Sivu 1 KOKOUSKUTSU 25.5.2015 (lähetetty 20.5.2015) AIKA Maanantai 25.5.2015 klo 9 - PAIKKA Keski-Suomen liitto, Dioriitti, Sepänkatu 4, Jyväskylä Asiat Sivu Kokouskutsu 1 Kokoustiedot ja osallistujat 2 56 Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 57 Pöytäkirjan tarkastus 4 58 Esittelyasiat 5 59 Maakuntavaltuuston päätösten täytäntöönpano 6 60 Maakuntajohtajan viran aukijulistaminen 10 61 Midinvest Oy:n osinkotuotto 2015 11 62 Hakeutuminen Interreg Baltic Sea region ohjelmaan hankkeella "Baltic energy area-a planning perspective" (BEA-APP) 12 63 Lausunto: Oikeusministeriön mietintö käräjäoikeusverkoston kehittämisestä 13 64 Hankehaku: Keski-Suomen strategiaa tukevat toimenpiteet 15 65 Jykes Kiinteistöt Oy:n ostotarjous: Keski-Suomen liiton toimitilat 17 66 Senaattikiinteistöt Oy:n vuokratarjous: Keski-Suomen liiton toimitilat 18 67 Henkilöstöjärjestöjen kirje: Lomautusten peruminen ja henkilöstösäästöjen täytäntöönpanosta luopuminen 19 68 Maakuntahallituksen nimeämät edustukset 20 69 Tiedoksi saatettavat asiat 23 Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I 40100 Jyväskylä I Keski-Suomen Talo I P. 0207 560 200 I www.keskisuomi.fi
Sivu 2 AIKA PAIKKA Maanantai 25.5.2015 klo 9 - Keski-Suomen liitto, Dioriitti, Sepänkatu 4, Jyväskylä OSALLISTUJAT Päätöksentekijät pj. 1. vpj. 2. vpj. Jäsenet: Nyholm Rolf ( ) Lankia Pekka ( ) Makkonen Marja Leena ( ) Aalto Touko ( ) Asikainen Aimo ( ) Kalmari Leena ( ) Kiljala Eija ( ) Kyrö Mika ( ) Saarinen Sari ( ) Simola Eila ( ) Suonperä Juha ( ) Tuomi Pentti ( ) Tuominen Marke ( ) Varajäsenet: Rantanen Piritta ( ) Hiekkanen Juha ( ) Tiainen Eila ( ) Sillanpää Elina ( ) Ikkelä-Koski Tuulia ( ) Hämäläinen Jukka ( ) Rekonen Arja ( ) Rautanen Milla ( ) Tamminen Ossi ( ) Kumpulainen Kari ( ) Holm Pauliina ( ) Marila Leevi ( ) Röppänen Joonas ( ) Maakuntavaltuuston pj. 1. vpj. 2. vpj. Maakunnan yhteistyöryhmän pj. Pekkarinen Mauri ( ) Ruoppila Ahti ( ) Lunttila Tommi ( ) Tiirola Mikko ( ) Toimisto Mikkonen Anita, esittelijä ( ) Ahola Pirjo, sihteeri ( ) Korhonen Hannu ( ) Ristaniemi Olli ( ) Lahti Merja ( ) Päivänen Veli-Pekka ( ) Kokki Pekka ( ) Muut osallistujat X = paikalla, E = este ilmoitettu, - = poissa PÖYTÄKIRJA NÄHTÄVÄNÄ Keski-Suomen liitossa 17.6.2015 klo 8.00-15.00 Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puheenjohtaja ROLF NYHOLM
Sivu 3 56 KOKOUKSEN AVAUS, LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus: Avataan kokous. Todetaan läsnäolijat. Todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus. Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus kokoukseen kutsutuille muille kuin maakuntahallituksen jäsenille, maakuntavaltuuston puheenjohtajille ja maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajalle.
Sivu 4 57 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Ehdotus: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Sari Saarinen ja Eila Simola.
Sivu 5 58 ESITTELYASIAT 1. Keski-Suomen Aikajana (liitteet) Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen 2. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) saadut lausunnot (liite) Suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi 3. Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys Liikenneinsinööri Pekka Kokki 4. Keskustelu seuraavasta hallitusohjelmasta Maakuntajohtaja Anita Mikkonen 5. Liiton talous 2015 Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Hallintopäällikkö Pirjo Ahola 6. Liiton toimitila-asian valmistelu Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Hallintopäällikkö Pirjo Ahola 7. Muut ajankohtaiset asiat - kehittämispäälliköiden valinnan vaihe Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Kehittämisjohtaja Hannu Korhonen Ehdotus: Kuullaan esittelyt edellä mainituissa asioissa.
Sivu 6 59 MAAKUNTAVALTUUSTON PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Maakuntavaltuusto kokoontui 8.5.2015 Viitasaaren kaupunginvaltuustosalissa. Liite: Pöytäkirjaluonnos Kokous teki järjestäytymisen ja esittelyasioiden lisäksi seuraavat päätökset. Tarvittavilta osin täytäntöönpanotoimet on osoitettu kursiivilla. 5 Maakuntavaltuusto valitsi puheenjohtajaksi Mauri Pekkarisen, 1. varapuheenjohtajaksi Ahti Ruoppilan ja 2. varapuheenjohtajaksi Tommi Lunttilan maakuntahallituksen toimikaudeksi 2015 2016. 6 Maakuntavaltuusto valitsi maakuntahallitukseen seuraavat jäsenet ja varajäsenet vuosille 2015-2016: jäsen Mika Kyrö (kesk.) Eija Kiljala (kesk.) Pekka Lankia (kesk.) Aimo Asikainen (kesk.) Leena Kalmari (sdp) Rolf Nyholm (sdp) Eila Simola (sdp) Sari Saarinen (kok) Juha Suonperä (kok) Pentti Tuomi (ps) Marke Tuominen (ps) Marja-Leena Makkonen (vas) Touko Aalto (vihr) varajäsen Milla Rautanen (kesk.) Arja Rekonen (kesk.) Juha Hiekkanen (kesk.) Tuulia Ikkelä-Koski (kesk.) Jukka Hämäläinen (sdp) Piritta Rantanen (sdp) Kari Kumpulainen (sdp) Ossi Tamminen (kok) Pauliina Holm (kok) Leevi Marila (ps) Joonas Röppänen (ps) Eila Tiainen (vas) Elina Sillanpää (vihr) Maakuntavaltuusto määräsi yksimielisesti maakuntahallituksen puheenjohtajaksi Rolf Nyholm in, 1. varapuheenjohtajaksi Pekka Lankian ja 2. varapuheenjohtajaksi Marja-Leena Makkosen. 7 Maakuntavaltuusto käsitteli vuoden 2014 arviointikertomuksen ja merkitsi sen tiedoksi. 8 Maakuntavaltuusto hyväksyi yksimielisesti vuoden 2014 tilinpäätöksen, myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille maakuntahallituksen jäsenille, maakuntajohtajalle, kehittämisjohtajalle, suunnittelujohtajalle ja hallintopäällikölle tilikaudelta 1.1. 31-.12.2014. 9 Maakuntavaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet.
