Ehkäisyjä balansointia vastaan Tuomo Väliaho (BL 02/04)

Samankaltaiset tiedostot
KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT

Standard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO

NT ESTOTARJOUKSET NT

NT HÄIRITYT SARJAT NT

Balladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti

Balladeja kadonneista yläväreistä III

Untuvikot (7)

Tarjouspaneelin perussysteemi

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia

NT ESTOTARJOUKSET NT

MULTI 2 YLEISTÄ. Maailmalla suosituin on heikon 2-tason ylävärin ilmaiseva Multi, eli 2 pistevoiman.

- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!).

BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1

Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011

GAZZILLI. Avaajan jatkotarjous 1 avauksen jälkeen

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7)

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA

Untuvikkokisa (6)

Perttulantie 6, Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.

Alertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011

KUN VASTUSTAJA AVAA. Osmo Kiema

Untuvikot (8)

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1998

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996

Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

Untuvikot (7)

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999

PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen

Balansointi. 1 tason avauksen jälkeen. 1 väriä - pass - pass -? Yksi väriä 7-15 ap. Juhani Leikola

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.

1 C a) 19 + Jako vapaa. b) Vähintään yksi neljän kortin yläväri, ei viiden kortin värejä.

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013

Untuvikkokisa (7)

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)

Untuvikot (8)

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako pikatikkiä voit laskea?

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen

JOHDANTO JA SANGI. p. 1/145

Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN

Systeemikortti PUOLUSTUSTARJOUKSET KONVENTIOT AVAUKSET MERKITYS VASTAUKSET NT NT NT 4,4. käännä!

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2

Q53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7

AVAUKSET JA VASTAUSTARJOUKSET Pass: Voiman alaraja on 0ap, yläraja ap jakatumilla 4432/5332/5431/5422/4333.

NT VALTTAAMINEN NT 1

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997

Bridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto

Lähtökortti. Kauko Koistinen

Bridgekurssi BK-Slam. Bridge etiikka. Bridge etiikka ja pelaajan oikeudet Veijo Nikkanen 2016,

Untuvikkokisa (9)

Nykyaikaisia tarjouskonventioita

Todennäköisyyksiä ja päättelyä

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,

MISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04)

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen

PELINVIENTI- SUUNNITELMA

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542

Ned Downey & Ellen Pomer : Standard Bidding with Sayc, ACBL : Sayc System Booklet, Bridge Forum International : Sayc Notes

Seuraavassa vapaa suomennos SAYC (Standart American Yellow Card) tarjoussysteemistä

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: AQ Olet etelä, kaikki vaarassa, parikilpailu, partnerisi KJ KJ2

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat?

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa

SAYC - Standard American Yellow Card

SAYC - Standard American Yellow Card

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007

JAKO 3 73 S/E-W KQ104 J A8642 J West North East South 8765 AJ K95 pass 1NT pass 2 AK Q10874 pass 2 pass pass 3 AQ3 J953

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: KJ7 Olet etelä, kaikki vaarassa, partnerisi avaa jakajana yhdellä A875 J973 A5

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT

BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003

Transkriptio:

