VANTAAN KAUPUNKI Pöytäkirja 5/2013 Vanhusneuvosto Aika ma 16.9.2013 klo 13-15 Paikka Peltolantie 2 D, 3. kerros Iso kokoushuone Osallistujat Järjestöjen edustajat: Eija Grönfors puheenjohtaja Länsi - Vantaan Eläkkeensaajat ry Simo Hiekkalinna varapuheenjohtaja Länsi-Vantaan Kansalliset Seniorit ry Kristina Eskola Eläkeliiton Seutulan yhdistys ry Pertti Vuorio Etelä-Vantaan eläkeläiset ry Ole Åhlgren Vanda svenska pensionärer r.f. Aila Heikkilä Vantaan Ikivihreät Ry Anneli Korhonen Vantaan julkisen alan eläkeläiset ry Seppo Piitulainen Vantaan Kristilliset Eläkeläiset ry Sirkka-Liisa Tarjamo Vantaan Senioriopettajat ry Kaarlo Martikainen VETRES ja Vantaan sotaveteraanit Asiantuntijaedustajat: Riitta Ahlroth Diakoniasäätiö Foibe Raimo Huvila Vanhusten Kotiapusäätiö alueisännöitsijä Jukka Saari Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö (Mato) kirjastonjohtaja Päivi Kuutti Sivistystoimi (Sivi) vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Sosiaali- ja terveystoimi (Soster) sihteeri Anne Aaltio Poissa olivat: Marja Paavilainen diakoniasihteeri Eija Miettinen suunnittelija Anu Anttila Sosiaali- ja terveystoimi (Soster) Diakoniasäätiö Foibe Vantaan seurakuntayhtymä Konserni- ja asukaspalvelut (Konsas) 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Todettiin kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Työjärjestyksen hyväksyminen Päätös: Hyväksyttiin kokouksen esityslista työjärjestykseksi 4. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Liite 1: 29.8.2013 olleen kokouksen pöytäkirja Päätös: Hyväksyttiin 29.8.2013 olleen vanhusneuvoston kokouksen pöytäkirja 1
5. Vantaan kaupungin toimialojen tilojen käyttö 5.1 Taustaa Viksun kolmannessa raportissa, joka esiteltiin kaupunginhallitukselle todetaan: Asukastilojen tarjonnassa ja sijoittelussa toimijoiden verkostoja olisi syytä tiivistää. Seniorikuntalaisten näkökulmasta toiveena on saada asukas ja järjestötilojen tarjonta kuntalaisiin päin yhteneväiseksi ja heidän tarpeitaan huomioivaksi. Eläkeläisten järjestöjen näkökulmasta erityisesti riittävän isot päivällä käyttöön saatavat monipuoliset tilat sijoittuvat epätasaisesti eripuolille Vantaata. Yhteisöllisyyden luomisessa tilat ovat yksi onnistumisen kulmakivi. Yhteisöllisyys puolestaan on yksinäisyyden torjunnassa tärkein tekijä. 24.5.2013 olleen seniorifoorumin työpajoissa tilojen merkitys yhteisöllisyyden syntymisessä nousi myös esille. Yhtä Vanhuutta ei ole Ikääntyvien hyvinvointikatsauksessa 2011 yhtenä toimenpiteenä on Osallisuuden nykyistä parempi vahvistaminen. Katsauksessa nostetaan tähän seuraavat toimenpiteet: Ikääntyvien mahdollisuuksia toimia alueen asukastiloissa ja vapaaehtoistoiminnassa edistetään. (Vapas, Osallistumalla voi vaikuttaa palvelulupausryhmä). Vanhustenkeskuksissa eri toimijoiden yhteistyötä tiivistetään ja alueellista yhteisöllistä toimintaa lisätään (Sosiaali- ja terveystoimi, Vapaa-aika ja asukaspalvelut, Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia - palvelulupausryhmä) Kohtaamistilojen kartoituksen pohjalta käynnistetään tilakäytön kehittämisen suunnittelu: sijoittuminen tasaisesti eri puolille Vantaata, riittävän suurien tilojen tarpeen huomiointi, kokoontumistiloissa olevat säilytystilat, maksuttomuus, tilojen saannin ja käytön pelisääntöjen selkiinnyttäminen. (Vapaa-aika ja asukaspalvelut, Sosiaali- ja terveystoimi, Maankäytön ja ympäristön toimiala yhteistyössä seurakuntien ja järjestöjen ja yritysten kanssa) 5.2 Sivistystoimen esittely Liikunta-, kulttuuri-, koulu- ja nuorisopalvelujen tilat /Ari Tossavainen Eniten eläkeläisjärjestöt käyttävät nuorisotiloja. Nuorisotiloja on 11 eri puolilla ja eläkeläisten käyttäjien määrä viikkotasolla on noin 500 henkilöä. Toimintamuotoina ovat eläkeläisjärjestöjen jäsentapaamiset, kerhot ja juhlat. Nuorisotiloissa toteutuu eri-ikäisten kohtaaminen. Niiden käyttö on maksutonta ja järjestöt voivat hakea sekä tilapäisiä, että vakituisia käyttövuoroja. Kulttuuripalvelujen tiloissa pääsääntönä on maksuttomuus, erityistiloissa vuokra määrittyy teknisen tai muiden henkilöstötarpeiden mukaan. Koulujen tiloja järjestöt käyttävät vähemmän, koska pääkäyttäjät tarvitsevat tilat päiväsaikaan. Liikuntatiloja käsitellään seuraavassa vanhusneuvoston kokouksessa. Tiloista ja niiden käytöstä on erilliset tarkemmat ohjeet. Kysymys: Onko Martinuksen aulatilaa mahdollista saada järjestöjen käyttöön? Vastaus Ari Tossavainen: Käytöstä voi neuvotella Martinuksen yhteyshenkilöiden kanssa. 2
Kehittämisehdotus: Pähkinärinteen kirjaston ja nuorisotilan uudistus on käynnistymässä. Tässä yhteydessä on muistettava eläkeläisjärjestöjen tilatarve. Kehittämisehdotus: Koulujen tilojen käyttömahdollisuuksia esim. auditorio, erityisluokat, ruokailutilat on selvitettävä tulevaisuudessa. Selvitettävä asia: Hiekkaharju 36 nuorisotilasta puutuu tällä hetkellä kaiutin Kirjaston tilat / Päivi Kuutti Kirjastossa on kokoustiloja ja ATK tiloja. Tilat ovat maksullisia (3. maksuluokkaa), ainoastaan rintamamies ja sotaveteraanien toiminnalle annetaan tiloja maksutta. Eläkeläisjärjestöt kuuluvat voimakkaasti huojennettuun maksuluokkaan. Kooltaan tilat ovat monelle eläkeläisjärjestölle liian pieniä. Tiloista ja niiden käytöstä on erilliset tarkemmat ohjeet. Kysymys: Keneltä saa tietoa Myyrmäki talon tiloista: Vastaus Päivi Kuutti: yhteyshenkilö on Hanna Vainonen. Kysymys: Kuinka monta henkeä mahtuu Myyrmäen kirjaston kokoustilaan? Vastaus Päivi Kuutti: 50 henkilöä Kehittämisehdotus: Hintatiedot pyydetään ilmoittamaan alvillisina. 5.3 Konserni ja asukaspalvelujen esittely / Harri Raita Asukaspalveluilla on monenlaisia tiloja: kohtaamispaikat ja asukastilat (maksuttomia), järjestöille vuokrattavat tilat (vuokra) ja muutama torppa (pääasiassa maksuttomia). Tiloista ja niiden käytöstä on erilliset tarkemmat ohjeet. Kysymys: Violan on nykyisin Järjestöringin hallinnassa, peritäänkö sen käytöstä vuokraa? Vastaus Harri Raita: Ei peritä vuokraa. Kehittämisehdotus: Kiinnitettävä tulevaisuuden suunnitelmissa huomiota siihen, että Länsi-Vantaalla on liian vähän järjestöjen käyttöön sopivia tiloja. Kehittämisehdotus: Paperilomakkeiden käyttö säilytettävä tilojen käytön hakemiseksi, vaikka pääsääntöisesti ollaan siirtämässä hakemukset sähköiseen Timmi-järjestelmään. Selvitettävä asia: Köningstedin koulun luokkien väliin tarvitaan haitariovi, jolloin tila saadaan riittävän isoksi. 