14 marraskuu 2009. SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

14 marraskuu 2009 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät

SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Talouden taantuma iski toden teolla alkuvuodesta sekä Satakuntaan että koko maahan. Liikevaihto laski tuntuvasti kuluvan vuoden tammi kesäkuussa teknologia-, kemian- ja metsäteollisuudessa. Teollisuuden viennin arvo romahti alkuvuonna. Rakentaminen, koneiden ja laitteiden valmistus sekä elintarviketeollisuus toimivat kuitenkin taantuman vastapainoina Satakunnassa, vaikka niidenkin liikevaihto kääntyi hienoiseen laskuun. Laskusuhdanne levittäytyi alkuvuonna myös palvelusektorille, jossa kuitenkin ainoastaan kaupan liikevaihto laski merkittävästi. Satakunnassa lähes jokaisen päätoimialan liikevaihdon lasku jäi maan keskiarvoa lievemmäksi. Talouden palkkasumma pinnisti vielä niukasti plussalle. Henkilöstömäärien lasku alkoi maakunnassa keskimäärin helmikuussa, mutta rakennuksilla kirjattiin vielä keväälläkin kasvua. Työttömyys onkin noussut Satakunnassa maan keskiarvoa hitaammin. Lähiajan näkymät Maailmantalouden äkillinen ja raju heikkeneminen viime vuoden lopulta alkaen on heittänyt talousindikaattorit nousukauden jälkeen toiseen ääripäähän. IMF ennustaa maailmantalouden supistuvan kuluvana vuonna prosentin verran. Ensi vuodelle ennakoidaan kolmen prosentin kasvua lähinnä Kiinan, Intian ja muiden nousevien Aasian talouksien vetämänä, sillä teollisuusmaissa kasvu jäänee niukaksi. Suomessakin BKT:n aikaisempi ripeä kasvu on taittunut hurjaksi laskuksi. Maamme BKT:n supistumisesta tänä vuonna on esitetty hyvinkin vaihtelevia näkemyksiä, samoin kuin ensi vuoden mahdollisesta kasvusta. Tämä kuvaa hyvin talouden epävarmaa tilaa. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuun luottamusindikaattorit kuvaten kyselyhetken tilaa osoittavat, että maan teollisuuden ja erityisesti rakentamisen suhdannekuva on kohentunut syyskuuhun verrattuna, mutta indikaattorit jäävät edelleen roimasti pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle. Molemmilla aloilla tilauskanta kääntyi hienoiseen kasvuun pysyen kuitenkin edelleen hyvin matalalla tasolla. Vähittäiskaupassa ja palveluissa luottamus heikkeni yhä, ja ero tavanomaiseen muodostui teollisuutta ja rakentamista suuremmaksi. Teollisuuden ja rakentamisen luottamuksen raju heikentyminen alkoi jo vuoden 2008 alkupuolella. Palveluissa alamäki alkoi puolisen vuotta teollisuutta ja rakentamista myöhemmin, suunnilleen vuoden 2008 kesällä. Kaikkien päätoimialojen luottamuksen pohjalukemat on ainakin toistaiseksi koettu vuoden 2009 alkupuoliskolla, mutta elpyminen on ollut hidasta. Etenkin palvelusek- torilla luottamuksen uudelleenrakentuminen on ollut häilyvää myynnin laskun jatkuessa ja myyntiodotusten pysyessä varovaisina. Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn pkyritysbarometrissä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on kohentunut maassa keskimäärin -8:aan, kun se vielä maaliskuussa jäi -25:een. Odotukset ovat parantuneet eniten teollisuudessa ja rakentamisessa, joissa kevään saldo putosi ennätysmäisen alhaiseksi. Saldoluvun myönteinen kehitys johtuu siitä, että suhdanteiden heikkenemistä odottaa entistä harvempi, vaikka niitä miinusmerkkisyydestä johtuen on edelleen enemmistö. Satakunnassa näkymät ovat olleet syksyllä jo vähän maan keskiarvoa paremmat (saldo -7), ja kohennus on ollut selvää maaliskuun -40:n pohjalukemista. Satakunnan pk-yritysten odotukset seuraavan vuoden ajalle ovat negatiiviset kaikkien muiden tekijöiden paitsi liikevaihdon, tuotantokustannusten sekä vakavaraisuuden suhteen, mutta muissakin osatekijöissä on kohennusta kevääseen verrattuna. Vuoden 2009 tammi kesäkuun talouskehitys Satakunnassa vuodesta 2006 jatkunut ripeän nousun kausi katkesi nopeasti maailmalta kantautuneiden huonojen talousuutisten myötä vuoden 2008 syksyllä. Tällöin taloudessa tapahtui äkillinen ja raju kään- Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) ne. Liikevaihdon pudotus on ollut roimaa suhdannehuipun, vuoden 2008 huhtikuun jälkeen. Monilla aloilla taantuman vaikutukset alkoivat kuitenkin näkyä toden teolla vasta vuoden 2009 puolella. Tällöin erityisesti teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden vuodenvaihteen 2007/2008 tienoilla alkanut liikevaihdon alamäki jyrkkeni tuntuvasti. Myös kemianteollisuuden liikevaihto supistui huomattavasti. Kuitenkin etenkin rakentaminen, elintarviketeollisuus sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat selvinneet ainakin kuluvan vuoden kesään asti suhteellisen pienillä liikevaihdon laskuilla. Palvelusektorin menetykset jäivät myös melko vähäisiksi, vaikka taantuman vaikutukset siihenkin selvästi heijastuivat. Kauppaan laskusuhdanne tosin iski muita palvelualoja selvästi kovemmin. Satakuntakaan ei siis ole säästynyt taantumalta, mutta useilla aloilla pudotus jäi maan keskiarvoa loivemmaksi. Erityisen suuri ero Satakunnan hyväksi muodostui rakentamisessa, elektroniikka- ja sähkötuotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Satakunnassa ainakin Olkiluodon rakennustyömaa on toiminut talouskurimuksen vastapainona. >> 2

14 marraskuu 2009 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulu Suhdannekuva 2 Teollisuus 6 Luovat alat 11 Satakunnan osaamiskeskusalat 12 Rakentaminen 13 Palvelut 14 Yritysten ulkomaalaisomistuksen merkitys nopeassa kasvussa Satakunnassa 16 Luovuutta ja visionäärisyyttä yritystoiminnan kehittämiseen 18 Luottamus on palautunut myös talouden käänne on alkamassa Viennin supistumisesta johtunut kokonaistuotannon lasku on tänä vuonna erittäin suuri. Vuosi sitten ei osattu nähdä, että lasku voi olla jopa suurempi kuin edellisen vuosikymmenen laman ensimmäisenä vuonna 1991. Tällä hetkellä hyvä ennuste kuluvan vuoden BKT:n supistumiselle on 7 %. Nyt on kuitenkin hyvät toiveet siitä, että lasku ei kestä kolmea vuotta kuten edellisessä kriisissä, vaan nousu on jo alkamassa. Nopeaa nousua ei kuitenkaan uskalleta ennustaa. Nousukäänteen merkit ovat esimerkiksi Saksassa ja USA:ssa tulleet jo näkyviin myös reaalitalouden puolella. Suomessa on kuluttajien luottamus omaan talouteen sekä kansantalouden kehitykseen palautunut hyvien talousuutisten myötä. Yritysten näkemykset tulevasta ovat kuitenkin vielä varovaisia, eikä selvää käännettä ole näkyvissä teollisuustuotannossa eikä kokonaistuotannossa. Siksi syksyn kuukausien tuotantotiedot ovat nyt erityisen jännittäviä seurattavia. Tämän hetken näkymä on, että maailmantalous alkaa toipua ja sen mukana Suomenkin vienti lähtee nousuun romahtaneelta tasoltaan. Koska vientilaman kanssa samaan aikaan osuu keskeisille vientialoille myös rakenteellinen murros, on huolta nousun vahvuudesta. Samaa huolta aiheuttaa se, että nyt ei ole käytettävissä devalvaatiota nousun vauhdittamiseen. Aikaisempi hyvä menestys näyttää nyt huonon puolensa. Se on sitonut meidät sellaisiin aloihin, joista nyt pitäisi onnistua irtautumaan. Maailman parhaaksi paperin tekijäksi tai elektroniikan taitajaksi kehittyminen ei auta paperin kysynnän supistuessa ja sisältöjen tuottamisen osoittautuessa parhaaksi viestintäalan liiketoiminnaksi. Nousuun tarvitaan sellaista uutta innovaatiostrategiaa, jota nyt ollaan maahan kehittämässä. Satakunnan taloudessa on kriisin aikana näkynyt kiinnostavalla tavalla se, että kaikki toimialat eivät onneksi elä samassa rytmissä. Kone- ja laiteteollisuudessakin on voitu ylläpitää melko hyvää kehitystä. Metallien jalostuksessa maakunnassa jo näkyvä käänne parempaan on hyvää lupaava suhdanneindikaattori. Satakunnassakin tarvitaan tulevan nousun aikana sellaista osaamispohjaista uudistumista, jossa tuottavuuden nousu turvaa kilpailukyvyn kotimaiselle tuotannolle. Tähän maakunnalla on osaamiskapasiteettia, johon voi perustaa innovatiivista yrittäjyyttä. Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen 2005. Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2000, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien 2000 2005 välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Toimialaluokitus on uudistettu TOL 2008. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen KIRJOITTAJAT: Heli Hookana, Kaisa Junnila, Milla Kalmi, Ari Karppinen, Jani-Petri Laamanen, Merja Mannelin, Paavo Okko, Matti Rainio JULKAISIJA: Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö TAITTO: 400 kepposta Oy 3