Sivu 7 Talous- ja toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä liiton toimintayksiköt tulevat analysoimaan toimintaympäristön muutoksia, tunnistamaan tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioimaan niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä. Maakuntajohtaja päättää aineiston perusteella koko kuntayhtymää koskevista keskeisistä riskeistä sekä tarvittavista suunnitelmista ja toimenpiteistä riskien hallitsemiseksi. 10 Maakuntavaltuusto hyväksyi sijoitustoiminnan perusteet ja toimisto toimivat sijoitustoiminnassa maakuntavaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Toimisto kilpailuttaa sijoitustoiminnan. ja toimisto päättävät tarvittaessa sijoitustoiminnan yksityiskohdista. 11 Maakuntavaltuusto päätti, että aloite Keski-Suomen strategian toimeenpanon tarkentaminen on käsitelty loppuun. 11 Maakuntavaltuusto päätti, että aloite Valtatie 18 rakentamisen kiirehtiminen on käsitelty loppuun. 12 Maakuntavaltuusto päätti, että aloite Poikittaisradan ja Keski-Suomen radan kunnan ja liikenteen kehittäminen on käsitelty loppuun. 13 Maakuntavaltuustolle jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet: - Maakuntaliitto paljon vartija työllisyysasioissa - Keski-Suomen edunvalvontaa europarlamenttiin parannettava - SOTE-uudistus saatava maaliin valmistelua tiivistettävä - Maantie 604 Koskenpää Jämsänkoski perusparannetaan, Uusi massatie Jämsänkosken tehtaalle, Turvallisuutta ja investointeja - Savon kanava arvioitava uudelleen - Haapamäki Parkano Pori radan kehittäminen ekologiseksi biokaasuvedolla toimivaksi EU-rahoitteiseksi radaksi - Keski-Suomen radan hyödyntäminen puutavaran bioenergian kuljetuksissa - Aloite vesiliikenteen logististen mahdollisuuksien selvittämisessä Aloitteet valmistellaan erikseen maakuntahallitukselle. antaa vastaukset aloitteisiin maakuntavaltuuston syyskokoukselle 2015. Maakuntavaltuusto hyväksyi seuraavan kannanoton: Keski-Suomen maakuntavaltuuston kannanotto 8.5.2015 Kannanotto: Saarijärven-Viitasaaren seutukunnasta työllisyyden ja yrittäjyyden kokeilualue Keski-Suomen maakuntavaltuuston kannanotto työ-ja elinkeinoministeriölle
Sivu 8 SAARIJÄRVEN VIITASAAREN SEUTUKUNNASTA TYÖLLISYYDEN JA YRITTÄJYYDEN KOKEILUALUE Keski-Suomen maakuntavaltuusto esittää Saarijärven Viitasaaren seutukuntaa työllisyyden ja yrittäjyyden kokeilualueeksi. Seutukunnalla on valmiudet ja halu sitoutua vaikean työllisyystilanteen ratkaisemiseen ennakoivalla työllisyydenhoidolla yrittäjyyttä painottaen. Se tarkoittaa uusien kustannustehokkaiden toimintamallien kokeilua työpaikkojen luomisessa ja yrittäjyyden kehittämisessä sekä joustavampia ja räätälöidympiä ratkaisuja. Yritysten korkeampi tukiprosentti tulee saada nopeasti ja takautuvasti käyttöön Viitasaaren ja Pihtiputaan seudulla yhtenä äkillisen rakennemuutosalueen toimenpiteenä. Äkillisen rakennemuutosalueen status on voimassa ainoastaan vuoteen 2016 asti. Vuoden 2016 jälkeen koko Saarijärven-Viitasaaren seutu tulee palauttaa parhaan yritystuen piiriin. Samalla on tärkeää, että pohjoisen Keski-Suomen yrityksiä hoitavilla TE-toimiston työntekijöillä on toimipiste paikallisten yritysten läheisyydessä, esimerkiksi Viitasaarella. On hyvä, että työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 1,1 miljoonaa euroa äkillisen rakennemuutoksen hoitoon. Seutukunnalla on käytössään runsaasti ESR-rahoitusta, jotka voitaisiin korvamerkitä erilaisiin työllisyyden ja yrittäjyyden kokeiluihin. Keskeisenä nähdään mm. oppisopimuskoulutusmallin toimivuuden parantaminen ja sen käytön lisääminen. Kehittämisyhtiöiden toimintamahdollisuuksia tulee lisätä eikä rajoittaa aluekehityslainsäädännön tiukoilla tulkinnoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuun työllisyyskatsaus kertoo, että Saarijärven - Viitasaaren alueen 20 %:n työttömyysaste (työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta) on viidenneksi korkein Suomessa. Korkea työttömyysaste on ollut pysyvää jo pitkään. Pitkäaikaistyöttömien osuus seutukunnalla on kuitenkin maakunnan keskiarvoa pienempi: kaikista työttömistä työnhakijoista koko maakunnassa on ollut työttömänä yli vuoden 33,6 %, kun pohjoisen Keski-Suomen seutukunnalla vastaava luku on 30,1 %. Sen sijaan seutukuntaa koettelee yli 50 -vuotiaiden korkea osuus työttömistä työnhakijoista. Lähes joka toinen työtön on yli 50 -vuotias. Myös nuorilla on heikko työllisyystilanne. Samaan aikaan avointen työpaikkojen määrä seutukunnalla on vähentynyt selvästi. Nykyinen tukipolitiikka tuntuu pikemminkin estävän kuin vauhdittavan alueen työllisyyden kehittymistä. Työttömyyden hoidosta syntyvät kustannukset ovat suuria alueella, kun otetaan huomioon, että seudun kunnat menettävät valtionosuusleikkauksissa noin 4,6 milj. euroa (146 /asukas). Työttömyyden perusteella kunnan maksamat työmarkkinatuen korvaukset tulevat kasvamaan merkittävästi vuoden 2015 alusta. Keski-Suomen liitossa on vuoden 2013 työttömyyspäiväkertymien perusteella