JULKAISU 2/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Eurooppalainen tutkimus - rakenteita ja esimerkkejä Toimittanut Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti tiistaina 13.3.2012 keskustelutilaisuuden aiheesta " Eurooppalainen tutkimus - rakenteita ja esimerkkejä". Keskustelutilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Alustajina toimivat Ylijohtaja Riitta Mustonen, Suomen Akatemia Johtaja Riikka Heikinheimo, Tekes Akatemiaprofessori Ilkka Hanski, HY Ylijohtaja Petri Peltonen, TEM Professori Paula Eerola, HIP Professori Ari Helenius, ETH, Sveitsi Professori Roope Uusitalo, HECER Kommenttipuheenvuoronsa alustuksiin esittivät kansanedustajat Harri Jaskari, kok., ja Astrid Thors, r. Keskusteluun osallistuivat: Kansanedustaja Sanna Lauslahti Kansanedustaja Ilkka Kantola, Sdp Kansanedustaja Leena Rauhala, KD Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.
Eurooppalainen tutkimus - rakenteita ja esimerkkejä TUTKAS-seminaari Pikkuparlamentin auditoriossa tiistaina 13.3.2012 16.00 Seminaarin avaus Kansanedustaja Sanna Lauslahti, Tutkaksen puheenjohtaja 16.05 Euroopan unionin tutkimusrakenteita (ERA jne) Ylijohtaja Riitta Mustonen, Suomen Akatemia 16.20 Kommenttipuheenvuoro Kansanedustaja Harri Jaskari, kok 16.25 Horizon 2020: investointi tutkimukseen ja innovointiin? Johtaja Riikka Heikinheimo, Tekes 16.40 Perustutkimuksen rahoitus Euroopassa (ERC) Akatemiaprofessori Ilkka Hanski, HY 16.55 Kommenttipuheenvuoro Kansanedustaja Astrid Thors, r 17.00 Kahvitauko 17.30 Vauhdittaako eurooppalainen tutkimus ja kehitys Suomen kasvua? Ylijohtaja Petri Peltonen, TEM 17.45 CERN globaali eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri Professori Paula Eerola, HIP 18.00 ETH - eurooppalainen huippuyliopisto kansainvälisessä mittakaavassa Professori Ari Helenius, ETH, Sveitsi 18.20 Miten tilastolain uudistus parantaa tutkimuksen edellytyksiä? Professori Roope Uusitalo, HECER 18.25 Keskustelu Kansanedustaja Sanna Lauslahti Kansanedustaja Ilkka Kantola, Sdp Kansanedustaja Leena Rauhala, KD 19.00 Tilaisuuden päätös
Euroopan Unionin tutkimusrakenteita (ERA jne.) Tutkaksen vuosikokous 2012 13.3.2012 Riitta Mustonen 2 SUOMEN AKATEMIA
Eurooppalainen tutkimusalue ERA ERA on eurooppalaista tiedepolitiikkaa jäsentävä käsite Tavoite tiedon, tutkijoiden ja tutkimusrahoituksen vapaa liikkuminen Euroopassa tutkimustoiminnan määrän ja laadun nostaminen päällekkäisen työn vähentäminen ja resurssien yhdistäminen Euroopan houkuttelevuuden lisääminen ERAn toteutumisen edellytys on tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan vahva yhteys An open space for knowledge 3 SUOMEN AKATEMIA
ERAn rakennuspalikoita Tutkijanura ja liikkuvuus Kansallisten tutkimusohjelmien avaaminen Tietämyksen siirto ja tutkimusaineistojen ja tulosten saatavuus Tutkimusinfrastruktuurit (aineistot, laitteistot jne.) Kansainvälinen yhteistyö Tutkimusorganisaatioiden kehittäminen 4 SUOMEN AKATEMIA
ERA:n taustaa ja kehitystä Ensimmäinen keskustelunavaus 1973 (komissaari Ralf Dahrendorf) Virallinen aloite vuonna 2000 Edistystä monella rintamalla, mutta usein varsin hitaasti Innovaatiounioni: ERA valmiiksi vuoteen 2014 mennessä 2012 komission näkemys tavoitteiden saavuttamiseksi ERA Pacts ERAn totetutus ja H2020 5 SUOMEN AKATEMIA
ERA ajankohtaisia kysymyksiä Julkinen kuuleminen ERA:n toteuttamisen vauhdittamiseksi 2011 Keskeisiä teemoja mm: Euroopan houkuttelevuus Tutkijanuran houkuttelevuus Liikkuvuus TKI-yhteistyö Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa Tieteellisten julkaisujen / tulosten / tausta-aineistojen avoin saatavuus 6 SUOMEN AKATEMIA
Eurooppalainen ja Suomen tiedepolitiikka EU-tason toimet & kansalliset toimet? ERA & kansallinen tiedepoliittinen keskustelu ja linjaukset? Tutkimuksen puiteohjelmat & ERA-tavoitteet? Synergia & johdonmukaisuus? Haasteet & ongelmat? 7 SUOMEN AKATEMIA
Horizon 2020: investointi tutkimukseen ja innovointiin Eurooppalainen tutkimus rakenteita ja esimerkkejä TUTKAS 13.3.2012 Riikka Heikinheimo Johtaja, osaamisalueet ja kansainvälinen verkosto Tekes
