3 päivänä marraskuuta 2008, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti (EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1). 18

3.6. Kuvaus ja selvitys suorituskyvyn keskeisten osa-alueiden välisistä riippuvuussuhteista ja kompromisseista, mukaan lukien näiden kompromissien arvioinnissa käytetyt oletukset. 4. RAJAT YLITTÄVÄT ALOITTEET JA SESARIN TOTEUTUS 4.1. Kuvaus rajat ylittävistä tai suunnitelluista rajat ylittävistä yhteistyöaloitteista, joilla lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat parantavat lennonvarmistuspalvelujen tarjontaa. Näillä aloitteilla suorituskyvyn kannalta keskeisillä eri osa-alueilla saavutettu suorituskyvyn tehostuminen. 4.2. Kuvaus asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 a artiklassa tarkoitettujen SESARyhteishankkeiden käyttöönoton viimeaikaisesta ja odotettavissa olevasta edistymisestä sekä siirtymäsuunnitelmiin liittyvistä muutoksenhallintakäytännöistä, joilla minimoidaan muutosten mahdolliset negatiiviset vaikutukset verkon suorituskykyyn. 5. JÄRJESTELYT LIIKENNERISKIN JAKAMISEKSI JA KANNUSTINJÄRJESTELMÄT 5.1. Kuvaus 27 artiklan mukaisesti sovellettavista määritellyistä liikenneriskin jakamisen muuttujien arvoista kunkin maksuvyöhykkeen osalta: a) 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sovellettavan vaihteluvälin ja 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen liikenneriskin jakamista koskevien avainten määrittäminen; b) jos kansallinen valvontaviranomainen mukauttaa a alakohdassa tarkoitetun liikenneriskin jakomekanismin parametrien arvoja 27 artiklan 5 kohdan mukaisesti: i) liikenneriskien jakamisen parametreille määriteltyjen arvojen perustelut; ii) kuvaus prosessista, jolla ilmatilan käyttäjiä ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia kuullaan liikenneriskin jakamista koskevien parametrien arvojen asettamisesta, ja tämän kuulemisen tulokset. 5.2. Viiteajanjaksolla sovellettavien 11 artiklan mukaisten kannustinjärjestelmien osalta: a) 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti määritellyn kannustinjärjestelmän parametrien kuvaus ja perustelut, mukaan lukien pivot-arvot ja tarvittaessa pivot-arvojen mukautusmekanismi; b) niiden lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja maksuvyöhykkeiden yksilöiminen, joihin sovelletaan kannustinjärjestelmiä; c) tarvittaessa kuvaus 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista lisäkannustinjärjestelmistä. 6. SUORITUSKYKYSUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kuvaus prosesseista, jotka kansalliset valvontaviranomaiset ottavat käyttöön a) seuratakseen suorituskykysuunnitelman täytäntöönpanoa b) puuttuakseen tilanteeseen, jos tavoitteita ei saavuteta viiteajanjakson aikana. 19

LIITE III 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun verkon suorituskykysuunnitelman malli 1. JOHDANTO 1.1. Kuvaus tilanteesta, mukaan lukien verkon suorituskykysuunnitelman soveltamisala, sen kattamat verkkotoiminnot, tehtävät ja vastuualueet sekä muut suunnitelmaa koskevat yleiset tiedot. 1.2. Verkon suorituskykysuunnitelman perustana olevan liikenne-ennusteen ja makrotalouden skenaarion kuvaus. 1.3. Kuvaus verkon suorituskykysuunnitelman johdonmukaisuudesta verkon strategiasuunnitelman kanssa. 1.4. Verkon suorituskykysuunnitelman luonnosta koskevan sidosryhmäkuulemisen tulosten kuvaus, mukaan lukien kohdat, joista oltiin yksimielisiä ja erimielisiä sekä erimielisyyden syyt, sekä verkon hallintoneuvoston kuulemisen tulokset. 2. VERKON HALLINNOIJAN TUOMA LISÄARVO Yhteistyöalat, joilla tuetaan jäsenvaltioiden tehtäviä ja toimintaa, toiminnallisia ilmatilan lohkoja, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia, lentoasemia sekä ilmatilan siviili- ja sotilaskäyttäjiä. Verkon hallinnoijan työn kuvaus seuraavilta osin: a) verkon ja alueellisten toimintaratkaisujen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen; b) sellaisten ilmatilahankkeiden kehittäminen ja yhdenmukaistaminen, jotka perustuvat verkon painopisteisiin, mukaan lukien rajat ylittävät ilmatilan suunnitteluun liittyvät aloitteet; c) reittiverkon ja käytettävissä olevan ilmatilan tehottoman käytön vähentäminen; d) ilmatilan tehostetun hallinnan ja ilmaliikennevirtojen säätelyn sekä kapasiteetin hallintaprosessien kehittäminen; e) yhdenmukaistettu kapasiteetin suunnittelu ja operatiivisen suorituskyvyn mittaaminen; f) lennonjohtajapulan ratkaisun tukeminen kaikkialla verkossa; g) teknisen alan koordinoinnin vahvistaminen, myös toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla, ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien järjestelmien teknisen yhteentoimivuuden parantaminen erityisesti verkon hallinnoijan järjestelmien kanssa; h) verkon turvallisuutta ja paikallisen turvallisuustason toteutusta, seurantaa ja parantamista koskeva tuki. 20

