POLIISI SUOMESSA
POLIISI SUOMESSA Suomessa toimii yksi poliisi. Poliisina voi toimia nainen tai mies. Poliisi voi liikkua ja esiintyä joko virkapukuisena tai siviiliasuisena. Poliisilla on kuitenkin aina mukanaan virkamerkki, joka varmistaa, että henkilö on todella poliisi. Poliisilaitoksia on 11. Näiden lisäksi ovat erityispoliisit: Keskusrikospoliisi ja Suojelupoliisi. Poliisikoulutuksesta vastaa Poliisiammattikorkeakoulu. 11 POLIISILAITOSTA POLIISIN TEHTÄVÄT oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen POLIISIN TOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET Asiallisuus, puolueettomuus ja sovinnollisuus. Poliisin tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin suorittaa tehtävänsä. Poliisin toimenpiteet on suoritettava perustellusti, aiheuttamatta suurempaa haittaa kuin on tarpeen. Poliisin on kohdeltava kaikkia ihmisiä puolueettomasti ja tasapuolisesti. Selvittää asiakkaalleen toimenpiteidensä perusteet. Poliisin toimintavaltuudet on Suomessa määritelty eri laeissa. Poliisi ei toimi mielivaltaisesti, vaan sen toiminnalle löytyy aina peruste Suomen lainsäädännöstä.
Poliisilla on oikeus kulkuneuvon pysäyttämiseen ja ajokunnon sekä tarvittavien asiapapereiden tarkistamiseen
POLIISILLA ON OIKEUS henkilöllisyyden selvittämiseen kulkuneuvon pysäyttämiseen ja ajokunnon sekä tarvittavien asiapapereiden tarkastamiseen kotirauhan suojaamiseen ja pääsyyn kotirauhan suojaamalle alueelle henkilön paikalta poistamiseen ulkomaalaisen maassaoloedellytysten selvittämiseen paikan ja alueen eristämiseen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi henkilön kiinniottamiseen (jos lievemmät keinot eivät tehoa). POLIISILLA ON OIKEUS TARPEELLISTEN VOIMAKEINOJEN KÄYTTÄMISEEN vastarinnan murtamiseksi henkilön paikalta poistamiseksi kiinniottamisen toimittamiseksi vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi esteen poistamiseksi muun vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi.
KIINNIOTTO, PIDÄTTÄMINEN VANGITSEMINEN Poliisilla on oikeus ottaa henkilö kiinni mm. rikoksesta epäillyn rikoksen selvittämistä varten. Enimmillään kiinniotto voi kestää 24 tuntia. SUOMALAISISTA 90 NOIN PROSENTTIA LUOTTAA POLIISIIN Poliisi voi pidättää rikoksesta epäillyn, jos rikoksesta säädetty alin rangaistus on kaksi vuotta vankeutta Tai, jos on syytä epäillä, että syylliseksi epäilty lähtee pakoon tai muuten karttaa esitutkintaa, vaikeuttaa asian selvittämistä tai jatkaa rikollista toimintaa. Pidätys voi kestää enimmillään 96 tuntia ja siinä ajassa poliisin on esitettävä epäiltyä käräjäoikeudelle vangittavaksi tai hänet on vapautettava. Vangitsemisesta päättää aina tuomioistuin. Poliisi voi esittää tuomioistuimelle rikoksesta epäillyn vangitsemista. Vangitsemiskäsittelyssä syylliseksi epäilyllä on käytettävissä avustajana asianajaja. POLIISILLA ON OIKEUS IHMISEN TARKASTAMISEEN Poliisi ei hyväksy minkäänlaisia rasistisia ilmiöitä eikä rasistisia tekoja. kiinniottamisen yhteydessä tunnistamista varten tarpeellisen asiakirjan löytämiseksi oikeudenkäynnin, yleisötilaisuuden tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen osallistuvien turvallisuuden varmistamiseksi. POLIISIN ANTAMAT SAKOT Poliisilla on oikeus antaa sakko rikoksesta epäillylle laissa määrätyissä tilanteissa. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa niskoittelu poliisia vastaan pienemmät liikenneonnettomuudet (onnettomuuden aiheuttajaa voidaan sakottaa) näpistykset lievät pahoinpitelyt liikennerikokset, mm. ylinopeus. Sakon määrä perustuu tuloihin ja varallisuuteen. Sakkoa ei makseta käteisellä poliisille vaan valtion pankkitilille. Sakosta voi valittaa syyttäjälle.
YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 POLIISIN ANTAMIEN MÄÄRÄYSTEN NOUDATTAMISVELVOLLISUUS JA POLIISIN KOSKEMATTOMUUS Poliisiin ja muihin viranomaisiin kohdistuvat rikokset ovat ankarammin sanktioituja. Viranomaisille tulee jättää työrauha. Tehtävää suorittavaa poliisia ei saa missään tapauksessa häiritä eikä turhaan lähestyä koskemalla huutamalla muulla tavalla haittaamalla poliisia tehtävän suorittamisessa. Viranomaisille tulee jättää työrauha! Poliisi saattaa antaa tehtävää suorittaessaan käskyjä paikalla oleville henkilöille. Poliisi voi tällöin esimerkiksi käskeä poistumaan paikalta, pysymään tietyssä paikassa tai käskeä olla häiritsemästä poliisin tehtävän suorittamista. Jos poliisin käskyä ei tottele, voi saada sakon niskoittelusta ja mahdollisesti vankeustuomion (3 kk) joutua poistetuksi paikalta joutua kiinniotetuksi. Jos vastustaa poliisia väkivaltaisesti tai uhkaa väkivallalla saa vankeustuomion (4 kk 4 vuotta). Jos vastustaa tai uhkaa poliisia vähäisellä väkivallalla, saa sakon mahdollisesti vankeustuomion. Jos yrittää estää poliisin tehtävän suorittamista saa sakon voi joutua kiinniotetuksi.
SUOMALAISET LUOTTAVAT POLIISIIN SUOMALAISTA POLIISIA EI VOI LAHJOA. Suomalaista poliisia ei voi lahjoa, poliisi on korruptoimaton, poliisi toimii tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Poliisin ja muidenkin virkamiesten lahjomisyrityskin on Suomen lakien mukaan rangaistava teko. Kansallisten tutkimusten mukaan suomalaisista noin 90 prosenttia luottaa poliisiin. TURVALLISUUS SUOMESSA Suomi on turvallinen maa. Suomessa on turvallista asua ja elää. Poliisi on osaltaan varmistamassa tätä turvallisuutta. Poliisi on varmistamassa kaikkien, myös turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien, turvallisuutta. Poliisi turvaa turvapaikanhakijoiden maahan saapumisen järjestämisen säädösten mukaisesti ja hallitusti. Poliisi turvaa turvapaikanhakijoiden asianmukaisen ja tasapuolisen kohtelun hakemusten käsittelyn alkuvaiheesta lähtien. Poliisi ei hyväksy minkäänlaisia rasistisia ilmiöitä eikä rasistisia tekoja. Poliisi puuttuu mahdolliseen väkivaltaan, rasistisiin rikoksiin tai rikollisiin puheisiin (ns. vihapuheeseen), kohdistuivatpa ne sitten turvapaikanhakijoihin tai kanta-väestöön. Kaikista laittomuuksista, rasismista, rikollisista puheista, väkivallasta ja niillä uhkailusta tulee tehdä poliisille rikosilmoitus mahdollisimman pian. Samoin, jos tuntee joutuneensa rikoksen uhriksi, tulee asiasta tehdä ilmoitus poliisille mahdollisimman pian. Suomessa poliisiin voi luottaa. Poliisi kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja suhtautuu turvapaikanhakutilanteeseen neutraalisti ja asiallisesti. Poliisi arvioi kaikki sille tehdyt ilmoitukset ja päättää, onko asiassa syytä epäillä rikosta, ja jos on, aloittaa yleensä esitutkinnan. Poliisi tutkii rikokset riippumatta rikoksen uhrin tai tekijäksi epäillyn etnisestä, sukupuolisesta, uskonnollisesta tai muusta taustasta.