Ehkäisyjä balansointia vastaan Tuomo Väliaho (BL 02/04) Tarjousjärjestelmät ovat täynnä erilaisia estoavauksia, joilla pyritään pitämään vastustajat poissa täyspeleistä ja slammeista. Systeemeissä ei kuitenkaan ole juuri lainkaan ajateltu, että ehkäisemistä voidaan tarvita myös toisella tarjouskierroksella. Se, että olemme löytäneet hyvän osasitoumuksen 2-tasolla ei välttämättä vielä riitä, sillä etenkin parikilpailussa vastustajat tulevat aggressiivisesti mukaan tarjoussarjaan passanneellakin kädellä. Parikilpailussa balansoiminen tai sen tekemättä jättäminen voi ratkaista topin tai nollan kohtalon. Joukkuekilpailussa kyse on yleensä muutamasta IMP:stä. Parikilpailu, vaaraton vyöhyke J8632 1-1 4 2 K93 Q732 Avaajan 2 lupaa kuuden kortin värin ja minimikäden. On pakko passata, vaikka kuinka tekisi mieli pitää vastustajat loitolla hertta- tai ruutupelistä tarjoamalla 3. Korotus kun on inviitti täyspeliin ja on ollut sitä jo Ely Culbertsonin ja Charles Gorenin ajoista lähtien. Kun pari kertaa törmää tämäntyyppiseen jakoon pelipöydässä, alkaa miettiä, eikö ehkäisykorotus mitenkään olisi mahdollinen. Apua ei löydy kirjoista tai netistä, sillä vastustajien balansoinnin ehkäisemisestä ei ole juurikaan kirjoiteltu. Minulla on ollut aikaa mietiskellä kaikenlaista, kun olen työnnellyt Ella-tytärtäni vaunuissa pitkin Herttoniemeä. Mietteitä olen kirjannut tähän artikkeliin, joka käsittelee toisen kierroksen estoluontoisia tarjouksia. Lähtökohtana ovat tilanteet, joissa meillä on hyvä fitti (useimmiten alavärissä), ainakin toisella meistä on ehkäisyyn sopiva minimikäsi ja vähintään yksi yläväri on tarjoamatta. Tarjousjärjestelmänä on perusluonnollinen systeemi, kilpailumuotona parikilpailu, ja meidän puolemme on esimerkeissä vaarattomassa vyöhykkeessä. Ehkäisy ylävärillä Luonnollisessa tarjousjärjestelmässä on oikeastaan vain yksi tarjouspaikka, jossa pyritään ennalta estämään vastustajan mukaantulo sarjaan. Kun vastaaja tukee avaajan ylä- tai alaväriä 2- tasolla, on avaajan jatkokorotus 3-tasolle ehkäisevä (esim. 1-2 ; 3 ). Täyspeli-inviitti tehdään tarjoamalla jokin muu kättä kuvaava tarjous. 84 1-2 AKJ75? K854 75

Neljä korttia lupaavan hertta-avauksen ja yksinkertaisen korotuksen jälkeen on jälleen sinun tarjousvuorosi. Jos nyt passaat, on hyvin epätodennäköistä, että sarja kuolee siihen. Viimeisenä tarjousvuorossa oleva kokenut vastustaja tekee herkästi ilmaisukahdennuksen tai tarjoaa pataa. Päätät panna vastustajan arvaamaan, onko oikein tulla mukaan tarjoussarjaan ja korotat herttaa vielä pykälän 3 :aan. Voit toki tarjota 3 balanssin jälkeenkin, mutta vastustajat ovat ehtineet saada arvokasta tietoa ja saattavat tehdä kannattavan 3 :n tarjouksen tai jopa kahdentaa rankaisuksi. Kilpailisit joka tapauksessa vastustajien 2 :n päälle, joten miksi jäädä odottelemaan. Tarjouksen oikeuttaa myös "laki", Law of the Total Tricks, sillä meillä on yhteinen yhdeksän kortin valtti. Kun kortit istuvat seuraavasti, vastustajilla on korteissaan jopa 4 ruutuässän paikasta riippuen: 84 1063 AKJ75 Q962 K85 93 75 A864, jakautumasta ja Muutetaan vähän avaajan ja vastaajan käsiä, jolloin myös tarjoussarja muuttuu: 84 1063 AKJ752 Q96 2 K85 93 75 A8642 1NT lupaa 6-9 arvopistettä, ja 2 kuudenkortin värin. Ehkäisytarve ei korttien vaihdon jälkeen ole hävinnyt, mutta nyt vastaajalla ei olekaan siihen välineitä. Korotus 3 :aan näyttäisi luonnollisessa tarjoamisessa tuen ja maksimin sangivastaukseen, esimerkiksi: 63 Q96 A984 K1083. 3 -korotuksesta saa ehkäisyn, kun tutkii, mitä vastaaja on 1-1NT; 2 - sarjassa kieltänyt. Hänellä ei ole pataväriä, joten "turha"2 voidaan valjastaa hyväksi herttakorotukseksi, ja 3 muuttuu estotarjoukseksi kolmen kortin tuella. 2 -inviittiin avaaja voi tarjota roskilla 3 ja maksimilla 4. Jos haluaa tieteillä, voi siltä väliltä olevilla käsillä tarjota kolmen kortin värin inviitiksi (2NT näyttää padan). Kun sarja on alkanut 1-1NT; 2, ehkäisylle on vähemmäntarvetta. Vastustaja ei balansoi yhtä herkästi, kun tarjoukset vievät väkisin 3-tasolle. Lisäksi pata on "pomoväri", jolla voi tarjota tarvittaessa muiden yli. Vaikka sarjaa 1-1NT; 2-3 ei pelattaisikaan ehkäisynä, vastaaja voi silti näyttää hyvänkorotuksen 2NT:lla, jota 6-9 arvopisteen käsi ei normaalisti tarjoa. Avaaja tarjoaa pitkän alavärin Edellä esitetyt tilanteet ovat oikeastaan ainoat, joissa ehkäisevää korotusta voi pelata yläväri valttina. Useimmin ehkäisyä tarvitaan, kun parilla on yhteinen alaväri. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että yläväriä tuetaan heti, mutta alavärituella pitää ensin tarjota yläväri, jos sellainen kädessä on. Palataan artikkelin alussa esitettyyn jakoon:

J8632 1-1 4 2 -? K93 Q732 Avaajan 2 näyttää nykytyylinmukaisesti kuuden kortin värin (minimikädellä 4-5 jaot, joita ei voi näyttää tekemättä reverseä, haudataan 1NT:iin). 3 :n ehkäisy olisi vielä paikallaan vaaravyöhykkeessäkin, vaikka yksi rinteistä muutettaisiin ruuduksi mutta kuten jo todettiin, korotus on inviitti. Kuinka siis tehdä 3 -korotuksesta ehkäisy? Avuksi tulee konventio, jossa avaajan näytettyä kuuden kortin värin vastaajan 2NT on kierrosvaatimus ja vähintään inviitti. Avaaja tarjoaa minimillä vielä kerran avausväriään ja maksimilla sivupidon. Konventio perustuu siihen, ettei yleensä ole järkevää pelata 2NT: a, jos toisella pelaajista on kuuden kortin väri. Väripelissä tarvittavat tikit saa varmemmin, vaikka väri olisikin jakaantunut 6-1, ellei väri ole huono. Bonuksena vastaaja saa mahdollisuuden sekä ehkäistä että tehdä vaatimuksen alaväri valttina alle 3NT:n. Jos avaaja näyttää 2NT:iin minimin, voi vastaaja jatkaa tarjoamalla pidon. Avaajan vastauksesta saa myös osviittaa siitä, kannattaako puskea kohti alavärislammia, jäädä sangitäyspeliin vai tarjota 5 /. Useimmiten vastaajalla on 2NT vaatimuksen tarjotessaan ainakin toleranssi avaajan väriin. Yllä olevassa sarjassa 1 -l ; 2 vastaaja voisi tarjota luonnollisena inviittinä myös neljän kortin ruudun tai hertan tai hypätä padassa kuudella kortilla. Siten 2NT sisältää varmasti ristituen. Kun vastaajan väri on hertta, tarvitaan pieni lisäsopimus, jotta vastaajan ei tarvitsisi kovin usein tarjota 2NT:a lyhyydellä avaajan värissä. 1 / - 1 2 / Avaaja on kieltänyt uudella alaväritarjouksellaan patavärin. Nyt vastaajan 2 on vähintään inviittiviiden kortin hertalla ilman luonnollista tarjousta. 2NT on taas kierrosvaatimus, 3 / ehkäisyä ja hyppy 3 :aan inviitti pitkällä hertalla. 1-1 2 Tilanne muuttuu hieman kun sekä avaaja että vastaaja ovat tarjonneet pelkkää alaväriä. Avaaja on 2 :1lä kertonut pitkän ristin ja kieltänyt molemmat ylävärit, joten hyvä ristikorotus voidaan tehdä 2 / :lla. Lisäksi käytettävissä on myös 2NT. Yläväritarjous voisi näyttää alustavasti vähintään inviittivoiman, pidon ja ristitoleranssin (toki myös 5-6-jako ylävärissä ja ruudussa on mahdollinen). 2NT jäisi inviitiksi lyhyellä ristillä ja pituudella molemmissa yläväreissä. 2

