PÄÄTÖS Lappi LAAVI/1315/04.06.01/2015 1.12.2015 Asia Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista Hakijat Etelä-Karjalan kauppakamari Toimitusjohtaja Mika Peltonen Raatimiehenkatu 20 A 53100 Lappeenranta Etelä-Karjalan kauppakamari toimii kaikkien seuraavassa lueteltujen hakijoiden valtuuttamana edustajana: Imatran Kaupunkikeskustat ry IMITSI Lappeenrannan Kaupunkikeskusta LAKES ry Etelä-Karjalan Osuuskauppa K-ryhmä Kaakkois-Suomi Kauppakeskus IsoKristiina, Lappeenranta Kauppakeskus Galleria, Lappeenranta Kauppakeskus Opri, Lappeenranta Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Hakemus ja sen perusteet Poikkeuslupaa haetaan Etelä-Karjalan maakunnassa Suomen ja Venäjän valtakunnanrajalla sijaitseviin ns. raja-aluekuntiin eli Lappeenrantaan, Imatralle, Parikkalaan, Ruokolahdelle ja Rautjärvelle sekä elinkeinonharjoittajien tasapuolisen kohtelun vuoksi myös muihin samalla talousvaikutusalueella oleviin eteläkarjalaisiin kuntiin eli Taipalsaareen, Savitaipaleelle, Lemille ja Luumäelle LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 017 300 Valtakatu 2 fax 016 319 513 PL 8002 kirjaamo.lappi@avi.fi 96101 Rovaniemi www.avi.fi/lappi
2/5 siten, että näiden kuntien alueella vähittäiskaupan toimipaikat voisivat halutessaan olla avoinna kaikkina viikonpäivinä, kirkolliset ja muut juhlapäivät mukaan lukien, kello 7.00-21.00 välisenä aikana. Poikkeuslupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana 1.1.2016 alkaen. Nykyinen voimassaoleva poikkeuslupa päättyy 31.12.2015. Etelä-Karjalan vähittäiskaupan toimialaa on käsiteltävä kokonaisuutena ja yhtenäisenä venäläisten asiointialueena. Näin taataan elinkeinonharjoittajien tasapuolinen kohtelu koko maakunnan alueella. Tämän vuoksi poikkeuslupaa haetaan kaikkiin Etelä-Karjalan maakunnassa sijaitseviin vähittäiskaupan yksiköihin siten, että ne tekevät yksikkökohtaisen päätöksen mahdollisesta aukiolosta. Kohdealueella Etelä-Karjalan rajakunnissa on kaikki lain ja sen esitöiden tarkoittamat erityiset syyt haettavaan laajaan aukioloon. Lähinnä venäläisten matkailijoiden palvelun tarve on keskeinen poikkeuslupaperuste. Etelä-Karjalan maakunta hyötyy viime aikojen taantumasta huolimatta poikkeuksellisella tavalla Venäjältä tulevasta matkailijavirrasta. Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy on laatinut selvityksen Venäläismatkailijat Etelä-Karjalassa (9.10.2015) tukemaan hakemuksen perusteluja. Selvityksen mukaan vuonna 2014 yli 2,2 miljoonaa venäläismatkailijaa vieraili Etelä-Karjalassa. Tilastokeskus tilastoi venäläisten yöpymisiä maakunnassa yli 270 000 ja tämän lisäksi tilastoinnin ulkopuolella olevissa majoituspaikoissa yöpyi venäläisiä siten, että yöpymisten yhteismäärä oli noin 400 000. Venäläisten osuus kaikista ulkomaalaisten yöpymisistä Etelä-Karjalassa on 84 %. Tax free-ostoja tehtiin 75 miljoonalla eurolla. Näiden lisäksi tehtiin alv 0- ostoja ja verollisia ostoja. Vuonna 2014 venäläiset käyttivät maakunnassa noin 300 miljoonaa euroa, mikä on lähes neljännes maakunnan vähittäiskaupan, majoituksen ja ravitsemistoiminnan liikevaihdosta. Useimmiten rahaa käytettiin elintarvikkeisiin, taloustavaroihin, vaatteisiin sekä