Komission ehdotus 30.11.2011 Horisontti toteuttaa Eurooppa 2020 -strategiaa (Innovaatiounionilippulaivahankkeen toimenpiteiden rahoituksen pääasiallinen EUtason instrumentti) pyrkimyksenä tukea Euroopan kilpailukyvyn parantamista, kasvua ja työpaikkojen syntymistä puiteohjelmalla tuetaan myös eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista. kesto 7 vuotta, 2014-2020, ehdotettu budjetti n. 88 miljardia euroa (nykyrahassa) kolmen pilarin rakenne: Huipputason tiede (Excellent science) Teollisuuden johtoasema (Industrial Leadership) Yhteiskunnalliset haasteet (Societal Challenges)
Horisontti 2020 budjettijakauma Milj. % %/ pilari I Huipputason tiede 27818 31,7 100,0 1. Euroopan tutkimusneuvosto 15008 17,1 54,0 2. Tulevat ja kehittyvät teknologiat (FET) 3505 4,0 12,6 3. Taitoja, koulutusta ja urakehitystä koskevat Marie Curie toimet 6503 7,4 23,4 4. Euroopan tutkimusinfrastruktuurit (mukaan lukien sähköiset infrastruktuur 2802 3,2 10,1 II Teollisuuden johtoasema 20280 23,1 100,0 1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa (KET) 15580 17,8 76,8 2. Riskirahoituksen saatavuus 4000 4,6 19,7 3. Innovointi pk yrityksissä 700 0,8 3,5 III Yhteiskunnalliset haasteet (sis. mahd. 1652 miljoonaa EIT:lle) 35888 40,9 100,0 1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi 9077 10,3 25,3 2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ( kulun) tutkimus ja biotalous 4694 5,3 13,1 3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia 6537 7,5 18,2 4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne 7690 8,8 21,4 5. Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka aineet 3573 4,1 10,0 6. Osallistavat, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat 4317 4,9 12,0 Euroopan innovaatio ja teknologiainstituutti 1542 1,8 100,0 Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet 2212 2,5 100,0 YHTEENSÄ 87740 100,0 100
Uutta aikaisempiin puiteohjelmiin nähden Kokoaa nyt (lähes) kaikki EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitustoimet yhdeksi ohjelmaksi. Euroopan tieteellisen ja teknologisen osaamisen lisäksi vahvistetaan innovaatiokyvykkyyttä ja luodaan mahdollisuuksia innovatiivisille tuotteille ja palveluille. Pk-yrityksille tavoitteena 15 % 2. ja 3. pilarin rahoituksesta, ja niiden innovaatiotoimintaa tuetaan kolmivaiheisen erityistoimen avulla: 1) feasibility check, 2) t&k- ja/tai demo- ja/tai markkinapilotti, 3) rahoitus- ja muut tukitoimet. Riskirahoituksen saatavuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota ja lisätään velka- ja pääomarahoituksen saatavuutta t&k- ja innovaatiovetoisille yrityksille ja hankkeille. Vähennetään projektien byrokratiaa yksinkertaistamalla sääntöjä ja menettelyjä.
Horisontti 2020 -puiteohjelman rakenne 1/3 Huipputason tiede: EU:n tieteen maailmanjohtajaksi Euroopan tutkimusneuvosto (European Research Council, ERC); lähinnä perustutkimusta tekevien huippututkijoiden rahoitus Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat (Future and Emerging Technologies, FET) Marie Curie -toimet (tutkijaliikkuvuus ja tutkijakoulutus) Tutkimusinfrastruktuurit
Horisontti 2020 -puiteohjelman rakenne 2/3 Teollisuuden johtoasema: teollisuuden innovointijohtajuus Mahdollistavat teollisuusteknologiat (Key Enabling Technologies, KET): tieto- ja viestintäteknologia, nanoteknologia, kehittyneet materiaalit, bioteknologia, valmistus- ja prosessointimenetelmät ja avaruusteknologia sekä useiden keskeisten teknologioiden yhdistelemät Riskirahoituksen saatavuus helpommaksi Tuki pk-yritysten innovaatiotoiminnalle
Horisontti 2020 -puiteohjelman rakenne 3/3 Yhteiskunnalliset haasteet : ratkaisuja eurooppalaisiin ja globaaleihin suuriin haasteisiin: Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi Elintarviketurvallisuus, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous Turvallinen, puhdas ja tehokas energia Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat.