Tarjoustilanne on samantyyppinen kuin edellä, koska vastaaja on kieltänyt ylävärit. Nyt molemmat ovat tosin rajoittaneet kätensä minimiin. Yhteistä voimaa on maksimissaan 23-24 arvopistettä, mutta 3NT voi onnistua, jos ruudusta saa kuusi tikkiä ja sivussa on pikatikkejä. Vastaajan 3 on taas ehkäisyä, ja maksimikorotukseen on jälleen käytössä tarjoukset 2 / ja 2NT. Yläväritarjoukset näyttävät (alimman) sivupidon, ja 2NT voisi näyttää pidon ristissä. A64 83 K8 A76 2-2 AQ8752 K96 3NT 75 Q9864 Avaajan näkökulmasta 2 näyttää herttaässän ja hyvän ruututuen. Rististä ei tarvitse huolehtia, koska 1NT-vastaus ruutuavaukseen pitää sisällään yleensä ristivärin. Vastaaja tarjoaa sangin Edellä kuvatuissa tapauksissa alavärissä on ehkäisty Total tricks -lakia kunnioittaen vähintään yhdeksän kortin valtilla. Kuitenkin kahdeksankin kortin alaväri riittää vastustajien 2- tason yläväripeliä vastaan. Laki sanoo, että jos molemmilla pareilla on kahdeksan kortin valtit, jaossa on keskimäärin 8+8 eli 16 tikkiä. Jos vastustajilla on yläväri, ja heidän 2-tason pelinsä menee tasan kotiin, myös meillä on todennäköisesti kahdeksan tikkiä. Vastustajien 110 pistettä vastaan yksi pieti (-50/- 100) on hyvä tulos muulloin kuin kahdennettuna vaarassa (-200). 53 96 2 -? 109854 AK102 Pass toisi vastustajan lähes varmasti mukaan sarjaan patavärillä, sillä 2-tason alavärisitoumusta saa harvemmin pelata, kun parilla on vähintään kahdeksan kortin valtti. Kun meillä on fitti, sellainen löytyy useimmiten myös vastustajilta. Tässä esimerkissä vastaaja voi nostaa ehkäisevästi 3 lupaa ehdottoman maksimin ja ristituen, esimerkiksi: :iin, kun sovitaan, että vastaajan 2NT 965 42 A974 KQ98. Luonnolliselle 2NT:lle ei tässäkään tilanteessa ole yleensä luonnollista käyttöä, ellei halua välttämättä varata tarjousta huonolle 10 arvopisteen kädelle. Huonoilla korteilla ja ristituella vastaaja passaa 2 :iin, esimerkiksi KJ3 5 J9743 Q984. 1-1NT; 2 / jälkeen 2 :aa voi jälleen käyttää herttainviittiinä kolmen kortin tuella, esimerkiksi korteilla: A6 Q42 K974 10853.