3. SUORITUSKYKYTAVOITTEET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 3.1. Verkon hallinnoijan turvallisuustaso a) Verkon hallinnoijan suorituskykytavoite turvallisuuden hallinnan tehokkuuden kannalta. b) Kuvaus toimenpiteistä, joita verkon hallinnoija toteuttaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. c) Kuvaus toimenpiteistä, joita verkon hallinnoija toteuttaa ilmaliikennevirtojen ylisäätelyyn puuttumiseksi. 3.2. Verkon hallinnoijan kustannustehokkuustaso a) Kuvaus toimenpiteistä, joita verkon hallinnoija toteuttaa parantaakseen kustannustehokkuuttaan. 3.3. Kunkin verkkotoiminnon suorituskykytavoitteet a) Euroopan reittiverkon suunnittelutoiminto (ERND-toiminto): i) liitteessä I olevan 3 jakson 3.1 kohdassa vahvistetun keskeisen suorituskykyindikaattorin suorituskykytavoitteet; ii) kuvaus ja selvitys toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on saavuttaa ERND-toiminnon suorituskykytavoitteet: tehokkaan ilmatilarakenteen suunnitteluun liittyvät toimenpiteet; toimenpiteet, joiden avulla operatiiviset sidosryhmät voivat käyttää ilmatilaa paremmin; lentojen optimointiin liittyvät toimenpiteet; iii) muut lentojen tehokkuuteen tähtäävät aloitteet. b) Ilmaliikennevirtojen säätelytoiminto (ATFM-toiminto): i) liitteessä I olevan 3 jakson 4.1 kohdassa vahvistetun kunkin keskeisen suorituskykyindikaattorin suorituskykytavoitteet; ii) kuvaus ja selvitys toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on saavuttaa ATFM-toiminnon suorituskykytavoitteet: aloitteet ja toimet ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvan viivästyksen vähentämiseksi, mukaan lukien viikonlopun viivästykset, sään aiheuttamat viivästykset, yksittäisten lentoseuraamusten minimointi, ATFM-tehokkuus, kerrannaisviivästykset ja ylikäyttö; suunnitelman sotilaallinen ulottuvuus; iii) muut kapasiteettia koskevat aloitteet. 21

c) Niukkojen resurssien koordinointi: i) radiotaajuuksien koordinointi: kuvaus verkon kapasiteetista; erityistavoitteiden kuvaus. ii) transponderikoodien koordinointi: kuvaus verkon turvallisuuden tukemisesta; erityistavoitteiden kuvaus. 4. Verkon suorituskykysuunnitelman täytäntöönpano Kuvaus toimenpiteistä, joita verkon hallinnoija toteuttaa a) avustaakseen verkon suorituskykysuunnitelman seurannassa ja siihen liittyvässä raportoinnissa; b) puuttuakseen tilanteeseen, jos tavoitteita ei saavuteta viiteajanjakson aikana; c) ollakseen yhteydessä kansallisiin valvontaviranomaisiin. 22