Keskeisimmät viestit kansallisesta keskustelutilaisuudesta 11.1.2012 Perustavoitteiltaan ja rakenteeltaan melko onnistunut Pilareissa siiloutumisen vaara Saadaanko ongelmat yritysosallistumisessa ratkaistua Pystyykö ohjelma toteuttamaan tavoitteensa ja löytämään ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin Tehokkaat toteuttamisvälineet vielä heikosti kuvattu (mm. EIP ei juuri näy ehdotuksessa) Arviointikriteerien tulkinta Innovaatioindikaattorit riittämättömiä Organisoituminen kansallisesti ja SHOKien mahdollisuudet Puuttuvat mekanismit synnyttää kansallinen tahtotila ja tehdä oikeat valinnat
Tekesin näkemys ehdotuksesta Tekesin lausunto: DM 900369 Hyvät lähtökohdat, mutta lisää konkretiaa implementaatioon (ennakointia, kokeilualustoja, arviointityökaluja, regulaatiota, julkisia hankintoja, koulutusta sekä ennen kaikkea pilotointia ja kokeiluhankkeita) laajempi innovaatiokäsitys käyttäjälähtöisyys, loppukäyttäjien ja ongelmanomistajien merkitys innovaatiotoiminnalle EIP:iden saateenvarjorooli selkeämmin esiin, tarjoaa synergiamahdollisuuksia poliittiseen päätöksentekoon ja toimintaan Pk-merkityksen korostaminen on hyvä ja tärkeää, mutta vaatii konkretiaa (ja pk-spesifeille toimille varattu rahoitusosuus on turhan pieni) näkökulmana Key Enabling Competences eikä Key Enabling Technologies excellence -arviointikriteerin sisällön tulee vaihdella, se ei aina voi tarkoittaa (vain) tieteellistä erinomaisuutta
Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kenelle? Asiakkaat Mitä? Tarjoama Miten? Toimintatavat Miksi? Tavoitteet Sisällölliset painopisteet Mikä muuttuu? Toimintaympäristön haasteet Perustehtävä ja arvot 03-2011 Copyright Tekes
Sisällölliset painopisteet Sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa Ratkaisukeskeiset palvelut ja aineettomat sisällöt arvonluojina Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Älykäs rakennettu elinympäristö Luonnonvarat ja kestävä talous Elinvoimainen ihminen Strategisen huippuosaamisen keskittymien määrittelemät kehittämissisällöt 03-2011 Copyright Tekes
Horisontti2020:een liittyvän kansallisen toimijaverkoston kehittäminen ja uudistaminen Tausta Innovaatiounionin, ERAn ja H2020 ohjelman asettamat uudet vaatimukset vaikuttamiselle, aktivoinnille, neuvonnalle ja analysoinnille H2020:n rakenne ja tavoitteet vahvistavat entisestään eri kokonaisuuksien (eg. ICT) levittäytymistä eri ohjelmiin ja osioihin Ohjelmien hallinnointia tullaan lisääntyvästi siirtämään pois komissiosta toimijoiden roolit muuttuvat Lisääntyvät linkit kansallisiin ohjelmiin ja rakennerahastoihin Tavoite Uusi, pohdittu järjestelmä valmis v. 2012 lopussa, jotta valitut henkilöt voivat kouluttautua ja osallistua mm. työohjelmien kommentointiin v. 2013; edellytyksenä että H2020-ohjelmarakenne on silloin pääpiirteittäin tiedossa
Kiitos
Horisontti 2020, tuen määrä Nykyisin (7. PO) suuryritysten korvaus-% on vähemmän kuin muiden, ja eri toimista (tutkimus, demonstraatio, hallinto ) saa eri korvausprosentit. Tätä on yksinkertaistettu: pääsääntönä on kaikille kaikesta sama korvausprosentti Toiminnasta suoraan aiheutuvat (suorat) kulut korvataan 100%, pääsääntöisesti epäsuorat kulut = flat rate 20% suorista kuluista (komission korvaustaso vastaa käytännössä nykyistä pk-yritysten ja julkisorganisaatioden korvaustasoa) Lähellä markkinoita olevissa hankkeissa tukiprosentti on 70% Nyt (7. PO, pk yritys tai julkisorganisaatio) Nyt (7. PO, suuryritys) Suorat kulut 100 100 100 Epäsuorat kulut 60 (60% flat rate) 20 (20% flat rate) Yhteensä 160 120 120 Komission maksuosuus 120 (komission osuus 75 %) 60 (komission osuus 50%) H 2020, pääsäänt. (kaikille) 20 (20% flat rate) 120 (komission osuus 100%)