Elintarviketeollisuus 4 % Muut 26 % Liike-elämän palvelut 6 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Tukku- ja vähittäiskauppa 17 % Rakentaminen 8 % Puu- ja paperiteollisuus 11 % Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm. 6 % Metallien jalostus 10 % Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 4 % Koneiden ja laitteiden valmistus 7 % Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1 % Satakunnan liikevaihdon jakauma v. 2008 (tiedot ovat suuntaa-antavia) >> Tilastokeskuksen tuoreimmissa suhdannetilastoissa taantuman vaikutus näkyy varsin selvästi. Satakunnan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto supistui vuoden 2009 tammi kesäkuussa 17,2 % vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Lasku oli melko tasaista, joten vuosineljännesten välille ei kovin suurta eroa muodostunut. Laskusuhdanteen myötä kasvaneiden yritysten osuus väheni kymmenisen prosenttiyksikköä viime vuodesta. Satakunnassa keskimäärin 45 % yrityksistä kohotti liikevaihtoaan vuoden 2009 tammi kesäkuussa. Yli 15 %:n kasvun kirjasi suunnilleen 31 % maakunnan yrityksistä. Osuudet alenivat hieman toisen vuosineljänneksen kuluessa aivan vuoden alkuun verrattuna. Liikevaihdon tuntuvaan laskuun nähden kasvaneiden yritysten osuudet ovat melko korkeita. Tämä viittaa joidenkin suuryritysten tuntuvaan taantumiseen. Valtakunnan tasolla alkuvuosi sujui samansuuntaisesti kuin Satakunnassa, mutta lasku oli lähes kaikilla päätoimialoilla Satakuntaa jyrkempää. Liikevaihto vajosi kuluvan vuoden tammi kesäkuussa 17,8 % alemmaksi edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Pudotus syveni toisella vuosineljänneksellä jonkin verran edeltävästä. Liikevaihdon lasku oli siten samaa luokkaa kuin Satakunnassa huolimatta monen toimialan syvemmästä sukelluksesta. Satakunnassa heikosti menestyneiden metallien jalostuksen ja metsäteollisuuden suuri painoarvo tasoitti siten eroa maan keskiarvoon, vaikka kyseisilläkin aloilla alkuvuosi sujui loivemman laskun merkeissä kuin maassa keskimäärin. Teknologiateollisuuden liikevaihdon romahdus oli likipitäen yhtä suurta molemmilla alueilla. Koneiden ja laitteiden sekä elektroniikkaja sähkötuotteiden valmistuksen alkuvuosi sujui kuitenkin maassa keskimäärin huomattavasti Satakuntaa kehnommin. Muilla metallin aloilla ero muodostui vähäisemmäksi. Kemianteollisuus kärsi valtakunnallisesti laskevasta kysynnästä jonkin verran Satakuntaa pahemmin. Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys oli käytännössä yhtäläistä. Rakennusala menestyi merkittävästi Satakuntaa heikommin. Palvelusektorilla kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto laski Satakuntaa selvästi nopeammin, mutta liike-elämän palveluissa ei eroa juuri syntynyt. Palkkasumman pitkäaikainen kasvu lähes pysähtyi Satakunnassa. Nousua kuitenkin kirjattiin vielä tammi kesäkuussa 2009 0,4 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tammi maaliskuun 1,5 %:n nousu taittui lieväksi 0,6 %:n laskuksi huhti kesäkuun aikana. Laskusuhdanne näkyi voimakkaimmin teollisuudessa, sillä palkkasumma aleni koko teollisuudessa keskimäärin, telakoilla sekä kemian-, metsä- ja teknologiateollisuudessa pois lukien elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus, joka kasvoi yhä hieman. Nousua kirjattiin edelleen myös rakentamisessa, kaikilla palvelualoilla sekä elintarviketeollisuudessa. Näidenkin alojen kasvu kuitenkin hiipui loppuvuoteen 2008 verrattuna elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta. Valtakunnan tasolla palkkasumman pitkäaikainen nousu pysähtyi myös alkuvuodesta. Palkkasumma pysyi tammi kesäkuussa 2009 käytännössä samalla tasolla kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Teollisuuden viennin arvo romahtanut alkuvuonna Teollisuuden yhteenlasketun viennin arvo supistui rajusti vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Satakunnassa lasku oli alkanut jo vuoden 2007 lopulla. Koko maassa pudotus käynnistyi vuotta myöhemmin. Kasvun hiipuminen oli tosin havaittavissa jo aiemmin. Satakunnan viennin arvosta lohkesi vuoden 2009 tammi kesäkuussa 30,7 %:n siivu vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Lasku oikeni aavistuksen keväällä. Koko maassa lasku oli samaa luokkaa, 31,5 %. Sekä metsä- että teknologiateollisuuden vienti laski merkittävästi molemmilla alueilla. Tulevaisuuden kehitystä varjostaa vientiteollisuuden ohuiden tilauskantojen lisäksi Suomen ja myös koko Euroopan vientikilpailukykyä nakertava heikko dollari. Viennin muutos Satakunnassa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) 4

Liikevaihdon vuositasot toimialoittain Satakunnassa (1000 ), vuoden 2008 luvut ovat ennakkotietoja. Toimialan nimi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Elintarviketeollisuus 394 354 409 345 400 204 420 615 419 575 443 389 465 593 505 607 Puu- ja paperiteollisuus 1 600 135 1 512 620 1 523 221 1 549 421 1 479 055 1 687 839 1 715 087 1 596 910 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 634 195 646 004 669 775 708 964 762 903 797 282 811 956 829 396 Metallien jalostus 1 116 966 1 088 043 1 071 106 1 348 571 1 389 185 1 776 523 2 004 516 1 490 062 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 365 715 325 843 326 026 364 196 366 577 406 844 508 524 540 462 Koneiden ja laitteiden valmistus 553 189 553 154 549 165 554 734 593 834 659 187 900 173 996 764 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 95 868 77 791 79 536 86 532 96 656 96 325 106 466 125 369 Teknologiateollisuus (TOL 24-30) 2 545 346 2 646 625 2 464 130 2 730 483 2 606 999 3 320 903 4 068 311 3 543 833 OSKE-ryhmä: Jokapaikan tietotekniikka* 29 906 27 335 33 471 38 269 53 951 39 076 54 139 52 028 OSKE-ryhmä: Meriklusteri* 733 056 867 498 814 768 513 178 435 915 750 494 1 090 657 1 042 399 OSKE-ryhmä: Energiateknologia* 1 238 355 1 302 012 1 283 513 1 102 674 1 225 659 1 483 907 1 504 029 1 531 121 Muu kulkuneuvojen valm. (TOL 30); sis.telakat 552 370 531 811 630 180 271 272 261 961 404 245 524 742 Koko teollisuus (TOL BCD) 6 287 340 6 291 817 6 137 110 6 539 676 6 326 914 7 490 524 8 372 723 7 945 226 Rakentaminen 406 655 432 380 434 111 461 011 550 057 640 619 886 832 1 137 030 Tukku- ja vähittäiskauppa 1 927 127 1 972 969 2 050 8244 2 135 357 2 243 161 2 322 376 2 495 894 2 635 898 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 131 808 134 797 130 652 134 532 139 278 148 096 161 389 170 178 Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) 472 646 477 676 507 688 556 182 617 599 676 773 794 789 898 824 Luovat alat 613 470 605 324 601 331 624 573 608 512 637 853 697 608 708 969 Kaikki toimialat yhteensä 10 064 758 10 231 340 10 172 312 10 728 323 10 756 303 12 200 689 13 726 865 13 954 746 *Osaamiskeskustoimialoista (OSKE) lisätietoa osoitteesta http://www.prizz.fi/sivu.aspx?taso=1&id=21 Taantuma heikentänyt työllisyyttä alkuvuonna tilanteen kohenemista saadaan vielä odottaa Teksti: Merja Mannelin ja Jani-Petri Laamanen Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa ja koko maassa Vaikka satakuntalaisten yritysten työllisyysodotukset vielä alkuvuodesta olivatkin melko optimistiset, alkoivat henkilöstömäärät alentua helmikuusta lähtien. Maakunnan yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli tammi kesäkuussa keskimäärin 3,7 % alempi kuin vuotta aiemmin. Rakentamistoiminnassa henkilöstömäärä kasvoi vielä toisellakin vuosineljänneksellä (kasvua II neljänneksellä 2,6 % ja tammi kesäkuussa 3,7 %), mutta teollisuudessa tammi kesäkuun kehitys oli voimakkaan negatiivista (-10,8 %) ja palveluissakin henkilöstömäärät alenivat 1,1 %. Kesäkuun jälkeenkään tilanteen korjaantumisesta ei ole nähty merkkejä, ja taantuman voidaankin arvioida näkyvän työllisyydessä vielä kauan. Viennistä riippuvainen Satakunnan teollisuus on kokenut talouden taantuman viiveellä ja ainakin toistaiseksi monia eteläisiä teollisuusvaltaisia maakuntia lievempänä. Kehitykseen ovat vaikuttaneet mm. Olkiluodon ydinvoimalarakentaminen ja meriteollisuuden suhteellisen hyvä tilanne. Työttömien määrän kasvua Satakunnassa vähentää myös muuta maata voimakkaampi, väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman eläköityminen. Työttömien määrä on lisääntynyt Satakunnassa tänä vuonna noin 19 %, mikä on selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnassa oli syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita (ml. lomautetut) vajaat 11 700, joista lomautettuna oli 1 500 henkeä. Työttömyysaste oli 10,4 %. Työttömien määrä lisääntyi vuoden takaisesta noin 2 500 henkeä eli 27 %. Koko maassa lisäys oli 41 %. Suhteellisesti suurinta työttömien määrän lisäys on ollut rakennusalalla, jossa työttömyys on painunut poikkeuksellisen alas viime vuosina, sekä kuljetuksessa ja liikenteessä. Terveys- ja sosiaalipalveluissa työttömiä työnhakijoita oli vielä alkuvuonna vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta tälläkin alalla työttömyys on kääntymässä kasvuun. Lomautettuja on ollut alkuvuonna neljä kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Yt-neuvottelujen piirissä on ollut tänä vuonna runsaat 600 henkeä ja irtisanottu on vajaat 300. Viimeisimpien barometrien mukaan alueen yritysten henkilöstömääränäkymät eivät ole merkittävästi muuttuneet alkuvuodesta ja ovat edelleen melko synkkiä. Finnveran ja Suomen yrittäjien mukaan Satakunnan pk-yrityksistä 74 % uskoo henkilöstömääränsä pysyvän ennallaan ja 16 % vähenevän. Elinkeinoelämän keskusliiton barometrissa Lounais-Suomen teollisuus- ja rakentamisalan yrityksistä yli puolet (52 %) uskoo henkilöstömääränsä vähenevän. Palveluyrityksissä ollaan toiveikkaampia ja vastaava luku on vain 19 %. Taantuma ei ole helpottanut ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta satakuntalaisissa pkyrityksissä siten kuin koko maassa, vaan pulaa koetaan edelleen entiseen tapaan. Vaikka taantuman hellittämistä saadaankin työmarkkinoilla vielä odotella, on Satakunnan työllisyystilanteessa tällä hetkellä myös positiivisia piirteitä: Olkiluodon työllistävä vaikutus on tänä vuonna suurimmillaan (noin 4 500 henkeä), mikä heijastelee myös palveluiden kysyntään koko Satakunnassa ja etenkin Rauman seudulla. 5

TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Teollisuuden syvä sukellus alkoi laskusuhdanteen myötä vuoden 2008 viimeisen neljänneksen aikana. Kasvu oli tökkinyt jo tätä aikaisemminkin. Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla talouden alamäki runteli teollisuutta entistä ankarammalla kädellä. Satakunnassa teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto vajosi vuoden 2009 tammi kesäkuussa 23,2 % alemmaksi kuin samaan aikaan vuonna 2008. Koko maassa vastaavaa pudotusta kirjattiin hieman Satakuntaa suuremmat 26 %. Satakunnassa lasku oli tasaista, mutta valtakunnan tasolla liikevaihdon luisuminen voimistui hieman kevään aikana heikon huhtikuun vuoksi. Satakunnassa taantuma söi kasvaneiden yritysten osuutta jonkin verran, sillä liikevaihto kohosi kuluvan vuoden tammi maaliskuussa 40 %:ssa yrityksistä. Huhti kesäkuussa siivu oheni 35 %:iin. Yli 15 % kasvoi vastaavasti 30 % ja 24 % teollisuuden toimijoista. Koko teollisuuden henkilöstömäärän kehitys (TOL BCD) Satakunnassa Osuudet jäivät kuitenkin kohtuullisiksi liikevaihdon mittavaan laskuun suhteutettuna, mikä viittaa muutaman suuren yrityksen aiempaa selvästi kehnompaan suoriutumiseen. Toimialoittain tarkasteltuna jokaisen teollisuudenhaaran liikevaihto laski. Eniten taantumasta ovat kärsineet lähes koko teknologiateollisuus, metsäteollisuus sekä kemianteollisuus. Liikevaihto on laskenut pahimmillaan alkuvuoden aikana jopa kymmeniä prosentteja. Satakunnassa lasku on kuitenkin ollut useilla toimialoilla selvästi maan keskiarvoa lievempää. Elintarviketeollisuus sekä Satakunnassa myös koneiden ja laitteiden valmistus ovat selviytyneet parhaiten talouskurimuksesta. Teollisuuden vienti supistui myös voimakkaasti. Viennin arvosta hupeni vuoden 2009 tammi kesäkuussa lähes kolmasosa sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin edellisvuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Taantuma taittoi myös pitkään jatkuneen palkkasumman ja henkilöstömäärien kasvun. Teollisuudessa maksettu palkkasumma aleni kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla Satakunnassa 5,6 % ja koko maassa 7,2 % vuotta aiemmasta. Satakunnassa tammi maalis- kuun 3,6 %:n alentuma syveni 7,3 %:iin huhti kesäkuussa. Valtakunnallisella tasolla pudotus oli tasaista. Satakunnassa henkilöstömäärien vuoden 2008 puolivälin tienoilla alkanut lasku jatkui aiempaa voimallisempana, sillä teollisuudessa työskenteli vuoden 2009 tammi kesäkuussa 10,8 % vähemmän henkilöitä kuin samaan aikaan vuonna 2008. Tammi maaliskuun 8,6 %:n pudotus jyrkentyi huhti kesäkuussa 12,8 %:iin ohentuneiden tilauskantojen myötä. TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuuden (TOL 2008: 24 30, sis. myös telakat) liikevaihdon vuonna 2008 alkanut supistuminen muuttui mahalaskuksi vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla sekä Satakunnassa että valtakunnan tasolla. Erityisesti metallien jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys on ollut poikkeuksellisen synkkää molemmilla alueilla. Maassa keskimäärin myös elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus luisui rajusti alaspäin koko alkuvuoden ajan. Satakunnassa alan voimakas lasku alkoi vasta keväällä 2009. Koneiden ja laitteiden valmistus supistui Satakunnassa heti viime vuodenvaihteen jälkeen, mutta pääsi uudelleen kasvuun kiinni keväällä. Koko maassa liikevaihto alkoi tippua välittömästi vuodenvaihteen tienoilla kesää kohti syveten. Pudotus on kuitenkin ollut muita metalliteollisuuden aloja loivempaa. 6

Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=100) Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=100) Satakunnassa teknologiateollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto romahti vuoden 2009 tammi kesäkuussa 34,2 % vuoden 2008 vastaavan ajan tasosta. Koko maassa pudotus yltyi lähes samoihin lukemiin, 32,4 %:iin. Vuosineljänneksien välille ei muodostunut kovin suurta eroa. Vaikka Satakunnassa jokaisen metalliteollisuuden alatoimialan (telakoista ei tietoa) lasku oli maan keskiarvoa lievempää, suisti metallien jalostuksen suuri painoarvo koko teknologiateollisuuden kehityksen vielä vähän maan keskitasoa heikommaksi. Satakunnassa taantuman myötä aiempaa harvempi yritys pystyi nostamaan liikevaihtoaan. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä tämä onnistui vielä 36 %:lta yrityksistä. Toisen neljänneksen aikana osuus supistui 28 %:iin. Yli 15 % kasvoi vastaavasti 28 % ja 20 % yrityskannasta. Hurjaan liikevaihdon syöksyyn nähden kasvaneiden yritysten osuudet ovat kohtuullisia. Tämä viittaa muutaman suuren yrityksen merkittävästi heikentyneeseen tilanteeseen, mitä tukee myös yli 20 henkilön yritysten huomattava painoarvo alan kehitykselle maakunnassa. Koska Satakunnassa teknologiateollisuuden liikevaihdosta kaksi kolmasosaa menee vientiin (v. 2007 tiedot), supistui viennin arvo rutkasti vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla. Satakunnassa viennin arvosta katosi vuoden 2009 tammi kesäkuussa 35 % vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna. Luku sisältää myös telakoiden tiedot aiemmasta poiketen. Viennin syöksykierre oikeni hieman kevään aikana. Koko maassa vastaava pudotus yltyi 33,2 %:iin. Teknologiateollisuuden palkkasumma kääntyi selvään alamäkeen liikevaihdon vanavedessä viime vuodenvaihteen jälkeen. Laskua kertyi vuoden 2009 tammi kesäkuussa Satakunnassa 7,4 % ja maassa keskimäärin 7,6 % vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna. Pudotus oli tasaista koko alkuvuoden koko maan tasolla. Satakunnassa supistuminen voimistui ensimmäisen vuosineljänneksen 4,4 %:sta toisen 10,1 %:iin. Lasku oli kummallakin alueella nopeaa erityisesti telakoilla, metallien jalostuksessa sekä metallituotteiden valmistuksessa. Satakunnassa elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistajien maksamat palkat nousivat vielä kokonaisuudessaan vähän, mutta valtakunnan tasolla lasku oli jo selvää. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan uusien tilausten euromääräinen lasku jatkui valtakunnallisella tasolla kuluvan vuoden huhti kesäkuussa, jolloin vähennystä kirjattiin 39 % edellisvuoden vastaavasta ajasta. Uusien tilausten arvo kuitenkin kohosi kahdeksan prosenttia tammi maaliskuusta 2009. Heinä syyskuussa tuoreiden tilausten arvo supistui 40 % vuotta aiemmasta, mutta edeltävään vuosineljännekseen verrattuna kasvua kirjattiin jo 11 % elektroniikkateollisuuden kausivaihtelun ja muutaman suuren konetilauksen ansiosta. Tilauskannan arvo alitti kesäkuun 2009 lopussa edellisvuoden vastaavan ajankohdan tason 25 %:lla. Maaliskuun 2009 loppuun verrattuna arvo supistui yhdeksän prosenttia. Syyskuun lopussa tilauskannan arvo alitti vuodentakaisen 31 %:lla, mutta pysyi samalla tasolla kuin kesäkuun lopussa. Kehnon tilauskehityksen perusteella liikevaihdon tuntuvan laskun odotetaan jatkuvan loppuvuonnakin. Tammi heinäkuussa viennin arvo supistui koko maan tasolla 40 % vuotta aiemmasta. 7

Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostuksen liikevaihto romahti sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihdon lasku oli alkanut jo vuoden 2007 lopulla metallien hintojen laskukierteen myötävaikutuksella. Liikevaihdosta suli Satakunnassa miltei puolet (-47,4 %) vuoden 2009 tammi kesäkuun aikana vuoden 2008 vastaavan ajan tasoon verrattuna. Koko maassa pudotus oli vielä roimempaa, sillä liikevaihdosta katosi vastaavasti 56,5 %. Koko maassa syöksy oli tasaista, mutta Satakunnassa on nähtävissä lievää tasaantumista kevään aikana, sillä tammi maaliskuun 54,2 %:n jyrkkä pudotus loiveni 39,8 %:iin huhti kesäkuun aikana. Satakunnassa alan kehitys nojaa täysin yli 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin, joten niiden roimasti alentunut liikevaihto selittää koko toimialan laskukierrettä. Metallien hinta on alkanut kohota kevään aikana, ja värimetalleista erityisesti kuparin hinta on kääntynyt selvään nousuun. Tämä saattaa näkyä liikevaihdossa vuoden 2009 loppupuoliskolla. Palkkasumman pitkään jatkunut kasvu pysähtyi viime vuodenvaihteessa sekä Satakunnassa että koko maassa. Laskua kirjattiin Satakunnassa 10,8 %:n ja maassa keskimäärin 10,3 %:n verran kuluvan vuoden tammi kesäkuussa vuotta aiemmasta vastaavasta ajanjaksosta. Pudotus syveni kummankin alueen ensimmäisen vuosineljänneksen 7,1 %:sta Satakunnan 14,2 %:iin ja maan keskimääräiseen 13,3 %:iin toisen neljänneksen kuluessa. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan henkilöstömäärä aleni kuluvan vuoden tammi syyskuussa maassa keskimäärin yhdeksän prosenttia vuotta aiemmasta vastaavasta ajasta. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotantomäärät jäivät koko maan tasolla vuoden 2009 tammi elokuussa 31 % vuotta aiempaa alemmaksi. Vienti supistui tammi heinäkuussa 56 % vuoden 2008 vastaavan ajan tasosta. KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Metallituotteiden valmistuksen pitkäaikainen nousukiito päättyi aivan vuoden 2008 lopussa sekä Satakunnassa että koko maassa. Tämän jälkeen ala on lasketellut jyrkkää alamäkeä koko vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon ajan. Liikevaihto supistui Satakunnassa 27,9 % ja koko maassa 29,2 % tämän vuoden tammi kesäkuussa vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna. Syöksy voimistui edelleen kesää kohden sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Satakunnassa kasvuun pystyi entistä selvästi harvalukuisempi joukko yrityksiä. Ensimmäisen vuosineljänneksen 35 %:n siivu oheni 27 %:iin toisella neljänneksellä. Yli 15 % kasvaneiden osuus supistui vastaavasti 28 %:sta 21 %:iin. Satakunnassa alan huomattavaa taantumista selittää yli 20 henkilöä työllistävien yritysten suuri painoarvo ja kehnonlainen kehitys. Palkkasumma alkoi pienentyä välittömästi liikevaihdon vanavedessä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Lasku jäi kuitenkin liikevaihtoa maltillisemmaksi. Satakunnassa palkkojen summa jäi vuoden 2009 tammi kesäkuussa 7,8 % alemmaksi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Koko maassa laskua kirjattiin 9,5 %. Molemmilla alueilla supistuminen oli keväällä talvea suurempaa. Koneiden ja laitteiden valmistuksen menestyksekäs kasvu-ura katkesi valtakunnan tasolla viime vuodenvaihteessa. Myös Satakunnassa nousu taittui hetkellisesti heti alkuvuodesta, mutta ala pääsi uudelleen kasvuun kiinni keväällä. Koko maassa liikevaihto sukelsi 16,2 % vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna siten, että tammi maaliskuun 11,2 %:n pudotus syveni 20,4 %:iin huhti kesäkuussa. Satakunnassa liikevaihdosta hupeni tammi kesäkuussa vastaavasti vain 1,4 %, sillä vuoden ensimmäisen neljänneksen 6,2 %:n notkahdus vaihtui uudelleen 2,8 %:n kasvuksi toisella neljänneksellä. Taantuma nipisti tuntuvasti kasvaneiden yritysten siivua Satakunnassa, sillä liikevaihdon nostoon kykeni vain 35 % yrityksistä alkuvuoden aikana verrattuna edellisvuoden 60 %:n luokkaan. Yli 15 % kasvaneiden yritysten osuus puoliintui noin 24 %:iin. Satakunnassa ke- Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) 8