arvioitu uuden lainsäädännön merkitsevän Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalle keskimäärin 81 % kasvua korvausmääriin. Vuoden 2013 työttömyyspäiväkertymien perusteella kustannukset ovat noin 1,7 milj. vuodessa eli 54 /asukas (Laskelmassa ei ole otettu huomioon kuntien yhteisövero-osuudessa huomioitua 75 milj. kompensaatiorahoitusta, joka maksetaan kunnille pitkäaikaistyöttömyyden suhteessa valtionosuusjärjestelmän tasauksen kautta.). Kustannukset tulevat olemaan laskelmaa suuremmat, koska vuoden 2014 korvausmäärät olivat Keski-Suomessa 2 milj. suuremmat kuin 2013. Nyt tarvitaan uusia ja tehokkaita toimenpiteitä pitkään jatkuneen huonon kehityskierteen katkaisemiseksi. Vuoden 2015 alussa voimaan astunut palkkatukiuudistus ja työllisyysmäärärahojen korvamerkitseminen pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon eivät nykykäytännöllä ja nykyisessä taloustilanteessa toimi. Tarvitsemme työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä harvaan asutun alueen erityistarpeet huomioivia rahoituspäätöksiä. Työllisyysmäärärahoillakin tulee aktiivisemmin tähdätä työllisyyden rakenteiden uudistamiseen. Kunnittainen tilanne tulee analysoida ja ottaa nykyistä paremmin huomioon, kun tehdään päätöksiä työllisyysmäärärahoista. Lisäksi tulisi kokeilla uusia toimintamalleja ja räätälöityjä työkaluja. Huonon työllisyystilanteen lisäksi seudulla on käynnissä äkillinen rakennemuutos. Viitasaaren ja Pihtiputaan nimeäminen äkilliseksi rakennemuutosalueeksi kesästä 2014 vuoden 2016 loppuun oli seurausta Fenestran konkurssista. Suora työpaikkamenetys oli 3,4 % alueen työvoimasta ja arvio työpaikkojen kokonaismenetyksestä oli 5 prosenttia. Kuntien nimeäminen äkilliseksi rakennemuutosalueeksi tiivisti julkisten toimijoiden yhteistyötä Fenestran konkurssin jälkihoidossa. Yritystukien investointien tukiprosentin nostamiselle on jo näytetty vihreää valoa, mutta nyt tarvitaan ripeästi myös päätöksiä.
Sivu 9 Uusien työpaikkojen luominen ja yritystoiminnan uudistaminen on pitkäjänteistä työtä. Harvaan asutulla alueella kehittämisyhtiöllä on tärkeä rooli innovaatioiden tukemisessa. Viitasaarella 8.5.2015 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuuston kannanotto lähetettiin 11.5.2015 Keski-Suomen kansanedustajille, työ- ja elinkeinoministeriöön, ELY-keskukseen, TE-toimistoon, Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan johtoryhmälle, maakunnan yhteistyöryhmälle ja toimistoon sekä tiedotusvälineille. Lisäksi kannanotto on liiton www-sivulla. 15 Maakuntavaltuuston syyskokouksen ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: Pirjo Ahola, 040 595 0003, pirjo.ahola(at)keskisuomi.fi Maakuntajohtajan ehdotus: toteaa pöytäkirjan tarkastustilanteen. toteaa, että maakuntavaltuuston päätökset ovat syntyneet oikeassa järjestyksessä, eivätkä mene maakuntavaltuuston päätösvallan ulkopuolelle, eivätkä ole muiltakaan osin lainvastaisia. päättää panna maakuntavaltuuston päätökset edellä selostetulla tavalla täytäntöön.
KSL/131/01.01.00.03/2015 Sivu 10 60 MAAKUNTAJOHTAJAN VIRAN AUKIJULISTAMINEN Maakuntajohtaja Anita Mikkonen ilmoitti maakuntavaltuuston kokouksessa 8.5.2015 jäävänsä eläkkeelle 1.5.2016 tai sen jälkeen, mikäli on tarvetta jatkaa. Maakuntajohtajan valintaan liittyviä otteita liiton hallintosäännöstä: 49 Viran tai toimen haku Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija tai työntekijä avoinna olevaan virkaan tai tehtävään. Viran, johon maakuntavaltuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi maakuntahallitus. 50 Virkasuhteeseen ottaminen Sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka sitä ennen on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta. Maakuntajohtajan virkaan voidaan suostumuksen nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut virkaa ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys. 51 Henkilöstön kelpoisuusehdot Virkasuhteisilta vaaditaan tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävää työkokemusta. 52 Henkilöstövalinnat Maakuntavaltuusto päättää maakuntajohtajan valinnasta. Hakuprosessin tavoiteaikataulu: - päätös viran aukijulistamisesta MH 25.5.2015 - hakuaika 7.6. 7.8.2015 klo 12 - päätös haastateltavista MH 28.8.2015 - haastattelut ja mahdolliset testaukset syyskuu 2015 - valintaesitys maakuntavaltuustolle MH 23.10.2015 - valintapäätös MV marraskuu 2015 - maakuntavaltuuston päätöksen täytäntöönpano MH 11.12.2015 - valitun ilmoitus viran vastaanottamisesta joulukuu 2015 - viran vastaanottaminen kevät 2016 MH oikaisuvaatimusaika 14 pv MV oikaisuvaatimusaika 14 pv Lisätietoja: Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen, mauri.pekkarinen(at)eduskunta.fi Maakuntahallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm, 040 721 7370, rolf.nyholm(at)aanekoski.fi Pirjo Ahola, 040 595 0003, pirjo.ahola(at)keskisuomi.fi Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus: päättää julistaa maakuntajohtajan viran haettavaksi.
