Ulko- ja sisärenkaiden merkinnät ja sopivuudet
Renkaiden kokomerkinnät Yleisessä käytössä on kolme eri renkaiden koon merkintätapaa: tuumakoot, ranskalainen merkintätapa ja ISO-standardi (ETRTO). Kokomerkinnöille yhteistä on renkaan halkaisijan ja leveyden ilmoittaminen Toiset käyttävät renkaiden kokomerkinnöissä tuumia, toiset millimetrejä Halkaisijalla taas saatetaan tarkoittaa renkaan ulko- tai sisähalkaisijaa
Renkaiden sopivuus pyörään Ulkorenkaiden osalta monesti etsitään rengasta, jonka merkinnät vastaavat täysin alkuperäistä Ulkohalkaisijan (esim 700x23, 28 x 7/8) on oltava sama, muuten rengas ei istu vanteelle Renkaan leveys taas ei ole niin kriittinen tekijä, muutaman millin leveämpi tai kapeampi rengas toimii aivan hyvin. Esimerkiksi hybridin rengas voi olla 32, 35 tai 38mm leveä Yli 5mm ero leveydessä voi tuottaa hankaluuksia siinä, että rengas ottaa kiinni pyörän runkoon tai haarukkaan Tärkeintä on siis saada halkaisija kohdalleen!
Tuumakoot Perinteisin tapa mitata renkaan kokoa on ilmoittaa sen halkaisija ja leveys tuumina Renkaan koko ilmoitetaan tuumina yleensä kahdella luvulla, joista ensimmäinen kertoo renkaan ulkohalkaisijan likimääräisen pituuden tuumina ja jälkimmäinen luku renkaan leveyden tuumina (joko desimaaleina tai murtolukuina). Esim. merkintä 26 x 1.75 tarkoittaa ulkohalkaisijaltaan noin 26 rengasta, joka on leveydeltään 1.75 tuumaa (n. 44 mm). Desimaalien sijasta toisen luvun paikalla voidaan käyttää myös murtolukuja. Esim. merkintä 26 x 1 1/4 tarkoittaa halkaisijaltaan 26 rengasta, jonka leveys on 1.25 tuumaa (n. 32 mm).
ISO-standardi (ETRTO) Kansainvälinen standardointiorganisaatio ISO kehittänyt maailmanlaajuisen merkintätavan renkaan koon ilmoittamiseksi. Kyseessä on ISO 5775 -standardi, josta käytettiin aikanaan myös nimeä ETRTO ISO-standardissa renkaan koko ilmoitetaan kahdella luvulla: ensin renkaan leveys millimetreinä ja toisena tärkein, eli renkaan sisähalkaisija millimetreinä. Käytännössä siis toinen numero kertoo vanteen halkaisijan, johon rengas sopii. Jos vanteen halkaisija on eri, rengas ei välttämättä sovi vanteelle. Esim. merkintä 23-622 tarkoittaa rengasta, jonka leveys on 23 millimetriä ja renkaan sisähalkaisija on 622 millimetriä. Tämä taas vastaa tuumakoossa rengasta 28 x 7/8 ja käyttäen ranskalaista merkintätapaa rengasta 700 x 23C.
Ranskalainen merkintätapa Joissain renkaissa käytetään myös ns. ranskalaista merkintätapaa renkaan koon ilmoittamiseen Tässä merkintätavassa ensimmäinen luku on renkaan ulkohalkaisijan likimääräinen pituus millimetreinä. Ensimmäinen luku ei siis tarkoita renkaan sisähalkaisijan pituutta millimetreinä, kuten ISO-standardissa, eikä se ole myöskään renkaan ulkohalkaisijan tarkka mitta, vaan on enemmänkin renkaan nimellinen halkaisija. Ensimmäisen luvun jälkeen seuraa numero-kirjain-yhdistelmä, jossa numerot merkitsevät renkaan leveyttä. Esim. merkintä 700 x 23C tarkoittaa rengasta, jonka ulkohalkaisijan pituus on likimain 700 mm ja leveys noin 23 mm. Ranskalainen merkintätapa on tuumakokojen lisäksi melko sekava ja epätarkka. Kuitenkin merkintää käytetään laajalti etenkin maantiepyörien renkaissa.