Ehdotuksen käsittely Tutkimusryhmä Brysselissä aloittanut ehdotuksen viikoittaiset käsittelyt Tavoitteena osittainen yleisnäkemys (pl. budjetti ja osallistumista koskevat säännöt) kilpailukykyneuvostossa 30.-31.5.2012 Päätökset riippuvat EU:n tulevia rahoituskehyksiä (2014 2020) koskevista päätöksistä Euroopan parlamentti on aloittanut ensimmäisen lukemisensa, joka pyritään saamaan päätökseen loka-marraskuussa 2012; esittelijät ovat: Riera Madurell (S&D) ja varjoesittelijät Ehler (EPP), Johansson (ALDE) ja Ford (ECR) Valtioneuvoston H2020-kirjelmä (DM )annettu tiedoksi eduskunnalle (täysistunnossa 21.2.), lähetetty suureen valiokuntaan (DM 920646)
TARGET SHIFT from SCIENCE with SMEs towards SMEs with SCIENCE SMEs in the driver seat
SCOPE SHIFT from TECHNOLOGY segmentation towards CHALLENGE oriented segmentation Market driven, bottom-up
SYSTEM SHIFT from Specialised programme structures towards INTEGRATIVE architecture Synergies of support measures
Perustutkimuksen rahoitus Euroopassa - Euroopan tutkimusneuvosto (European Research Council) Ilkka Hanski Helsingin yliopisto
ERC Perustettiin 2007, osa 7. puiteohjelmaa (2007-13) Tehtävä: korkealaatuisen perustutkimuksen rahoitus Budjetti 7.5 miljardia vuosina 2007 13, 15 % FP7 budjetista ( 50.5 miljardia) Esitetty Horizon 2020 budjetti vuosille 2014-20 13.3 miljardia (17 %)
ERC Tähän mennessä 9 hakukierrosta, noin 27,000 hakemusta, joista rahoitettu yli 2,500 Valinnan tekevät noin 100 paneelia, jotka koostuvat alojensa johtavista tutkijoista (yli 1000 panelistia) Miten suomalainen tutkimus on pärjännyt tässä täysin vapaassa kilpailussa?
Perustutkimus, onko se tehotonta puuhastelua ja ylellisyyttä vaiko välttämätön hyvä, osa inhimillistä toimintaa?
Miksi perustutkimus on tärkeää? 1. Meidän jokapäiväinen elämämme ja ympäristömme ovat läpeensä tieteen ja tekniikan muokkaamia; kansakunta ja ihmiskunta ajautuvat kohti moninaisia kriisejä jollemme perusta toimintaamme tieteelliselle maailmankuvalle, jota perustutkimus jatkuvasti päivittää
Miksi perustutkimus on tärkeää? 2. Korkeatasoinen tieteellinen koulutus onnistuu parhaiten perustutkimuksen yhteydessä; ilman pätevää tutkijakuntaa Suomi ja Eurooppa eivät menesty
Miksi perustutkimus on tärkeää? 3. Vain korkeatasoinen perustutkimus voi houkutella merkittävässä määrin ulkomaisia tutkijoita Suomeen ja siten edistää kansainvälistymistä
Varttuneiden tutkijoiden ERC määräraha 2010
Miksi perustutkimus on tärkeää? 4. Perustutkimus tuottaa uutta tietoa, miltä pohjalta voivat nousta tulevaisuuden innovaatiot Sen sijaan perustutkimuksen suuntaaminen innovaatiotutkimukseksi murentaa pohjaa Suomen ja Euroopan tutkimusosaamiselta; tutkimustiedon kaupallistaminen ja tuotekehittely ovat ennen muuta yritystoimintaa
Osuus ERC:n tutkimusrahoituksesta, Euroopan tiedemaat 9-13 Scatter Plot 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 ruotsi belgia itävalta 2008 2009 2010 2011 vuosi tanska suomi m1 m2 m3 m4 m5
Suomalaisten tutkimusartikkeleiden osuus koko maailman tutkimusartikkeleista
Suomalaisten tutkimusartikkeleiden osuus koko maailman tutkimusartikkeleista
Johtopäätökset Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on vaikuttanut myönteisesti tutkimustoiminnan kehittymiseen Euroopassa, panostusta voitaisiin nostaa vielä suuremmaksi Perustutkimus kehittyi Suomessa myönteisesti 1990-luvulla, mutta viimeisten 5-10 vuoden aikana on menty alaspäin Tarvitaan uutta keskittymistä perustutkimuksen edellytysten parantamiseen jotta suunta saataisiin taas kääntymään
Vauhdittaako eurooppalainen tutkimus ja kehitys Suomen kasvua? Petri Peltonen TEM
