Puuteollisuusyrittäjät JAKKin ja Teakin kanssa koulutusyhteistyöhön

M Suomen Posti Oyj Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 4 / 2008 3.4.2008 Puuteollisuusyrittäjät JAKKin ja Teakin kanssa koulutusyhteistyöhön Sivu 4 Puuteollisuusyrittäjät ry on sopinut JAKKin ja Teak Oy:n kanssa huonekalu- ja puusepänteollisuuden valtakunnallisen koulutuksen käynnistämisestä. Koulutus on ensi vaiheessa suunnattu sekä yrittäjille itselleen että työnjohdolle. Vaihtoehtoina ovat yritysjohtamisen kehittämisohjelma puuteollisuuden alalle ja esimiehille tarkoitettu tekniikan erikoisammattitutkinto. Valtakunnallista osaamista Yrityksemme tarvitsevat selkeästi esimiehille, työnja yritysjohdolle suunnattua koulutusta, josta tässä on kyse. JAKKin ja Teakin valitsimme yhteistyökumppaneiksi, koska heillä valtakunnallisina toimijoina on toimipaikkoja ympäri Suomen, joten koulutus on helposti järjestettävissä lähelle yrityksiämme, Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Tapani Tuohiniemi pohtii. JAKKilla on vakituiset toimipaikat Jalasjärvellä, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla ja lisäksi toimipisteet Seinäjoella ja Kuopiossa. Noin 270 hengen henkilökunta kouluttaa vuosittain yli 8.000 opiskelijaa. Teakilla on toimipaikat lisäksi Teuvalla, Hyvinkäällä ja Mikkelissä. Tuohiniemi korostaa myös, että koulutuksessa käytettävät esimerkit ja harjoitustyöt ovat hyvin konkreettisia ja liittyvät nimenomaan huonekaluja puusepänteollisuuteen. Tätä tukee myös JAKKin ja huonekalualan koulutusja teknologiakeskus TEAK Oy:n vuodenvaihteessa käynnistyneen yhteistyön tiivistyminen. Perinteisesti JAKKin toiminnan ydin on ollut kuljetus ja logistiikka, autoala, maarakennus, talonrakennus sekä teollisuus. Teollisuusosaston johtaja Vesa Alanko-Luopa huomauttaa, ettei JAKKin tarkoitus ole laajentaa puupuolelle. Puuteollisuus ry:n kanssa suunnitellussa koulutusohjelmassa JAKK vastaa johtamis- ja toimialariippumattomista koulutusosioista ja Teak tuo koulutukseen puualan asiantuntemuksen. Kohti vastuullisempia tehtäviä Koulutusryhmät pyritään rakentamaan alueellisesti siten, että osallistujilla on mahdollisuus myös verkostoitua. JAKK kokoaa alueelliset ryhmät. Yhteyttä voi myös ottaa suoraan JAKKin toimipisteisiin. Kokoamme pilottiryhmät ensi alkuun Helsingin, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais- Suomen alueille, ja koulutus aloitetaan viimeistään ensi syksynä, kertoo Vesa Alanko-Luopa. Esimiesvalmiuksia kehittävässä valmennuskokonaisuudessa opiskelija kehittää oman ammattitaitonsa lisäksi yrityksen toimintaa. Koulutusohjelman yhteydessä on mahdollista suorittaa joko Tekniikan erikoisammattitutkinto tai Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Jokainen tutkinnon suorittanut PTY:n jäsen tai jäsenyrityksen henkilökuntaan kuuluva palkitaan stipendillä, lisää Tapani Tuohiniemi. Koulutus on rakennettu puuteollisuudessa työskenteleville esimiehille ja yritysjohtajille, projektipäälliköille, asiantuntijoille sekä sellaisille ammattilaisille, jotka haluavat kehittyä vastuullisempiin tehtäviin. Koulutus voidaan järjestää myös yrityksen sisäisenä koulutuksena, ja silloin se kestää henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti noin 2 vuotta, Alanko- Luopa täsmentää. Kimmo Janas Puristepuusta huonekaluja? Keinopuuta, joka muodostuu puun omista raaka-aineista, sellukuiduista ja ligniinistä, pystytään jo periaatteessa tekemään. Keinopuu eroaa oikeasta puusta siinä, että sen ominaisuuksia pystytään säätelemään halutulla tavalla. Voidaan siis tehdä muotoiltavaa, homogeenista raakaainetta, jolla on puut hyvät ominaisuudet, mutta ei joissain käyttökohteissa ilmeneviä haittoja, esimerkiksi kosteuselämistä tai erisuuntiin erilaisia lujuusominaisuuksia, oksien aiheuttamia heikkouksia jne. Suomen ensimmäinen energiaikkunalinja Skaala Ikkunat ja Ovet Oy avasi maaliskuun alussa ensimmäisenä Suomessa energiaikkunoita valmistavan tuotantolinjan Ylihärmässä. Alavudella uusittiin pintakäsittelyä Viime vuoden lopulla käyttöön vihityn Alavuden Ikkunat Oy:n 2700 neliön laajennuksen sydämen muodostaa uusi maalauslinja, jonka myötä siirryttiin käyttämään vesiohenteisia pintamaaleja. Vilkas Raksa-viikonloppu Lahdessa Sivu 8 Sivu 10 Sivu 18 Rakentamisen erikoismessuilla Lahdessa esillä oli noin 400 yrityksen tuotteet ja palvelut. Messukäynnillä saattoi tutustua kattavasti alan uutuuksiin ja tehdä laajaa vertailua samankin tuoteryhmän tuotteiden kesken. Raksa 2008 -messuihin tutustui kolmen päivän aikana lähes 27 000 messukävijää. Siirtovoimaa www.lapua-ketjut.fi Teollisuuden melu- ja laitesuojat www.rakenne-ahlfors.fi puh. (019) 485 205

Xylexpo 2008 on tapahtuma, jossa voit nähdä ja verrata innovatiivisimpia ja teknologian huipulla olevia huonekalumateriaaleja ja huonekalujen valmistusprosesseja. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden selvittää, kuinka voi toimia tulevaisuudessa ja miten parantaa suorituskykyäsi. Lisätiedot: CEPRA Centro Promozionale Acimall SpA tel. +39 02 89210200 info@xylexpo.com your New 2008 Xylexpo 2008 improves your performance 21. Puuntyöstöteknologioiden ja huonekalujen valmistusprosessien kaksivuotismaailmannäyttely 27.-31. toukokuuta 2008 Fiera Milano - Fairgrounds Rho www.xylexpo.com CALEIDOS-NEXXUS.IT numero 4/2008 Lyhyesti Yritysten kanssa tehtävä työvoimakoulutus tehostuu Työ- ja elinkeinoministeriö laajentaa työnantajien sekä työ- ja elinkeinohallinnon yhdessä rahoittaman koulutuksen (yhteishankintakoulutus) käyttömahdollisuuksia. Yritysten kanssa tehdyn työvoimakoulutuksen tehostaminen on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Työvoimapoliittinen koulutus paranee uudistuksen myötä. Tästä hyötyvät ennen kaikkea koulutukseen osallistuvat työntekijät ja yritykset, työministeri Tarja Cronberg toteaa. Työelämä on murroksessa. Työtehtävät muuttuvat tulevaisuudessa yhä vaativammaksi. Niissä pärjätään osaamisella ja sen jatkuvalla päivittämisellä. Lakiuudistus New antaa tähän entistä paremmat mahdollisuudet, Cronberg arvioi. Ehdotuksen mukaan yrittäjien tai sellaisiksi aikovien olisi mahdollista osallistua yrityksen ja työ- ja elinkeinohallinnon yhdessä rahoittamaan koulutukseen. Uudistuksen myötä paranevat tuotannolliseen työhön osallistuvan yrittäjän mahdollisuudet osallistua koulutukseen yhdessä työntekijöiden kanssa. Lisäksi pienyrittäjiksi ja franchising-yrittäjiksi ryhtyville voitaisiin hankkia yhteishankintakoulutusta. Osan koulutuskustannuksista maksaisi heidän osaltaan franchising-oikeudet luovuttava yritys tai tuleva toimeksiantaja. Esityksellä parannetaan myös vuokratyöntekijöiden asemaa. Halutessaan käyttäjäyritys voisi hankkia yhteishankintakoulutusta palveluksessaan oleville vuokratyöntekijöille yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa. Tähän asti yhteishankintakoulutuksen hankkimisen edellytyksenä on ollut, että osan koulutuskustannuksista maksaa työntekijän työnantaja, henkilöstövuokrausyritys. Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Muuttolinnunreitti 23 A 02660 Espoo Toimitus Faktapro Oy PL 4, 02941 Espoo puh. (09) 5479 7410 fax (09) 512 2033 toimitus@puutekniikka.fi Päätoimittaja Kimmo Janas kimmo.janas@puutekniikka.fi puh. 050 912 7332 Toimituspäällikkö Maija-Liisa Saksa maija-liisa@puutekniikka.fi puh. 050 464 6455 Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A 02660 Espoo puh. (09) 547 1391 maija-liisa@sana-saku.fi Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, 02210 Espoo puh. (09) 8678 9200 jouko.savolainen@adverbi.fi Maksuton! Tilaa veloituksetta! Tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme www.puutekniikka.fi ja valitse vasemmalla olevasta valikosta oikea vaihtoehto. Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein! Paino Allatum Oy Mikkolantie 24, 28130 Pori Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot i i t t Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet www.allatum.fi Levikki: Yli 11 000 kpl, yli 9000 eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden ym. pienvalmistajat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: aineistot@puutekniikka.fi CD tai DVD: Puu & Tekniikka -lehti, PL 4, 02941 Espoo

numero 4/2008 Puu&Tekniikka 3 P Ä Ä K I R J O I T U S Miksi puu ei kulje? Kimmo Janas Päätoimittaja kimmo.janas@puutekniikka.fi Puutuotteet eivät vedä entiseen tyyliin, mikä on alkanut näkyä myös metsäyhtiöiden tuloksissa. Osa metsäyhtiöistä onkin jo ehtinyt antaa tulosvaroituksen alkuvuoden toiminnastaan. Voittoja ovat pienentämässä korkeat puukustannukset sekä puutuotteiden huono menekki. Yhtiöillä on varastoissaan kalliilla ostettuja tukkeja, mutta joutuvatkin nyt myymään sahatavaransa alennetuilla hinnoilla kilpailijoidensa tapaan. Eikä tilanne tunnu parantuvat, siitä pitää huolen mm. halventunut dollari. Toisaalta ei puuhuollon puolellakaan ole paras vire päällä. Itänaapurin puutullitilanne tuntuu olevan pattitilanteessa, eikä kukaan tiedä mitä tehdä. Ministeritasolla tuntuu olevan kokemusta menestyksekkäästä tekstaritoiminnasta, joten pitäisikö suomalaisen metsäteollisuuden lähestyä Kremlin päättäjiä tekstiviesteillä, kun normaalit keskustelut eivät tunnu johtavan mihinkään... * * * Konsultaatioapua tehokkaasta verovaroilla maksettavan kännykän käytöstä löytynee hallituksenkin piiristä. Monessa puheenvuorossa on kannustettu kotimaisia metsänomistajia käynnistämään tosissaan puukauppa, mutta kipinä ei vain tunnu syttyvän. Esko Ahon työryhmä on esittänyt 28 prosentin veron poistamista ensiharvennustuloilta, mutta hallitukselta ei vielä ole tullut päätöstä. Ensin on selvitettävä, olisiko verovapaus EU:n säädösten mukaan sallittua. Epävarmassa tilanteessa metsänomistajat jarruttelevatkin nyt harvennushakkuitaan. Ja päätöksen odottelu hiljentää koko puukauppaa, vaikka veroale koskeekin vain ensiharvennuksia. Toisaalta metsänomistajat muistuttavat, että samanaikaiset tavoitteet laskea puun hintaa ja lisätä hakkuumääriä eivät aivan toimi nykyaikaisessa markkinataloudessa. Eli suo siellä, vetelä täällä. Toinen huolestuttava asia, jossa hallitus on jälleen mukana, on työsuojelun voimavarojen supistaminen. Työtapaturmien määrä on jatkanut kasvuaan jo neljä vuotta peräkkäin, ja eniten ovat lisääntyneet juuri työpaikalla, siellä sorvin takana sattuneet tapaturmat. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin vähentämässä sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta sata työpaikkaa, joka tarkoittaa pääsääntöisesti työsuojelutarkastajia. Toisin sanoen lain noudattamisen valvonta vähentyy, ja paineet yritysten omaehtoiseen valvontaan tietenkin lisääntyvät voimakkaasti. Mutta kuka maksaakaan viulut loppupeleissä? Eli säästetäänkö taas väärässä kohdassa? Onko mielekkäämpää tinkiä työsuojelutarkastajien määrässä ja maksaa moninkertaisesti onnettomuuksien jälkihoidossa sairaanhoitokuluina ja työkyvyttömyyseläkkeinä? Lahden Messukeskuksessa 15. - 18.10.2008 Lahti Fair Centre PUUNTYÖSTÖ WOODWORKING Tervetuloa näytteilleasettajaksi puuntyöstöalan kansainvälisille erikoismessuille. Lisätietoja ja näyttelytilavaraukset: Markkinointipäällikkö Irina Lehtonen Puh. (03) 525 8211 GSM 0400 710 836 irina.lehtonen@lahdenmessut.fi www.lahdenmessut.fi