5.4 Maankäytön ympäristön ja rakentamisen toimialan esittely / Jukka Saari Tilojen käyttö ja vuokraus toteutuu palveluja tuottavien toimialojen kautta. Tilakeskus pyrkii huomioimaan hankevalmistelussa tilojen monikäyttöisyyden. Kehittämisehdotus: Uudisrakennusten suunnittelussa ratkaistava samaan rakennukseen sijoittuvien kuntalaiskäytössä olevien tilojen 3
lukitushaasteet ts. tilojen käyttö mahdolliseksi osaan tiloista ja osa pysyy kuntalaiskäyttäjille lukittuna. Kehittämisehdotus: Järjestöjen käyttämissä tiloissa on oltava pienkeittiö, koska järjestötapaamisiin ja kerhoihin tarvitaan tarjottavaa. 5.5 Sosiaali- ja terveystoimen esittely / Matti Lyytikäinen Sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen ulkopuolisesta käytöstä ei peritä maksua Vantaalle rekisteröidyiltä yhteisöiltä, kun toiminta ei aiheuta ns. muuttuvia kustannuksia tai normaalista jokapäiväisestä toiminnasta syntyvien tulojen menetystä. Isoin tila on Simonkylän vanhustenkeskuksen juhlasali. Muut tilat sijoittuvat vanhainkoteihin ja vanhustenkeskuksiin, mutta ovat pienempiä. Tilojen käytöstä sovitaan palvelupäällikköjen kanssa. Tiloista ja niiden käytöstä on erilliset tarkemmat ohjeet. Kysymys: Kehittämisehdotus: Selvitettävä asia: Hoivakoti Hopean tilojen käyttömahdollisuudet. Vaikka hoivakoti on yksityinen, Vantaan kaupunki ostaa sen palvelut. Selvitettävä asia: Myyrmäen terveysaseman auditorion ja liikuntatilojen käyttömahdollisuudet. Päätös: a) Merkittiin tiedoksi toimialojen esitykset ja niihin liittyvä keskustelu b) Päätettiin edistää tilojen käytön kehittämisen suunnittelua ja kutsua Myyrmäen alueella tiloja tarjoavat tahot 11.11.2013 olevaan vanhusneuvoston työpajaan etsimään ratkaisuja yhdessä eläkeläisjärjestöjen ja alueen asukkaiden kanssa. c) Päätettiin esittää, että toimialat yhtenäistävät tiloja koskevan kuntalaistiedotuksen ja tilojen varauksen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jonka kuntalainen löytää yhdestä paikasta, joko sähköisesti tai paperilomakkeilla asioidessaan 5.6 Myyrinkodin tiloja koskeva muutos / Matti Lyytikäinen Hämevaaran kehitysvammaisten päivätoimintakeskukselle on jo pitkään etsitty korvaavia tiloja, koska nykyiset, ulkopuoliselta vuokratut tilat ovat paitsi kalliit myös toimimattomat ja esteelliset. Vammaispalvelut on yhteistyössä Hoiva-asumisen palvelujen, Vanhusten avopalvelujen, Kuntoutustoiminnan ja Tilakeskuksen kanssa kartoittanut Myyrinkodin tilojen soveltuvuutta Hämevaaraa korvaamaan. Kartoituksessa käytiin läpi ensimmäisen kerroksen tilat ja kellaritilat, ja samalla arvioitiin muutosten vaikutuksia nykyisille käyttäjille. Arvioinnin perusteella todettiin, että Myyrinkodin kellarikerroksen juhlasali- ja kokoustila on ainoa toimiva vaihtoehto korvaamaan Hämevaaran toimintayksikköä. Peruskorjaamalla ja ottamalla Myyrinkodin kellarikerroksen tilat vammaispalvelujen käyttöön parannettaisiin tuottavuutta ja tilatehokkuutta. Järjestöjen Myyrinkodin tiloissa toteuttama tärkeä 4