KSL/46/02.04.01.00/2014 Sivu 11 61 MIDINVEST OY:N OSINKOTUOTTO 2015 Keski-Suomen liitto on hankkinut Midinvest Oy:n osakkeita 366 934,93 eurolla. Osakkeet on rahoitettu Keski-Suomen kehittämisrahastosta ja osakkeet ovat liiton taseessa. Midinvest Oy:n yhtiökokous päätti 28.4.2015 jakaa osinkoina yhteensä 596 440 euroa. Keski-Suomen liiton osuus on 32.890 euroa. Midinvest Oy on maksanut osingon liiton tilille 13.5.2015. Lisätietoja: Pirjo Ahola, 040 595 0003, pirjo.ahola(at)keskisuomi.fi Maakuntajohtajan ehdotus: päättää, että osinkotuotto tuloutetaan Keski-Suomen kehittämisrahastoon.
KSL/120/10.00.02/2015 Sivu 12 62 HAKEUTUMINEN INTERREG BALTIC SEA REGION OHJELMAAN HANKKEELLA "BALTIC ENERGY AREA-A PLANNING PERSPECTIVE" (BEA-APP) Keski-Suomen liitto valmistelee hankehakemusta Itämeren alueen ohjelmaan (Interreg Baltic Sea Region 2014-2020). Hankevalmistelu tehdään ohjelman painopistealueeseen Luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen, osioon uusiutuva energia. Hankkeessa Baltic Energy Areas A Planning Perspective (BEA-APP) edistetään julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. Hankeaihio on läpäissyt BSR-ohjelman ensimmäisen hakuvaiheen ja varsinainen hankehakemus valmistellaan 15.7.2015 päättyvään toisen vaiheen hakuun. Hankkeen pääpartneri on saksalainen Mecklenburg-Vormpommernin osavaltion energia-, infrastruktuuri- ja aluekehitysministeriö (Ministerum für Energie, Infrastruktus und Lendesentwicklung Mecklenburg-Vorpommern). Hankkeessa on mukana Keski-Suomen lisäksi partnereita Saksasta, Tanskasta, Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Puolasta. Hankkeessa uusiutuvan energian edistämistä kehitetään erityisesti aluesuunnittelun näkökulmasta. Tavoitteena on uusiutuvan energiantuotannon aluevarausten ja uusiutuvan energian sosiaalisen hyväksynnän yhteensovittaminen. Tärkeänä osana tässä on uusiutuvan energian edistäminen käytännön esimerkein ja pilotein sekä hankkeen muiden partnerialueiden kokemusten kautta. Samalla kehitetään uusia osallistamismalleja julkiseen hyväksyttävyyden ja talouslähtöisen kansalaisten osallistamisen näkökulmista. Hankkeen kokonaiskesto on 3 vuotta, hankkeen hyväksymisestä päätetään marraskuussa 2015, jolloin hankkeen toteutus olisi vuosina 2016-2018. Keski-Suomen liitto on hankkeessa mukana alueellisena partnerina, jonka rooli on työpakettien toteuttajana ja hyvien käytänteiden edistäjänä omalla alueellaan. Kustannusarvio koko hankkeelle on valmisteluvaiheessa 2 700 000, josta Keski-Suomen liiton osuus on noin 260 000. BSR hankkeen tuki on Keski-Suomen liitolle 75 % (195 000 ). Keski-Suomen liitto voi hankea hankkeeseen työ- ja elinkeinoministeriön kansallinen vastinrahaa, joka on noin 10 % (26 000 ). Keski-Suomen liiton omarahoitusosuus Keski-Suomen kehittämisrahastosta on näin ollen noin 13 000 /vuosi (yhteensä 39 000 ). Lisätietoja: Hannu Koponen, 040 595 0009, hannu.koponen(at)keskisuomi.fi Hanna Kunttu, 040 591 5901, hanna.kunttu(at)keskisuomi.fi Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus: hyväksyy Keski-Suomen liiton hakeutumisen Itämeren alueen ohjelman 2014-2020 hankkeeseen Baltic Energy Areas A Planning Perspective (BEA-APP) ja varautuu liiton omarahoitusosuuteen. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään liiton rahoituspäätökset.