4 Puu&Tekniikka numero 4/2008 Puristepuusta huonekaluja? Keinopuuta, joka muodostuu puun omista raaka-aineista, sellukuiduista ja ligniinistä, pystytään jo periaatteessa tekemään. Keinopuu eroaa oikeasta puusta siinä, että sen ominaisuuksia pystytään säätelemään halutulla tavalla. Voidaan siis tehdä muotoiltavaa, homogeenista raaka-ainetta, jolla on puut hyvät ominaisuudet, mutta ei joissain käyttökohteissa ilmeneviä haittoja, esimerkiksi kosteuselämistä tai erisuuntiin erilaisia lujuusominaisuuksia, oksien aiheuttamia heikkouksia jne. den kolmasosan kasvusta pitäisi tulla uusista tuotteita. Ihan pikkusummista ei ole kyse: metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2006 22,5 miljardia euroa. Vuonna 2015 kahdeksan vuoden kuluttua, pitäisi uusia tuotteita valmistaa siis yli 3,5 miljardilla eurolla. Se on vajaa puolet koko mekaanisen metsäteollisuuden arvosta vuonna 2006. Puuta vai muovia? Luonnonkuituja, puu- tai kasvikuituja yhdistämällä erilaisiin muoveihin pystytään valmistamaan tuotteita, joilla on molempien hyviä ominaisuuksia. Luonnonkuidut parantavat mm. komposiittituotteiden lämmönkestävyyttä. Kupilkan kuppisarja Keinopuumassata voidaan kenties tulevaisuudessa valmistaa halutun värisiä ja halutut lujuusominaisuudet omaavia pöytiä ja tuoleja tai ikkunapuitteita puristamalla. Vielä ei keinopuun osalta olla riittävän pitkällä, jotta teollista tuotantoa olisi, mutta monimutkaisen ligniinin yhdistäminen luonnonkuituihin onnistutaan jo tekemään. Sen sijaan luonnonkuitujen yhdistäminen erilaisiin muoveihin on jo tutumpaa ja mitä erilaisempia tuotteita on jo markkinoilla. Autoteollisuudessa tuotteita käytetään jo nyt hyvin runsaasti. Tällaiset komposiitti- eli yhdistelmärakennemateriaalit eivät sinällään ole välttämättä puuta halvempia. Etu saadaan tuotteen tasalaatuisuudesta ja helposta työstettävyydestä sekä tarpeen mukaan muokattavista erikoisominaisuuksista. Uutta osaamista tarvitaan Kemijärven sellutehdas on luonnollinen seuraus sille, mitä olemme tehneet. Olemme istuneet osaajan pallilla ja luottaneet omaan osaamiseemme. Meidän olisi pitänyt lähteä nykyiselle linjalle jo kauan aikaa sitten. Meidän pitää oppia palauttamaan osa siitä vanhasta puuosaamista ja ottaa puusta käyttöön halutut tuoteominaisuudet. Maailmalla sitä tehdään jo, mutta toivottavasti emme ole kokonaan myöhässä, suomii vanhempi tutkija Kari Kolppo Tampereen teknillisestä yliopistosta metsäteollisuuden tutkimuksen tilaa. Kehitystyölle asetetut tavoitteethan ovat kovia: vuoteen 2030 mennessä metsäteollisuuden tuotannon arvon pitäisi olla kaksinkertainen nykyiseen ja puolet kasvusta pitäisi tulla uusista tuotteita. Jo vuoteen 2015 mennessä tuotannon arvon pitäisi olla puolitoistakertainen ja yh- All-Plast Oy:n toimitusjohtaja Antti Vilenius kertoo yrityksen satsauksen luonnonkuitukomposiitteihin olevan miljoonaluokkaa. Puhtaasti soivan kitaran maailmanvalloitus on alkamassa ja tuoteperhe on laajenemassa muihin soittimiin. Puu on menettänyt osin kilpailukykyään muille materiaaleille, kun olemme luottaneet liikaa omaan osaamiseemme emmekä ole kehittäneet tuotteita vastaamaan kuluttajien tarpeita, muistuttaa vanhempi tutkija Kari Kolppo. Uusia suorituskykyisiä materiaaleja Likaa hylkivä, naarmuuntumaton puulattia tai huonekalu ei ole enää utopiaa. Ensimmäiset sovellutukset uudesta teknologiasta ovat jo tuotannossa parkettiteollisuudessamme. VTT:n tutkimusjohtaja Anne-Christine Ritschkoffin mukaan helpoimmat, sisäkäyttöön tuleviin puutuotteisiin tarkoitetut toiminnalliset pinnoitteet ovat kypsiä markkinoille. Tällainen on mm. ohut kosteussulku, joka estää veden imeytymisen puuhun, mutta päästää vesihöyryn puusta ulos. Kalvo puun pinnalla on niin ohut, vain alle 10 mikrometriä, (vrt. lakkakerros 100 mikrometriä) että se säilyttää puun luonnollisen tunnun ja värin. Aine voidaan myös sekoittaa maaleihin, joko pohja- tai pintamaaliin. Jos ainetta käytetään pohjamaalissa, räätälöidään se niin, että pintamaali tarttuu siihen. Tuotteesta ei ole pitkäaikaisia käyttökokemuksia, Mainoksemme Puu & Tekniikassa on tavoittanut kohderyhmämme hyvin! www.puutekniikka.fi joten vielä ei tiedetä, miten pinnoite käyttäytyy ulko-olosuhteissa kymmenen vuoden kuluttua. Pitkäaikaisen säänkestävyyden kanssa joudutaan vielä tekemään töitä, sillä kosteuden lisäksi voitettavana on auringon uvsäteilyn aiheuttamat muutokset. Uv-säteily pyrkii hajottamaan puun pintaa ja lisäksi puu on elä- Myyntipäällikkö Markku Otronen Pinteco Oy Myynti nousuun! vä materiaali, joten pinnoitteen pitäisi olla joustava eikä se saisi haljeta. Tutkimusjohtaja Ritschkoff myöntää, että haasteita ulkokäyttöön soveltuvien tuotteiden kehittämiseksi on vielä edessä. Mahdotonta ei kuitenkaan ole, etteikö jossain vaiheessa saataisi myös auringon uv-säteilyn kestävä ja puun kuivana pitävä pinnoite. Omat haasteensa tutkimukselle tulee aiheuttamaan myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat muutokset puulajeihin ja puuainekseen. Naarmuuntumattomia puun pintoja Myös mekaanista kulutuskestävyyttä voidaan lisätä pinnoitteilla. Jopa naarmuuntumattomia pintoja on saatavissa. Becker Acroma on Ruotsin tehtaallaan kehittänyt naarmuuntumattoman nanoteknologiaan perustuvan antiscratch-pinnoitteen, joka on käytössä suomalaisella parkettivalmistajalla. Samaan tuotteeseen voidaan yhdistää myös antibakteeriominaisuus. USA:ssa antibakteerisuus on isoa asia ja sitä käytetään mm. sairaaloiden lattioissa. Antibakteerisuus perustuu valofysiolo-

numero 4/2008 Puu&Tekniikka 5 on tästä yksi esimerkki. Sarja on kehitetty perinteisen puupahkasta käsin tehdyn kuksan pohjalta ja on saanut suosiota erityisesti matkailuyrittäjien piirissä. Kuksa on hankalasti pestävä suurina määrinä ja toisaalta kallis annettavaksi henkilökohtaisesti jokaiselle matkailuasiakkaalle. Ruiskupuristettavan Kupilka-sarjan materiaali on puolet sellukuitua ja puolet muovia. Tuotte on väritykseltään hyvin luonnonläheinen eikä tunnu muovimaiselta. Tuote kestää kuumia juomia sekä on täysin konepesun kestävä. Sinällään Kupilka-sarja ei välttämättä vie markkinoita kuksalta vaan kertakäyttömukeilta tai muilta perinteiltä astioilta. Materiaali Kupilka-sarjaan ja myös All-Plast Oy:n valmistamaan pyöreään ikkunaan tulee Kareline Oy:stä, joka on ollut mukana komposiittimateriaalin kehitystyössä parinkymmenen muun yrityksen sekä mm. Joensuun tiedepuiston ja Puugian kanssa.. Fenron-ikkunaperhe on All- Plastin valmistama luonnonkuitukomposiitista valmistettu ikkunaperhe. Osat valmistetaan puristamalla ja kootaan ruuvikiinnityksin. Pyöreä ikkuna on säänkestävä ja mittatarkka sekä pinnoittavissa eri tavoin. Vaikka materiaali itsessään on helppoa työstää, on eri muotojen ja kokojen valmistaminen kallista ja edellyttää pitkiä tuotantosarjoja. Yksi puristusmuotti kun maksaa sadantuhannen euron verran, selvittää toimitusjohtaja Antti Vilenius tuotannon haasteita. Ikkunaperheettä enemmän yhtiössä uskotaan- kin muihin kehitystyön kohteena oleviin tuotteisiin. Tavoitteena maailman paras kitara Samanaikaisesti ikkunoiden ohella olemme kehittäneet Flaxwood kitaraperhettä tavoitteena maailman paras kitara. Perinteisen soitinmaailman valloitus Joensuun Heinävaarasta käsin ei ole ollut helppoa. Markkinoista puolet on USA:ssa, neljännes Euroopassa ja neljännes Aasiassa. Luonnonkuitukomposiitilla on kuitenkin ominaisuuksia, mitä puulla ei ole. Puukitara soi täysin puhtaasti vain osalla sävelasteikkoa. Komposiittirakennetta pystytään säätämään niin, että päästään koko sävelasteikon puhtauteen. Ilmasto-olosuhteet eivät myöskään vaikuta kitaran viritykseen ja sillä voi soittaa vaikka suihkussa, selvittää Antti Vilenius luonnonkuitukomposiittien tarjoamia etuja. Kitaran ja tulevaisuudessa myös muiden soittimien tuotekehitykseen on satsattu monenlaista osaamista. Alkuvaiheen suhmuroinneista savuavine puristimineen, kuten Vilenius opetteluaikaa nimittää, on opittu paljon ja materiaalin käyttäytyminen hallitaan paremmin. Myös puristuskoneiden räätälöintiä hyvään lopputuotteeseen pääsemiseksi tarvittiin. Rahallinen satsaus on ollut miljoonaluokkaa ja pienelle yritykselle maailmanmarkkinoiden valtaus olisikin hankalaa, ellei mukaan olisi saatu pääomasijoittajaa. Patentoidun menetelmän tuotteistaminen alkoi vuonna 2005, jolloin perustettiin luonnonkuitukomposiittisiin soittimiin erikoistunut yritys Flaxwood Oy. Tämän vuoden tavoite on valmistaa parin tuhannen euron hintaisia soittimia 1500 kappaletta. Jätteestä uudeksi tuotteeksi ProFi-tuotteeet ovat yksi UPM:n vastaukista uusien tuotteiden kehittämiseksi. ProFi on puumuovikomposiitti patioihin, terasseihin ym. rakenteisiin. Usa:ssa komposiittituotteet ovat olleet isoa liiketoimintaa jo parikymmentä vuotta ja nyt myös Euroopassa on herätty. UPM käyttää raaka-aineena tarratuotannosta jäävä tarralaminaattia, jossa on paperia, muovia, liimoja ym. Tätä ei ole voitu kierrättää paperiteollisuuden siistausmenetelmillä vaan se on poltettu ja kuituaines on siten mennyt hukkaan. ProFi-tuotteiden myynti- ja markkinointipäällikkö Aleksi Pekkanen kertoo, että komposiittirakenteessa on voitu hyödyntää raaka-aineiden hyvät ominaisuudet: alhainen kosteuden imeytyvyys, hyvä kitka, miellyttävä tuntu, helppo työstettävyys, tasainen laatu jne. Maija-Liisa Saksa Kokeile komposiittia projekti Komposiittirakenteista kiinnostuneilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua Kokeile komposiittia projektiin. Omaa rahallista panostusta edellytetään 2000 euroa. Lisäksi tarvitaan tietysti se komposiittirakenteena toteutettava tuoteidea. Toteutettavia materiaalivaihtoehtoja ovat joko puu ja muovi- tai vuolukivi ja muovi -yhdistelmänä. Pohjois-Karjalan AMK:n teollisen muotoilun opiskelijat suunnittelevat muodon ja hyväksytylle mallille insinööriopiskelijat suunnittelevat teknisen toteutuksen ja lopuksi tehdään vielä hinta-arvio. Lisätietoja kertoo projektipäällikkö Veli-Pekka Ihanus puh. 050-4060 610, veli-pekka.ihanus@ncp.fi giaan ja on täysin myrkytön tuote, kertoo tekninen johtaja Juha Kuitto Oy Becker Acroma Ab:sta. Naarmuuntumattomuuteen voidaan yhdistää myös lian hylkiminen, joten erityisesti lattiapäällyste- tai huonekaluteollisuus ovat kiinnostuneita asiasta. Nanopinnoitteilla muodostetaan puun pintaan yhtenäinen kalvorakenne, joka estää lian tunkeutumisen puuhun. Nämä pinnoitteet hylkivät likaa toisin kun jo tarttunutta likaa irrottavat, ikkunoissa käytettävät pinnoitteet. Älykäs puun pinta Puun biologisen kestävyyden kehittäminen on yksi VTT:llä pitkään tutkituista asioista. Erilaiset homeet ja sienet tulevat olemaan ilmaston lämpenemisen ja lisääntyvän kosteuden myötä entistä hankalampia vastustajia. Eikä tilannetta helpota yhtään kiristyneet EU:n direktiivit koskien biosideja ja haihtuvien yhdisteiden päästöjä. Puun biologisesta vaurioitumisesta aiheutuvat kustannukset ovat valtavia: Euroopassa arvioidaan kustannuksiksi 30 miljardia euroa vuodessa. Markkinoita tehokkaille ja toimiville tuotteille on siis olemassa. Tutkimusjohtaja Ritschkoffin mukaan puun suojaukseen kehitetään uusia menetelmiä ottamalla mallia esimerkiksi lääketeollisuudesta. Koska homeenestoaineiden määrää on vähennettävä, pyritään tehoaineita käyttämään vain tarvittaessa. Avuksi on otettu mm. lääke- ja elintarviketeollisuudelle kehitettyjä, kontrolloituun vapautumiseen suunniteltuja älykkäitä polymeerikapseleita, jotka avautuvat ja vapauttavat tehoaineet tarvittaessa. Toimivaa systeemiä puulle ei vielä ole, mutta tutkimusjohtaja Ritschkoff on luottavainen, koska menetelmä toimii jo muualla. Toinen mielenkiintoinen ulottuvuus älykkäissä pinnoitteissa on itsekorjautuvuus: aivan kuten haava sormessa paranee, paranevat jatkossa myös puun pinnoitteen mikrohalkeamat. Valmiita tuotteita puupuolelle ei vielä ole, mutta asiaa tutkitaan. Rajat hämärtyvät Puhumme vielä mekaanisesta ja kemiallisesta metsäteollisuudesta. Tulevaisuudessa rajat tulevat hämärtymään, sillä puukuitupohjaiset tuotteet ovat tutkimusjohtaja Ritschoffin mukaan erittäin voimakkaasti kasvava alue. Käyttökohteita on rajattomasti, oikeastaan mitään aluetta ei voi sulkea pois oli sitten kyseessä rakennustuoteteollisuus tai vapaa-ajan välineet. Öljypohjaisten tuotteiden käyttöä pyritään vähentämään ja siirtymään biomassapohjaisiin tuotteisiin. Erilaiset biokomposiitit, esimerkiksi selluloosaperäiset polymeerit yhdistettynä puukuituihin ovat kehitystyön alla. Tulevaisuudessa meillä on käytössä biopohjaista muovia, osittain sitä on jo olemassakin. Myös puun ligniinin käyttö on laajentumassa mm. liimojen ja termoplastien valmistukseen. Puun käytön haasteet Kestävän kehityksen kannata on oleellista, että puuta jalostetaan mahdollisimman pitkälle arvokkaiksi lopputuotteiksi. Tällaisia ovat esim. pitkälle jatkojalostetut rakennuskomponentit ja erilaiset komposiitit. Myös erilaisten sivuvirtojen ja jäteraaka-aineiden hyödyntäminen tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpää..kun tuotteet ovat elinkaarensa päässä, voidaan ne polttaa ja hyödyntää energiana. Maija-Liisa Saksa