ennaltaehkäisevä toiminta turvattaisiin tarjoamalla käyttöön muita tiloja Länsi- Vantaalla. Kellarikerroksen juhlasalissa on järjestetty mm. juhlatilaisuuksia Myyrinkodin asukkaille ja muille kuntalaisille, mutta nämä tilaisuudet voidaan järjestää esimerkiksi ensimmäisen kerroksen aula- ja ruokailutilassa. Sali on ollut aktiivisessa päiväaikaisessa käytössä vanhusten päivätoiminnan liikuntatuokioissa. Kuntoutukselle kuuluvan erillisen liikuntatilan käyttö on kuitenkin mahdollista myös päivätoiminnalle, ja tilan yhteiskäyttöä on jo alustavasti suunniteltu. Helposti liikuteltavilla kalusteilla onnistuisi liikuntatuokioiden pitäminen myös päivätoiminnan omissa tiloissa, ja sisäpihan talvikunnossapito mahdollistaisi pihan käytön liikuntatarkoitukseen talvisinkin. Päivätoimintaryhmän asiakkaiden kannalta muutos ei olisi siten ylitsepääsemätön. Ulkopuolisia käyttäjiä on useita: Vantaan reumayhdistys, LC Vantaa / Helsinge kuoro, Vantaan invalidit, Länsi-Vantaan eläkkeensaajat, Tanssin Taitajat ry., Pääkaupunkiseudun selkäyhdistys, Vantaan MS-yhdistys ja Isis-ryhmä. Lisäksi tiloissa pidetään omaishoitajien ilta kerran kuukaudessa. Näiden vantaalaisten yhdistysten järjestämä toiminta, kuten ohjattu liikunta, on erittäin tärkeää ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka jatkuminen on turvattava vaihtoehtoisissa tiloissa. Vammaispalvelujen Myyrmäen toimintakeskuksen liikuntasalissa ei iltakäyttöä vielä juuri ole. Salin vieressä on ruokasali ja takkahuone, ja tilat on jaettu haitariovin, jolloin ne voidaan avata yhdeksi suureksi tilaksi. Lisäksi Myyrmäen toimintakeskuksessa on lämmin terapia-allas, jota järjestöt voisivat toiminnassaan hyödyntää. Nuorisopalveluilla on liikuntatiloja ympäri Vantaata, lännessä tiloja löytyy Myyrmäestä ja Martinlaaksosta. Näitä tiloja on mahdollisuus varata järjestöjen toimintaa varten. Myyrinkodin viereisessä Kilterin koulussa olevaa liikuntasalia saa niin ikään varata iltakäyttöön. Länsi-Vantaalla on myös muita kouluja, joissa iltakäyttö on mahdollista. Myyrmäen terveysaseman liikuntasali on käytössä vain päivisin. Vajaakäytöllä oleva tila olisi saatava tehokkaaseen käyttöön siten, että se palvelisi aktiivisia kuntalaisia iltaisinkin. Hämevaaran tiloista luopuminen ja Myyrinkodin tilojen peruskorjaus ja käyttöönotto vammaispalvelujen tarpeisiin tukisi TVO-tavoitteita ja mahdollistaisi uudenlaisia yhteistyömuotoja Vanhus- ja vammaispalvelujen sisällä. Päätös: Merkittiin tiedoksi Myyrinkodin suunnitteilla oleva muutos 6. Vanhuspalvelulain vaikutukset tutuksi Vantaalla 6.1 Seminaari vanhusneuvostolle ja eläkeläisjärjestöille Vanhuspalvelulain muutoksien avaamiseksi järjestettävässä seminaarissa esitellään lakia ja sen vaikutuksia Vantaalle. Seminaariin kutsutaan mukaan vanhusneuvoston jäsenet ja varajäsenet, asiantuntijaedustajat ja toimialojen esittelijät, sekä eläkeläisjärjestöjen edustajat (3-4 edustajaa / yhdistys). Päätös: Seminaari on 17.10.2013 klo 9.30-12 Tikkurilan Laureassa 5