KSL/97/05.00.12/2015 Sivu 13 63 LAUSUNTO: OIKEUSMINISTERIÖN MIETINTÖ KÄRÄJÄOIKEUSVERKOSTON KEHITTÄMISESTÄ Oikeusministeriö on pyytänyt maakuntien liitoilta lausuntoa käräjäoikeusverkoston kehittämistä käsittelevästä mietinnöstä. Lausunnot on pyydetty toimittamaan 31.5.2015 mennessä. Oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi. Käräjäoikeusverkostoa arvioitiin kokonaisuutena, mistä syystä työryhmä ehdotti muutoksia lähes kaikkien käräjäoikeuksien tuomiopiireihin tai toimipaikkoihin. Poikkeuksena tästä olisivat Ahvenanmaan, Helsingin, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet, joiden tuomiopiirit säilyisivät ennallaan. Työryhmä ehdottaa, että valtakunnallisesti käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrää vähennetään nykyisestä 57:stä 33.een. Työryhmän mukaan nykyisistä istuntopaikoista lakkautettaisiin valtaosa, koska ne ovat vähäisellä käytöllä, niiden turvallisuudessa on puutteita ja niiden vaatima tekninen varustelutaso edellyttäisi käyttötarpeeseen nähden suuria investointeja. Istuntopaikkoja säilytettäisiin lähinnä Lapin alueella, jossa niiden tarve on pitkistä välimatkoista johtuen suurin. Lisäksi istuntopaikka säilytettäisiin joillakin paikkakunnilla, joilta käräjäoikeuden kanslia lakkautettaisiin. Mietinnössä todetaan, että hallinnon sisällä käynnissä olevaan suunnitteluun liittyen on oikeusministeriölle esitetty Keski Suomen käräjäoikeuden Äänekosken istuntopaikan lakkauttamista. Keski-Suomen liiton lausuntoluonnos Keski-Suomen liitto ei pidä perusteltuna suunnitelmia Keski-Suomen käräjäoikeuden Äänekosken istuntopaikan lakkauttamisesta ja palvelujen siirtämisestä Jyväskylään. Etäisyydet maakunnan pohjoisosista eriarvoistavat oikeuden saatavuutta ja vaikeuttavat merkittävästi asiointia oikeuslaitoksen kanssa. Pohjoisen Keski-Suomen kunnat ja Äänekosken kaupunki pitävät käräjäoikeuden istuntopaikan säilyttämistä Äänekoskella tärkeänä. Keski-Suomen liitto pitää harhaanjohtavana, että mietinnössä esitetään maakunnan tuomiopiirin ja käräjäoikeusverkoston säilyttämistä ennallaan. Tosiasiassa maakunnan sisällä istuntopaikkaverkostoa suunnitellaan supistettavaksi. Äänekoskelle rakentuvan biotuotetehtaan myötä paikallinen elinkeinotoiminta vilkastuu ja myös väestönkasvua odotetaan. Suunniteltu valtion hallinnon toimipisteen lakkauttaminen olisi vääränsuuntainen viesti kehittyvälle paikkakunnalle. Keski-Suomen liitto ei pidä kestävänä periaatteena menettelyä, jossa palveluja keskittämällä valtionhallinto säästää toimintojen kustannuksissa ja siirtää kustannukset kunnille tai kuten tässä tapauksessa erityisesti kuntien asukkaille eli palvelujen käyttäjille. Keski-Suomen liitto korostaa, ja kuten mietinnön toimeksiannossa edellytettiin, että käräjäoikeudet tulee sijoittaa sinne, missä ennestään on muita oikeudenhoidon toimijoita. Tämän katsotaan vahvistavan edellytyksiä laadukkaalle lainkäytölle ja kustannustehokkaalle toiminnalle sekä tekevän mahdolliseksi saavuttaa synergiaetuja toimitiloissa, turvallisuudessa, koulutuksessa, erityisosaamisen vahvistamisessa ja eri tukitoiminnoissa. Edellä mainittu voidaan ulottaa koskemaan Äänekosken tapauksessa myös käräjäoikeuden istuntopaikkaa, jonka yhteyteen olisi sijoitettavissa mm. poliisin palvelut.
KSL/97/05.00.12/2015 Sivu 14 Muilta osin Keski-Suomen liitto yhtyy työryhmän näkemykseen Keski-Suomen tuomiopiirin säilyttämisestä omanaan. Lisätietoja: Hannu Korhonen, 040 595 0016, hannu.korhonen(at)keskisuomi.fi Maakuntajohtajan ehdotus: antaa oikeusministeriölle edellä olevan lausunnon.
KSL/130/04.05.00.00/2015 Sivu 15 64 HANKEHAKU: KESKI-SUOMEN STRATEGIAA TUKEVAT TOIMENPITEET Kuvaus: Keski-Suomen liitto avaa hankehaun, jonka tavoitteena on löytää uusia kehittämisavauksia ja ratkaisuja Keski-Suomen strategiaan vuosille 2014 2017 kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Keski-Suomen strategia painottuu biotalouden, digitalouden ja osaamistalouden teemoihin (www.keskisuomi2040.fi). Strategiassa tärkeitä ovat niin ikään aluerakenteen ja saavutettavuuden, kansainvälistymisen sekä hyvinvoinnin ja matkailun kehittäminen. Arviointi ja päätöksenteko: Tukea hankehakuun on varattu maakunnan kehittämisrahasta ja Keski-Suomen Kehittämisrahastosta yhteensä 500 000 euroa. Hankehaun perusteella suunnattava rahoitus ei ole päällekkäistä maakuntaan osoitetun EU:n hankerahoituksen kanssa. Hankehaulla luodaan verkostoja, joilla mahdollistetaan maakunnan omien EU-hankevarojen ja EU:n kansainvälistä kumppanuutta edellyttävien erillisohjelmien täysimääräinen toteutus. Hankehaun tuloksena tavoitellaan laajoja kumppanuuksia ja toteutettavuusselvityksiä, jotka varmentavat maakunnan kehittäjäverkostoille pääsyn mukaan kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämisohjelmiin. Hankehaku julkistetaan ajalle 31.5. - 24.6.2015. Hakijana voivat olla kunnat ja muut julkisyhteisöt, kunnalliset kehittämisorganisaatiot, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot sekä yrittäjyyttä tukevat yhteisöt. Hankkeiden kesto voi olla enintään 1 vuosi ja niiden odotetaan alkavan syksyllä 2015. Hankehaulla mahdollistetaan korkeariskisiä kokeilutoimintoja, joka on otettu huomioon rahoitettavien hankkeiden omarahoitusosuudessa. Hakijan oman rahoitusosuuden tulee olla vähintään 30 %. Strategian toimeenpanoa edistäviä hankkeita arvioidaan, kuinka ne - ulottuvat koko maakuntaan tai suureen osaan siitä - edistävät uusia ratkaisuja ja kehittämisavauksia - tähtäävät kehittämisohjelmiin, jotka synnyttävät uutta yrittäjyyttä ja työpaikkoja - edistävät isojen hankkeiden ja yhteistyöverkostojen syntymistä - tukevat kestävän ja kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentumista - parantavat kansainvälistymistä - lisäävät organisaatioiden yhteishankkeita ja yritysten kytkeytymistä kehittämiskumppanuuksiin - ovat käytännöllisiä ja selkeitä Hankkeet arvioidaan edellä mainittujen kriteerien perusteella Keski-Suomen liitossa strategian toimeenpanosta vastuullisessa työryhmässä. Tavoitteena on, että rahoitettavista hankkeista päätetään maakuntahallituksen elo- ja syyskuun 2015 kokouksissa. Keski-Suomen liitto nimeää hankkeille yhteyshenkilöt. Lisätietoja: Hannu Korhonen, 040 595 0016, hannu.korhonen(at)keskisuomi.fi Olli Ristaniemi, 040 595 0052, olli.ristaniemi(at)keskisuomi.fi Hilkka Laine, 040 595 0014, hilkka.laine(at)keskisuomi.fi
KSL/130/04.05.00.00/2015 Sivu 16 Maakuntajohtajan ehdotus: merkitsee hankehaun tiedoksi. varautuu rahoittamaan hankehakua korkeintaan 500 000 eurolla, josta puolet on maakunnan kehittämisrahaa ja puolet Keski-Suomen kehittämisrahaston rahoitusta. Hankehaun varsinaiset rahoituspäätökset valmistellaan elo- ja syyskuun maakuntahallituksen kokouksille.