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) vään suotuisan kehityksen taustalla piilee yli 20 henkilön yritysten kasvun vireytyminen uudelleen. Palkkasumma alkoi laskea maassa keskimäärin tämän vuoden helmikuussa ja Satakunnassa toukokuussa. Satakunnassa tammi maaliskuun 2,9 %:n nousu vaihtui 5,7 %:n tipahdukseksi huhti kesäkuussa. Vuoden alkupuoliskolla palkkasumma aleni kokonaisuudessaan siten 1,6 %, kun verrokkina tarkastellaan vuoden 2008 vastaavan ajan tasoa. Koko maassa palkkasumman lasku voimistui selvästi vuoden edettyä, sillä tammi kesäkuun 5,7 %:n alenema muodostui ensimmäisen vuosineljänneksen 2,9 %:n ja toisen 8,3 %:n pudotuksen keskiarvona. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maan kone- ja metallituoteteollisuuden valmistajat saivat uusia tilauksia kuluvan vuoden huhti kesäkuussa euromääräisesti 53 % vähemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Edeltävästä neljänneksestä saatujen tilausten arvo väheni kolme prosenttia. Heinä syyskuussa uusia tilauksia saatiin arvoltaan 55 % vähemmän kuin vuotta aiemmin samaan aikaan, mutta 13 % enemmän kuin huhti kesäkuussa muutaman suuren koneteollisuuden tilauksen ansiosta. Tilauskannan arvo jäi kesäkuun 2009 lopussa 24 % vuotta aiempaa alemmaksi ja 12 % maaliskuun loppua pienemmäksi. Syyskuun lopussa tilauskannat olivat huvenneet kolmanneksen vuodentakaisesta ja kolme prosenttia kesäkuun lopusta. Tämän perusteella liikevaihdon selvän laskun odotetaan jatkuvan. Vienti supistui 41 % vuoden 2009 tammi heinäkuussa vuoden 2008 vastaavasta tasosta. ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Satakuntalainen elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus sinnitteli vahvasti laskusuhdannetta vastaan vielä vuoden 2008 lopulla, mutta joutui antautumaan tämän vuoden helmikuussa. Koko maassa liikevaihto luisui rajusti alaspäin koko alkuvuoden ajan, ja lasku alkoi Satakuntaa hieman aikaisemmin vuoden 2008 lopussa. Satakunnassa liikevaihto laski 13,6 % vuoden 2009 tammi kesäkuussa vuoden 2008 vastaavasta ajasta. Pudotus alkoi toden teolla vasta keväällä, sillä tammi maaliskuussa kirjattu lievä 2,5 %:n notkahdus syveni 23,3 %:iin huhti kesäkuussa. Laskua selittää yli 20 henkilön yritysten huomattava taantuminen keväällä. Valtakunnan tasolla liikevaihto romahti jo heti ensimmäisellä vuosineljänneksellä, jolloin laskua kirjattiin 34,3 % edellisvuoden vastaavasta ajasta. Toisella neljänneksellä syöksy oikeni hieman 27,9 %:iin. Satakunnassa tammi maaliskuussa vielä puolet yrityskannasta kykeni kohottamaan liikevaihtoaan. Huhti kesäkuussa se onnistui enää 24 %:lta yrityksistä. Yli 15 % kasvaneiden osuus puolittui vastaavasti 32 %:sta 16 %:iin. Alan vaikeudet heijastuivat myös palkkasummaan, joka kääntyi laskuun. Satakunnassa lasku alkoi vasta keväällä. Satakunnassa palkat nousivat vielä tammi maaliskuussa 2009 6,4 % vuotta aiemmasta. Huhti kesäkuussa laskua kirjattiin 3,4 %, joten puolivuotiskaudella palkkasumma kasvoi 1,1 %. Koko maassa palkkasumma aleni 5,5 % laskun loivetessa liikevaihdon tavoin kesää kohti. (I nelj. -9,1 % ja II nelj. -1,6 %). Teknologiateollisuus ry:n mukaan maan elektroniikkaja sähkötuotteiden valmistajat saivat uusia tilauksia huhti kesäkuussa arvoltaan 30 % vähemmän kuin samaan aikaan edeltävänä vuonna, mutta 14 % enemmän kuin tammi maaliskuussa. Samantyyppinen kehitys jatkui heinä syyskuussa, jolloin uusien tilausten arvo aleni 30 % vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna, mutta kasvoi 16 % edeltävästä vuosineljänneksestä alalle tyypillisen myynnin kausivaihtelun johdosta. Tilauskannan arvosta hupeni kesäkuun lopun 2008 ja 2009 välisenä aikana 35 %. Vuoden 2009 maaliskuun ja kesäkuun loppujen välinen lasku jäi kahteen prosenttiin. Syyskuun lopussa kannan arvo jäi edelleen 35 % vuodentakaista pienemmäksi, mutta nousi 13 % kesäkuun loppuun verrattuna. Tilauskehityksen perusteella liikevaihdon tuntuvan laskun odotetaan jatkuvan loppuvuonna. Vienti supistui 32 % tammi heinäkuussa. TELAKAT Telakoiden palkkasumma kääntyi laskuun vuoden 2008 puolenvälin jälkeen päättäen vuodesta 2005 jatkuneen yhtäjaksoisen kasvukauden. Pudotus syveni edelleen vuoden 2009 tammi kesäkuussa, jolloin palkkasumma jäi Satakunnassa 14,3 % ja maassa keskimäärin 14 % alemmaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Vuosineljännesten välille ei juuri muodostunut eroa. Telakoilta on kuitenkin kantautunut hyviä uutisia syksyn mittaan, sillä maakunnan telakat ovat saaneet uusia tilauksia viime aikoina. Tämä vaikuttanee myönteisesti myös telakoiden alihankintaketjuun. Mäntyluodossa saattaa kuitenkin ilmetä ainakin lyhytaikainen katkos tilauskantaan vuodenvaihteen tienoilla. Kaikkiin kasvulukuihin sisältyy muu kulkuneuvojen valmistus, joka kattaa myös mm. junanvaunujen, polkupyörien ja veneiden valmistuksen. Muut alat kuin telakat ovat Satakunnassa marginaalisessa asemassa. Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=100) 9

Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) ELINTARVIKETEOLLISUUS Satakuntalainen elintarviketeollisuus pärjäsi taantuman kourissa valtaosaa teollisuudenaloja selvästi paremmin, mutta kasvu hyytyi selvästi. Satakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihto pysyi kuluvan vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana käytännössä samalla tasolla kuin vuotta aiemmin samaan aikaan (laskua -0,2 %). Tammi maaliskuussa liikevaihto laski 3,2 % vuotta aiemmasta, mutta huhti kesäkuussa ala pääsi uudelleen kasvu-uralle 2,5 %:n liikevaihdon nousun myötä. Koko maan tasolla alan kasvu pysähtyi myös heti alkuvuodesta (I nelj. 0,1 %). Lasku syveni Satakunnasta poiketen hieman (-1,9 %) kevään aikana siten, että ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto putosi kokonaisuudessaan prosentin verran edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Satakunnassa liikevaihdon kehityksen taantuminen selittyy 5 19 henkilön yritysten liikevaihdon laskulla, joka kuitenkin oikeni hieman keväällä. Yli 20 ja alle viisi henkeä työllistävien yritysten alkuvuosi sujui selvästi myönteisemmin, mikä tasapainotti alaa. Taantuma puraisi Satakunnassa kasvaneiden yritysten määrää havaittavasti, sillä niiden osuus tippui kuluvan vuoden alkupuoliskolla kymmenisen prosenttiyksikköä vuoden 2008 loppupuoleen verrattuna. Liikevaihdon kasvuun kykeni vuoden 2009 tammi kesäkuussa 51 % yrityksistä. Yli 15 % kasvoi hieman runsas kolmannes yrityskannasta. Liikevaihdon kehityksen heikkeneminen ei vaikuttanut palkkasummaan, sillä sen kasvu vireytyi hieman alkuvuonna Satakunnassa vuoden 2008 loppuun verrattuna. Koko maassa palkkojen kohoaminen jatkui maltilliseen tahtiin. Satakunnassa palkkasumma nousi kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 2,6 % vuotta aiemmasta vastaavasta ajanjaksosta. Maan keskimääräinen kasvu ylsi aavistuksen korkeammalle 3,2 %:iin. Sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin kasvu kuitenkin hiipui kevään aikana. METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) liikevaihto romahti vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihdon lasku oli alkanut jo vuoden 2007 lopulla. Satakunnassa liikevaihto vajosi kuluvan vuoden tammi kesäkuussa 25,9 % alemmaksi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Koko maassa liikevaihto syöksyi 29,4 % alaspäin vastaavalla ajanjaksolla. Lasku oli koko maassa täysin tasaista koko alkuvuoden ajan, Satakunnassa pudotus lievittyi hieman keväällä (I nelj. -27,1 %, II nelj. -24,6 %). Satakunnassa alan lasku johtuu yli 20 henkilöä työllistävien yritysten kehnosta kehityksestä ja huomattavasta painoarvosta. Kuitenkin vuoden alkupuoliskolla noin 36 % yrityksistä onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan. Yli 15 %:n kasvun kirjasi 29 % yrityskannasta ensimmäisellä vuosineljänneksellä toisen neljänneksen osuuden jäädessä 25 %:iin. Kasvaneiden yritysten osuudet jäivät kymmenisen prosenttiyksikköä alemmiksi kuin vuonna 2008, mutta nousivat olosuhteisiin nähden kohtuullisen korkeiksi. Merkittävä osa metsäteollisuuden tuotannosta menee vientiin, joten viennin arvo supistui rajusti liikevaihdon tavoin. Metsäteollisuuden viennin arvo kääntyi laskuun jo vuoden 2007 aikana sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, ja sen jälkeen syöksy on edelleen kiihtynyt. Satakunnassa viennin arvo jäi kuluvan vuoden tammi kesäkuussa 28,2 % alemmaksi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Koko maassa pudotus oli samaa luokkaa, 29,7 %. Viennin tippuminen laantui hieman keväällä molemmilla alueilla. Palkkasumma aleni tuntuvasti erityisesti koko maan tasolla irtisanomisten myötä, sillä maksettujen palkkojen määrä tippui vuoden 2009 tammi kesäkuussa 13,2 % vuotta aiempaan vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Satakunnassa pudotus jäi kuuteen prosenttiin. Lasku oli tasaista koko alkuvuoden ajan molemmilla alueilla. KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemianteollisuuden (uudistettu TOL 2008: 20 22) liikevaihdon kasvu-ura katkesi vuoden 2008 lopulla synkentyneen talouskehityksen ja sen aiheuttaman kysynnän laskun myötä. Liikevaihdon syöksykierre alkoi toden teolla vuoden 2009 puolella, sillä Satakunnassa laskua kirjattiin kuluvan vuoden tammi kesäkuussa 17,8 %:n verran vuotta aiemmasta vastaavasta ajanjaksosta. Koko maassa alamäki oli vieläkin hurjempaa 22 %:n pudotuksen myötä. Molemmilla alueilla liikevaihdon supistuminen voimistui keväällä, sillä Satakunnassa ensimmäisen vuosineljänneksen 15,7 %:n tiputus syveni 19,6 %:iin toisen neljänneksen kuluessa. Maan keskimääräiset vastaavat laskulukemat olivat 18,8 % ja 24,9 %. Satakunnassa alan kehitys on perinteisesti ollut pääosin yli 20 henkilöä työllistävien yritysten harteilla, Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) 10