Horisontti 2020 budjettijakauma Milj. % % / pilari I Huipputason tiede 27818 31,7 100,0 1. Euroopan tutkimusneuvosto 15008 17,1 54,0 2. Tulevat ja kehittyvät teknologiat (FET) 3505 4,0 12,6 3. Taitoja, koulutusta ja urakehitystä koskevat Marie Curie -toimet 6503 7,4 23,4 4. Euroopan tutkimusinfrastruktuurit (mukaan lukien sähköiset infrastruktuurit) 2802 3,2 10,1 II Teollisuuden johtoasema 20280 23,1 100,0 1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa (KET) 15580 17,8 76,8 2. Riskirahoituksen saatavuus 4000 4,6 19,7 3. Innovointi pk-yrityksissä 700 0,8 3,5 III Yhteiskunnalliset haasteet (sis. mahd. 1652 miljoonaa EIT:lle) 35888 40,9 100,0 1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi 9077 10,3 25,3 2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien (-kulun) tutkimus ja biotalous 4694 5,3 13,1 3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia 6537 7,5 18,2 4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne 7690 8,8 21,4 5. Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet 3573 4,1 10,0 6. Osallistavat, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat 4317 4,9 12,0 Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti 1542 1,8 100,0 Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet 2212 2,5 100,0 YHTEENSÄ 87740 100,0 100 TEM / INNO 2011 TEM / INNO 2008
EU 2020 Strategy Smart, Inclusive and Sustainable Growth INNOVATION UNION refocus R&D and innovation policy on challenges facing our society, such as climate change, energy and resource efficiency, health and demographic change Every link should be strengthened in the innovation chain from blue sky research to commercialisation RESOURCE EFFICIENT EUROPE to decouple our economic growth from resource and energy use, reduce CO2 emissions, enhance competitiveness and promote greater energy security INDUSTRIAL POLICY FOR THE GLOBALISATION ERA will draw up a framework for modern industrial policy develop strong, competitive and diversified industrial base in Europe DIGITAL AGENDA to deliver Digital Single Market based on fast and ultra fast internet and interoperable applications
Enterprise investments in Finland of value-added * (%) R&D Tangible investments *) jalostusarvosta
Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa Panosindikaattorit Lähde: Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN), Linjaraportti 2010 TEM / INNO 2011
Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa Tuotosindikaattorit Lähde: Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN), Linjaraportti 2010 TEM / INNO 2011
National R&D Programmes Platforms for national, EU and international co-operation SHOK = National Strategic Centers for Science, Technology & Innovation OSKE = Regional Centres of Expertise Programme TEM / INNO 2010 EU FP7 JTI, ETP, EIT Eureka ERANET, art. 169 OSKE (13) National R&D Programs (Tekes & Academy) (approx 40) SHOK (6)
Strategic Centres for Science, Technology and Innovation (SHOKs) Radical renewal Focus & Impact Visibility Forest Cluster Metal products and mechanical engineering Built environment Attractiveness Industry steered research plans and agendas 20-50 M per SHOK p.a., from private and public funding sources Basis for stronger international partnerships TEM / INNO 2009 Energy and environment Health and wellbeing ICT industry and services TEM / INNO 2008
Three dimensions of innovation promotion Demand Know-how (science, technology) Innovations R&D UDI Users TEM / INNO 2011 Businesses & clusters New and growing firms Public services UDI = Using Doing Interacting TEM / INNO 2008
Smart regulation Finland s green car tax reform 1) Influencing consumer behaviour CO2-based passenger car tax in 2008 CO2-based annual passenger car fee in 2010 CO2- and energy contents based fuel tax in 2011 2) Regulation, norms and standard for car manufacturers TEM / INNO 2011 TEM / INNO 2008