Alavärin avannut tarjoaa sangin 1 / - 1X 1NT Partnerin 1 yli 1 -vastauksen jälkeen avaaja näyttää noin 12-14 arvopisteen käden, joka ei välttämättä ole tasainen. Tässä tarjouspaikassa ehkäisevä korotus on helppo järjestää, mikäli pari pelaa jotakin keinotekoista vaatimusta 2-tasolla (Crowhurst, XY-sangi jne.), jonka kautta alaväri-inviitti tarjotaan. Avaajan toisen kierroksen ehkäisyt Jos vastaus näyttää alaväriavauksen jälkeen joko tuen tai toisen alavärin, voi avaaja tehdä heti ehkäisevän tarjouksen 3tasolla. Sangivastaus lupaa käytännössä ristituen, joten miksei sarjaa ei voisi käsitellä samalla tavalla kuin sarjaa 1-2? Eli 3 on ehkäisevä, ja uusi väri näyttää pidon vähintään inviittivoimalla. Toinen vaihtoehto on tarjota vielä luonnollisemmin: 3 on edelleen ehkäisykorotus, mutta 2 / / näyttävät neljän kortin värin sekä lisävoimaa, ja 2NT näyttää kuuden kortin ristin. 2NT on tarjous vailla luonnollista merkitystä, sillä 18-20 tasaisella hypätään suoraan 3NT:iin. Samaa menetelmää voi käyttää myös sarjaan: Kuten jo aiemmin todettiin, sangivastaus ruutuavaukseen näyttää yleensä ristivärin. Käännettyjä alavärikorotuksia pelaavat joutuvat vastaamaan sangin myös ruututuella ja korteilla, joilla ei haluta hypätä 3 :uun. Myös nyt avaaja voi hypätä ehkäisevästi ristivärillä 3 :iin (vastaaja voi vielä tarvittaessa korjata 3 :uun) tai näyttää ristituen ja vähintään inviittivoiman 2NT:lla. Huonoilla korteilla ja ristillä voi tarjota 2 pysäytykseksi tai passata sangiin. 1-1 Jos pari pelaa käännettyjä korotuksia alaväriavauksiin, mikä estää pelaamasta samalla tavalla myös tässä sarjassa? 2 näyttää vähintään inviitin(15-21 ap, vaatimus 3 :uun), ja 3 ehkäisee. Ruututuella jahuonoilla korteilla tarjotaan 1NT. 2NT "Suolataan" vielä yksi tarjoussarjaa, joissa hertta-avausta seuraa sangivastaus:

Kun pari pelaa vahvaa sangiavausta, ei 2NT:a yleensä tarvita inviittinä - paitsi, jos pari ei avaa 15-17-sangia viiden kortin ylävärillä ja 5332-tyyppisella jaolla. Muutoin tarjous jää ilman luonnollista käyttöä. Entäpä jos sarjasta 1-1NT; 2NT tehdään ehkäisevä Niemen Matin esittelemän Good- Bad2NT tyyliin (BL 6/03) myös häiritsemättömässä sarjassa? 2NT olisi siirto 3 :iin minimillä ja 5-5-jaolla hertassa ja alavärissä tai 7 kortinhertalla. Hyppy alavärissä (3 / ) olisi edelleen täyspelivaatimus neljän kortin alavärillä. 3 KJ97632 2NT - 3 Q2 3 AQ3 Vastaaja on 1NT-vastauksellaan kieltänyt patavärin, joten jos meillä on 5-5-jako, vastustajilla on käytännössä aina patafitti. Ja ellei vastaajalla ole myöskään kolmen kortin herttatukea, löytyy häneltä vähintään kahdeksan korttia alaväreissä. Alaväriosuma on siis hyvin todennäköinen. 1-1 NT-sarjassa tilanne on toinen, koska vastaajalla saattaa olla kädessään myös pitkä herttaväri. Näin alavärifitti tai ehkäisytarve eivät ole ollenkaan kirkossa kuulutettuja, ja jako saattaa olla jopa täydellinen misfitti. Voi myös olla, että oikea sitoumus parikisassa on 2, vaikka 5-2 osumalla. Padalla voi vielä kilpailla 2-tasolla herttaa vastaan, mutta hertta- tai alavärivaltilla päätyy pataa vastaan joka tapauksessa 3-tasolle. 1-1NT jälkeen avaajan 2NT:llevoisi löytyä hyötykäyttöä esimerkiksi siten, että tarjous näyttää kuuden kortin padan ja vähintään inviittivoiman. Tarjous on vaatimus 3 :aan. Kun avaaja ei hyppää 3 :aan, vastaajalle jää tilaa tarjota viiden tai kuuden kortin herttansa. Avaajallakaan ei ole ongelmia tarjota 18-20 arvopisteen yksivärikättä.