LUOVAT ALAT Teksti: Saku Vähäsantanen joten niiden heikentyminen painoi koko toimialan muutoksen negatiiviseksi. Alan taantuminen vaikutti selvästi kasvaneiden yritysten osuuteen ainakin Satakunnassa, sillä liikevaihtoaan kykeni nostamaan enää 28 % yrityskannasta. Vuoden 2008 alkupuoliskolla osuus ylsi vielä liki puoleen. Taantuma haukkasi reilun siivun myös yli 15 % kasvaneiden yritysten osuudesta, joka supistui vajaaseen viidennekseen viime vuoden noin neljänneksestä. Kemianteollisuuden alamäki näkyi myös palkkasummassa, joka pitkän maltillisen nousun jälkeen kääntyi selvään laskuun vuoden 2009 alkupuoliskolla. Satakunnassa palkkasumma putosi tammi kesäkuussa 2009 yt-neuvotteluiden myötä 12,2 % edellisvuoden vastaavasta ajasta siten, että lasku voimistui edelleen vähän keväällä. Koko maassa vastaavan ajan 6,2 %:n pudotus oli paitsi Satakuntaa loivempaa, myös tasaisempaa. Elinkeinoelämän keskusliiton elokuun suhdannebarometrin mukaan maamme kemianteollisuuden suhdannetila on yhä kehno. Uusien tilausten raju pudotus lieveni kuitenkin alkukesällä, mutta tilauskanta pysyi alhaisena. Tuotannon odotetaan kääntyvän loivaan nousuun vielä tämän vuoden puolella. Samalla pudonneisiin myyntihintoihin ennakoidaan kohennusta. Henkilöstömäärän laskun uskotaan lieventyvän. Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Luovien alojen liikevaihto kääntyi entistä jyrkempään laskuun sekä Satakunnassa että koko maassa talouden taantuman iskettyä. Pudotus alkoi jo vuoden 2008 loppupuolella. Liikevaihto supistui vuoden 2009 tammi kesäkuussa Satakunnassa 14,2 % ja koko maassa 14,8 % vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna siten, että pudotus voimistui kesää kohti molemmilla alueilla. Satakunnassa liikevaihtoaan kohotti alkuvuonna 44 % yrityksistä. Yli 15 % kasvoi kolmannes. Koko maassa vastaavat osuudet kohosivat 45 %:iin ja 36 %:iin. Sekä Satakunnassa että valtakunnan tasolla kasvaneiden yritysten siivu oheni suunnilleen seitsemän prosenttiyksikön verran, mutta pysytteli verrattain korkeana liikevaihdon nopeasta laskusta huolimatta. Pudotuksesta suurin osa selittyy merkittävien, yli 20 henkilöä työllistävien yritysten heikolla suoriutumisella. Palkkasumma kääntyi myös laskuun kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tällöin palkat putosivat Satakunnassa 1,8 % ja maassa keskimäärin 4,7 %, kun vertailuajankohta on vuoden 2008 vastaava aika. Lasku voimistui edelleen hieman toisella vuosineljänneksellä. Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa http://www.satamittari.fi/muunnokset/linkki0id57.htm. 11

SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSALAT Jokapaikan tietotekniikka, meriklusteri ja energiateknologian klusteriohjelma JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKKA Jokapaikan tietotekniikka -klusteri (JPT) koostuu runsaasta 40 IT-alan yritystoimipaikasta Satakunnassa. Klusterin liikevaihto on melko pieni (ks. taulukko s. 5), mutta kasvu on ollut tasaisen nousujohteista erityisesti 2000-luvun alkuvuosina. Vuosi 2006 on ollut heikko, mikä näkyy liikevaihdon trendin kuvaajassakin. Talouskatsauksessa tarkasteltavista toimialoista ainoana JPT-klusteri on onnistunut nostamaan liikevaihtoaan myös vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla. Kasvu tosin taittui toisen vuosineljänneksen aikana kehnon toukokuun vuoksi. JPT-klusterin liikevaihto kohosi vuoden 2009 tammi kesäkuussa 7,5 % korkeammaksi kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Ensimmäisen vuosineljänneksen kasvu ylsi 27,5 %:iin, kun taas toisella neljänneksellä laskua kertyi jo 4,2 %. Ensimmäisellä neljänneksellä 69 % yrityksistä kohotti liikevaihtoaan. Heikolla toisella neljänneksellä osuus supistui 48 %:iin. Yli 15 % kasvoi vastaavasti 53 % ja 41 % klusterin yrityksistä. Tammi maaliskuun muhkea nousu juontuu yli 20 henkilön yritysten voimakkaasta kasvusta, mutta muuten kehitys on jakaantunut melko tasaisesti eri yrityskokoluokkien kesken. Pienempien yritysten kasvu taittui jo heti alkuvuodesta, yli 20 henkilön keväällä. Palkkasumma kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,7 % vuotta aiemmasta. Tammi maaliskuun 4,9 %:n nousu taittui huhti kesäkuussa 1,3 %:n laskuksi. MERIKLUSTERI Meriklusteri koostuu pääosin Satakunnassa toimivista telakoista ja meriteollisuuteen liittyvästä konepajatoiminnasta. Yritysten toimipaikkoja on mukana 23 ja niistä jokainen työllistää yli 20 henkilöä. Liikevaihto kohoaa huomattavaksi. Meriklusterin liikevaihdon kasvu on ollut hyvin ripeää 2000-luvulla ylittäen teollisuuden keskimääräisen kehityksen. Liikevaihto on tosin laskenut vuosina 2003 2005 sekä uudelleen vuodesta 2008 alkaen. Muuten kasvu on ollut rivakkaa. Vuoden 2008 keväällä alkanut liikevaihdon supistuminen voimistui edelleen vuoden 2009 tammi kesäkuussa, jolloin liikevaihto putosi roimat 18,7 % vuoden 2008 vastaavasta ajasta. Syöksy kiihtyi vuoden edettyä, sillä ensimmäisellä vuosineljänneksellä kirjattu 7,1 %:n lasku yltyi 26,1 %:iin toisen neljänneksen aikana. Heikenneestä kehityksestä huolimatta 53 % yrityksistä kasvoi tammi maaliskuussa. Huhti kesäkuussa osuus tippui 42 %:iin. Yli 15 %:n liikevaihdon nousu onnistui vastaavasti 41 %:lta ja 27 %:lta yrityksistä. Olosuhteisiin nähden korkeat kasvaneiden yritysten osuudet viittaavat muutaman merkittävän yrityksen selvästi heikenneeseen tilanteeseen suuren osan suoriuduttua hyvin talouden alamäestä huolimatta. Suurten tilausten laskutusaikataulukin saattaa selittää vaihteluita. Palkkasumma laski vain vähän (-3,6 %) kuluvan vuoden tammi kesäkuussa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Lasku voimistui hieman keväällä. Lisätietoa ohjelmista saa osoitteesta http://www.prizz.fi/sivu.aspx?taso=1&id=21. ENERGIATEKNOLOGIAN KLUSTERIOHJELMA Energiateknologian klusteriohjelma sisältää pääosin energiayhtiöitä sekä energiateknologiaan liittyviä laitteistoja ja osia valmistavia yrityksiä, jotka toimivat Satakunnassa. Yritysten toimipaikkoja on maakunnassa runsaat 40 kappaletta. Liikevaihto kohoaa korkeaksi klusteriin sisältyvien suurten laitevalmistajien ja energiayhtiöiden ansiosta. Satakunnassa liikevaihdon kehitys on noudattanut tarkasti koko teollisuuden kehitystä. Yritysryppään liikevaihdon kasvu pysähtyi monen muun alan tavoin vuoden 2008 lopussa taantuman myötä. Liikevaihto supistui huomattavasti vuoden 2009 tammi kesäkuussa, jolloin laskua kertyi 22,1 % edellisvuoden vastaavasta ajasta. Lasku oli melko tasaista koko alkuvuoden ajan. Liikevaihdon alentuman taustalla piilee yli 20 henkilöä työllistävien yritysten heikko kehitys, mikä on painanut koko klusterin selvästi pakkaselle. Tammi maaliskuussa puolet yrityksistä kasvoi liikevaihdolla mitattuna. Huhti kesäkuussa osuus romahti 28 %:iin. Yli 15 % kasvoi vastaavasti 39 % ja 19 % klusterin yrityksistä. Myös palkkasumman kehitys on ollut samansuuntaista koko teollisuuden kanssa, ja kasvu on ollut pitkään nopeaa. Vuodenvaihteen jälkeen palkat kääntyivät laskuun, joka on ollut hillittyä liikevaihdosta poiketen. Palkkasumma supistui kuluvan vuoden tammi kesäkuussa 3,9 % vuotta aiemmasta. Ensimmäisen vuosineljänneksen parin prosentin lasku kiihtyi 5,6 %:iin toisen neljänneksen kuluessa. Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=100) 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 Meriklusteri Teollisuus yhteensä JPT Energia 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=100) 12

RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen Myös Satakunnassa rakennusala on joutunut antamaan periksi taantumalle, sillä mallikkaat kasvuluvut kääntyivät nopeasti negatiivisiksi tämän vuoden keväällä. Ala kasvoi kuitenkin kohtuullisesti vielä tammi maaliskuussa. Satakunnassa laskukierrettä on lievittänyt Olkiluodon kolmannen voimalan rakennustöiden jatkuminen vilkkaana. Koko maan tasolla taantuma taittoi kasvun viime vuoden loppumetreillä, jonka jälkeen syöksykierre on voimistunut koko vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon ajan. Satakunnassa rakennusalan liikevaihto supistui vuoden 2009 tammi kesäkuussa 1,5 % vuotta aiemmasta vastaavasta ajankohdasta. Tammi maaliskuussa liikevaihto kohosi vielä 3,6 % vuotta aiemman vastaavan neljänneksen arvoja korkeammalle, mutta jo huhti kesäkuussa kirjattiin 5,4 %:n verran laskua. Koko maassa alkuvuosi sujui huomattavasti Satakuntaa synkemmin, sillä vuoden ensimmäisen puoliskon aikana laskua kertyi 16,5 %. Liikevaihdon syöksykierre voimistui ensimmäisen vuosineljänneksen -12,9 %:sta toisen neljänneksen -19,4 %:iin. Satakunnassa tammi maaliskuussa yli 20 henkilön yritysten myötätuulen jatkuminen piti alan kasvussa kiinni, vaikka pienempien yritysten kehitys takerteli jo selvästi. Huhti kesäkuussa suurienkin yritysten ote lipsui, joten alan kasvun taitekohta oli käsillä. Rakennusalan keväistä lipsumista selittää myös yli 15 % kasvaneiden yritysten määrän supistuminen. Satakunnassa kehnontuneen kehityksen myötä aikaisempaa harvempi yritys pysyi kasvussa kiinni. Tammi maaliskuussa liikevaihdon kasvuun pystyi 44 % yrityskannasta. Yli 15 %:n kasvun kirjasi lähes yhtä suuri osuus yrityksistä: 37 %. Huhti kesäkuun aikana vastaavat osuudet kutistuivat 41 %:iin ja 33 %:iin. Osuudet ovat kaikkiaan kymmenisen prosenttiyksikköä vuoden 2008 loppupuoliskoa alempia. Palkkasumma kasvoi vielä nopeasti Satakunnassa erityisesti kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin kasvua kertyi 9,3 % vuotta aiemmasta. Toisella neljänneksellä kasvu hiipui 3,1 %:iin. Tammi kesäkuussa kasvua syntyi siten 6,0 % vuotta aiemmasta. Valtakunnan tasolla palkkasumma kääntyi laskuun viime vuodenvaihteen tienoilla. Tammi maaliskuun loiva 2,1 %:n notkahdus jyrkkeni 6,2 %:iin huhti kesäkuussa. Vuoden alkupuoliskolla pudotusta syntyi siten yhteensä 4,3 %. Satakunnassa palkkasumman kasvun jatkumiseen on myötävaikuttanut henkilöstömäärien nousun jatkuminen. Kasvu tosin hidastui tuntuvasti vuoden 2008 huippulukemista. Satakunnan rakennustyömailla työskenteli vuoden 2009 tammi kesäkuussa yhteensä 3,7 % enemmän henkilöstöä kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Tammi maaliskuussa kirjattu 4,8 %:n nousu hyytyi huhti kesäkuussa 2,6 %:iin. Henkilöstön kasvu jatkui siis keväälläkin maakunnassa liikevaihdon käännekohdasta huolimatta. Rakennusteollisuus RT ry:n lokakuisen suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen ennakoidaan vähenevän koko maan tasolla 12 % kuluvana vuonna. Aloitukset ovat vähentyneet jopa yli 40 %. Ensi vuonna tuotannon supistumisen odotetaan loivenevan kolmeen prosenttiin. Asuntorakentamiseen odotetaan pientä piristymistä, sillä elvytystoimenpiteet näkynevät myönteisesti paitsi asunto-, myös korjausrakentamisessa sekä ensi vuonna lisäksi maa- ja vesirakentamisessa. Satakuntaan Rakennusteollisuus RT ry ennustaa lokakuisessa aluekatsauksessaan yhä synkkiä aikoja. Vuoden 2009 tammi kesäkuussa talonrakennustöitä on käynnistetty 60 % vähemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Rakentamisen suhdannenäkymät ovatkin kuluvan vuoden aikana heikentyneet tuntuvasti, mutta rakennuttajien ja suunnittelijoiden mukaan suhdannetilanne oli kuitenkin maakunnassa viime keväänä ja kesänä tyydyttävä. Rakennuttajat arvioivat teetettävien töiden määrän kasvavan kevääseen ja kesään verrattuna kuluvan vuoden syksyllä, sillä asuntotuotantoon ja korjausrakentamiseen ennakoidaan nousua. Toimitilojen rakentamisen odotetaan kuitenkin edelleen vähenevän. Suunnittelijatkin ennustavat töidensä määrän kasvavan syksyllä kevääseen ja kesään verrattuna. Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa 13

PALVELUT Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Teksti: Saku Vähäsantanen Palveluiden henkilöstömäärän (TOL GIJLMNQ) kehitys Satakunnassa Palvelusektorin kehitys taantui vuoden 2009 tammi kesäkuussa selvästi Satakunnassa, joskin teollisuutta ja toimialojen keskiarvoa huomattavasti lievemmin. Kauppa on kärsinyt eniten. Myös liike-elämän palveluiden liikevaihdon pitkäaikainen kasvu taittui loivaksi laskuksi. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu pysähtyi. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut jatkoivat kuitenkin selvällä, joskin aiempaa kapeammalla kasvu-uralla palkkasummalla tarkasteltuna. Koko maassa kehitys oli suurin piirtein samansuuntaista, mutta liikevaihdon lasku oli kaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa tuntuvampaa. Palveluissa palkkasumma kasvoi edelleen hieman alkuvuodenkin aikana, pl. kauppa maassa keskimäärin. Satakunnassa palvelualojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä kääntyi pitkällisen nousun jälkeen melko tasaiseen 1,1 %:n laskuun vuoden 2009 tammi kesäkuussa vuotta aiemmasta. TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Satakunnassa kaupan kehitys on ollut pitkään pääosin maan keskitasoa heikompaa. Tilanne muuttui kuitenkin viime vuoden lopulla, jolloin maan kaupan liikevaihto kääntyi laskuun, kun taas Satakunnassa kauppa sinnitteli plussan puolella vuodenvaihteeseen saakka. Taantuma iski kuitenkin satakuntalaiseen kaupankäyntiin voimalla heti vuodenvaihteen jälkeen, ja liikevaihto alkoi supistua tuntuvasti. Vuoden 2009 tammi kesäkuussa kaupan liikevaihto jäi Satakunnassa 10,5 % edellisvuoden vastaavaa aikaa alemmaksi. Laskuvauhti oli melko tasaista koko alkuvuoden ajan. Koko maassa liikevaihdon syöksykierre on ollut Satakuntaa selvästi voimakkaampaa, sillä liikevaihto vajosi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 17 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa alemmaksi. Liikevaihdon kehitys synkkeni vuoden edetessä, sillä ensimmäisen vuosineljänneksen 14,9 %:n lasku syveni 18,9 %:iin toisella neljänneksellä. Kaupan heikenneen tilanteen myötä kasvaneiden yritysten osuus oheni Satakunnassa kuluvan vuoden alkupuoliskolla kymmenisen prosenttiyksikköä vuoden 2008 loppupuoleen verrattuna. Tammi kesäkuussa liikevaihtoaan kykeni nostamaan 40 % kaupan alan yrityksistä. Yli 15 % kasvaneiden siivu kutistui tammi maaliskuun 28 %:sta huhti kesäkuun 24 %:iin. Kaikkien myymäläkokoluokkien kehitys oli negatiivista, mutta erityisesti yli 20 henkilöä työllistävien kauppojen alkuvuosi sujui pienempiä kehnommin. Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) Palkkasumma kasvoi kuitenkin hieman Satakunnassa liikevaihdon kompuroinnista huolimatta. Palkkasumma kohosi vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla tasaisesti 1,9 % korkeammaksi kuin vastaavaan aikaan vuotta aikaisemmin. Koko maassa palkkasumma jäi vastaavaan aikaan niukasti miinukselle (-0,1 %), sillä ensimmäisen vuosineljänneksen 0,9 %:n nousu taittui prosentin laskuksi toisella neljänneksellä. 14

MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Satakunnan majoitus- ja ravitsemistoiminta on pärjännyt laskusuhdanteessa maan keskiarvoa paremmin. Liikevaihto pysyi vuoden 2009 tammi kesäkuussa Satakunnassa samalla tasolla kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, kun taas maassa keskimäärin liikevaihto kutistui 3,4 %. Satakunnassa tammi maaliskuu päätyi vielä vähän plussan puolelle (1,3 %), mutta keväällä kasvu lopahti (-1,1 %). Koko maassakin lasku kiihtyi kesää kohti. Valtakunnallisella tasolla liikevaihto ei ole laskenut ainakaan 1990-luvun puolivälin jälkeen. Satakunnassa vuosi 2003 päätyi miinukselle. Satakunnassa vuoden 2009 alkupuolisko sujui alle viisi henkilöä työllistävissä yrityksissä suurempia suotuisammin, mikä piti koko alan niukasti pinnalla. Satakunnassa taantuma puraisi hieman liikevaihto- Majoitus- ja ravitsemuspalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) aan kasvattaneiden yritysten osuutta, sillä siihen kykeni tammi maaliskuussa 47 % ja huhti kesäkuussa 41 % yrityksistä viime vuoden runsaan puolen sijaan. Yli 15 % kasvaneiden osuus pieneni myös vastaavasti 29 %:iin ja 24 %:iin. Palkkasumma kohosi Satakunnassa 3,9 % ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vuotta aiempaan verrattuna. Vuoden alun nollakehitys vaihtui 7,5 %:n kasvuksi keväällä, ja kokonaiskasvu oli viime vuoden lopun luokkaa. Koko maassakin palkkasumma nousi prosentin verran. LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT Liike-elämän palveluiden (TOL 2008 JLMN: informaatio ja viestintä, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta) pitkään jatkunut rivakka liikevaihdon kasvu taittui koko maassa heti viime vuodenvaihteen jälkeen ja Satakunnassakin kevään aikana. Satakunnassa ala pinnisti vielä niukasti plussan puolelle tammi maaliskuussa (0,9 %) vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna. Huhti kesäkuussa liikevaihto lähtikin sitten selvään 6,8 %:n luisuun. Vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon supistumaksi muodostui siten 3,1 %, mikä oli kuitenkin useimpia muita toimialoja huomattavasti lievempää. Satakunnassa yli 20 henkilöä työllistävien yritysten alkuvuosi sujui selvästi pienempiä heikommin, mikä painoi koko toimialaa alaspäin keväällä. Satakunnassa liikevaihtoaan kasvattanei- den yritysten osuus tippui 53 %:iin, ja yli 15 % kasvoi 35 %. Osuudet ovat muutamia prosenttiyksiköitä viimevuotisia alempia. Valtakunnallisesti liikevaihto putosi tämän vuoden alkupuoliskolla 2,7 % vuoden 2008 vastaavan ajan tasosta (I nelj. -0,9 %, II nelj. -4,4 Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) %). Palkkasumma jaksoi nousta vuoden 2009 alkupuoliskolla plussalle 1,1 %:n verran sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, kun verrokkina on vuoden 2008 vastaava ajanjakso. Kasvu hiipui etenkin valtakunnan tasolla kevään aikana. YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kasvu jatkui melko vakaana talouden rajusti heikenneestä tilasta huolimatta etenkin valtakunnan tasolla. Satakunnassa alalla maksettujen palkkojen summa kohosi vuoden 2009 tammi kesäkuussa tasaisesti 6,3 % korkeammaksi kuin vuotta aiemmalla vastaavalla ajanjaksolla. Tahti kuitenkin hiipui viime vuoteen verrattuna. Koko maassa vastaava kasvu oli myös tasaista ja Satakuntaa nopeampaa (nousua 9,8 %), eikä hiipumista edellisvuodesta ole liiemmin havaittavissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=100) 15