Innovaatiolla menestykseen 6 Puu&Tekniikka numero 4/2008 Puutuotealan ajolähtö Tekesin Ilmari Absetz kuvaa puutuotealan tilannetta sanalla innovaatioajolähtö. Globalisaation puristuksessa emme pärjää tekemällä vanhoja asioita vanhalla tavalla. Ei edes riitä, että teemme vanhoja asioita aikaisempaa paremmin. Täytyy tehdä aivan uusia asioita muita aikaisemmin ja paremmin. Onneksi puutuoteala ei ole yksin. Yhteiskunnan päättäjät uskovat, että kyky innovaatioihin on suomalaisille yrityksille elinehto. Julkinen sektori on lisäämässä panostustaan innovaatiotoiminnan tukemiseen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedotuspäällikkö Erkki Kauhanen kuvaa kirjassa Innovaatiomedia suomalaisen yritystoiminnan keskeisen haasteen yksinkertaisesti ja osuvasti: Kypsien teknologioiden tuotanto siirtyy melko nopeasti lähelle suurimpia markkinoita ja halpaa työvoimaa. Meillä ei ole kumpaakaan. Siksi suomalaisten yritysten on opittava surffaamaan innovaatioiden aallonharjalla. Me voimme pärjätä tekemällä niin uusia asioita, että kilpailu ei ole vielä ehtinyt puristaa liiketoiminnan katteita ohuiksi. Yritysten innovaatiokyvyn merkityksestä vallitsee laaja yksimielisyys. Matti Vanhasen kakkoshallituksen ohjelma kertoo, että maallemme laaditaan kansallinen innovaatiostrategia. Sen laatiminen on jo loppusuoralla työja elinkeinoministeriön innovaatio-osastolla. Työryhmän ehdotus luovutetaan kauppaja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle tämän kevään aikana. Hän päättää ehdotuksen lopullisesta muodosta ja sen esittelystä hallituksen päätettäväksi. SHOKkiterapiaa yrityksille Kun Tekes käynnisti toimintansa 25 vuotta sitten, se otti tehtäväkseen tukea ja edistää teknologisesti vaativaa tuotekehitystä. Se on kuitenkin vähitellen laajentanut toimenkuvaansa innovaatioihin perustuvan liiketoiminnan kehittämisen suuntaan. 90-luvulla palveluiden kehittäminen tuli voimakkaasti mukaan Tekesin toimintaan. - Puutuotealalle jalostusarvon lisääminen on se strateginen pelikenttä, jossa on pärjättävä. Teknologian, osaamisen ja palveluiden yhdistelmä on usein menestyksen avain. Pelkkä tuote ei juuri koskaan riitä ylivoimatekijäksi, toteaa Tekesissä metsä- ja kemianteollisuuden aloilla johtavana teknologia-asiantuntijana toimiva Ilmari Absetz. Tällä vuosikymmenellä Tekes on panostanut asiakaslähtöiseen liiketoiminnan kehittämiseen. Absetz myöntää, että teknologiaa ja tuotteita painottavista insinööriasenteista poisoppiminen on Tekesissäkin ollut haasteellista. Nyt Tekes on lähtenyt hakemaan tiiviimpiä ja paremmin teollisuuden tarpeista lähteviä yhteistyön muotoja. Tavoitteena on perustaa sellaisia tutkimuksen ja kehitystyön yksikköjä, joiden resurssit riittävät huipputason tutkimukseen ja kehitystyöhön. Yhteistyön toteuttajiksi perustetaan Strategisen Huippuosaamisen Keskittymiä (SHOK). Niitä ollaan perustamassa aluksi viidelle valtioneuvoston tiede- ja teknologianeuvoston vahvistamalle painopistealueelle, jotka ovat energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus, metsäteollisuus, terveys ja hyvinvointi, sekä tietoja viestintäteollisuus ja palvelut. SHOkit ovat yritysten sekä tutkimuslaitosten yhdessä perustamia ja hallinnoimia. Niiden osakkaat päättävät tutkimustyön tavoitteista sekä käynnistettävistä tutkimusohjelmista. Tekes myön- tää tutkimusohjelmakohtaisesti tukea enimmillään puolet ohjelman kustannuksista. Tekes suunnittelee käyttävänsä SHOKien rahoitukseen vuosittain 50-100 miljoonaa euroa. Voi tuntua hätkähdyttävältä ajatukselta, että keskenään verisesti kilpailevat yritykset perustavat yhdessä kilpailukyvyn vahvistamiseen tähtäävän tutkimusyksikön. SHO- Kien puolestapuhujilla on vastauksensa tällaisiin pelkoihin. Heidän mukaansa on paljon sellaisia asioita, joita kansallisen tason kilpailijoiden todella kannattaa tutkia yhdessä. He puhuvat esikilpailullisesta tutkimuksesta : tutkitaan yhdessä sellaisia täysin uusia asioita, joissa kenelläkään ei vielä ole merkittävää kilpailuetua. Tällöin luodaan ensin yhdessä tietty perusosaaminen, ja kilpaillaan sitten sen paremmuudesta sen soveltamisessa ja tuotteistamisessa. Yhdessä kannattaa tutkia ja kehittää myös silloin, kun kilpaillaan toisten toimialojen kanssa. Esimerkiksi puutalojen myyjät kilpailevat tietenkin keskenään, mutta myös kivitalojen tekijöiden kanssa. Niinpä puutalojen tekijöiden voi kannattaa yhdistää voimiaan parantaakseen yhdessä kilpailuasemaansa kivitaloihin nähden. SHOKien perustajiksi ja osakkaiksi kutsutaan tutkimuslaitosten lisäksi kunkin Tekesin Ilmari Absetzin mikään ala ei pysty uusiutumaan, jos kehittämiseen käytetään vain promilleja liikevaihdosta kokonaisiin prosentteihin pitäisi päästä Teknologian, osaamisen ja palveluiden yhdistelmä on usein menestyksen avain. Pelkkä tuote ei juuri koskaan riitä ylivoimatekijäksi. painopisteen alueen tärkeimpiä yritykset. SHOKien puolestapuhujat ovat joutuneet vastaamaan näiden osakasyritysten suosimista koskeviin kysymyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikköä Erkki Virtasta myöten he ovat kaikki vakuuttaneet, että SHOKien toiminta tulee olemaan avointa kaikille, joilla on jotain annettavaa. Nähtäväksi jää, minkälaiset muodot tämä avoimuus saa, ja miten se käytännössä toimii. Vaikka kaikki halukkaat pääsisivät mukaan SHOKien ohjelmiin, keskittymien tutkimustavoitteista päättäminen tulee kuitenkin olemaan osakkaiden vallassa. Siinä voi olla omat vaaransa: Innovaatioiden tutkijat ovat toistuvasti havainneet, että alojen- Tarvitsemmeko keksijäneroja vai verkostoja? Antti Wiio Kuvitelkaapa, että joku ilmaantuisi yritykseenne, ja sanoisi: Isänmaa tarvitsee nyt uusia työpaikkoja tuottavia keksintöjä. Tässä on rahaa. Ryhtykääpäs keksimään keksintöjä! Voisi tulla mieleen, että ei se nyt ihan niin yksinkertaista ole vaikka asia olisi kuinka hyvä. Jos keksintöjä syntyisi käskemällä, kaikki yritykset olisivat niitä väärällään. Vähän tällaiselta asiat saattavat todellakin nyt näyttää ainakin pintapuolisessa tarkastelussa. Innovaatioiden eli menestyksellä kaupallistettujen keksintöjen tukemiseen on ollut rahaa tarjolla, ja lisää on nyt tulossa. Onneksi tämän rahan takaa löytyy melko uskottavia ajatuksia siitä, miten innovaatioiden syntymistä voidaan edistää. Innovaatioiden syntymistä ja leviämistä on tutkittu paljon viime vuosisadan puolenvälin jälkeen. Tutkimuksen tulokset romuttavat monia yleisiä käsityksiä. Kukaan ei ole muokannut innovaatioihin ja keksijöihin liittyviä mielikuviamme niin kuin Thomas Alva Edison, joka eli ja toimi Yhdysvalloissa 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Amerikkalainen lehdistö loi hänestä pellepelotonmaisen kuvan omissa maailmoissaan elävänä teknologiavelhona, jonka mielikuvitus loi tyhjästä aivan uudenlaisia asioita. Uudempi innovaatiohistorian tutkimus on osoittanut, että Edison ruokki tietoisesti tätä mielikuvaa, koska sen avulla oli helppoa saada julkisuutta hänen johtamansa tutkimuksen ja tuotekehityksen palveluita ja tuloksia myyvälle yritykselle. Todellisuudessa Edison oli kyllä ihan oikeasti merkittävä henkilö, mutta hyvin toisenlaisella tavalla kuin lehdistön luomat myytit kertoivat. Edison johti New Yorkin lähellä Menlo Parkissa sijainnutta maailman ensimmäistä innovaatioiden tuottamiseen erikoistunutta yritystä. Hän oli palkannut sinne insinöörejä monilta teollisuuden aloilta. Hän itse osallistui teknisen kehitystyön johtamiseen, mutta hänen tärkein panoksensa liittyi toimeksiantojen ja yhteistyökumppanien hankkimiseen. Hän oli nykypäivän termeillä ilmaistuna loistava verkostoituja. Hän pystyi hankkimaan teollisuudelta monenlaisia tutkimus- ja kehitystyön toimeksiantoja. Näin Menlo Parkista muodostui monien teollisuusalojen osaamisverkostojen solmukohta. Sen insinööreillä oli ainutlaatuinen tilaisuus yhdistellä osaamista eri aloilta. Ei siis lopultakaan ollut ihme, että keksintöjä syntyi kuin liukuhihnalta. Suurempi ihme olisi ollut, jos niitä ei olisi sellaisessa ympäristössä syntynyt. Menlo Park teki esimerkiksi lennätinyhtiöille tilaustyönä merikaapeleiden kehitystyötä. Työryhmä kokeili veden ja sähkön eristeenä muun muassa kerosiinilampuissa muodostuvaa sitkeää kuonaa. Laboratorio-olosuhteissa saatiin hyviä tuloksia. Kun koekaapeli sitten upotettiin mereen, selvisi, että ympäröivä paine vaikutti materiaalin sähkönjohtavuuteen. Se ei ollut toivottavaa merikaapelissa, joten havainnot arkistoitiin ja kokeita jatkettiin muilla materiaaleilla paremmalla menestyksellä. Vuosia myöhemmin Edisonin laboratorio sai puhelinteollisuudelta toimeksiannon parempien mikrofonien kehittämiseksi. Äänihän on ilman paineen vaihteluja. Tarvittaisiin siis materiaali, joka muuttaa sähkönjohtavuuttaan ulkoisen paineen mukaan. Mutta sellainenhan oli jo tiedossa aikaisemman merikaapeleiden kehitystyön jäljiltä. Tätä voi helposti pitää onnekkaana sattumana. Kuva muuttuu, kun muistamme, että Menlo Park tuotti näitä onnekkaita sattumia sadoittain muutaman vuosikymmenen aikana. Edison osasi luoda sinne olosuhteet, jotka ruokkivat innovaatioiden syntymistä erilaisten verkostojen osaamisia yhdistelemällä. Edisonin myyttien takaa löytyvä todellinen tarina kertoo, että innovaatioiden syntymistä voidaan edistää tehokkaasti. Nyt Suomessa yritetään laajassa mittakaavassa sitä, missä Edison onnistui yli sata vuotta sitten. Voisivatko perusteilla olevat Strategisen Huippuosaamisen Keskittymät (SHO- Kit) toimia kuten Edisonin tiimi Menlo Parkissa? Tämä ei ole aivan itsestään selvää. SHOKiin on tarkoitus kerätä huomattava määrä saman alan parhaita osaajia, ja antaa heille hyvät resurssit tutkimus- ja kehitystyöhön. Menlo Parkissa toimi suhteellisen pieni ja tiivis tiimi, jonka verkostot ulottuivat hyvin monille teollisuuden ja tekniikan aloille. Kun kerätään saman katon alle paljon samoja asioita pohtivia ihmisiä, vaarana on ajautua innovaatiota kahlitsevaan samoinajatteluun ja itseriittoisuuteen. Sen välttäminen ei onneksi ole ylivoimaista. Tärkeintä on, että SHOkit verkostoituvat enemmän ulospäin kuin sisäisesti.