Case Kone Oyj MANUFACTURING BUSINESS SERVICE BUSINESS TEM / INNO 2011 PEOPLE FLOW BUSINESS KONE delivers a performance edge to its customers by creating the best user experience with innovative People Flow solutions TEM / INNO 2008
www.operabyyou.com TEM / INNO 2011 TEM / INNO 2008
TEM / INNO 2011 TEM / INNO 2008
www.tem.fi
CERN globaali eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos 13.3.2012
CERN n Perustettu 1954, eurooppalainen hiukkasfysiikan tutkimuslaboratorio. n Oma henkilökunta 2500, n. 8000 käyttäjää ympäri maailman. n Suomalaiset tutkijat mukana CERN:n kokeissa 1960-70- luvuilta alkaen n Suomi CERN:n jäseneksi 1991 n 20 jäsentä, Romania jäsenkandidaatti n 2010: eurooppalaisesta maailmanlaajuiseksi laboratorioksi n Israel esijäsenyysvaiheessa n Tarkkailijastatus: Intia, Japani, Turkki, Venäjä, Yhdysvallat, Euroopan komissio ja UNESCO n ESFRI infrastruktuuri: It was at CERN that the idea of RIs first dawned on the research community P. Eerola 13.3.2012 2
CERN ja tiede P. Eerola 13.3.2012 3
CERN ja tiede n Fysiikan tutkimuksen painopiste: Large Hadron Collider LHC n Maailman suurin kiihdytin, toiminnassa vuodesta 2010 n Higgsin hiukkanen miksi aine on painavaa? n Supersymmetria ratkaisu pimeään aineeseen? n Eksoottiset uudet hiukkaset uudet teoriat? n Tarkkuusmittaukset epäsuora tapa tutkia fysiikkaa vieläkin korkeammilla energioilla P. Eerola 13.3.2012 4
Tulokset Higgsin hiukkasesta joulukuussa 2011 Jonkinlainen kohouma 125 GeV:n kohdalla. Tarvitaan lisää dataa: 2012 datan määrän arvioidaan nelinkertaistuvan.! P. Eerola 13.3.2012 5
Vähän neutriinoista n CERNin neutriinosuihku Gran Sasso-laboratorion OPERA-kokeeseen n Odottamaton tulos: neutriinot saapuivat Italiaan 60 ns valoa nopeammin? n Tulos kaipaa lisäselvityksiä. Joitakin virhelähteitä löydetty. P. Eerola 20.11.2011 6
Suomalaiset CERN:ssä P. Eerola 13.3.2012 7
Suomalaiset CERN:ssä n LHC-kokeet CMS, ALICE, TOTEM hiukkasfysiikka n CLOUD ilmastotutkimus n ISOLDE ydinfysiikka n CLIC/CTF3 tulevaisuuden kiihdytinsuunnittelu n W-LCG hajautettu laskenta P. Eerola 13.3.2012 8
Tutkimus: CMS-koe n Uusia fysiikan tuloksia: Higgsin hiukkasen metsästys, alkeishiukkasten ominaisuudet ja vuorovaikutukset n Eturintaman perustutkimusta n CMS 2010-2011: yli 100 tieteellistä julkaisua n Detektori- ja kiihdytinkehitys: seuraavan sukupolven kokeet n Datankäsittely P. Eerola 13.3.2012 9
CLOUD-koe: ilmastotutkimusta hiukkasfysiikan menetelmillä n Onko kosmisilla säteillä vaikutusta pilvien muodostumiseen? P. Eerola 13.3.2012 1 0
CERN ja teknologia P. Eerola 13.3.2012 11
CERN ja teknologia n CERN toimii kehitys- ja testausalustana uusille teknologioille n Säteilynkestävät sensorit ja elektroniikka, ultrakevyet materiaalit, suprajohteet, à sovelluksia lääketieteessä, avaruustutkimuksessa, ydintekniikassa, n World-wide-web, maailmanlaajuisen hajautetun laskennan kehittäminen n Big Science Activation Team (TEKES): suomalaisten yritysten yhteydet CERN:iin n Suomen teollisuuspalaute CERN:stä parhaita CERN:n jäsenmaiden joukossa P. Eerola 13.3.2012 1 2
P. Eerola 13.3.2012 1 3
CERN ja tutkimusstrategia P. Eerola 13.3.2012 1 4
CERN ja tutkimusstrategia n CERN ESFRI-infrastruktuuri n Koordinoi Euroopan hiukkasfysiikan strategiasuunnittelua: The European Strategy for Particle Physics 2006 (ESFRI:n 2006 tiekartta viittaa tähän hiukkasfysiikan osalta) n Strategian päivitys 2012-2013 n Partneri EIROforum:ssa (CERN, EFDA-JET, EMBL, ESA, ESO, ESRF, Eur. XFEL, ILL) n Yhteistyö: esim. tiedeyhteisöjen yhteinen pilvilaskentastrategia (cloud computing) HELIX NEBULA Science Cloud P. Eerola 13.3.2012 1 5
CERN ja koulutus P. Eerola 13.3.2012 1 6