YRITYSTEN ULKOMAALAISOMISTUKSEN MERKITYS NOPEASSA KASVUSSA SATAKUNNASSA Teksti: Ari Karppinen Yritysten omistuksen kansainvälistymisestä ja tytäryhtiötalouden aluetaloudellisesta merkityksestä useilla on mielipiteitä, mutta tilastollisen aineiston puutteista johtuen tutkittua tietoa on vähän. Tämä on haaste johdonmukaiselle aluekehittämistyölle. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön juuri valmistunut tutkimus tarkastelee ulkomaalaisomisteisuuden ja tytäryhtiöiden merkitystä Satakunnan aluetaloudessa. Globalisaation näkyvin tunnusmerkki on yritysten omistuksen kansainvälistyminen. Tutkimusten mukaan se merkitsee aluetalouksien kannalta parhaimmillaan uudenlaisen osaamisen siirtoa, korkeampaa tuottavuutta ja talouskasvua. Toisaalta se voi merkitä myös monikansallisten yritysten entistä joustavampaa toimintojen sopeuttamista maantieteellisen sijoittumisen ja/tai kapasiteetin suhteen markkinatilanteen tai kilpailukykyisyyden niin vaatiessa. Pahimmillaan tämä ilmenee nopeana ja vaikeasti ennakoitavana rakennemuutoksena, työttömyytenä ja lomautuksina. Pidemmällä aikavälillä seurauksena voi olla täysin uudenlainen aluetalouden rakenne: liiketoiminnan arvoketju pilkkoutuu globaalisti standardinomaisen tuotannon siirtyessä halvempien kustannusten maihin ja suurempien markkinoiden tuntumaan. Tilanne on erityisen haasteellinen kestävän aluekehittämisen näkökulmasta ja erityisesti niissä aluetalouksissa, joissa ulkomaalaisomisteisuuden tai tytäryhtiöiden rooli on merkittävä. Tilanne on haasteellinen myös sen vuoksi, että aluetasolla ei ole olemassa omistusperusteista tytäryhtiötaloustilastointia, jonka perusteella tytäryhtiöiden aluetaloudellista merkitystä ja toimintaa voitaisiin analysoida. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on valmistunut tutkimus, jonka keskeise- nä tavoitteena on kuvata ulkomaalaisomisteisuuden ja tytäryhtiöiden merkitystä Satakunnan aluetaloudessa (Karppinen Ari. Satakuntalainen tytäryhtiötalous. Osa 1. Aluetaloudellinen tarkastelu, julkaisusarja A, N:o 31/2009). Vastaavaa aluetaloudellisesta näkökulmasta tehtyä kvantitatiivista tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Tutkimusta varten muodostettiin erillisiä aineistoja yhdistelemällä Tilastokeskuksen toimipaikka- ja konsernirekisteritietoja. Suurimpien (50) ulkomaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto jo yli 2/3 Satakunnan viennin arvosta Satakunnan noin 14 000 yritystoimipaikasta vain 2 % on ulkomaalaisomistuksessa (2008). Yrityskoon kasvaessa ulkomaalaisomisteisuuden merkitys kasvaa huomattavasti: kaikista vähintään 100 henkilöä työllistävistä toimipaikoista neljännes on ulkomaalaisomisteisia (kuvio 1). Päätoimialoista näiden suurimpien yritysten ulkomaalaisomisteisuus keskittyy yksinomaan teollisuuteen ja siellä erityisesti metalliteollisuuteen. Alueellisesti suurimmat ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat jakautuneet tasaisesti Porin ja Rauman seudulle. 16

1000 985 11408 100 900 === 90 800 80 700 660 70 600 500 400 300 200 100 0 Kuvio 1. Satakuntalaiset toimipaikat omistajatyypin (lkm) ja ulkomaalaisomisteisten osuuden (%) suhteen kokoluokittain, 2008 Viidenkymmenen suurimman (TOP50) ulkomaisen toimipaikan taloudellinen merkitys on kasvanut nopeasti Satakunnassa (kuvio 2). Vuodesta 2000 vuoteen 2007 yhteenlaskettu TOP50-henkilöstömäärä on kasvanut 40 %. Vuonna 2000 TOP50-henkilöstömäärän osuus oli 21,5 % ja vuonna 2007 jo 33 % verrattuna Satakunnan koko teollisuuden henkilöstöön. TOP50-liikevaihto-osuus on vastaavasti noussut työllisyysosuuttakin nopeammin 25 %:sta 40 %:iin. TOP50-yritysten liikevaihdon ja Satakunnan viennin arvon suhde on noussut jo 0,7:ään vuonna 2007. 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 76 30 0 1 7 2 5 4 6 19 29 33 yli tuhat henkilöä 500-999 288 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuvio 2. Viidenkymmenen suurimman Satakunnassa sijaitsevan ulkomaalaisomisteisen toimipaikan (TOP50) yhteenlaskettu henkilöstö (lkm) ja sen osuus Satakunnan teollisuuden henkilöstöstä (palkattu henkilöstö ja yrittäjät), 2000 2007. Tytäryhtiöiden aluetaloudellinen merkitys silti vähäinen Ulkomaalaisomisteisuus ei kerro satakuntalaisen yrityksen konsernisuhteista: tytär-, emo-, väliemo-, osakkuus- ja yhteisyritys. Toiseksi se ei kerro, onko yritys osa täysin kotimaista, kotimaisessa kontrollissa olevaa monikansallista vai ulkomaisessa kontrollissa olevaa monikansallista konsernia. Tutkimuksessa rajattiin edellisen kaltaiset satakuntalaisten yritysten konsernisuhteet niihin toi- 250-499 528 henkilöstön kokoluokka Lähde: TuKKK, Porin yksikkö perustuen Tilastokeskuksen tilastoihin 100-249 50-99 20-49 10-19 73 85 5-9 35 30 25 20 15 10 5 0 0-4 16 ei tiedossa 60 50 40 30 20 10 0 yksityinen kotimainen ulkomainen ulkomaisten osuus (%) TOP50 toimipaikkojen henkilöstö Satakunnassa, ulkomaalaisomisteiset (lkm) TOP50 ulkomaalaisomisteisten osuus teollisuuden henkilöstöstä (%) Lähde: TuKKK, Porin yksikkö perustuen Tilastokeskuksen tilastoihin mipaikkoihin, jotka työllistävät vähintään 10 henkilöä (1087 kpl, v. 2008). Kolmanneksella (354) yrityksistä on ylipäätään konsernikytköksiä ja 2/3 on itsenäisiä yrityksiä. Ensiksikin runsas 1/3 (120) näistä konsernikytköksistä on täysin kotimaassa toimiviin konserneihin ja 40 % (48) näistä yrityksistä on tytäryhtiöasemassa. Tällaisten tytäryritysten yhteenlaskettu henkilöstö on 1,5 % Satakunnan työllisistä. Toiseksi 2/3 (234) Satakunnassa vähintään 10 henkilöä työllistävistä toimipaikoista kuuluu sellaiselle konserniyritykselle, joka on osa monikansallista konsernia. Vajaa 40 % (137) kaikista konserniyrityksistä kuuluu kotimaisessa kontrollissa olevalle monikansalliselle konsernille. 31 % (43) yrityksistä on tytäryhtiöasemassa ja niiden henkilöstömäärä (3100) on 3 % Satakunnan työllisistä. Kolmanneksi reilu neljännes (27 %, 96) Satakunnassa vähintään 10 henkilöä työllistävistä toimipaikoista kuuluu sellaiselle konserniyritykselle, joka on osa ulkomaisessa kontrollissa olevaa monikansallista konsernia. Tällaisten tytär- (18) ja väliemoyritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on 2,5 % Satakunnan työllisistä. Satakunnassa toimivat ulkomaiset konsernit tulevat 17 eri maasta: 74 % on EU-maista ja reilu neljännes on ruotsalaisia. Tutkimusta varten rakennettu aineisto ei mahdollistanut ulkomaalaisomisteisten yritysten tai konsernikytkennöiltään tytäryhtiöasemassa olevien Satakunnassa toimivien yritysten toiminnan kuvausta muuten kuin lukumäärän, liikevaihdon ja henkilöstömäärän osalta. Hankkeen toisessa osassa kerätään erikseen tilinpäätöspohjainen aineisto ja haastatteluaineisto, joilla analysoidaan yrityskohtaisesti keskeisimpien ulkomaalaisomisteisten yritysten taloudellista toimintaa ja alueellista sitoutumista. Toinen osio tutkimushankkeesta valmistuu vuoden 2010 alkupuolella. Tutkimukset ovat osa Menestyvä Satakunta kansainvälisessä kilpailussa (MENSA) hanketta, joka toteutetaan Porin ja Rauman seudun aluekeskusohjelmien ja Satakunnan osaamiskeskusohjelman toimeksiannosta. Tutkimus on ladattavissa Satamittarista osoitteessa http://www.satamittari.fi/ sivu.asp?taso=0&id=5. Lisätiedot tutkimuksista: Projektitutkija Ari Karppinen (ari.karppinen(at)tse.fi) Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Pohjoisranta 11 A, 28100 PORI p. 050 520 0775 17