numero 4/2008 Puu&Tekniikka 7 Puutuoteteollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminta teknologiaohjelmissa useamman osapuolen yhteisiin tutkimusprojekteihin antaa mutta myös ottaa. Yrityksestä täytyy jonkun ainakin osallistua projektin suunnitteluun ja ohjaamiseen, sekä myös järjestää kehitetyn osaamisen siirto omaan yritykseen. Tällainenkin panostus voi olla pk-yritykselle haaste. Niinpä Tekesin suora projektikohtainen tuki on pk-valtaisella puutuotealalla usein luontevin ja vaivattomin tukimuoto. Tekesin rahojen avulla voidaan tehdä paremmin asioita, jotka tehtäisiin muutenkin. Tekesin tuki voi myös parantaa pkyrityksen riskinottokykyä: voidaan tehdä asioita, joita ei ihan uskalleta yrittää vain omalla riskillä. Näihin tukimuotoihin tulemme palaamaan yksityiskohtaisemmin lehden myöhemmissä numeroissa. Antti Wiio Kauppakorkea sai innovaatioprofessorin sa johtavat yritykset pyrkivät mieluiten yhä paremmiksi siinä mitä jo osaavat. Aivan uudenlaisia asioita täytyy kuitenkin myös tutkia, koska ylihuomisen uudet kasvualat löytyvät usein niiden joukosta. Siksi on tärkeää säilyttää maassa merkittävä panostus SHOKien ulkopuolisen tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemiseen. Puutuoteala odottaa vauhditusta Puutuotealan julkisessa tukemisessa on ollut viimeisen parin vuoden aikana ollut tilanne, jota voisi ehkä kuvata hengähdystauoksi. Vuosikymmenen alkupuoliskolla julkiset tahot sekä metsäteollisuuden menekinedistämisja tutkimusyhtiö WoodFocus Oy rakentelivat monenlaisia puutuotealaan liittyviä ohjelmia ja verkostoja. Pari vuotta sitten tässä toimeliaisuudessa näyttää syntyneen jonkinlainen rytmihäiriö. Ainakin yksi sen laukaisseista tekijöistä oli tutkimuksen pudottaminen WoodFocus Oy:n toimenkuvasta ja myöhemmin sen lakkauttaminen. Viime vuoden keväällä metsäteollisuus ehätti ensimmäisenä toimialana perustamaan Strategisen Huippuosaamisen Keskittymän. Metsä-SHOKin tutkimustavoitteiden määrittely käynnistyi puutuoteteollisuuden osalta viime lokakuussa. Työssä on mukana suurimpien metsäteollisuusyritysten lisäksi mm. pk-yritysten edustajia, alan laitevalmistajia, liima- ja kemikaalivalmistajia sekä VTT, Metla, TKK ja Lappeenrannan yliopisto. Tulokset julkistetaan tämän kevään aikana. SHOKilta toivotaan puutuotealan kehittämiseen suuntaa ja ryhtiä. Ratkaisevaa tulee kuitenkin olemaan alan yritysten oma aktiivisuus ja valmius panostuksiin. Tavoitteenahan on yritysvetoinen tutkimus- ja kehitystoiminta. Ilmari Absetz ymmärtää usein kuultuja näkemyksiä, että puutuoteteollisuus panostaa kovin vähän tutkimusja kehitystoimintaan: - Julkisessa keskustelussa korostuu näkemys, että kaikkien yritysten pitäisi panostaa Suomen keskimääräisen tavoitteen mukaiset neljä prosenttia liikevaihdosta. Tätä ei voi kuitenkaan pitää ohjearvona kaikille aloille. Varmaa on kuitenkin, että kehittämällä promillesarjassa ei päästä eteenpäin. Kokonaisiin prosentteihin pitäisi päästä kaikilla aloilla, jotta ne uusiutuisivat merkittävästi. - Täsmällisiä tietoja t&kpanostuksista on vaikeaa saada. Eräiden arvioiden mukaan sahateollisuus kehittää 3-4 promillella liikevaihdostaan, ja levyteollisuus 6-8:lla promillella. Rakentamisen talotekniikan taas on arvioitu kehittävän n. 3,5 prosentilla. Rakennustuoteteollisuuden kehittämispanokseksi on arvioitu noin 1,5 prosenttia. Kun puutuotteista n. 80 prosenttia käytetään rakentamisessa, tämä on varmaan suuntaa antava luku koko puutuotealalle. Tekes auttaa myös yrityksiä suoraan Ilmari Absetz kertoo, että Tukista tuplasti ohjelma toi paljon uusia yrityksiä Tekesin tuen piiriin. Valitettavasti niistä useimmat jäivät yhden projektin suhteiksi. Vain kourallinen yrityksiä jäi pysyvämpään nousujohteiseen yhteistyöhän Tekesin kanssa. Tällä hetkellä ei Tekesillä ei ole varsinaisia puutuotealan teknologiaohjelmia meneillään. Absetz valittelee, että alan yritykset eivät juuri ole löytäneet paikkaansa tuotannon ja liiketoiminnan kehittämisen ohjelmissa. Aktiivinen osallistuminen Kauppatieteen tohtori Liisa Välikangas on astunut innovaatiojohtamisen professorin virkaan Helsingin Kauppakorkeakoulussa. Hän siirtyi virkaan London Business Schoolista, jossa hän toimi vierailevana professorina Strategic and International Management -tiedekunnassa. Virkaanastujaisesitelmässään Välikangas korosti yritysten kriisittömän uusiutumisen tärkeyttä ja vaikeutta. Jos organisaatiot pystyvät uudistumaan sen jälkeen kun taloudelliset tappiot ovat jo tapahtuneet, eikö olisi helpompaa uusiutua jo sitä ennen ja välttää moinen kriisitilanne?. Hän nimesi myös tekijöitä, jotka usein haittaavat ajoissa uudistumista: Pätevyysansaan joudutaan, koska on helppoa keskittyä siihen mitä jo osaa. Suorituskykyansa johtuu siitä, että menestys on niin houkuttelevaa, että sen loppuminen on yllätys. Liiketoimintamalliansasta on vaikeaa päästä, koska toisenlainen liiketoiminta vaatii toisenlaista yrityskulttuuria. Puutuotekokemusta Metsäteollisuuteen Metsäteollisuus ry:n liiketoiminta- ja innovaatioyksikön johtajaksi on nimitetty huhtikuun alusta alkaen MMM, metsänhoitaja Antro Säilä. Hänen vastuualueelleen kuuluvat metsäteollisuuden kilpailukykyyn, liiketoiminnan sektoreihin ja standardisointiin sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristöön liittyvät kysymykset. Antro Säilä siirtyy uuteen tehtävään UPM:n vaneriliiketoiminnan tutkimus- ja kehitysjohtajan tehtävistä. Aiemmin hän on toiminut myös useissa puutuoteteollisuuden myynti- ja johtotehtävissä sekä Suomessa että Ranskassa. Aiheeseen liittyviä nettiosoitteita: Strategisen huippuosaamisen keskittymät: www.tekes.fi/osaamisenkeskittymat/default.htm * * * Kansallinen innovaatiostrategia: www.innovaatiostrategia.fi * * * Suomen puutuoteteollisuus 2020 skenaario- ja strategiatyöryhmän loppuraportti: www.metsateollisuus.fi/ Infokortit/putuskenaario/ Sivut/default.aspx * * * Tekesin tukipalvelut yrityksille: www.tekes.fi/rahoitus/ yritys/ * * * Tekesin teknologiaohjelmat: www.tekes.fi/ohjelmat/ index/etusivu.html Ratkaisut puuteollisuuden pintakäsittelyyn Tarjoamme ympäristöystävällisiä pintakäsittelyratkaisuja seuraaviin puuteollisuuden tarpeisiin: Vaneri ja kertopuu Ulkoverhouslaudat Sisustuspaneelit, listat ja lattialaudat Ikkunat ja ovet Sisä- ja ulkotilojen kalusteet Hirret ja lämpöpuu Ota yhteyttä Teknokseen ja pyydä lisätietoja Takkatie 3, PL 107, 00371 Helsinki Puh. (09) 506 091, Fax (09) 5060 9224 Sähköposti: myynti@teknos.fi tai tutustu kotisivuillemme www.teknos.com Teknos panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen Paint with Pride Teknos LIGNA 2007 -messuilla Hannoverissa. Osastomme sijaitsee hallissa 20, paikka C34. Tervetuloa!

8 Puu&Tekniikka numero 4/2008 Suomen ensimmäinen energiaikkunalinja Skaala Ikkunat ja Ovet Oy avasi maaliskuun alussa ensimmäisenä Suomessa energiaikkunoita valmistavan tuotantolinjan Ylihärmässä. Skaala Ikkunat ja Ovet Oy on vuonna 1956 perustettu perheyritys, jolla on tuotantoa Ylihärmässä, Alahärmässä, Kurikassa, Kuortaneella ja Vetelissä. Liikevaihto tulee tänä vuonna olemaan noin 70 RIPUSTUSLINJAT TASOLINJAT miljoonaa euroa. 350 henkeä työllistävä yritys on tällä hetkellä alan kolmanneksi suurin valmistaja Suomessa Fenestran ja Inwidon jälkeen. Kotimaan toimitusten lisäksi 170.000 ikkunan ja 80.000 oven vuotuisesta tuotannos- PRO- / MULTI-FLEX Hiomatarvikkeet ATEX-Asiakirjapalvelut POSICRAFT OY Viljamaantie 4 B, 16300 Orimattila Puh. (03) 777 4331 www.posicraft.fi ta menee merkittävä osa Pohjoismaihin, Baltiaan, Venäjälle ja Englantiin. Energiansäästön haaste Skaala on alan ainoa kotimainen valmistaja, jolta löytyy testattu ja energialuokiteltu ikkunamallisto energiatehokkaimpaan A-luokkaan asti. Luokitus kertoo ikkunan vuotuisen laskennallisen energiankulutuksen. Energiamerkintä kertoo, miten paljon ikkunan valinnalla on vaikutusta energiankulutukseen. Nykyisten rakennusmääräysten mukaiseen normitasoon verrattuna A-luokan ikkuna maksaa itsensä takaisin 5-10 vuodessa. Energian hinnan noustessa takaisinmaksuajat lyhenevät koko ajan. Energialinjan käyttöön vihkinyt asuntoministeri Jan Vapaavuori uskoi kaikkien ymmärtävän meidän olevan suurten haasteiden edessä ilmastopolitiikassa. Meidän on tehtävä syvällisiä muutoksia energiajärjestelmiimme, toimintatapoihimme ja elämäntapaamme. Tänään avattava uusi energiaikkunoiden tuotantolinja on merkittävä kehitysaskel ikkunoiden energiatehokkuuden parantamisessa. Täällä on nähtävissä sellaisia toimenpiteitä, joita Suomi tarvitsee meille asetettujen ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi, totesi ministeri puheessaan. Kukaan ei hänen mukaansa pakota etenemään pelkällä minimivaatimustasolla, vaan voidaan rohkeasti mennä pidemmällekin, kuten Skaala on omalla esimerkillään osoittanut. Skaalan toimitusjohtaja Markku Hautanen tähdensi, että muutokset ovat mahdollisia jo nyt. Energiasäästön haaste on suurin olemassa olevassa rakennusmassassa. Tiukemmat normit purevat aikanaan, mutta jokin asiallinen porkkana voisi saada aikaan suuren muutoksen uudisrakentamisessa välittömästi. Rakennusalan toimijat pystyvät tarjoamaan jo nyt matalaenergiaratkaisuja sekä pien- että kerrostalorakentamiseen. Energiasäästö ohjaa ostopäätöksiä Viime vuosiin saakka Suomessa on tyydytty rakentamisessa määräykset kattaviin perusratkaisuihin. Nyt rakentajat ja remontoijat hakevat todella kestäviä ratkaisuja energiansäästöön. Oikeilla

numero 4/2008 Puu&Tekniikka 9 suuden kanssa. Energialuokitusajattelu ulottuu Skaalassa läpi koko järjestelmän, ja siihen kuuluvat sekä ikkunat että ovet. Skaalan energiaikkunoita löytyy mm. palkitusta ME- RA-matalaenergiakerrostalosta. Espooseen valmistuneen matalaenergiakerrostalon energiankulutus on 70 % pienempi kuin normitalon ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Hanke palkittiin vuoden 2007 rakentamisen parhaana kehityshankkeena. Espoon MERA-hankkeessa käytettiin 2+2-rakenteisia laseja eli sekä sisä- että ulkopuitteessa on kaksinkertainen eristyslasi. Matalaenergia- ja passiivirakentamisessa entistä olennaisempaa on ottaa huomioon myös tehokas auringonsuojaus energiaa kuluttavan jäähdytystarpeen minimoimiseksi. Kimmo Janas vasemmalla ylhäällä Uuden energiaikkunalinjan virallisen avauksen hoitivat Skaalan toimitusjohtaja Markku Hautanen (vas.), asuntoministeri Jan Vapaavuori ja markkinointijohtaja Hannu Hautanen. Massiivipuuta? -tai viilua Sahaamme ja leikkaamme itse raaka-aineemme. Puh. 02-230 2000 www.nordiska.fi vasemmalla alhaalla Puitteiden varustaminen on pitkälle käsityötä. oikealla ylhäällä Skaalan uusi linja on ensimmäinen energiaikkunoita valmistava tuotantolinja Suomessa. oikealla alhaalla Skaalalla lasiosaaminen on tiukasti omissa käsissä. Lasilevyt pilkotaan asiakasmittoihin, jonka jälkeen ne siirtyvät eristyslasivalmistukseen. ikkuna- ja oviratkaisuilla voidaan merkittävästi vaikuttaa omakotitalon tai taloyhtiön lämmityskustannuksiin. Ikkunateollisuudessa ei ole helppo yltää A-luokkaan. Suurin osa suomalaisista ikkunoista kuuluukin yhä C- tai D-luokkaan, jotka täyttävät myös nykyiset rakennusmääräykset. Markku Hautanen uskoo, että energialuokitus nopeuttaa elinkaariajattelun omaksumista ikkunoiden ja ovien kokonaiskustannuksia arvioitaessa. Energiatehokkaat ratkaisut säästävät myös luontoa. Yhtiön kuluvan vuoden tuotannosta arviolta 35-40 % on vähän energiaa kuluttavia A- ja B-luokan ikkunoita. Tulevina vuosina energiatehokkaiden tuotteiden osuus tulee kasvamaan entisestään, Hau- tanen lisää. Konkreettisesti energiatietoisuuden lisääntyminen näkyy hänen mukaansa esimerkiksi tulevan kesän asuntomessuilla Vaasassa, jossa yli puolet taloista on varustettu Skaalan energiatehokkailla A- ja B-luokan energiaikkunoilla. Ei vain tuotantolinja vaan nergiaosaamiskonsepti Nyt avatun energiaikkunatuotelinjan taustalla vaikuttavat asuinrakentamisen suuret haasteet: ilmastonmuutoksen torjunta ja kiristyvät energiamääräykset, energiatehokkuuden tavoitteet ja energian hintakehitysnäkymät. Toimitusjohtaja Markku Hautanen uskoo uuden tuotantolinjan antavan koko toimialalle kaivatun piristysruiskeen. Skaalalla on entuudestaan mm. eristyslasitehdas sekä vahva puukomponentti-, lasi- ja tuotekehitysosaaminen. Yritys onkin investoinut useiden vuosien ajan moderniin teknologiaan. Hautanen painottikin uuden linjan olevan monivuotisen kehitystyön ansiota, jonka tuloksena on aidosti valmistettava tuote, ei mikään hyllylle pölyttymään kehitelty tuote. Skaala on ollut vuodesta 2004 mukana kehittämässä energiatehokasta rakentamista yhdessä VTT:n, Tekesin, Motivan ja alan teolli-