Sisärenkaiden merkinnät Sisäkumi on aina valittava ulkokumiin sopivaksi. Liian iso sisäkumi ei ole optimaalinen pienelle ulkokumille - ja toisinpäin Sisäkumeissa ilmoitetaan, minkä kokoisiin ulkokumeihin ne sopivat. Merkintä riippuu siitä, käyttääkö valmistaja tuumakokoja, ranskalaista merkintätapaa, ISO-standardia vai näiden yhdistelmää. Käytettäessä ISO-standardin mukaista merkintätapaa sopivuus ulkorenkaaseen ilmoitetaan muodossa 18/25-622/630. Tässä siis ensimmäinen luku kertoo, että ulkorenkaan leveys voi olla väliltä 18-25mm ja sisähalkaisijaltaan 622-630mm. Tuumakokoja käytettäessä merkintätapa on hyvin samanlainen. Sisärengas merkittynä 26 x 1.75-2.5 sopii esim. ulkorenkaaseen 26 x 2.0. Halkaisijan pitää taas olla sama, mutta leveys puolestaan saa vaihdella. Ranskalaista merkintätapaa käytettäessä sisärenkaan merkintä 700 x 18-25 tarkoittaa, että rengas sopii niihin ulkorenkaisiin, jotka on merkitty ranskalaisittain 700 x 18, 700 x 25 tai tältä väliltä.
Dunlop-venttiili Dunlop-venttiiliä kutsutaan myös nimellä pikaventtiili. Dunlop on yleisin, halvin ja yksinkertaisin venttiilityyppi. Dunlop-venttiiliin saa pumpattua ilmaa samalla pumpulla kuin Prestaventtiiliinkin Käytetään lyhennettä D/V
Schader-venttiili Schrader-venttiili on käytännössä sama venttiili, jota käytetään auton renkaissa, joten sen voi täyttää helposti huoltoasemalla samoin kuin autonrenkaan. Schrader-venttiili sopii hyvin renkaisiin, joissa täytyy pysyä korkea paine. Leveänä venttiilinä sitä ei kuitenkaan voi laittaa erityisen kapeaan vanteeseen. Siksi esimerkiksi maantiepyörien renkaissa harvemmin esiintyy Schrader-venttiilejä. Sitä vastoin leveärenkaisiin kaupunki- ja maastopyöriin se soveltuu hyvin. Käytetään lyhennettä A/V
Presta-venttiili Presta-venttiili on kehitetty vain polkupyöriä varten. Se on käytössä erityisesti kalliimmissa pyörissä, kuten maantiepyörissä. Sen etuna on sen kyky kestää suuriakin paineita. Siksi se soveltuukin hyvin maantiepyörien renkaisiin, joissa käytetään yleensä paljon korkeampia paineita kuin esimerkiksi maastopyörien renkaissa. Presta-venttiili on Schrader-venttiiliä ohuempi, millä on iso merkitys maantiepyörien kapeissa vanteissa. Käytetään lyhennettä PR
Sisä- ja ulkorenkaan yhteensopivuus Sisäkumin kokomerkintä. Sisäkumi sopii ulkokumeihin, joiden leveys on välillä 28-37 mm ja halkaisija välillä 609-642 mm. Venttiilityyppi on Dunlop. Ulkokumin kokomerkintä. Renkaan koko ISOstandardissa on siis 37-622 eli siihen sopii vieressä esitetty sisäkumi, koska leveys ja halkaisija ovat sallitulla vaihteluvälillä.
Rengaspaineet Maastopyörissä n. 2-4 bar Maantiepyörät n. 8-9 bar Perusrenkaat n. 4-5 bar Fatbike n. 0,8-1 bar 3-4 bar päästään normaalilla käsipumpulla 7-8 bar vaati jo paljon voimaa ja hyvän pumpun.
Polkupyörien ulkorenkaita on useita eri kokoja. Käyttötarkoitus Esim. Maantiepyörissä on käytössä isommat halkaisijaltaan 28 renkaat, kun taas maastopyörissä käytetään tavallisesti pienempiä 26 renkaita. Renkaiden halkaisijoiden lisäksi renkaat poikkeavat toisistaan leveydeltään ja kuvioinniltaan. Maantiepyörissä on hyvin kapeat renkaat, jotta vierintävastus olisi mahdollisimman pieni. Maastopyörissä taas renkaat ovat leveämmät ja kuvioiduimmat paremman pidon saamiseksi.