Henkilöstö tärkeä voimavara ravintola-alan yrityksille Satakuntalaisten ravintola-alan yritysten kriittisiksi menestystekijöiksi koetaan innokas ja sitoutunut henkilöstö, ruoan laatu ja maku, yrittäjän ammattitaito ja osaaminen, ravintolan miljöötekijät sekä liiketoiminnan aloittamisen oikea ajoitus. Toimialalla ollaan vahvasti sitä mieltä, että ilman innokasta ja sitoutunutta henkilöstöä ravintola-alalla menestyminen on epätodennäköistä. Tärkeänä pidetään, että henkilöstö on tunteella mukana työssään. Uhkana pidetään kuitenkin tulevaisuudessa voimistuvaa työvoimapulaa, sillä jo nyt alalla on pulaa motivoituneista alan ammattilaisista. Ruoan laatu ja maku koetaan myös erittäin tärkeäksi liiketoiminnan osa-alueeksi menestymisen kannalta. Ruoan laatuun ja makuun vaikuttavat sekä yrityksen henkilökunta että raaka-aineiden toimittajat. Ravintola-alan yrittäjän ammattitaitoon ja osaamiseen liitetään yrittäjän voimakas tahto ja visiointikyky. Ravintola-alalla menestyneet yritykset henkilöityvät usein ravintolan keittiömestariin, joka toimii monesti myös ravintolan yrittäjänä. Yrittäjällä pitääkin olla vahvat visiot ja näkemykset siitä, mitä tekee. Myös liikeidea voidaan katsoa kuuluvaksi ravintola-alan yrittäjän ammattitaitoon ja osaamiseen. Menestyvän ravintola-alan yrityksen liikeidea on vahvasti yrittäjän mielessä ja sydämessä: yrittäjällä on ikään kuin halu toteuttaa omaa unelmaansa. Ravintolan miljöötekijät koetaan toimialalla tärkeiksi tekijöiksi liiketoiminnan menestymisen kannalta. Miljöötekijöitä ovat ravintolan sisäinen miljöö ja ravintolan sijainti. Sijainnin merkitystä voidaan kuitenkin tarkastella monesta näkökulmasta. Etenkin aloittavalle yritykselle sillä voi olla oikean ajoituksen lisäksi suurikin merkitys, mutta esimerkiksi paikkansa vakiinnuttaneelle ravintolaalan yritykselle sijainnin merkitys saattaa olla toisarvoinen. LUOVUUTTA JA VISIONÄÄRISYYTTÄ YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Teksti: Heli Hookana (johdanto), Kaisa Junnila (ravintola-ala), Milla Kalmi (sähkön- ja lämmöntuotantoala) ja Matti Rainio (muovituoteteollisuus) Dynaaminen, luova ja visionäärinen näkemys on kriittinen menestystekijä usealla toimialalla. Asiakastyytyväisyys turvataan laadukkailla palvelukontakteilla, joiden onnistumisen varmistaa osaava ja innostunut henkilökunta. Ikärakenteen muutokset sekä työelämän ja koulutuksen kohtaannon ongelmat asettavat haasteita osaamisen kehittämiselle. Asiakaslähtöisyys ja laadukas toiminta kivijalkana sähkön- ja lämmöntuotantoyrityksille Sähkön- ja lämmöntuotantoyritysten menestymiseen vaikuttavat ulkoiset ja sisäiset menestystekijät. Ulkoisiin menestystekijöihin kuuluvat polttoaineet, poliittiset päätökset, alueellinen kehitys, suhdanteet ja sääolosuhteet. Ulkoiset menestystekijät ovat yrityksille samanlaisia, mutta niiden merkitys voi vaihdella. Sisäisiin menestystekijöihin lukeutuvat puolestaan asiakaslähtöisyys, ekologisuus, toiminnan laatu, ammattitaitoinen henkilöstö, verkostoituminen sekä investoinnit. Asiakaslähtöisyys näkyy sähkön- ja lämmöntuotantoyrityksien hinnoittelussa ja palvelussa. Hinnoitteluun vaikuttaa myös omistuspohja. Palvelutilanteiden merkitys on kasvanut, sillä asiakkaat ovat harvoin sähköyhtiöön yhteydessä. Asiakaslähtöisyys korostuu myös palvelutarjonnassa sekä palveluiden räätälöinnissä asiakkaiden tarpeisiin. Osa yrityksistä tarjoaakin asiakkailleen energian käytön tehostamiseen liittyvää palvelua. Ekologisuus näkyy myös yritysten toiminnassa sekä uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvan energian tuottamisessa. Sähkön- ja lämmöntuotantoyritysten toiminnan laatuun kuuluvat palvelut, prosessit ja käyttöomaisuudesta huolehtiminen. Toiminnan laatu näkyy asiakastyytyväisyytenä ja toimitusvarmuutena. Lisäksi laatu vaikuttaa toimintaprosessien tehokkuuteen. Laatu onkin edellytyksenä liiketoiminnan jatkumiselle. Sitä pyritään myös jatkuvasti kehittämään. Henkilöstö muodostaa sähkön- ja lämmöntuotantoyritysten toiminnan laadun. Tämä korostaakin ammattitaitoisen henkilöstön merkitystä. Ammattitaitoinen henkilöstö edistää myös innovaatioiden syntymistä. Toimialan innovaatiot lähtevätkin tyypillisesti tarpeesta kehittää toimintaa. Uudet innovaatiot antavat myös mahdollisuuksia laajentaa toimintaa. Sähkön- ja lämmöntuotantoyrityksien verkostojen rooli yritysten toiminnassa vaihtelee. Niiden avulla voidaan vaihtaa kokemuksia sekä keskittyä tiettyyn osaan liiketoiminnasta. Sähkön- ja lämmöntuotantoyrityksissä verkostot korostuvat erityisesti skaalaeduissa, koska toimialaan liittyvät suuret investoinnit. Onnistuneet investoinnit ovat myös lähtökohtana yritysten menestymiselle tulevaisuudessa. Satakuntalainen muoviteollisuus taipuu asiakkaiden tarpeiden mukaan Kiristynyt kilpailutilanne ajaa satakuntalaiset muovituoteyritykset uusien haasteiden eteen: uusia, laadukkaita tuotteita on pystyttävä toimittamaan asiakkaille entistä lyhyemmällä varoitusajalla samalla kun muoviraaka- 18

aineiden maailmanmarkkinahinnat suuntaavat yläviistoon. Yritysten toiminnan kriittisiä menestystekijöitä ovat toiminnan joustavuus ja luotettavuus, laadukkaat tuotteet, henkilöstön ammattitaito ja toiminnan huolellinen suunnittelu. Joustavuus on selviytymisen elinehto. Toimintaprosesseja kehittämällä ja tehostamalla yritysten on mahdollista vastata asiakkaiden vaateisiin ja markkinoiden muutoksiin paremmin ja nopeammin. Yhtä tärkeätä on myös luotettavuus. Tilatut tuotteet pitää pystyä valmistamaan ja toimittamaan asiakkaalle sovitun aikataulun mukaan. Asiakaslähtöisyys on toiminnan perusta. Asiakkaalle on tarjottava enemmän kuin pelkkä tuote. Tuotteiden ympärille on kehitelty mm. erilaisia lisäpalveluita ja tuotteet yksilöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Bulkkitavaroiden tuottaminen ei ole kovinkaan kannattavaa liiketoimintaa, sillä Satakunnasta löytyy resursseja tehdä laadukkaita, yksilöityjä tuotteita. Konekanta on kehittynyttä ja tietotaitoa on paljon. Ehkä merkittävin haaste tulevaisuudessa on uuden työvoiman löytäminen. Henkilöstörakenteet ovat monessa yrityksessä vinoutuneet. Yli 50-vuotiaiden osuus työvoimasta on merkittävä. Osaavasta ja motivoituneesta työvoimasta on pula. Yhä modernimmat koneet ja tuotantoprosessit vaativat paljon koulutusta. Uuden työntekijän kouluttaminen muovialan ammattilaiseksi on pitkä ja kallis projekti yrityksille. Haasteena onkin työntekijöiden sitouttaminen pitkäksi aikaa yritykseen. Satakunnan vahvuus on kuitenkin siinä, että maakunta on perinteinen teollisuusmaakunta: ei ole noloa olla tehtaalla töissä. Omavaraisuus on hyve. Huolellinen suunnittelu ja varovainen toiminta ovat tyypillisiä piirteitä satakuntalaiselle muovituotteita valmistavalle yritykselle. Oman pääoman osuuden on oltava vahva tulevaisuudessakin. Teollisuusvaltaisuus teollisuuden osuus arvonlisäyksestä Yritysdynamiikka (aloittaneet ja lopettaneet yritykset)/yrityskanta Seutukuntien kilpailukyky v. 2007 (mediaani=100) Teollisuusvaltaisuus teollisuuden osuus arvonlisäyksestä Yritysdynamiikka (aloittaneet ja lopettaneet yritykset)/yrityskanta Työn tuottavuus arvonlisäys/työtunnit 190 170 150 130 110 90 70 50 Työn tuottavuus arvonlisäys/työtunnit 190 170 150 130 110 90 70 50 Seutukuntien kilpailukyky v. 2006 (mediaani=100) Koulutustaso korkea-asteen tutkinnon suorittaneet / 15 vuotta täyttäneet Koulutustaso korkea-asteen tutkinnon suorittaneet / 15 vuotta täyttäneet Työllisyysaste työlliset/15-64 -vuotiaat 412 Työllisyysaste työlliset/15-64 -vuotiaat t&k -menot/arvonlisäys 247 355 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Mediaani TOPTEN Innovatiivisuus t&k -menot/arvonlisäys Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Mediaani TOPTEN Innovatiivisuus Porin Kauppiassäätiön tukemassa tutkimushankkeessa analysoidaan Satakunnan keskeisten toimialojen taloudellista menestystä (kannattavuus, rahoitusasema, kasvu, kriittiset menestystekijät). Tutkimus suoritetaan kauppatieteiden opiskelijoiden opinnäytetöinä. Lisätietoja: professori Heli Hookana, heli.hookana@tse.fi Satakunnan seutukuntien kilpailukyvyn kehitys vaihtelevaa vuonna 2007 Teksti: Saku Vähäsantanen Vuonna 2007 Porin seutukunnan sijoitus pysyi ennallaan vuoteen 2006 verrattuna (26.) Suomen 72 seutukunnan joukossa. Yritysdynamiikan ja teollisuusvaltaisuuden heikkenemistä paikkasi innovatiivisuuden ja työllisyysasteen nousu. Rauman seudun sijoitus tippui neljä sijaa (15. 19.), työllisyysasteen sijoituksen noususta huolimatta. Merkittävä selitys laskuun löytyy innovatiivisuuden heikkenemisestä t&k-menojen vähennyttyä. Pohjois- Satakunta kiritti sijalta 51 sijalle 45 pääosin työllisyysasteen, teollisuusvaltaisuuden ja yritysdynamiikan kohenemisen siivittämänä, vaikka innovatiivisuus taantui alueella hieman. Tosin seutukuntien määräkin on vähentynyt. Merkittävä tekijä muita Satakunnan seutukuntia heikompaan sijoitukseen piilee selvästi alemmassa työn tuottavuudessa, sillä alueella ei toimi samassa määrin raskasta teollisuutta. Lisätietoa kilpailukykymittarista osoitteesta http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=77. 19

Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen neljästoista numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa 2003. Katsauksen ovat rahoittaneet Länsi-Suomen Osuuspankki, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan TE-keskus, Satakunnan Yrittäjät ry, Satakuntaliitto ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muista aluetilastoista poiketen liiketoiminnan kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat kesäkuulta 2009, ennusteiden ja näkymien osalta lokakuulta 2009. Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla www.satamittari.fi. Palautetta katsauksen ja Internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen, TuKKK, Porin yksikkö puh. 050 520 0780 saku.vahasantanen@tse.fi Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön TSE coren ylläpitämä Satamittariverkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa käsitteleviä tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina. 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2009