10 Puu&Tekniikka numero 4/2008 Ripustamisen jälkeen kappaleet siirtyvät kuljetinradan orsien avulla pohjamaalaukseen. Alavudella uusittiin pintakäsittelyä Viime vuoden lopulla käyttöön vihityn Alavuden Ikkunat Oy:n 2700 neliön laajennuksen sydämen muodostaa uusi maalauslinja, jonka myötä siirryttiin käyttämään vesiohenteisia pintamaaleja. Alavus Ikkunat Oy syntyi joulukuussa 2002 Alavuden Puunjalostustehtaan uuden omistajan, Viitapuun myytyä ikkunaliiketoimen uudelle yritykselle. Uuden ikkunavalmistajan toiminnan päästyä vauhtiin, tuli varsin pian eteen laajennustarve. Niinpä vuonna 2006 tehtiin päätös 2700 m 2 laajennuksen rakentamisesta. 2,3 miljoonan euron investoinnin sydämen muodostaa 500.000 euroa maksanut uusi maalauslinja. Tuotantomme oli jatkuvassa kasvussa ja pikku hiljaa alkoivat uudet VOC-rajat tulla vastaan, muistelee tekninen johtaja Risto Pekkanen. Toisaalta vanhat maalauslaitteemme alkoivat olla uusimisen tarpeessa. Viimeiset säädöt menossa Maalauslinjan hankinnan perustana oli Pekkasen kertoman mukaan ajatus tehdä pohjamaalaus 2-komponenttimaalilla eli käytettäisiin polyuretaanimaaleja. Tarkoitus oli tehdä niin sileät pohjat, etteivät puunsyyt nousisi pystyyn, eli tavallaan suljettaisiin puun pinta polyuretaanipohjamaalauksella. Sen päälle olisi sitten helppo rakentaa millä tahansa maalilla pinta. Ja kun otetaan huomioon kiristyvät ympäristömääräykset, valittiin pintamaaliksi vesiliukoiset maalit, Pekkanen luettelee. Viime vuoden lopulla käyttöön otetulla maalauslinjalla tehdään vielä viimeisiä säätöjä, mutta linjan uskotaan pääsevän lastentaudeistaan ennen seuraavan sesongin alkua. Edistyksellistä maalauslinjassa on pintamaalin kuivaus LDP-menetelmällä, jossa uunissa imetään ilmasta vettä, jolloin maalin pinta ei muodosta kalvoa, vaan maali kuivuu pohjalta asti. Tämän ansiosta ei synny kappaleiden pinontavaikeuksia. Tällä hetkellä linjalla ajetaan yhdessä vuorossa, mutta tarpeen vaatiessa voidaan Pekkasen mukaan siirtyä myös useampaan vuoroon kuivausajan ollessa minimissäänkin 8 tuntia. Etuja niin tekijöille kuin asiakkaillekin Yleisesti ottaen verrattuna 2-komponenttimaaleihin vesiohenteisilla tuotteilla saavutetaan Risto Pekkasen mu- Awutekin toimittama kostutusjärjestelmä varmistaa, että sähköstaattinen maalaustulos on mahdollisimman tasainen. Maalaamossa kosteus on stabiloitu 52 prosenttiin. PU-maalin sekoitus tapahtuu Kremlin Cyclomix 2-komponentti -laitteistolla kulutuksen mukaan. Ruiskutus tapahtuu Sameksen sähköstatiikkakellolla PPH308 käyttäen sisäistä varausta, ja traverssin iskunpituus ohjautuu kappalepituuden mukaan.

numero 4/2008 Puu&Tekniikka 11 kaan erittäin hyvä säänkestävyys. Jos verrataan pinnan laatua, eivät vesiohenteiset maalit juurikaan eroa 2-kompponenttisista. Mutta tietenkin pohjatyöt on tehtävä hyvin, Pekkanen huomauttaa. Uudella linjalla saavutetaan niin työntekijöitä kuin asiakkaitakin koskevia hyötyjä. Työskentelyolosuhteet ovat parantuneet ratkaisevasti entiseen verrattuna ja työntekijöiden altistuminen vaarallisille aineille on minimoitu. Maalaamo ei myöskään ole enää tuotannon pullonkaula, vaan nyt pystytään tuottamaan muun tuotannon tarvitsemat määrät karmi- ja puitekomponentteja. Asiakkaiden kannalta ei liene lainkaan huono argumentti, että me suhtaudumme ympäristöasioihin vakavasti ja käytämme sen mukaisia tuotteita. Toisaalta lopputulos on vähintään yhtä hyvä kuin aikaisemminkin, Pekkanen toteaa. Kuivauksen jälkeen tehdään tarvittava tarkistuskittaus ja hionta kappaleiden ollessa koko ajan ripustettuna radalle. It s in our nature Pintakäsiteltyä pohjasta pintaan Kyseessä on Finiture Sames -laitetoimitus, jossa Posicraft Oy:n edustaman italialaisen Finiture S.r.l.:n osuutta ovat IMB-kuljetinrata, ruiskutuskammiot ja kuivausuunit. RTV-Yhtymän maahantuoma ranskalainen Sames toimitti puolestaan traverssit ja kellostatiikkaruiskutuslaitteet. Puite- ja karmi-osat maalataan osina. Ripustamisen jälkeen kappaleet siirtyvät kuljetinradan orsien avulla pohjamaalaukseen, jossa käytetään PU-maalia. PU-maalin sekoitus tapahtuu Kremlin Cyclomix 2-komponentti -laitteistolla kulutuksen mukaan. Näin vältetään tarpeetonta maalihukkaa, koska sekoitettu PU-maali on käytettävä tietyn ajan kuluessa. Ruiskutus tapahtuu Sameksen sähköstatiikkakellolla PPH308 käyttäen sisäistä varausta, ja traverssin iskunpituus ohjautuu kappalepituuden mukaan. Pohjamaalauksen jälkeen kappaleet siirtyvät kuljetinradalla kuivausuuniin, joka on lämminilmakuivaukseen Becker Acroma pitää huolta ankarissa olosuhteissa perustuva. Sen jälkeen tapahtuu tarvittava tarkistuskittaus ja hionta kappaleiden ollessa koko ajan ripustettuna radalle. Pintamaalauksessa käytetään myös hyväksi sähköstatiikkaa sisäisellä varauksella, ja se suoritetaan myös Sameksen PPH308 kellolla. Pintamaalina käytetään vesiohenteista maalia, josta syystä maalipumput on asennettu eristyskuplien sisälle. Myös pintamaalauksessa traverssin iskunpituus määräytyy kappalepituuden mukaan. Pintamaalin kuivauksessa käytetään hyväksi LDP-ilmankuivaustekniikkaa, joka tarkoittaa, että kuivausuunin ilmaa kierrätetään kuivauslaitteiston läpi ja näin pystytään tehostamaan vesiohenteisen maalin kuivausta. Tällä tekniikalla myös kuivausolosuhteet saadaan vakioitua ympäri vuoden, selvittää Posicraft Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kirmanen. Kimmo Janas PUUSTA Becker Acroma on kehittänyt puun pintakäsittelytuotteita 140 vuoden ajan. Yli 10 viimeisintä vuotta olemme keskittyneet kehittämään vesiohenteisia ratkaisuja ikkunoiden, ulko-ovien ja muiden ulkokäyttöön tarkoitettujen pintojen käsittelyyn. Nyt voimme ylpeänä esitellä ankariin olosuhteisiin kehitetyt vesiohenteiset menetelmämme. LUONNOSTA Jatkuvan tuotekehityksen tuloksena voimme tarjota asiakkaillemme parhaat edellytykset liuotinohenteisista aineista vesiohenteisiin siirtymiseen, sillä näin vältetään vahingolliset päästöt sisäilmaan ja ulkoympäristöön. Luontoa vähemmän kuormittavat tuotteemme noudattavat mm. EU:n liuotinpäästöjä rajoittavaa VOC-direktiiviä. SINUSTA Sen lisäksi, että kannamme vastuun työskentelyympäristösi turvallisuudesta, tukenasi ovat koulutetut asiantuntijamme, jotka vastaavat kaikkiin puun pintakäsittelyn kaupallisiin ja/tai teknisiin kysymyksiin, joten ota yhteyttä. Lisätietoja ratkaisuistamme osoitteessa www.beckeracroma.fi Oy Becker Acroma Ab Äyritie 12 a 01510 Vantaa Australia Benelux Brasilia Bulgaria Espanja Filippiinit Irlanti Islanti Iso-Britannia Israel Italia Kanada Kiina Kroatia Latvia Liettua Norja Uusi-Seelanti Puola Portugali Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Sveitsi Taiwan Tanska Thaimaa Tsekinmaa Turkki Ukraina Unkari USA Valkovenäjä Venäjä Vietnam Viro

12 Puu&Tekniikka numero 4/2008 Nopeasti kuivaksi Pinnoitteen kuivaus laadukkaasti, tehokkaasti ja nopeasti on haasteellista. Käsiteltävän tuotteen pitäisi olla hetkessä pinontakuiva eikä kuivauslinja saisi viedä tilaa eikä eurojakaan. Erilaisia tekniikoita pyritään kehittämään energian ja tilan säästämiseksi ja jotta kappale ei kuivattaessa kuumenisi liikaa. UV-kuivauksessa lämpötilan nousu on ongelmallista sekä kappaleen pintalämpötilan nousun että kuluvan energian suhteen. Yksi energiansäästömenetelmä on led-tekniikan hyödyntäminen, josta kerroimme numerossa 1-08. Muita menetelmiä on esimerkiksi heijastimien lisääminen, jolloin hitailla nopeuksilla voidaan käyttää vain yhtä UV-yksikköä. Usein yksi yksikkö riittäisi kuivaamaan kappaleen, mutta säteitä ei saada riittävästi joka puolelle. Esimeriksi Awutek Oy:n maahantuoma Superfici on lisännyt uuteen Poliedra UV-kuivaimeen heijastimia, jolloin yhdellä UV-yksiköllä voidaan säteilyttää kaikki viisi pintaa (yläpinta, kantit sekä päädyt).tämä soveltuu erityisesti pienlinjoihin, joissa nopeus on alle 2-4 metriä minuutissa. Vesi äkkiä pois Mikroaaltotekniikkaa on sovellettu muutaman vuoden ajan vesiohenteisten pinnoitteiden kuivaukseen. Menetel- Mikroaalloilla kuivatessa vesi saadaan nopeasti pois pinnoitteesta, jolloin vältetään puun turpoaminen ja karvojen nousu. Superficin Poliedra UV-kuivaimeen on lisätty heijastimia, jolloin yhdellä UV-yksiköllä voidaan kuivata kappaleen viisi pintaa. mässä vesi pystytään poistamaan pinnoitteesta nopeasti kuumentamatta tuotetta. Giardinan patentoima Mosmenetelmä soveltuu taso- ja riipulinjoihin. Menetelmästä on kehitetty myös Moswagen, mikä on eräänlainen kaappi, jonne kuivattava kappale siirretään ja otetaan kuivana ulos. Linjalla mikroaaltokuivaus sijoitetaan ruiskutusvaiheen jälkeen. Mikroaaltokuivaus ei yksin riitä, vaan perässä on perinteiset uunit. Veden nopea poistaminen ensivaiheessa nopeuttaa kuivausta 25-30 prosenttia. Tämä estää puun turpoamista ja karvojen nousua. Etua saadaan myös siinä, että loppuvaiheen kuivauksessa pintalämpötilat voidaan pitää useita asteita perinteisiä menetelmiä alhaisempina. Investointina mikroaaltokuivausyksikkö on hieman kalliimpi kuin perinteinen IRkuivaus, mutta toisaalta säästöä tulee pienemmässä tilatarpeessa sekä energiansäästössä. Jos investointia verrataan monitasouuniin, päästään investointikustannuksissa jopa edullisemmaksi. Turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Mikroaallot ovat eri pituisia verrattuna kotimikrojen aaltoihin. Kuivausuunin päässä on veteen perustuvat mikroaaltovaimentimet joiden avulla päästään uunin suulla pienempiin säteilyihin mitä käsipuhelimissa on. Penopen maahantuomaa menetelmää käyttää Suomessa tällä hetkellä kolme yritystä, maailmalla satoja. Infrapunaa matalalla lämmöllä Katalyyttinen infrapunakuivaus Netek Gas Cat on Danish Energy Authorityn kehittämä menetelmä, jossa kuivaus tapahtuu kaasulämmitteisillä säteilypaneeleilla matalissa lämpötiloissa. Järjestelmä sopii taso- ja riippukuljettimille. Lisäksi on myös kuivauskammio. Säteilylämpö siirretään paneeleista lakattuihin esineisiin. Kuivaus vie yleensä 2-5 minuuttia. Alhaisen pintalämpötilan vuoksi menetelmä sopii puun lisäksi myös muoville. Menetelmä vaatii vähemmän tilaa ja tuottaa lämpöä tehokkaammin kuin perinteinen IR-kuivaus. Ilmassa olevat orgaaniset liuottimet toimivat lisäksi prosessin polttoaineena ja näin voidaan vähentää haitallisia VOC-päästöjä. Menetelmän avulla voidaan vähentää investointeja tuuletus- ym. järjestelmiin. Tarvittaessa voidaan järjestelmä muuttaa liuotinohenteisista pinnoitteista vesiohenteisiin. Järjestelmän ylläpitokustannukset ovat edulliset verrattuna perinteiseen kuivaukseen tai sähköiseen IR-kuivaukseen. Prosessia on syytä kuitenkin valvoa tarkemmin. Esimerkiksi kappaleiden esilämmitys on joissakin tapauksissa suotavaa, kun käytetään liuotinpohjaisia lakkoja. Muuten nopea kuivaus sulkee pinnan ja puun sisältämä vesi aiheuttaa kuplia pintaan. Suomessa Posicraft Oy:n markkinoimia laitteita on käytössä puuteollisuudessa kaksi tasolinjaa sekä kaksi kammiota. Maija-Liisa Saksa Lyhyesti Sertifikaatti puuviljelmille Stora Enson yhteisyritys Veracel Brasiliassa on saanut FSC -standardin (Forest Stewardship Council) mukaisen metsäsertifioinnin puuviljelmille. Samassa yhteydessä sellutehtaalle myönnettiin FSC -standardin mukainen puun alkuperäketjun sertifikaatti. Sertifikaatit ovat voimassa viisi vuotta. Myöntämisen jälkeen kaikki Veracelin tehtaan tuottama sellu on FSC -sertifioitua. Stora Enson osuus sellusta toimitetaan Stora Enson omille tehtaille. Veracelin puuviljelmät on nyt sertifioitu kahden metsäsertifiointijärjestelmän mukaisesti: CERFLOR, joka on PEFC:n (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) hyväksymä sekä FSC. Sateen tekijä Rain Bird-kastelujärjestelmällä varmistetaan, että vihreän kullan varastot jalostetaan laatutuotteiksi. Asiakkainamme ovat Suomen merkittävimmät metsäteollisuuden yritykset. Toimitamme täydelliset Rain Bird-laitetoimitukset, varaosat ja huollot laadukkaasti ja luotettavasti. Puusepäntie 6, 04360 Tuusula Puh. 020 741 2015, Fax 020 741 2016 an@aquanova.fi Metla ei vähennä bioenergian tutkimusta Metsäntutkimuslaitos ei ole aikeissa leikata bioenergian tutkimusta, vaikka julkisuudessa on näin esitetty. Päin vastoin Metlassa on vuonna 2007 käynnistetty uusi Bioenergiaa metsästä - tutkimus- ja kehittämisohjelma. Siinä selvitetään energiapuun ja muiden metsistä saatavien biopolttoaineeksi soveltuvien raaka-aineiden korjuun ja käytön ekologisia, ekonomisia, teknologisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä puuperäisen biomassan uusia käyttömahdollisuuksia. Kyseessä on suurin yksittäinen metsäbioenergian tutkimuskokonaisuus Suomessa ja resurssipanostuksella mitattuna Metlan huomattavin tutkimusohjelma lähivuosina. Lisäksi Metlan Suometsäohjelma ja Ilmastonmuutoksen tutkimusohjelma sisältävät komponentteja, joilla on metsäbioenergian tutkimuksen kannalta huomattavaa merkitystä. Metlan johtokunta esitti joulukuussa 2007 Maaja metsätalousministeriölle siirtymistä neljän suuren alueyksikön malliin keskittämällä toiminnot yhdeksältä paikkakunnalta kuudelle. Kyse ei ole alueellisen tutkimustoiminnan lopettamisesta vaan järjestämisestä uudelleen tavalla, joka tuo rakenteellisia säästöjä. Samalla siirretään tutkimusresursseja pääkaupunkiseudulta alueyksiköihin, joten kokonaisvaikutuksena uudistus vahvistaisi tutkimusta maakunnissa huomattavasti.