Sivu 17 65 JYKES KIINTEISTÖT OY:N OSTOTARJOUS: KESKI-SUOMEN LIITON TOIMITILAT Keski-Suomen liiton toimitilat sijaitsevat Kiinteistö Oy Keski-Suomen Talossa. Keski- Suomen liitto omistaa toimitilojensa osakkeet. Liiton toiminnan supistuessa toimiston tilat eivät ole tehokkaassa käytössä. valtuutti kokouksessaan 21.11.2014 ( 146) maakuntajohtajan hakemaan vaihtoehtoja liiton nykyisille toimitiloille ja neuvottelemaan toimitiloista sekä nykyisten toimitilojen vuokrauksesta tai myynnistä. totesi, että asia tuodaan maakuntahallitukselle päätettäväksi. Liiton voimassa olevan hallintosäännön 36 :n mukaan maakuntahallitus suorittaa kuntayhtymän hankinnat. Maakuntajohtaja voi päättää liiton tavanomaiseen toimintaan liittyvistä sopimuksista sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnoista 30 000 euroon asti. 37 :n mukaan maakuntahallitus päättää osakkeiden ja osuuksien hankinnasta ja myynnistä. Hallintopäällikkö voi päättää liiton toimitilojen vuokraamisesta. Liiton toimisto on käynyt neuvotteluja liiton omistamien huoneisto-osakkeiden myynnistä. Jykes Kiinteistöt Oy on tehnyt ostotarjouksen liiton omistamista huoneisto-osakkeista. Tarjous on voimassa 31.5.2015 asti. Lisätietoja: Anita Mikkonen, 040 595 0011, anita.mikkonen(at)keskisuomi.fi Pirjo Ahola, 040 595 0003, pirjo.ahola(at)keskisuomi.fi Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus: päättää Jykes Kiinteistöt Oy:n ostotarjouksen hyväksymisestä. valtuuttaa maakuntajohtaja Anita Mikkosen allekirjoittamaan tarvittavat asiakirjat.
KSL/299/02.04.00.04/2014 Sivu 18 66 SENAATTIKIINTEISTÖT OY:N VUOKRATARJOUS: KESKI-SUOMEN LIITON TOIMITILAT Keski-Suomen liiton toimitilat sijaitsevat Kiinteistö Oy Keski-Suomen Talossa. Keski- Suomen liitto omistaa toimitilojensa osakkeet. Liiton toiminnan supistuessa toimiston tilat eivät ole tehokkaassa käytössä. valtuutti kokouksessaan 21.11.2014 ( 146) maakuntajohtajan hakemaan vaihtoehtoja liiton nykyisille toimitiloille ja neuvottelemaan toimitiloista sekä nykyisten toimitilojen vuokrauksesta tai myynnistä. totesi, että asia tuodaan maakuntahallitukselle päätettäväksi. Liiton voimassa olevan hallintosäännön 36 :n mukaan maakuntahallitus suorittaa kuntayhtymän hankinnat. Maakuntajohtaja voi päättää liiton tavanomaiseen toimintaan liittyvistä sopimuksista sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnoista 30 000 euroon asti. 37 :n mukaan maakuntahallitus päättää osakkeiden ja osuuksien hankinnasta ja myynnistä. Hallintopäällikkö voi päättää liiton toimitilojen vuokraamisesta. Liiton toimisto on kartoittanut sopivia toimitilavaihtoehtoja ja käynyt neuvotteluja toimitilojen vuokraamisesta. Senaattikiinteistöt Oy on tehnyt tarjouksen toimitilojen vuokraamisesta Cygnaeustalon 4. kerroksesta 1.10.2015 alkaen. Tarjous on voimassa 30.6.2015 asti. Lisätietoja: Anita Mikkonen, 040 595 0011, anita.mikkonen(at)keskisuomi.fi Pirjo Ahola, 040 595 0003, pirjo.ahola(at)keskisuomi.fi Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus: päättää Senaattikiinteistöt Oy:n vuokrasopimuksen hyväksymisestä. valtuuttaa maakuntajohtaja Anita Mikkosen allekirjoittamaan tarvittavat asiakirjat.