LIITE IV PERUSTEET SUORITUSKYKYSUUNNITELMIEN JA -TAVOITTEIDEN ARVIOIMISEKSI KANSALLISELLA TAI TOIMINNALLISEN ILMATILAN LOHKON TASOLLA 1. KANSALLISTEN TAI TOIMINNALLISTA ILMATILAN LUOKKAA KOSKEVIEN SUORITUSKYKYTAVOITTEIDEN JOHDONMUKAISUUDEN ARVIOINTI 1.1. TURVALLISUUS Turvallisuusjohtamisen tehokkuus Kansallisten tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevien turvallisuuden hallinnan tehokkuuteen liittyvien suorituskykytavoitteiden johdonmukaisuus unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa niin, että turvallisuuden hallinnan tehokkuus on viiteajanjakson kunakin kalenterivuonna samalla tai korkeammalla tasolla kuin vastaavat unionin laajuiset suorituskykytavoitteet. 1.2. YMPÄRISTÖ Tosiasiallisen lentoradan mukainen keskimääräinen horisontaalinen lennon tehokkuus reitillä Kansallisten tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevien suorituskykytavoitteiden johdonmukaisuus unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa viiteajanjakson kunkin kalenterivuoden osalta vertaamalla kansallisia tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevia suorituskykytavoitteita unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden hyväksymisen aikaan käytettävissä olevan Euroopan reittiverkoston kehittämissuunnitelman viimeisimmässä versiossa vahvistettuihin horisontaalisen lennon reitinaikaisen tehokkuuden viitearvoihin. Tässä kohdassa horisontaalisen lennon reitinaikaisen tehokkuuden viitearvolla tarkoitetaan arvoa, jonka verkon hallinnoija on arvioinut tosiasiallisen lentoradan mukaisen lennon tehokkuudelle kansallisella tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla sen varmistamiseksi, että tosiasiallista lentoradan mukaista horisontaalista reitinaikaista lennon tehokkuutta koskeva unionin laajuinen tavoite saavutetaan. 1.3. KAPASITEETTI Keskimääräinen lennonaikainen ATFM-viivästys lentoa kohti Kansallisten tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevien suorituskykytavoitteiden johdonmukaisuus unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa viiteajanjakson kunkin kalenterivuoden osalta vertaamalla kansallisia tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevia suorituskykytavoitteita unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden hyväksymisen aikaan käytettävissä olevan verkon operaatiosuunnitelman viimeisimmässä versiossa vahvistettuihin viitearvoihin. 23

1.4. KUSTANNUSTEHOKKUUS Reitinaikainen määritetty yksikkökustannus a) Määritetyn yksikkökustannuskehityksen johdonmukaisuus viiteajanjaksolla unionin laajuisesti määritetyn yksikkökustannuskehityksen kanssa samalla ajanjaksolla niin, että kehityssuuntaukset ilmaistaan prosentteina. Näiden kehityssuuntausten laskemiseksi on käytettävä 9 artiklan 4 kohdan a alakohdassa ja 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja sovellettavien unionin laajuisten ja paikallisten suorituskykytavoitteiden arvoja sekä määritettyjen yksikkökustannusten perusarvoja. b) Määritetyn yksikkökustannuskehityksen johdonmukaisuus maksuvyöhykkeen tasolla suorituskykysuunnitelman ja edellisen viiteajanjakson kattamalla ajanjaksolla ( pitkän aikavälin määritetty yksikkökustannuskehitys ) unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuskehityksen kanssa samalla ajanjaksolla niin, että kehityssuuntaukset ilmaistaan prosentteina. Pitkän aikavälin määritetty yksikkökustannuskehitys maksuvyöhykkeen tasolla lasketaan käyttämällä todellisia yksikkökustannuksia maksuvyöhykkeen tasolla kyseessä olevan edellisen viiteajanjakson alkua edeltävältä vuodelta. c) Määritetyn yksikkökustannustason johdonmukaisuus: 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun määritetyn yksikkökustannuksen perusarvon vertaaminen kyseessä olevan maksuvyöhykkeen tasolla sellaisten vastaavien maksuvyöhykkeiden keskimääräisiin arvoihin, joilla lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilla on 9 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti määritelty samankaltainen operatiivinen ja talousympäristö. d) Edellä a c alakohdassa tarkoitetuista perusteista voi olla tarpeellista ja oikeasuhteista poiketa, jotta voidaan i) mahdollistaa kansallisella tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla vahvistettujen suorituskykytavoitteiden saavuttaminen kapasiteetin keskeisellä osa-alueella edellyttäen, että poikkeama unionin laajuisesta määritetystä yksikkökustannuskehityksestä johtuu yksinomaan lisäkustannuksista, jotka liittyvät kapasiteetin suorituskyvyn kannalta keskeisellä osa-alueella asetettujen suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin; tai ii) toteuttaa rakenneuudistustoimenpiteitä, joista aiheutuu 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitettuja rakenneuudistuskustannuksia edellyttäen, että poikkeama johtuu yksinomaan näistä rakenneuudistuskustannuksista ja että suorituskykysuunnitelmassa esitetään näyttö siitä, että kyseiset rakenneuudistustoimenpiteet tuottavat taloudellista nettohyötyä ilmatilan käyttäjille viimeistään seuraavalla viiteajanjaksolla. 24