numero 4/2008 Puu&Tekniikka 13 Puulle palonkestävyyttä Puun ominaisuuksia on pyritty parantamaan kautta historian. Palonkestävyyttä on lisätty mm. upottamalla puut ureaan. Nykyisin on käytössä kemikaaleja ja pintakäsittelyllä pystytään antamaan puulle lisää palonkestävyyttä. Palotestissä samanaikaisesti sytytetyistä jäljelle jäänyt palamaton lintulauta on käsitelty HR-Profilla. Parikymmentä vuotta sitten tiedemiehet kehittivät rautafosfaattiyhdisteen, joka suojaa puuta syttymiseltä. Kemikaalia valmistetaan nykyisin Tallinnassa ja Suomessa tuote on myynnissä HR-Prof -nimellä. Tuotetta markkinoidaan sekä teolliseen että kuluttajakäyttöön. Palonsuojausvaikutus perustuu rautafosfaatin saostumiseen puukuitusolukkoon yhdessä kideveden kanssa. Lisäksi yhdisteessä on orgaanisia komponentteja. Pääosa tuotteesta, 80 prosenttia on vettä. Tuote on ympäristöystävällinen eikä aiheuta allergioita. Tuote on hapan, sen ph on noin kaksi, joten kumikäsineitä on syytä käyttää, kertoo toimitusjohtaja Tommy Fagerström tuotetta markkinoivasta HR-Invest Oy:stä. Riittävä määrä oleellista Eri puulajit imevät tuotetta itseensä eri tavalla. Ratkaisevaa palonsuojauksen kannalta on riittävä määrä tuotetta. B-luokan palosuojaukseen tarvitaan ainetta 300 g neliötä kohden. Tällä määrällä käsitelty tuote on saavuttanut EU:n hyväksymässä SBI-testissä (yksittäinen palava esine) männylle, kuuselle ja koivulle parhaan puulle annettavan tuloksen B-s1-d0, jossa B= korkein puulle myönnettävä palosuojaluokka, s1= savuntuotto erittäin vähäistä, d0= palavia pisaroita tai osia ei esiinny. Tuo 300 g ainetta neliötä kohden on paljon ja siksi käsittelyjä tarvitaan vähintään kaksi. Levitys onnistuu perinteisin pintakäsittelymenetelmin ja tuote on kuivuttuaan pintakäsiteltävissä perinteisillä maaleilla ja lakoilla. Ulkokäyttöön tarkoitetun palosuojatunpuun pitää täyttää vaatimukset myös sateen ja auringon vaikutuksen jälkeen. Tommy Fagerström kertoo tuotteen läpäisseen Trätekin NT Fire 053 testin, jota tätä ennen ei yksikään ainoastaan pintakäsittelyyn perustuva palonsuojakemikaali ole läpäissyt. Helppo käyttää Koskisen Oy:ssä HR-Profilla on palosuojakäsitelty julkisivutuotteisiin käytettävää lehtikuusta. Tuoteryhmäpäällikkö Vesa Saarelainen kertoo aloitteen tulleen asiakkaalta. Laudat käsiteltiin normaalissa vakuumilinjassa. Haasteellisinta pintakäsittelyssä oli se, että tuote on hyvin ohutta. Koskisen Oy:llä ei ollut kuitenkaan tiettyjä tavoitearvoja aineen määrälle, yksi käsittelykerta riitti. Menekki oli noin 100 g neliötä kohden. Lehtikuusi on tiivistä puuta ja mekään emme voineet taata asiakkaalle tiettyä määrää neliötä kohden. Lähdimme siitä, että ajamme pintaan tuotetta niin paljon kuin siihen kerralla menee. Kuivuminen tai muut prosessiin vaiheet eivät tuottaneet mitään ongelmia ja meillä on täysi valmius palosuojata puutavara, mikäli tuotteille on kysyntää, selvittää Vesa Saarelainen. Ei pakollista Tällä hetkellä rakennusviranomaiset eivät näe puun palonsuojausta välttämättä tarpeellisena. Tähän tulokseen päädyttiin Koskisen Oy:llä markkinatutkimuksen perusteella. Jos palosuojauksella puu saadaan nousemaan ylempään luokkaan, voisi se lisätä puun käyttökohteita. Jonkun pitäisi tehdä luokitus. Vesa Saarelainen näkee viranomaisten roolin tärkeänä ja muistuttaa, että kun rakennesahatavaralle alettiin vaatia lujuusluokitus, tuli se nopeasti käyttöön. Maija-Liisa Saksa Lyhyesti Kannustalon Kosketus MoMA:n näyttelyyn New Yorkiin New Yorkin modernin taiteen museossa MoMAssa avautuu ensi kesänä näyttely Home Delivery: Fabricating the Modern Dwelling. Näyttely tarjoaa perusteellisen läpileikkauksen teollisesti tuotettujen valmistalojen historiasta aina tähän päivään saakka. Suomalaisen Kannustalon Kosketus on yksi 64 ympäri maailmaa valitusta talosta, jotka esitellään MoMA:n näyttelyssä. Kosketus-talon ovat suunnitelleet suomalaiset arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen. Kosketus esiteltiin ensi kerran Tuusulan asuntomessuilla Suomessa vuonna 2000. Se herätti alusta alkaen runsaasti huomiota kansainvälisessä arkkitehtuuria käsittelevässä lehdistössä. Huippuarkkitehtien käyttö valmistalojen suunnittelussa ei ole tavanomaista. Ulkoapäin selkeään, suorakaiteen muotoiseen rakennukseen kätkeytyy monimuotoisia tiloja. Talon ulkokehää kiertää vaakarimoitus. Rakennuksen tiilikatto vaihtuu terassien ja parvekkeiden kohdalla läpinäkyväksi. Seinien rimoituksen sekä katon läpi kulkeutuvan valon ja varjon leikki antoivat talolle sen nimen Kosketus.

14 Puu&Tekniikka numero 4/2008 Lyhyesti Stora Ensolle hiilidioksidien päästötavoite Stora Enso on julkaissut tavoitteensa vähentää hiilidioksidipäästöjään (CO2) 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Vähennystavoite koskee Stora Enson omasta tuotannosta syntyviä suoria päästöjä sekä ostosähkön ja -lämmön tuotannosta aiheutuvia epäsuoria päästöjä. Vähennys lasketaan vuoden 2006 päästötasosta. Stora Enso on julkaissut samanaikaisesti myös hiilijalanjälkiselvityksensä tulokset. Yhtiön oman tuotannon suorien päästöjen sekä ostosähkön ja -lämmön tuotannosta aiheutuvien epäsuorien päästöjen lisäksi hiilijalanjälkiselvitys sisältää myös ulkoistetuista toiminnoista, kuten raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksista sekä puunkorjuusta, aiheutuvat epäsuorat CO2-päästöt. Stora Enson hiilijalanjälkiselvitys on tehty Maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön (WRI) ja Kestävän kehityksen yritysneuvoston (WBCSD) yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Yhtiön hiilijalanjäljen selvittäminen on ensimmäinen askel kohti pienempiä päästöjä. Nyt olemme ottaneet seuraavan askeleen asettamalla konkreettisen vähennystavoitteen, sanoo Stora Enson yritysvastuujohtaja Eija Pitkänen. Päästöjen vähennystavoitteeseen odotetaan päästävän ensisijaisesti parantamalla energiatehokkuutta sekä lisäämällä biomassan käyttöä fossiilisten polttoaineiden sijaan. Puuseppäpäivät Seinäjoella Seinäjoella toimivat puusepänteollisuutta palvelevat yritykset järjestävät jälleen perinteisen Seinäjoki palvelee puuseppää -tapahtuman. Tällä hetkellä tapahtumaan on ilmoittautunut kymmenkunta yritystä. Tämä perinteet omaava tapahtuma järjestetään tänä vuonna huhtikuun loppupuolella, 24. -25.4.2008. Tapahtumaan on runsaasti mielenkiintoa, erityisesti asiakkaat ovat toivoneet, että päivät järjestetään, kertoo järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, Oy Eurohela Trading Ltd:n toimitusjohtaja Heikki Savola. Päivien aikana on yritysten sidosryhmillä mahdollisuus tutustua näyttely-yritysten toimintaan ja palveluihin. Päivien aikana yritykset järjestävät myös omia teematapahtumia. Lisätiedot: Heikki Savola 0400-667 262 Stora Enson tulosvaroitus Stora Enso ilmoitti alkuvuoden tuloksen jäävän merkittävästi alemmalle tasolle viime vuoden vastaavaan verrattuna. Tämä johtuu jo ostettujen sahatukkien korkeista hinnoista ja heikkenevästä markkinasta Euroopassa, johon on vaikuttanut Keski-Euroopan viimeaikaisten myrskyjen aiheuttama korkea sahatukkien tarjonta. Puutuotteiden heikon tuloksen odotetaan syövän joidenkin liiketoiminta-alueiden tulosparannuksia. Ensimmäisellä neljänneksellä Puutuotteet raportoi liiketappion, joka sisältää sahatukkivarastojen arvonalennuksen. Puunhankinnan tulokseen kirjataan myös varaus, joka liittyy sään aiheuttamiin vahinkoihin konsernin puuviljelmillä Kiinassa. Stora Enso rajoittaa sahatavaran ja liimattujen pylväiden ja palkkien tuotantoaan Itävallassa, Baltian maissa ja Suomessa. Heikentyneiden markkinanäkymien takia Stora Enso suunnittelee lisärajoituksia sahatavaratuotantoon loppuvuoden 2008 aikana. Myrskyjen vaikutuksista johtuen, Puutuotteet-liiketoiminta-alue ei mahdollisesti tee liikevoittoa koko vuoden 2008 tulokseen.