KSL/175/01.04.00.00/2014 Sivu 19 67 HENKILÖSTÖJÄRJESTÖJEN KIRJE: LOMAUTUSTEN PERUMINEN JA HENKILÖSTÖSÄÄSTÖJEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA LUOPUMINEN Keski-Suomen liiton toimistossa käytiin yt-neuvottelut syksyllä 2014. päätti kokouksessaan 21.11.2014 lomauttaa liiton henkilöstön kahdeksi viikoksi. Maakuntajohtaja tarkensi viranhaltijapäätöksessään 1.12.2014 maakuntahallituksen päätöstä siten, että maakuntahallituksen päättämä lomautus ei koske muiden säästötoimenpiteiden kohteena olevaa henkilöstöä. Liiton JUKO ry:n ja JYTY ry:n pääluottamus/luottamusmiehet ovat esittäneet 22.4.2015 saapuneessa kirjeessään. että työnantaja luopuu lomautusten täytäntöönpanosta ja muista henkilöstösäästöistä taloudellisiin syihin vedoton. Liite: Henkilöstöjärjestöjen kirje Lisätietoja: Maakuntahallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm, 040 721 7370, rolf.nyholm(at)aanekoski.fi Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus: päättää, että maakuntahallituksen 21.11.2014 tekemä lomautussäästöpäätös pysyy voimassa.
KSL/149/05.00.02/2013 Sivu 20 68 MAAKUNTAHALLITUKSEN NIMEÄMÄT EDUSTUKSET Maakuntahallituksen toimikauden vaihtumisen johdosta on tarpeen päättää liiton edustajista eri yhteisöissä. Maakuntahallituksen tehtävänä on nimetä kuntayhtymän edustaja niiden yhteisöjen ja laitosten päätöksentekoelimiin, joissa kuntayhtymä on osallisena. päättää edustuksen nimeämisessä seuraavaa työnjakoa: maakuntahallitus päättää edustuksistaan ja siitä, että järjestetäänkö edustus poliittisen edustuksen vai toimiston edustuksen pohjalta. on nimennyt edustajansa seuraaviin yhteisöihin kokouksissaan 19.6.2013, 17.10.2014 ja 16.12.2014. - Euroopan alueiden liitto (AER) yleiskokousedustaja: Mauri Pekkarinen yleiskokousedustajan 1. varaedustaja: Rolf Nyholm yleiskokousedustajan 2. varaedustaja: Juha Suonperä toimiston yhteyshenkilö: Hannu Koponen - Alvar Aalto museon neuvottelukunta liiton edustaja: Ahti Ruoppila - Euroopan maakuntien energia- ja ympäristöjärjestö (Fedarene) hallituksen jäsenehdokas: Rolf Nyholm vuosikokousedustaja: Rolf Nyholm varavuosikokousedustaja: Hannu Koponen - Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry hallituksen jäsenehdokas: Marke Tuominen hallituksen varajäsenehdokas: Caius Forsberg vuosikokousedustaja: varavuosikokousedustaja: Merja Lahti - Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto ehdotus jäseneksi: Mika Kyrö ehdotus varajäseneksi: Pauli Partanen - Keski-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta ehdotus jäseneksi: Rolf Nyholm ehdotus henkilökohtaiseksi varajäseneksi: Marja Leena Makkonen ehdotus jäseneksi: Pekka Lankia ehdotus henkilökohtaiseksi varajäseneksi: Tommi Lunttila - Keski-Suomen Ilmailumuseo hallituksen jäsen: Aimo Asikainen hallituksen varajäsen: Hannu Koponen - Keski-Suomen maakunnallinen seurantaryhmä (SOTE) edustaja: Pekka Lankia
KSL/149/05.00.02/2013 Sivu 21 edustaja: Marja-Leena Makkonen - Keski-Suomi palkinnon 2016 esiraati Maineteko keskisuomalaisen perinteen tallentamiseksi jäsen: jäsen: jäsen: - Keski-Suomen suurpetoneuvottelukunta edustaja: Mika Kyrö varaedustaja: Pauli Partanen - Keski-Suomen vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta varajäsen: Hannu Koponen - Koulutuskuntayhtymien yhteistyövaltuuskunta jäsen: Juha Suonperä varajäsen: Marke Tuominen - Länsi-Suomen Allianssin puheenjohtajisto edustaja: Rolf Nyholm 1. varaedustaja: Marja Leena Makkonen 2. varaedustaja: Ahti Ruoppila edustaja: Pekka Lankia 1. varaedustaja: Tommi Lunttila 2. varaedustaja: Mauri Pekkarinen - Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueellinen etnisten suhteiden neuvottelukunta jäsen: Hannu Korhonen (jory 27.10.2014) varajäsen: Raija Partanen - Pro Ysitie ry:n hallitus ehdotus hallituksen jäseneksi: Aimo Asikainen ehdotus henkilökohtaiseksi varajäseneksi: Pentti Tuomi vuosikokousedustaja: Pekka Kokki varavuosikokousedustaja: ei nimetty - Suomen Kotiseutuliitto vuosikokous- ja kotiseutupäiväedustaja on nimetty erikseen - Suomen Kulttuurirahasto, Schildtin rahasto toimikunnan jäsen: Liite: Lisätietoja: Maakuntahallituksen jäsenille luettelo liiton edustuksista Pirjo Ahola, 040 595 0003, pirjo.ahola(at)keskisuomi.fi Maakuntajohtajan ehdotus:
KSL/149/05.00.02/2013 Sivu 22 päättää mahdollisista muutoksista ja täydennyksista edellä oleviin edustuksiin. päättää, että sen nimeämiset ovat voimassa maakuntahallituskauden loppuun, jollei tule tarvetta henkilövaihdoksiin tai toimielimen toimikausi lopu ennen maakuntahallituksen toimikauden loppua. toteaa, että maakuntajohtaja voi päättää edelleen toimiston edustuksista ja että päätökset kirjataan viranhaltijapäätöksiin tai johtoryhmän muistioihin. merkitsee tiedoksi toimiston edustukset.