MITEN RIKOSILMOITUS TEHDÄÄN? Esitutkinnan käynnistämistä varten poliisi tarvitsee mahdollisimman tarkan kuvauksen siitä, mitä on tapahtunut ja ketkä ovat asianosaisia. Asianosaisia ovat asianomistaja ja rikoksesta epäilty henkilö/henkilöt. TAHALLAAN VÄÄRIEN TIETOJEN ANTAMINEN ON RANGAISTAVA TEKO. Rikosilmoitusta varten tarvittavat tiedot: kuvaus siitä, mitä on tapahtunut ja miten tarkka tapahtuma-aika ja -paikka tekijän nimi, jos se on tiedossa tekijän tuntomerkit (ikä, pituus, vartalo, kasvojen erityispiirteet, silmien väri, hampaat, puhe, kädet, liikkuminen, pukeutuminen) minne päin ja miten tekijä pakeni jos tekijä liikkui jollain ajoneuvolla, ajoneuvon rekisterinumero ja muut tuntomerkit (merkki, väri, malli) tekijän vaarallisuus (aseistautuminen, mielentila, uhkaukset, päihteiden käyttö jne.) Poliisi kirjaa rikosilmoitustiedot poliisiasiain tietojärjestelmän tutkinta- ja virka-apujärjestelmään. Asianomistajarikoksia poliisi ei tutki, ellei asianomistaja vaadi rangaistusta. Tahallinen väärien tietojen antaminen on rangaistava teko. Rikosilmoituksen voi tehdä joko sähköisesti internetin kautta, käymällä lähimmällä poliisiasemalla tai ottamalla yhteyttä lähimpään poliisiin. Kaikissa asioiden käsittelyvaiheissa poliisissa on mahdollisuus käyttää tulkkia. Poliisi huolehtii tulkin hankinnasta ja tulkkauksen aiheuttamista kustannuksista. KANSALAISEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Suomen perustuslaki takaa kaikille Suomen kansalaisille ja Suomessa oleskeleville tasavertaiset ja tasapuoliset perusoikeudet. Tällaisia ovat mm.:
POLIISILLA ON OIKEUS IHMISEN TARKASTAMISEEN. POLIISI TURVAA TURVAPAIKAN- HAKIJOIDEN MAAHAN SAAPUMISEN JÄRJESTÄMISEN. Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Seksuaalinen kanssakäyminen vaatii aina suostumuksen. Seksuaalisesta ahdistelusta seuraa sakko ja/tai vankeutta. Raiskausrikoksista seuraa vankeusrangaistus. Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla. Sananvapaus Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.
ERÄITÄ IKÄRAJOJA SUOMESSA 7 v. 12 v. Oppivelvollisuus alkaa (ei koulupakkoa) Ei saa ajaa polkupyörällä jalkakäytävällä Etu- ja sukunimi voidaan muuttaa vain omalla suostumuksella On kuultava itseään koskevissa lastensuojeluasioissa 14 v. Samana vuonna, kun täyttää 14 vuotta, on oikeus tehdä rajoitetusti kevyttä työtä, joka ei vahingoita hänen terveyttään, kehitystään eikä haittaa hänen koulunkäyntiään. 15 v. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa, mutta rangaistukset tuomitaan lievennettyinä. Voidaan tuomita myös vankilaan. Saa tehdä kokopäivätyötä enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa, jos oppivelvollisuus on suoritettu. Saa solmia ja purkaa työsopimuksen. Voi saada mopon, mopoauton, traktorin, traktorimönkijän ja moottorikelkan kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin. Oikeus liittyä ja erota uskonnollisesta yhdyskunnasta huoltajan suostumuksella. 16 v. Seksuaalinen kanssakäyminen on sallittua 16 vuotta täyttäneen omalla suostumuksella (suojaikäraja ylittyy). Tätä nuorempien kanssa ei seksuaalinen kanssakäyminen ole sallittua koskaan eikä millään tavalla. Voi saada kevytmoottoripyörän ajokortin 17 v. Oppivelvollisuus päättyy Oikeus lapsilisään päättyy Voi saada opintorahaa ja opintolainaa Voi aloittaa henkilöauton ajokortin opinnot 18 v. On täysi-ikäinen ja täysivaltainen Äänioikeus kaikissa vaaleissa, voi myös asettua ehdokkaaksi Oikeus solmia avioliitto tai rekisteröidä parisuhde Mietojen alkoholijuomien osto-oikeus Oikeus ostaa alkoholijuomia ravintoloissa Oikeus hankkia tupakkaa Voi hankkia passin ilman huoltajan lupaa Voi liittyä uskonnolliseen yhteisöön tai erota siitä 20 v. Huoltajien tulojen vaikutus opintotukeen loppuu Oikeus ostaa väkeviä alkoholijuomia police.fi infopankki.fi