numero 4/2008 Puu&Tekniikka 15 osa 15 Vienti vetää Sodan jälkeen rakennettiin myyttiä sotakorvausten siunauksellisuudesta erityisesti maamme metalliteollisuudelle. Myytti oli poliittisesti tarkoituksenmukainen, mutta Suomen teollisuus olisi kasvanut ja monipuolistunut ilman korvauksiakin. Suomessa oli krooninen pula juuri niistä investointitavaroista ja kauppalaivastosta, joita toimitettiin itään. Sodan loppuvaiheessa suunniteltiin jo täyttä päätä sodanjälkeistä taloutta. Yleisesti uskottiin sodanjälkeiseen taantumaan, mutta maailmankauppa vauhdittui heti sotatoimien päätyttyä. Moniin muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen ulkomaankaupan toipuminen oli varsin nopeaa. Osaltaan tähän vaikutti maailmantalouden kehitys, mutta myös maamme teollinen rakenne. Sodan aikana riippuvuutemme metsäteollisuudesta oli haitaksi, mutta jälleenrakentamisen aikana se koitui siunaukseksi. Tali- Ihantalan torjuntataistelut eivät jääneet ainoiksi ihmeiksi Suomen selviytymistarinassa 1940-luvulla. Jalostusaste laski Sodan runtelemassa Euroopassa kaikkialla oli pula valuutasta, joten säännöstelytaloudessa päähuomio kiinnitettiin välttämättömyyshyödykkeisiin. Paperin kysyntä ei näin ollen kasvanut yhtä voimakkaasti kuin sahatavaran, kaivospölkkyjen, vanerin ja sellun. Sotaa edeltäneet vientimäärät saavutettiin ensimmäiseksi vanerissa, pahvissa ja kartongissa vuonna 1948. Paperin osalta taso saavutettiin pari vuotta myöhemmin ja kehitys oli tämänkin jälkeen verraten hidasta. Hintataso kohosi voimakkaasti ja ulkomaankauppamme vaihtosuhteen parantuminen helpotti huomattavasti jälleenrakentamisen rahoittamista maassamme. Hyvät vientihinnat hillitsivät aluksi kotimaisia devalvaatiopaineita. Kuitenkin vuoteen 1949 mennessä kustannukset olivat karanneet niin, että heinäkuussa päädyttiin lähes 18 prosentin devalvaatioon ja syyskuussa Britannian punnan perässä markka jälleen devalvoitiin, nyt yli 44 prosentilla. Ensimmäinen sodanjälkeinen devalvaatiovuosi oli 1945, jolloin toukokuussa markka devalvoitiin 75 prosentilla, heinäkuussa 40 prosentilla ja lokakuussa 12,5 prosentilla. Dollarin kurssi nousi 49,35 markasta 136 markkaan. Sulkeutunut kasvava kansantalous Tuontia hillitsi jatkuva valuuttapula. Se saneli tarkkaan tuonnin laadun. Ensimmäiseksi tulivat sotakorvausteollisuuden tarpeet ja vasta sitten jälleenrakentamisen. Yksityiseen kulutukseen ei ollut varaa, vaikka Suomelle erilaisia kulutustavaroita tarjottiinkin. Vuosina 1945 48 Suomi onnistui saamaan 193 miljoonaa dollaria pitkäaikaisia luottoja pitkällisten neuvottelujen jälkeen. Amerikkalaiset halusivat varmistaa ehdottomasti, etteivät lainat päätyisi itään suuntautuvan sotakorvausteollisuuden hyväksi. Sotakorvausten päättyessä 1950-luvun alussa puunjalosteiden rinnalle vientiartikkeleiksi nousivat metalli- ja muut tuotteet. Puunjalostusteollisuus säilytti ylivoimaisen asemansa kuitenkin pitkälle 1960-luvulle saakka. On merkittävää, että ulkomaankaupan osuus bruttokansantuotteesta oli sodanjälkeisinä vuosina historiallisen alhaisella tasolla. Sotaa edeltäneeseen aikaan verrattuna myös metsäteollisuuden osuus Suomen bkt:sta oli selvästi alhaisempi. Ulkomaankaupan bkt-osuus nousi vähitellen, mutta vasta 1970-luvulla päästiin 1930-luvun tasolle ja 1990-luvulla vuotta 1914 edeltäneelle tasolle. Bruttokansantuotteen kasvu oli samaan aikaan kuitenkin nopeampaa kuin maailmansotien välisenä aikana. Myös ulkomaankauppa kasvoi nopeammin kuin kansantuote keskimäärin. Vientiteollisuuden ansiosta saatiin maan kipeästi tarvitsemia valuuttoja. Tämä paradoksaaliselta tuntuva tilanne merkitsi, että Suomi oli osittain vielä 1960-luvulle asti aiempaa suljetumpi mutta myös aiempaa nopeammin kasvava kansantalous, jonka voimavarat oli suunnattu tiukasti jälleenrakentamisen tarpeisiin. Marshallin edut ja haitat Euroopan jälleenrakentaminen oli syöksymässä 1947 ylikuumenemisen ja koko Eurooppaa vaivaavan dollaripulan myötä koko mantereen ulkomaankaupan tyrehtymiseen ja sitä kautta taantumaan. Amerikkalaiset pelkäsivät taloudellisesti heikon Euroopan olevan liian helppo saalis Neuvostoliiton laajentumispyrkimyksille ja kommunistien soluttautumiselle. Marshallin avustusohjelman kautta kanavoitiin Eurooppaan vuosina 1948-51 yli 13 miljardia dollaria jälleenrakentamiseen. Myös Suomi sai kutsun osallistua ohjelmaan, mutta Neuvostoliiton painostuksesta avusta kieltäydyttiin. Kieltäytyminen merkitsi paitsi avustusten menettämistä myös amerikkalaisten lainahanojen sulkeutumista muutamaksi vuodeksi. Toisaalta Suomi pääsi epäsuorasti osalliseksi avusta: taloudellinen piristysruiske Euroopassa merkitsi viennin uudelleen elpymistä. Marshall-avun myötä Suomi olisi mahdollisesti voinut päästä osalliseksi 200 miljoonan dollarin jälleenrakennusavusta. Kun lisäksi Suomen maksettavana oli 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset, joutui Suomen kansantalous muihin sodasta toipuviin maihin verrattuna koville. Maassa harjoitettavalle talouspolitiikalle tämä asetti varsin kireät rajat. Maija-Liisa Saksa Lähde: Juhana Aunesluoma: Paperipatruunat Ura putkessa Walter Fahrenschon Mervi Nikulainen Riikka Tanskanen UPM-Kymmene Oyj UPM-Kymmene Oyj:n hallitus on järjestäytymiskokouksessaan valinnut hallituksen puheenjohtajaksi Björn Wahlroosin ja varapuheenjohtajiksi Berndt Brunowin sekä Georg Holzheyn. Michael Weinig AG Viisi vuotta saksalaisen Michael Weinig AG:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Rainer Hundsdörfer on ilmoittanut jättävänsä tehtävän henkilökohtaisista syistä ja lähtevänsä etsimään uusia ammatillisia haasteita puuntyöstömaailman ulkopuolelta. Yhtiön uudeksi puheenjohtajaksi on nimitetty 1.6.2008 alkaen Walter Fahrenschon (46). Hän on työskennellyt Weinig Groupissa vuodesta 1994 lähtien ja vuodesta 1999 lähtien GreCon Dimter Holzoptimierung GmbH & Co.KG:n toimitusjohtajana. Lisäksi Fahrenschon on toiminut Weinigin tytäryhtiöiden toimitusjohtajien puhemiehenä Weinig Groupissa. Päättäjien Metsäakatemia Päättäjien Metsäakatemian johtaja, MMT Eeva Hellström on nimitetty 1.4.2008 alkaen Sitraan projektinjohtajaksi vetämään kansallisen luonnonvarastrategian valmistelutyötä. Hanke kestää vuoden ja Hellström on sen ajan toimivapaalla Suomen Metsäyhdistyksestä, jossa hän on Päättäjien Metsäakatemian ohella vastannut laajassa yhteistyössä eri hallinnonalojen ja toimialojen kesken toteutetusta luonnonvaradialogin kehittämisen Luodin-hankkeesta. Päättäjien Metsäakatemian v.a. johtajaksi on Hellströmin toimivapaan ajaksi, 1.4.2008 alkaen nimitetty M MM, metsänhoitaja Tiina Rytilä- Broere. Hänellä on pitkä kokemus kansainvälisestä edunvalvonnasta sekä metsätaloudessa että metsäteollisuudessa. Savo Design & Technic Oy Riikka Tanskanen (Muotoilija AMK) on nimitetty suunnittelijaksi vastuualueinaan yrityksen visuaalisen viestinnän suunnittelu ja toteutus sekä tuotekehitysprosessit. Mervi Nikulainen on nimitetty myyntiassistentiksi vastuualueinaan keittiösuunnitteluohjelmat ja sähköinen tilausjärjestelmä sekä niihin liittyvä koulutus ja neuvonta. Easy Access: at Xylexpo NEW with a simple click! After filling the pre-registration form on the website www.xylexpo.com, you will receive a free entry pass to attend the show, avoiding lines at the reception desks. see you at Uraputkessa? Lähetä nimitystiedot Kimmo Janas puh. (09) 5479 7410 toimitus@puutekniikka.fi FieraMilano-Rho, May 27-31 2008

16 Puu&Tekniikka numero 4/2008 Levyjen pintakäsittelyä Cefla Group on kehittänyt uuden levyjen pintakäsittelyjärjestelmän, Combon, joka on yhdistelmä eri järjestelmistä ja ratkaisu keittiökaappien ovien, kaluste-elementtien ja yleensä levyjen ruiskuttamalla tehtävään pintakäsittelyyn. Levyjä syötetään liikkuvilla tasoilla ja ne liikkuvat kiinteällä suljetulla radalla ilman manuaalista käsittelyä. Automaattinen pinnoitus ja kuivaus tapahtuvat vain vähän tilaa vaativassa pystyuunissa, jonka jälkeen kappaleet palaavat lähtöalueelle purkausta tai kääntöä varten. Pitkä aika kuumassa ilmassa mahdollistaa sekä vesi- että liuotinpohjaisten lakkojen käytön. Combo on kompakti ja joustava järjestelmä, jossa yhdistyvät helppo käyttö, vähentynyt tilantarve ja käyttäjien vähäinen määrä. Kerroslevyistä valmistetut tasot on päällystetty kertakäyttömateriaalilla (paperi, muovi), joka vaihdetaan noin kerran viikossa. Vaakakäsittely tapahtuu kahden limittäisen ketjun avulla; elektroninen nopeuden säätö yhden potentiometrin synkronoimana. Paineilmatoiminen lava tasojen panostukseen /kiertoon/purkaukseen. Ruiskutuskone Kleensprayssa on liikkuva, neljää pistoolia kannatteleva tukivarsi pikaliittimellä. Neljä lakkapiiriä, työkappaleen tunnistin ja kuivasuodatus, jossa manuaalinen poistoilman säätö invertterillä, työstönopeus 4,5 m/min saakka. Koko järjestelmälle on yhdistetty paineistus pinnan viimeistelylaadun maksimointia varten, ilmalle yksi imu/poisto. Pystyuuni on varustettu sisäisellä kuumailmapuhalluksella. Uuni on jaettu haihdutus- ja kuivausvyöhykkeisiin sekä jäähdytysalueeseen. Tasot liikkuvat pystyssä: ylöspäin, eteenpäin kuljetus, alaspäin yhden tunnin kuivausajalla. Sähkökaappissa on kosketusnäyttö ohjelmointia varten, muisti ja diagnostiikkatoiminnot. ibotic Toinen Ceflan uutuus on kahdella liikkuvalla ruiskutusvarrella varustettu ruiskutusrobotti ibotic, joka on uusin sovellus robottiavusteisessa automaattisessa ruiskutuksessa. Se on ns. älykäs robotti, joka tunnistaa etenevät työkappaleet ja ohjaa molempien varsien yhteistoimintaa maksimoiden tuotannon ja joustavan käsittelyn. Molemmat varret liikkuvat itsenäisesti ja kumpikin, tai molemmat yhdessä (kaksoistoiminta) suorittavat ruiskutuksen. CFB mattokuljettimessa lakan talteenotto uudelleenkäyttöä varten perustuu tunnettuun Ceflan patenttiin; paperilla (tai muovilla) päällystetty alipainekuljetin, jossa puhdistus työvuoron lopussa jää pois. Paperi/kalvopohja soveltuu erityisesti liiman ruiskutukselle. Imujärjestelmässä huomionarvoista on, että ilmaohjauksella varustettu vesisuodatusjärjestelmä on poistoilmalla ja siinä on myös jatkuva suodatinveden puhdistusjärjestelmä. Kuivasuodatusjärjestelmä on varustettu kaksivaiheisilla suodattimilla. ibotic voidaan varustaa yhdellä tai kahdella yhdistetyllä varrella ja se sopii molempien toimintojen erilliseen ohjelmointiin. Lakan ruiskutusvarsi on irrotettavissa pikaliittimellä, toimii viidellä akselilla neljä ruiskutuspistoolia huolehtii pinnan viimeistelystä ja yhtä ruiskutuspistoolia käytetään reunan käsittelyyn; laitteeseen on asennettu kolme lakansyöttöpiiriä. Liiman ruiskutusvarsi on kiinteä ja varustettu yhdellä liimansyöttöpiirillä. Pinnan käsittelyä varten laitteeseen on asennettu yksi pistooli (tai kaksi) ja reunan käsittelyä varten yksi. Elektroninen työkappaleen tunnistuksessa on 120 valodiodia työkappaleen tunnistamista varten ja 576 valodiodia lukutarkkuuden tehostamiseen. Kokonaisuus sisältää teollisuus-pc:n koneen liikkeiden ja ruiskutustoimintojen ohjaukseen. Itse järjestelmä on Windows -pohjainen. Lisätiedot: Projecta Oy Veli Nyman p. 020 771 3367 veli.nyman@projecta.fi Lyhyesti Puunhankinnassa miljoonien eurojen tehostamismahdollisuus Metsäteollisuuden puunhankinnassa on tavoitteena lisätä kotimaista puunkorjuuta korvaamaan tuontipuuta. Kasvava energiapuunkorjuu lisää myös paineita uudistaa ainesja energiapuun korjuukenttää. Puunkorjuuyrityksen kannattavuuden parantamista uusilla korjuun toimintamalleilla on selvitetty Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan ja Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) yhteistutkimuksessa. Tutkimusta varten laadittiin koneellisen puunkorjuun simulointimalli. Simulointitutkimus osoitti, että korjuutoiminnan organisoiminen kahteen työvuoroon työvuorojoustoin, korjuukoneiden siirtopalvelun tarjoaminen muille korjuuyrittäjille sekä mahdollisimman pieneen toimintasäteeseen pyrkiminen useamman kuin yhden asiakkaan myötä avaavat selkeitä kustannussäästömahdollisuuksia, kertoo tutkija Kari Väätäinen Metlalta. Tulokset koskevat tyyppiyritystä, jolla on käytössään kolme puunkorjuun koneketjua (koneketju on hakkuukoneen ja metsätraktorin muodostama kokonaisuus). Tehostetussa korjuutoimintaskenaariossa kolmen korjuuketjun yrittäjän tapauksessa korjuukustannussäästö hakatulle puukuutiometrille oli 7,2 prosenttia (0,67 /m³). Maassamme on 2000-luvulla korjattu vuosittain raakapuuta koneellisesti noin 53 miljoonaa kuutiota, josta tutkimuksen esimerkkitapauksia vastaavien kolmen korjuuketjun tai sitä suurempien yritysten toimesta arviolta 60 prosenttia. Jos saavutettu 7,2 prosentin kustannussäästö olisi kerrattavissa muissa vähintään saman kokoluokan yrityksissä Suomessa, kyseessä olisi noin 21 miljoonan euron tehostamispotentiaali, kertoo tutkija Minna Lappalainen Jyväskylän yliopistosta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa perusleimikkoaineisto koostui UPM:n, Metsäliiton ja Stora Enson Keski-Suomen alueen vuosina 2003 ja 2004 hakatuista kohteista. Perusleimikkoaineistosta valittiin kolme puunkorjuuyrittäjää, jotka omistivat yhden, kaksi tai kolme korjuuketjua ja joilla oli myös oma ajoneuvo metsäkoneiden siirtoja varten. Julkaisu: Väätäinen, Kari, Lappalainen, Minna, Asikainen, Antti & Anttila, Perttu. 2008. Kohti kustannustehokkaampaa puunkorjuuta Puunkorjuuyrittäjän uusien toimintamallien simulointi. Metlan työraportteja 73. 52 s. Euroopan suurin ja monipuolisin puutuote- ja huonekalualan koulutusja teknologiakeskus Tarjoamme yrityksille ja yhteistyökumppaneillemme asiakaskohtaisesti räätälöityjä rekrytointi- ja koulutuspalveluja, pintakäsittely- ja Cnc- alihankintapalveluja sekä uuden teknologian kehittämispalveluja. Lisätietoa: puh. 010 3977 000 tai www.teakoy.fi Hiojankuja 5, 02780 Espoo, puh. 020 7420 760 www.tallbergroboma.fi ERIKOISSARANAT Myös paisuvat palonauhat, liukuovilaitteet, tiivisteet, yläikkunan avaajat, harjatiivisteet, tiivistekynnykset, ym!