CERN ja koulutus n Koululaisvierailut n. 15 lukioryhmävierailua vuodessa n Opettajakurssit n Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelu P. Eerola 13.3.2012 1 7
Korkeakouluopiskelijoiden kesäharjoittelupaikat CERN:ssä 2012 n Hiukkasfysiikka: n Higgs physics at the LHC n Experimental particle physics - jets in CMS n Experimental particle physics at LHC: track-based alignment of CMS silicon tracker n Physics Analysis with TOTEM at the LHC n High energy physics TOTEM n Experimental Particle Physics in ALICE n Materiaalifysiikka - detektorikehitys: n Silicon detector development n R & D of Gas Detectors n Ydinfysiikka: n Research and development for instrumentation in nuclear physics n Mekaniikka: n Engineering design of the RF structures for CLIC n Engineering (Mechanical, Aeronautical, Energy, HVAC) n Tietotekniikka: n Cloud benchmarking n Virtual scheduling, Computer science n Computer Science n Data analysis and visualisation for Green IT n IT Security - Identity Management n Teknologian siirto: n Big Science Activation Team, Finland P. Eerola 13.3.2012 1 8
Yhteenveto CERN on n tiedettä, n teknologiaa, n koulutusta, n aktiivinen tutkimusstrateginen toimija. P. Eerola 13.3.2012 1 9
KIITOS MIELENKIINNOSTA! P. Eerola 13.3.2012 2 0
ETH Zurich Eurooppalainen yliopisto kansainvälisessä mittakaavassa Eidgenössiche Technishe Hochschule Zurich (ETHZ) Liittovaltion Tekninen Korkeakoulu Ari Helenius, Professor of Biochemistry
Sveitsi (2010) Asukasluku: 7 870 000 Pinta-ala: 41 285 km 2 Liittovaltio: 26 kantonia BKT: $ 321 000 million BKT per capita: $ 45 000 Suomi: BKT per capita $ 35 400 ETH Zürich, 2012 2
Innovaatiotehokkuus: Sveitsi Euroopan kärjessä Source: Innovation Union Scoreboard 2010 ETH Zürich, 2012 3
Vertaus: Taloudellinen vs. tietellinen tasokkuus R&D BKTsta: 3.0% SVEITSI 3.9% SUOMI Wealth intensity (GDP per person) Source: Nature. Vol 430. 15 July 2004 ETH Zürich, 2012 4
12 yliopistoa Ikäluokasta vain 17% yliopistoon Mutta ammattikoulutus on tehokasta Source: Swiss Federal Statistical Office 2011 ETH Zürich, 2012 5 5
ETH Zurich: Innovatiomoottorina vuodesta 1855 Entistä Polia vastaava tekninen yliopisto; opetus- ja tutkimuslaitos Sveitsin teollistumisen avain Luonnontieteellisen perustutkimuksen lippulaiva Globaalisen vaikuttavuuden taustavoimana Mannereuroopan paras yliopisto (Kansainvälinen ranking 15-23) ETH Zürich, 2012 6
Kolme tukipylvästä Opetus Tutkimus Teknologian siirto ETH Zürich, 2012 7
Avainlukuja (2011) % International Students (headcount) 17 187 36% Undergraduate (Bachelor) 7 920 20% Graduate 8 906 Master 4 528 36% Master of Advanced Studies/MBA 823 29% Doctorate 3 699 65% Exchange/Visiting Students 362 Professors (full-time equivalents) 428 70% of which assistant professors 64 Research Staff (incl. doctoral students) (FTEs) 4 644 65% Administrative and Infrastructure staff 2 429 24% Total budget Aalto: 400 MEuro HY 630 MEuro 1 208 MEuro ETH Zürich, 2012 8 8
Rahoituslähteet Million CHF 17% 83% 20% 80% EU ETH Zürich, 2012 9
Opetus on vaativaa 23 Bachelor, 40 Master programmes No entrance exams Selective exam after the first year Basic science oriented Early exposure to research Contact-intensive teaching (~30 h/week) Curricula: Compact and structured Teacher-student ratio high 39 students per professor 2 students per member of scientific staff (HY =9) ETH Zürich, 2012 10
Tutkimus korkealla tasolla 21 Nobel Laureates for example: Leopold Ruzicka Chemistry, 1939 Wolfgang Pauli Physics 1945 Vladimir Prelog Chemistry, 1975 Richard Ernst Chemistry, 1991 Kurt Wüthrich Chemistry, 2002 ETH Zürich, 2012 11