ruokaravintola- ja kahvilapalveluihin. Keskimäärin rahaa Etelä-Karjalassa käyneet venäläismatkailijat käyttivät vuonna 2014 noin 144 euroa matkaa kohden. Etelä-Karjalan osuus venäläisten matkoista oli 61 %, yöpymisistä 20 % ja tax free ostoista 33 %. Venäläismatkailijoiden tax free-ostojen osuus kaikkien ulkomaalaisten tax free-ostoista Etelä-Karjalassa on 99,6 %. Etelä-Karjalaan matkustettiin yli kaksi kertaa useammin ostosmatkalle kuin lomamatkalle, kun muualle Suomeen matkustettiin lomamatkalle useammin kuin ostosmatkalle. Vuoden 2016 osalta Venäjän taloustilanteen ja ruplan kurssikehityksen suhteen on olemassa vielä paljon epävarmuustekijöitä. Vuonna 2015
3/5 venäläisten matkojen määrä tullee laskemaan vuoden 2010 tasolle. Varovaisen arvion mukaan vuonna 2016 jäädään vielä hieman tämän vuoden matkustajamääriä pienempiin lukemiin, mahdollisesti n. 30 % vuoden 2014 matkustajamääriä alemmalle tasolle. Kohdekunnista raja-aluekunnat sijaitsevat valtakunnan raja-alueella. Ne sijaitsevat noin 200 kilometrin päässä pääasiallisesta ostovoiman tulosuunnasta eli Pietarin kaupungista ja Leningradin oblastista, joiden väkiluku ylittää Suomen väkiluvun. Venäläiset joko kulkevat alueen kuntien kautta tai yöpyvät niissä. On myös huomattava, että venäläisten matkailun vähenemistä ovat korvanneet muut ulkomaalaiset ja kotimaiset matkailijat, eikä hotellien käyttöaste ole pudonnut samassa tahdissa venäläisyöpyjien määrän kanssa. Venäläisten ostovoimavaikutus rajakunnissa on erittäin merkittävä. Heijastusvaikutuksia on myös niihin neljään kuntaan, jotka ovat rajakuntien naapurikuntia. On otettava huomioon myös se, että Venäjän Federaation lainsäädännössä ei ole mainittu tarkkoja kauppojen aukioloaikoja. Näin ollen kaupan aukiolon tulisi olla tasapuolista elinkeinonharjoittajille valtakunnan rajan molemmin puolin. Ostosmatkailun merkitys on Venäjän nykytilanteesta, pakotteista ja vastapakotteista huolimatta edelleen suuri ja tuo helpotusta yrityskannan rakennemuutokseen. Venäjän ostovoiman läheisyys on nykytilanteesta huolimatta yritettävä hyödyntää entistä paremmin kaupan ja matkailun toimialoilla. Alueen elinkeinoelämä hyötyy tästä syntyvästä rahavirrasta, mikä edelleen parantaa myös työllisyyttä. Etelä-Karjalaan on haettu ja se on saanut useita poikkeuslupia yksittäisille kauppapäiville. Viimeksi maakuntaan on myönnetty laaja poikkeuslupa 18.2.2014. Laajalle poikkeusluvalle on edelleen olemassa erityiset syyt. Keskeisille vähittäiskaupan toimijoille tehdyn kyselyn mukaan laaja poikkeuslupa on laajasti hyödynnetty yrityksissä. Viikoittaisia uusia aukiolotunteja on tullut erityisesti lauantaihin ja sunnuntaihin, keskimäärin 3-4 tuntia viikossa. Lisäksi pyhäpäivien aukioloa on laajennettu. Voimassaolevan kaltaiselle laajalle poikkeusluvalle on vähittäiskaupan toimijoiden keskuudessa selkeä ja perusteltu tarve. Aluehallintoviraston ratkaisu ja perustelut Aluehallintovirasto sallii harjoittaa vähittäiskauppaa Lappeenrannan, Imatran, Parikkalan, Ruokolahden, Rautjärven, Taipalsaaren, Savitaipaleen, Lemin ja Luumäen kuntien alueella kaikkina viikonpäivinä, kirkolliset ja muut juhlapäivät mukaan lukien, kello 7.00-21.00 välisenä aikana.