numero 4/2008 Puu&Tekniikka 17 Kahdeksasluokkalaiset valloittivat puualan yritykset Kurikan kahdeksasluokkalaiset kutsuttiin viettämään toiminnallista puuyrityspäivää. Iltapäivän mittaisella tapahtumalla edistettiin yrittäjyyskasvatusta ja kahdeksasluokkalaisten tietoutta oman alueen erikoisosaamisesta eli puun käytöstä kaikissa muodoissaan. Kurikan yhteiskoulun auditoriossa kuunneltiin korva tarkkana, kun Puuteollisuusyrittäjien jaosasiamies Janne Liias kertoi alan tarjoamista työmahdollisuuksista ja siitä, että tekevälle töitä löytyy varmasti. Kolmannen vuosikurssin puualan opiskelija Jouni Lahola valotti oman ammatinvalintansa taustoja ja painotti erityisesti monipuolisia työtehtäviä ja oman kädentyön jälkeä alan parhaiksi puoliksi. Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman Salla Rundgren kannusti nuoria luovuuteen ja oma-aloitteisuuteen. Kesätöiden hakemiseen nuoret saivat arvokkaita vinkkejä, joista varmasti on apua ensimmäisiä paikkoja hakiessa. Suomen vihreän kullan merkityksestä kuultiin myös monenmoisia faktoja. Yhteisen osuuden jälkeen nuoret opettajineen nousivat linja-autoihin ja suuntasivat kohti yrityksiä, jotka avasivat ovensa iltapäiväksi. Nuoria vastaanottivat Kurikan Interiööri Oy, Pohjanmaan Kaluste Oy, Hiipakan Tehtaat Oy, Mackfinn Teollisuus Oy, Kurikan puusepät Oy, Skaala Ovet ja Ikkunat Oy, Interface Oy ja Kampin Puu Oy. Alueen kannalta on tärkeää, että nuoret tuntevat yrityksiä ja eri aloja monipuolisesti. Toiveena on, että mahdollisimman moni löytäisi sen oman paikkansa jatkossakin omalta seudulta. Ammatinvalinnan näkökulmasta ensiarvoista on, että nuorille tarjotaan kokemuksia myös sellaisilta aloilta, joihin on vaikea muuten päästä tutustumaan. Puuyrityspäivän aikana nuoret saivat kuulla puuja metsäalasta monipuolisia tarinoita. Interfacen tuotantopäällikkö Ari Uusi-Hakala otti koululaisvierailijat vastaan. Vierellä Jussi Ketelä ja Sonja Koski-Laulaja. Yksi vierailukohteista oli laadukkaista sohvistaan tunnettu Interface Oy, joka työllistää noin 30 henkilöä. Tuotantopäällikkö Ari Uusi-Hakala isännöi vierailua esittelemällä tuotantoa ja suunnittelua sekä kertomalla yrityksen perusperiaatteista. Nuorille viestiminen erilaisista työmahdollisuuksista on tärkeää, tarvitsemme jatkossakin hyviä tekijöitä ja monenlaisia osaajia, toteaa Uusi-Hakala. Seiskaluokkalaiset Jussi Ketelä ja Sonja Koski-Laulaja pääsivät myös mukaan tutustumaan Interfacelle. Heidän mukaansa on hyvä, että oppilaille järjestetään tällaisia teemapäivä, jolloin saa paljon uutta tietoa eri ammateista. Nuoret myös totesivat hyväksi, että heillä oli mahdollisuus käydä kahdessa erilaisessa yrityksessä. Salla Rundgren Myytkö haapaa? Puu & Tekniikan numerossa 5-08 esitellään haapa ja sen käyttöä. Kerro mainoksessasi, mistä sitä saa. Varaa tilasi 14.4. mennessä 050-4646 455 / Maija-Liisa Saksa Hr-prof on ainutlaatuinen, täysin myrkytön, ekologinen palonsuojaaine / neste, jolla on korkein mahdollinen puulle (mänty, kuusi ja koivu) myönnetty palonsuojaluokitus B s1,d0 (erittäin vaikeasti syttyvä, savun tuotto erittäin vähäistä, palavia pisaroita tai osia ei synny). Myyntierät: 1 l, 3 l, 20 l, 200 l, 1 000 l. Teollisuustoimitukset myös suuremmissa yksiköissä (tankeissa tai konteissa). HR-Invest Oy, Kivenlahdenkatu 1 b, 02320 Espoo. Puh. (09) 455 4883, fax. (09) 4559 0153. Myynti. 050 442 1515. myynti@hr-invest.fi Katso web-sivuiltamme miten puu ja kuiva heinä ei pala. www.hr-invest.fi Puu Tekniikka

18 Puu&Tekniikka numero 4/2008 Isku Keittiöiden uutuus, lämpökäsitellystä koivusta valmistettu Tähkä-keittiö on muotoilujohtaja Asmo Norosen kannanotto ekologisuuden puolesta. Vilkas Raksa-viikonloppu Lahdessa Rakentamisen erikoismessuilla Lahdessa esillä oli noin 400 yrityksen tuotteet ja palvelut. Messukäynnillä saattoi tutustua kattavasti alan uutuuksiin ja tehdä laajaa vertailua samankin tuoteryhmän tuotteiden kesken. Raksa 2008 -messuihin tutustui kolmen päivän aikana lähes 27 000 messukävijää. Messukävijöitä kiinnosti mm. Lahden seudun tonttitarjonta, saunaratkaisut, energiansäästövaihtoehdot sekä lasin käyttö rakennus- ja sisustusmateriaalina. Useat Raksan ensikävijät saapuivat messuille tontinhaku mielessä. Lahden seudun kunnilla on tarjottavana monipuolinen tonttitarjonta ja jopa rantatontteja oli myynnissä. Taajamatontti kunnallistekniikalla, järvinäkymällä tai metsän äärelle sijoittuvat suuret tontit herättivät kaikki messukävijöiden kiinnostusta. Hyvät kulkuyhteydet työn äärelle, lähellä oleva luonto ja kohtuullinen hintataso houkuttelevat mm. nuoria lapsiperheitä. Tämänhetkisen tarjonnan lisäksi kuntiin on tulossa kevään ja syksyn aikana lisää tontteja hakuun. Tonttien lisäksi messukävijöitä kiinnostivat suuresti erilaiset saunaratkaisut. Suomessa lasketaan olevan noin 2 miljoonaa saunaa. Viimeisimpiä saunamarkkinoille tulleita tuotteita ovat tavalliseen suomalaiseen saunaan asennettavat IPlämmittimet. Saunax-infrapunasaunoja ja IP-lämmittimiä tarjoava messukonkari Seppo Metsälä kertoo, että tietoisuus infrapunasaunoista on lisääntynyt huimasti ja saunoja remontoidaan nyt innolla. Mm. joillakin kuntosaleilla pääsee kokeilemaan infrapunasaunaa ja yhä useampi hankkii sellaisen kotiinkin. Lasimateriaalia tutuksi kuluttajille Joukko lasialan yrityksiä esitteli Raksa-messuilla lasin käyttöä rakennus ja sisustusmateriaalina. Suomen Tasolasiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mauri Riikonen uskoo lasimateriaalin käytön lisääntyvän mm. materiaalin ekologisuuden vuoksi. Lasin perusraaka-aine pii on maan kuoren toiseksi yleisin alkuaine ja toisaalta lasi on täysin kierrätettävissä oleva materiaali, jota lopulta hyödynnetään vielä lasivillan valmistuksessa. Samoin lasin suosiota tulee lisäämään yksi lähiajan suurista haasteita energiansäästön tarve. Ns. energiansäästölaseilla eli selektiivilaseilla saadaan hyödynnettyä auringonlämpöä rakennuksien sisään, mutta samalla lasit estävät tehokkaasti lämmön karkaamisen ulospäin. Lasi rakentamisessa ja sisustamisessa erikoisnäyttelyn lisäksi lasimateriaali näkyi messuilla jo tutuissa tuotteissa kuten uunien luukuissa, sauna- ja kylpytilojen materiaaleissa, laatoissa, koristeissa, keittiökalusteissa sekä ikkuna- ja ovivalmistajien tuotteissa. Olsan osastolla oli tarjolla Felderin CF 531, perusyhdistelmäkone sisältää kallistuvateräisen sahayksikön ja kallistuvakaraisen jyrsinyksikön sekä tasohöylän. Glastechin akkutoiminen kippaava ja kääntyvä imukuppinostin ADK V 500 sopii kaikille sileäpintaisille levyille. Boschin GTM 12 yhdistelmäsahassa yhdistyy perinteinen katkaisu- ja jiirisaha sekä halkaisuun tarkoitettu pöytäsaha.

numero 4/2008 Puu&Tekniikka 19 25. - 28. Feb. 2008 Hall 21/Booth C19 Helsingin Erikoishöyläys Oy:n uutuuksia ovat mm. lauteiden reunalistat sekä lämpökäsitellystä tyvikoivusta valmistetut lattialaudat. Kannustalon osastolla messuvieraita kiinnosti asuntomessujen suosikkimalli Vihervaara. Jyväskyläläinen Sun Sauna käyttää saunoissaan tervaleppää sekä lämpökäsiteltyä haapaa ja lämpökäsiteltyä tervaleppää. Fasanlinna Oy tuo maahan kiinalaisia Sunray syvälämpöhuoneita. Kirsi Valantin suunnittelema Ruutu-ovi oli esillä Nixi-Keittiöiden osastolla. Vaihtoehtoina maalattu mdf sekä tammi- tai pähkinäviilu.

20 Puu&Tekniikka numero 4/2008 YT-lain laajennukseen suhtauduttu rauhallisesti YT-lain laajennus on kentällä yrittäjien keskuudessa ja yrityksissä otettu vastaan melko maltillisesti. Ne, joita asia koskee ovat alkaneet mukisematta noudattaa lakia ja ne taas, joiden yrityskoko on juuri soveltamisrajan alapuolella, suhtautuvat yrityksensä laajentamiseen varovaisesti. Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan viime vuoden heinäkuun alussa. Uutta lakia sovelletaan 20 29 työntekijää työllistäviin yrityksiin tämän vuoden alusta lähtien. Lainmuutoksen seurauksena sen piiriin Ilmoitus tuotti kontakteja pitkään Ennen Jyväskylän messuja kutsuimme Puu & Tekniikka -lehdessä lukijoita osastollemme tutustumaan pelletöintilaitteeseemme. Puhelimet alkoivat heti soida, ja ilmoitus toi myös paljon kävijöitä osastollemme. Kokemuksemme mukaan Puu & Tekniikka tavoittaa meille tärkeän kohderyhmän, joka myös lukee lehden hyvin. Lehtiä ei ilmeisesti heitetä heti pois, koska ilmoitus on tuottanut yhteydenottoja myös messujen jälkeen. Myynti-insinööri Samuli Savela Aimo Kortteen Konepaja Oy www.puutekniikka.fi tuli arviolta lähes 2 800 uutta yritystä ja yli 66.000 työntekijää. Uusi yhteistoi- Myynti nousuun! mintalaki aiheuttaa soveltamisalansa piirissä oleville yrityksille useita lisävelvollisuuksia. Vanhaa lakia sovellettiin 20-29 työntekijää työllistäviin yrityksiin vain silloin, kun työnantaja harkitsi vähintään 10 työntekijän irtisanomista. Palautetta vähänlaisesti Tapani Tuohiniemi ja Erkki Yrjönen Puuteollisuusyrittäjistä ovat saaneet kentältä melko vähän palautetta uuden lain vaikutuksista. Yrjönen kertoo, että kommentit ovat olleet lähinnä kolmenlaisia. Ensinnäkin ne yrittäjät, joiden palveluksessa on 16-19 työntekijää ovat ilmoittaneet suhtautuvansa hyvin varovaisesti mahdolliseen yrityksen laajentamiseen. Siihen ryhdytään vain todella hyvin painavilla perusteilla. Toiseksi ne yritykset, jotka ovat lain piiriin joutuneet, ovat alkaneet yksiselitteisesti noudattaa lakia. Ja kolmanneksi viestinä on ollut, että myös työntekijäpuoli on toiminut hyvin maltillisesti. Uuden lain pykäliin ei ole juuri vedottu, vaan yhteistyö on sujunut hyvässä hengessä. Myös laista kovaa porua pitäneen Suomeen Yrittäjien toimistossa kokemukset ovat samansuuntaisia. Tosin SY:n tiedotusjohtajan Jarmo Hyytiäisen korviin on myös kantautunut tietoja radikaalimmista toimenpiteistä. Eräät yrittäjät ovat jakaneet yrityksiään pienempiin kokonaisuuksiin ja eräät ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä. Järjestön piirissä kuitenkin halutaan paneutua asiaan perusteellisesti ja alkuvuodesta on tehty selvitys nykytilanteesta ja seurantatutkimus on tarkoitus toteuttaa vuoden kuluttua. Neuvotteluja ja tiedotusta Yhteistoimintalakihan tarkoittaa työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Käytännössä laki velvoittaa työnantajaa neuvottelemaan ennen päätöksentekoa työntekijöiden kanssa niistä suunnitelmista, joilla on vaikutusta työntekijöiden asemaan. Uuden yhteistoimintalain mukaan, sen piiriin tulleissa yrityksissä on nyt noudatettava mm. seuraavia velvollisuuksia: Tiedotusvelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita ovat: Työnantajan on annettava yrityksen tilinpäätöstiedot ja tulostiedot henkilöstölle viimeistään, kun tilinpäätös on vahvistettu tai kun veroilmoitus on annettava. Lisäksi vähintään kahdesti vuodessa työnantajan on annettava selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta ja kehitysnäkymistä. Kerran vuodessa on annettava tilastotiedot maksetuista palkoista henkilöstöryhmittäin. Henkilöstöryhmän palkkatiedot on annettava myös eriteltyinä ammattiryhmittäin, jos henkilöstöryhmien edustaja tätä pyytää. Tiedot määräaikaisista ja osa-aikaisista työntekijöistä on annettava enintään neljännesvuosittain. Henkilöstöryhmien edustajille on myös annettava tiedot vuosittain alihankinnan periaatteista. Velvollisuus neuvotella Liikkeen luovuttajalla ja luovutuksen saajalla on tiedotusvelvollisuus luovutuksesta. Yhteistoimintalain mukaan yrityksellä on neuvotteluvelvollisuus yrityksen yleisistä suunnitelmista, periaatteista ja tavoitteista. Yrityksessä on laadittava esimerkiksi yhteistoiminta-