6.2 Perehdytys toimialojen hallinnon päälliköille ja toimialojen esittelijöille Toimialojen hallinnosta vastaaville päälliköille ja vanhusneuvoston esittelijöille järjestetään perehdytystilaisuus, jonka aiheita ovat: vanhuspalvelulain mukaisesti vanhusneuvostot tulevat 1.1.2014 lakisääteisiksi muutoksen vaikutuksesta tehtävät muuttuvat muutoksen vaikutuksesta kaikkien toimialojen esittelijöiden rooli vahvistuu uusittu toimintasääntö ja toimintaohje ohjaa toimialoja Perehdytys on tammikuun alussa, perehdytyksestä tiedotetaan toimialoja ja esittelijöitä. Päätös: Merkittiin tiedoksi toimialojen perehdytys vanhuspalvelulakiin 7. Pääkaupunkiseudun vanhusneuvostojen tapaaminen Kauniaisissa maanantaina 7.10.2013 klo 12 15. Kauniaisten vanhusneuvosto kutsuu PKS kunnista 4 edustajaa /kunta yhteiseen tapaamiseen 7.10.2013 klo 12-15. Liite 6 Kutsu PKS vanhusneuvostoille Päätös: Nimettiin Vantaan vanhusneuvoston edustajiksi tapaamiseen Eija Grönfors, Simo Hiekkalinna, Pertti Vuorio ja Anne Aaltio. 8. Tiedoksi merkittäviä asioita ei ollut 9. Muut asiat 9.1 Seuraavat kokoukset: Seuraavat kokoukset (seuraavien kokousten aiheet ovat vaihtuneet, esittelijöiden aikataulusta johtuen) 28.10.2013 klo 13-15 Peltolantie 2 D, 3. kerros Iso kokoushuone. Aiheena Liikuntapalvelut 25.11.2013 klo 13-15 Peltolantie 2 D, 3. kerros Iso kokoushuone. Aiheena muistisairaiden hoitoketju 9.2 Edellisestä kokouksesta: puistojen rakentamiseen liittyvä tarkennus: Jukka Saari välitti Hanna Keskisen tarkennuksen puistojen rakentamisesta. Viheralueiden suunnittelussa tavoitteena on esteettömyyden perustaso. Erikoistaso koskee lähinnä aivan ydinkeskustojen ja asemaympäristöjen katualueita. Suunnittelun alkuvaiheessa selvitetään puiston lähistöllä sijaitsevat käyttäjät, mm. palvelukodit, päiväkodit ym. Näille tahoille lähetetään myös aloitetiedote puiston suunnittelun käynnistymisestä. 6
Ulkoilureittien esteettömyyttä on parannettu mm. Tikkurilan rannassa käsijohteita lisäämällä. Ulkokuntoiluvälineitä on jo sijoitettu moniin puistoihin ja liikuntapaikoille. Tänä ja viime vuonna kuntoiluvälineitä on jo rakennettu tai tulossa mm. Kuismapuistoon Ruskeasannalle, Hiekkaharjun ja Kulomäkien liikuntapuistoihin, Kenraalinpuistoon Kivistöön, Vapaalanaukeen leikkipuistoon, Petikon paikoitusalueelle ja Koiruohonpuistoon Tikkurilaan. Ensi vuoden rakentamisohjelmassa on mm. seuraavat kohteet: - puistojen perusparantaminen, mm. Atlaspuisto Ilolassa, Rajatorpanpuisto, Rajatorpassa ja Hepopuisto Hakunilassa - Maarinkunnaan koira-aitaus - Kolmikallionpuisto Pähkinärinteessä - Vantaanjoen varren ulkoilureitit - Majtorpin puisto Kivistössä - Asuntomessualueen puistot - Karhumäenpuisto Aviapoliksessa - Sipulipuisto Hiekkaharjussa - Tikkurilan keskuspuisto - Malminiityn puisto - Muinaispuisto Jokiniemessä - Kukkukallionpuisto Leinelässä - Maarukanpuisto Mikkolassa - Sagapuisto Itä-Hakkilassa - Kartanonkosken liikuntapuisto - Korson urheilukenttä Osassa näistä suunnitelmat on jo hyväksytty, mutta osa on vielä käynnissä. Kuntoiluvälineitä tulee todennäköisesti ainakin noihin perusparannuskohteisiin ja liikuntapuistoihin. Eija Grönfors puheenjohtaja Anne Aaltio sihteeri 7