Sivu 23 69 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 1. Maakuntajohtajan päätökset (liite) 2. Lausunto Luonnonvarakeskuksen ja OKM:n kenttäasemaverkostoselvityksestä Keski-Suomen liiton toimisto on antanut 4.5.2015 OKM:lle seuraavan lausunnon: Keski-Suomi on vahva metsätalouden sekä metsä- ja teknologiateollisuuden maakunta. Keski-Suomen strategia 2040 nostaa biotalouden ja siihen liittyvän osaamisen keskeiseksi maakunnan vahvuudeksi ja painottaa tätä myös älykkäässä erikoistumisessa. Varsinkin Äänekosken biotuotetehdasinvestointi tuo vahvan kasvusysäyksen biotalouteen. Luonnonvarakeskus (Luke) on alueellisesti näkyvä ja merkityksellinen toimija entistä tarpeellisemmassa osaamisverkostossa. Keski-Suomen liitto pitää hyvänä OKM:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) aluelähtöistä tarkastelua yliopistoverkoston ja luonnonvarakeskuksen yhteistyön syventämiseksi. On kuitenkin tärkeää, että tällaiseen tarkasteluun otetaan mukaan myös muut valtion sektoritutkimuslaitokset ja luonnonvaratutkimusta tekevät tahot, Keski-Suomen näkökulmasta erityisesti VTT. Tällöin saadaan selvempi kuva tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista. Biotalous on koko maata yhdistävä tekijä, eri alueiden painotukset on nähtävissä Luken olemassa olevasta tutkimusasemaverkostosta. Alueiden painotuksissa tärkeäksi nousevat myös alueiden elinkeinot. Keski-Suomeen, Äänekoskelle tuleva historiamme suurin metsäteollisuuden investointi on koonnut keskisuomalaiset toimija yhteistyöhön biotalousalan eteenpäin viemiseen. Keski-Suomen painotuksina Luken ydinosaamisalueilla ovat jatkossakin 1) biomassapohjaisten tuotteiden raaka-aineiden saatavuus ja jalostus, 2) akvaattiset tieteet ja 3) tervetaimituotanto. 1) Biomassapohjaiset tuotteet ja niihin perustuvat elinkeinot ovat erittäin merkityksellisiä Keski-Suomessa. Äänekoskelle Metsä Fibren rakentaman biotuotetehtaan myötä tämän alan merkitys alueelle vain kasvaa. Luken merkitys uusien innovaatioiden kehittäjän on suuri, mutta olisi tärkeä tarkastella samanaikaisesti Luken ja korkeakouluverkoston (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ulkopuolisia korkean tason t&k toimijoiden sijoittumista. VTT:llä on Jyväskylän toimipisteessä metsäteollisuuden uusiutuviin prosesseihin painottuvaa tutkimusta ja tuotekehitystä, jota he tekevät yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Keski-Suomen liitto painottaa myös elinkeinoelämän merkitystä koko biotalousalalle. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen linkittyminen elinkeinoihin tuo uusia innovaatioita. 2) Selvityksessä esitetty kampusajattelu (monitoimijuus), jossa useamman tutkimusorganisaation toiminta samalla kampuksella tuottaa synergiaa, on hyvä lähtökohta. Keski-Suomessa tämä monitoimijuus toteutuukin erittäin hyvin akvaattisten tieteiden osalta; Jyväskylän yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Luken Laukaan kalanviljely-yksikkö tekevät yhteistyötä koulutuksen, tutkimuksen ja käytännön kokeiluiden osalta. Tätä kokonaisuutta täydentää Nablas Oy:n korkean tason ympäristölaboratorio. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasema on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimusympäristö. Akvaattiset tieteet ja kalatutkimus tukevat myös matkailua ja virkistystä, erityisesti koskikalastuksen suosio on merkittävä (Jyväskylän yliopiston kohdalla tulee tunnistaa kalatutkimus).
Sivu 24 Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) painopisteenä on biotalousala ja sen keskeinen toimija on Tarvaalan Biotalous-kampus (merkintä JAMK:n Tarvaalan kampuksesta puuttuu kartoista). Tarvaalan biotalouskampuksella yhteistyössä toimivat myös yliopisto, ammattikorkeakoulu, VTT ja toisen asteen koulutus (Poke, Pohjoisen Keski-Suomen koulutuskuntayhtymä). Tässä yhteistyössä Luken resurssit ja osaaminen ovat keskeisessä roolissa. Yhteistyön tulokset näkyvät mm. kalatalousalan voimakkaana kasvuna tarkasteluajanjaksolla 2005-2012. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta löytyy myös osaamista kestävään luonnonvaratalouteen ja -politikkaan. 3) Osa Luken toiminnasta on lainsäädäntöön perustuvaa. Tästä hyvä esimerkki on Luken Laukaan tervetaimiasema ja siellä tapahtuva valiotaimituotanto. Puhtaiden, kotimaisten kantojen säilyttäminen ja lisäysaineiston turvaaminen on kansallista työtä, jonka merkitys muuttuvassa ilmastossa vain kasvaa. Marjakasvituotannon turvaaminen ja kasvituhojen riskien minimointi ovat kansallisesti merkittäviä elinkeinopoliittisia tehtäviä. Tällainen työ ei ole markkinoiden hoidettavissa, vaan se pitää nähdä kansallisena elinkeinon turvaamisena. Luken toimipisteverkoston kehittyminen ei saa vaarantaa sitä pitkäjänteistä osaamisen kartuttamista, joka Laukaan tervetaimiasemalla on tehty. Laukaan toimipisteellä on kiistatta sijaintinsa puolesta vahvuuksia, joita ei saavuteta kustannustehokkaasti muualla. Lisätietoja: Hannu Koponen, kehittämispäällikkö /biotalous, hannu.koponen@keskisuomi.fi p. 040 595 0009 Ehdotus: Merkitään asiat tiedoksi. Todetaan, onko muita tiedoksi saatettavia asioita. Merkintä: