Hilja-mummin matkassa Tuntematon isoäitimme Helena Ahonen Dordela-Krämer sukuseuran kokous 11.8.2018 Mallusjoella
Hedvig Dordela. 1768 Virenoja, Dordela,Mäkelä Mickel Holmberg. 1769. Virenoja, Pöllölä Stina Holmberg. 1796 Virenoja, Pöllölä Johan Lindfors. 1805 Mallusjoki. Härmälä Johan Lindfors. 1835 -. Virenoja, Matikkala. Takala Henrika Karlsdr. 1843 - Virenoja, Matikkala Josefina, Hanna, Hilda, William, Alma, Hilja HILJA ALFFINA LINDFORS 1882. Virenoja. Takala SAMULI (Pusa) PÄIVÄNSALO. 1876. Räisälä
Hiljan synnyinkoti Takalan talo Virenojalla
Orimattila 1876-1900 1865 Orimattilasta tuli seurakunnasta erotettu itsenäinen kunta 1866 Kivikirkko Papiston sijasta talolliset alkoivat hoitaa yhteisiä asioita 1870-luvulla nälkävuosien jälkeen maatalousseurat alkoivat opastaa asukkaita voimaperäiseen maanviljelyyn. 1800-luvulla kylien myllyt aloittivat teollistumisen. Työnnän mylly jauhoi luujauhoa, jota vietiin aina Pietariin asti. 1875 värjärin kisälli K. H. Attila laittoi väripadan kiehumaan Palojoen rantatörmälle ja värjäsi kesän kuluessa kaikki orimattilalaisten vaatteet. Pitsinkutojia ja puuastioiden tekijöitä 1900 asukkaita oli 9300
Hiljan lapsuus Syntyi 1882 Takalan taloon 2- vuotias kun äiti kuoli 6-vuotias kun isä kuoli Naimisissa oleva vanhin sisko Josefiina huolehti sisaruksistaan Kun Hilja oli 13-vuotias, hän siirtyi Juonalaan naidun Hilda-siskon hoteisiin Kolmas sisko Alma muutti Räisälään 1897 Hilda lähti sinne kyläilemään ja siitä alkoi uusi elämänvaihe
Räisälä 1897? -1902? Räisälä oli 1800-luvun lopulla aikalailla Orimattilan kaltainen paikka. Maanviljelystä edistettiin. Yhteisiä asioita varten oli yhdistyksiä ja puuhamiehiä. Sivistystoimintakin oli vireää. Venäjän keisari antoi 1899 nk. Helmikuun manifestin. Sitä vastustavaan kansalaisadressiin kerättiin lyhyessä ajassa yli 500.000 nimeä Hiljan tuleva lanko (Samulin velipuoli) talonpoika Taavi Pusa edusti Räisälää suuressa lähetystössä, joka lähti viemään adressia keisarille
Räisälän kuoro Laulujuhlilla 1900
Räisälän Unnunkoski Ala-Vuoksen varrella
Hilja ja Samuli vihittiin Orimattilassa Juonalan talon salissa v. 1900
Hilja Päivänsalon elämänmittainen matkareitti Orimattila Räisälä Viipuri Kirvu Kuortane Merijärvi Utajärvi
Matkan varrella 1901 1928 syntyi lapsikatras Aune Eino Aili Rauha Kerttu Laura Veikko Veli Kaarina 1918-1995 Meeri & Leo Maija
Räisälä, Kirvu &Viipuri 1900 1906 1901 Aune, Räisälä 1903 Eino, Viipuri Kauppa Särkisalon Korpelassa 1904 Kirvun pitäjän Korvassalmi 1905 Aili, Viipuri 1906-07 Samuli opiskeli kanttoriksi Viipurin kirkkomusiikkiopistossa Hiljan perintörahoilla
Kuortane 1907 Samuli saa ensimmäisen virkapaikan kanttorina tunnetun kuoromiehen Heikki Klemetin viransijaisena. Klemetti haluaa Samulin komean tenoriäänen takia solistiksi johtamiinsa mm. Suomen Laulun Matteus-passion esityksiin. 1907 Rauha
Merijärvi 1908-1919 Asukkaita n. 1800. Kalastusta, karjanhoitoa, maanviljelyä ja tervanpolttoa Samuli saa kanttorin paikan, vaatimattoman talon, palasen peltoa ja viisi lasta 1909 Kerttu 1912 Laura 1914 Veikko 1916 Veli 1918 Kaarina
Utajärvi 1919-1947 Samuli rakennutti kodin Utajärven kirkonkylään
Julkaistu Kalewassa 1.4.1919
1921 rakennetaan Pyhtilä 1921 Meeri & Leo 1928 Maija 1942 Leo kaatuu sodassa Pikkuhiljaa väki vähenee 1940-luvun lopussa vanhin poika Veikko ryhtyy isännäksi
Päivänsalon lapsia (Kaarina, Veli, Rauha) Oulujoen rantatörmällä
Veli Päivänsalo
Rauha ja Hannu, Pyhtilän tuleva nuori isäntä
Hilja-mummin oma ääni
Päivänsalon perhe vuonna 1938