Tutkimuksen taustaperiaatteita Tutkijoilta edellytetään uraauurtavaa tutkimusta Heillä on vapaus hakea epäsovinnaisia lähestymistapoja Nousevia aloja tuetaan Kaikki ovat mukana opettamassa Rekrytointi on aktiivista ja täysin kansainvälistä (etsitään parasta) Evaluaatio 5 vuoden välein Hyvä tutkimusrahoitus on taattu Palkat ovat hyvät Infrastruktuuri on erinomainen ETH Zürich, 2012 12
Uusi professori on pitkän tähtäyksen investiointi Kokonaisinvestointi noin $60M Jakaantuu 24 vuodelle Start-up rahoitus $3M Palkka: noin 14-16 000 Euro/kk (2x Suomen palk.) Palkat myös seitsämälle tutkimusryhmän jäsenelle ETH Zürich, 2012 13
Rekrytointi on todella kansainvälistä 2008 2010 nimitetyt professorit ETH Zürich, 2012 14
Teknologian siirto toimii Esimerkkinä Spin-off yhtiöt: 237 Spin-offs since 1996 ~90% survival after 5 year 1500 jobs created since 1998 Examples ETH Zurich Spin-offs, by year of establishment ETH Zürich, 2012 15
Menestyksen salaisuus Tutkijat/Opettajat Etevyyden perinne Kansainvälisyys Rahoitus Lahjakkaat, motivoidut opiskelijat ETH Zürich, 2012 16
Opittavaa Rekrytointi menestyksen avaimena Tasapaino perustutkimuksen ja sovelletun välillä Laadukas infrastruktuuri (teknologia, laitteisto, informatiikka ) Mahdollistamisen ja luottamuksen kulttuuri Vahva ankkuroituminen kansainväliseen tieteeseen Toimiva teknologian siirto ETH Zürich, 2012 17
Onko opittavaa Suomesta? Avoimempi opiskelijoiden kanavointuminen korkeakouluihin Yliopistojenvälinen tutkimusyhteistyö Esim: Yhteiset teknologiaplatformit (Biocenter Finland) ETH Zürich, 2012 18
KIITOS
Doctoral studies 3 521 doctoral students (total) 957 new entrants International: 63% Women: 32% 63% 55% 45% 37% ETH Zürich, 2012 20
Organisaatio Ombudsmen Executive Board University Assembly 16 Departments Architecture and Building Sciences Engineering Sciences Natural Sciences and Mathematics System-oriented Natural Sciences Management and Social Sciences Architecture Mechanical and Process Engineering Mathematics Earth Sciences Management, Technology and Economics Civil, Environmental and Geomatic Sciences Information Technology and Electrical Engineering Physics Environmental Systems Sciences Humanities, Social and Political Sciences Computer Science Chemistry and Applied Biosciences Health Science and Technology Materials Science Biology Biosystems Science and Engineering ETH Zürich, 2012 21
Miten tilastolain uudistus parantaa tutkimuksen edellytyksiä? Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto
Uudistuksen keskeiset tavoitteet Yhdenmukaistaa kansallinen tilastointia koskeva lainsäädäntö uuden Euroopan tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU:n tilastoasetus) kanssa. Edistää tilastotarkoituksia varten kerättyjen tietojen nykyistä laajempaa hyväksikäyttöä erityisesti tieteellisessä tutkimuksessa
Taustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan tilastoista (EY N:o 223/2009) EU:n tilastoasetus Suomi 2020 Tuumasta toimeen (valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 11/2010) Valtiovarainministeriön asettaman tilastotoimen tehostamista ja alueellistamista valmistelevan työryhmän loppuraportti (1.3.2010) Tutkimuksen tietoaineistot Olennaisen käsikirja päättäjille (Tutkimuksen tietoaineistot selvityshankkeen raportti 2011) Tieto käyttöön Tiekartta tutkimuksen sähköisten tietoaineistojen hyödyntämiseksi (Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:4) Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille 2011 2020 (Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta) Valtioneuvosto periaatepäätöksen julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamiseksi ja uudelleenkäytön edistämiseksi (maaliskuu 2011). Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelman kirjaukset julkisin varoin tuotettujen tietojen uudelleenkäytöstä.