4/5 Lupa on voimassa 1.1.2016-31.12.2019. annetun lain (945/2009) 1 :n mukaan ammattimaista vähittäiskauppaa saa harjoittaa, jollei tässä laissa toisin säädetä, arkipäivänä kello 7:n ja 21:n välisenä aikana, paitsi lauantaina kello 7:n ja 18:n välisenä aikana. Sunnuntaina ammattimaista vähittäiskauppaa sekä parturi- ja kampaamoliikettä saa harjoittaa, jollei tässä laissa toisin säädetä, kello 12:n ja 18:n välisenä aikana. Marras- ja joulukuussa isänpäivän ja jouluaaton välisenä aikana vähittäiskauppaa sekä parturi- ja kampaamoliikettä saa kuitenkin sunnuntaina harjoittaa kello 12:n ja 21:n välisenä aikana. annetun lain 2 :n mukaan ammattimaista vähittäiskauppaa tai parturija kampaamoliikettä ei saa harjoittaa kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä, äitienpäivänä, isänpäivänä eikä itsenäisyyspäivänä eikä kello 18:n jälkeen uudenvuodenaattona ja vapun aattona eikä kello 12:n jälkeen jouluaattona ja juhannusaattona. Lain 3 :n nojalla aluehallintovirasto voi erityisestä syystä sallia ammattimaisen vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen harjoittamisen muinakin kuin laissa säädettyinä aikoina. Erityisenä syynä pidetään liikkeen sijaintiin, matkailuun, yleisötapahtumiin tai vastaaviin tilanteisiin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat palvelujen kysyntään. Lupa voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi. Lupa voidaan peruuttaa, jos luvan myöntämisen olennaiset edellytykset eivät enää täyty. annetun lain esitöiden (HE 49/2000) mukaan valtakunnan raja-alueella voi muun muassa kilpailullisista syistä olla tarvetta laajempaan aukioloon. Myös sekä taajamien kautta kulkevien että matkailualueilla yöpyvien matkailijoiden palvelu voi edellyttää laajempia aukioloaikoja varsinkin sesonkiaikoina. Erilaisista tapahtumista lain esitöissä on mainittu esimerkkinä paikkakunnalla järjestettävät urheilu- ja taide- yms. tapahtumat varsinkin silloin, kun niiden tiedetään aiheuttavan kuluttajien kiinnostusta. Lupia myönnettäessä on kiinnitettävä huomiota elinkeinonharjoittajien tasapuoliseen kohteluun sekä siihen, ettei liikkeiden keskinäistä kilpailuasemaa vakavasti järkytetä. Lapin aluehallintovirasto on 18.2.2014 antamallaan päätöksellä (LAAVI/244/04.06.01/2014) sallinut vähittäiskaupan harjoittamisen Etelä-Karjalan raja-aluekunnissa Lappeenrannassa, Imatralla, Parikkalassa, Ruokolahdella ja Rautjärvellä kaikkina viikonpäivinä, kirkolliset ja muut juhlapäivät mukaan lukien, kello 7.00 21.00.
5/5 Poikkeuslupa on voimassa 31.12.2015 saakka. Luvan perusteena olevat tosiasiat ovat nyt olennaisilta osin samankaltaiset kuin aikaisemmin. Tähän nähden, ja kun otetaan huomioon vakiintunut ratkaisukäytäntö, aluehallintovirasto katsoo, että on esitetty erityisiä syitä poikkeusluvan myöntämiseksi mainittujen kuntien alueella. Saadun selvityksen mukaan vuoden 2015 tammikuun alusta syyskuun loppuun Lemin, Luumäen, Taipalsaaren ja Savitaipaleen kuntien alueella on yöpynyt 10 593 venäläismatkailijaa. Yöpymisten määrä on 65 % suhteessa kuntien väkilukuun, mikä on lähes yhtä paljon kuin rajaaluekunta Lappeenrannassa. Näin ollen Etelä-Karjalan raja-aluekuntien lisäksi myös Lemi, Luumäki, Taipalsaari ja Savitaipale hyötyvät venäläisten ostosmatkailijoiden ostovoimasta. Aluehallintovirasto katsoo, että hakija on esittänyt erityisiä syitä hakemuksen perusteeksi ja hyväksyy hakemuksen myös mainittujen kuntien osalta. Aluehallintovirasto myöntää poikkeusluvan vuoden 2019 loppuun, minkä jälkeen on perusteltua tutkia uudelleen poikkeusluvan myöntämisedellytykset. Tämä päätös tai sen jäljennös on pidettävä liiketiloissa nähtävillä. Sovelletut oikeusohjeet Muutoksenhaku annetun lain (945/2009) 1, 2 ja 3. Tähän päätöksen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Lisätiedot Lisätietoja antaa tarvittaessa ylitarkastaja Mariana Lantto puh. 0295 017 373, sähköposti mariana.lantto@avi.fi. Lakimies Juha Lämsä Ylitarkastaja Mariana Lantto
6/5 Jakelu ja suoritemaksu Päätös Etelä-Karjalan kauppakamari/ Mika Peltonen Jäljennös Kaakkois-Suomen poliisilaitos Suoritemaksu 600 Suoritemaksun perusteet Suoritemaksun määrääminen perustuu valtion maksuperustelakiin (150/1992), aluehallintovirastoista annettuun lakiin (896/2009) ja valtioneuvoston asetukseen aluehallintoviraston maksuista (1092/2013). Oikaisuvaatimusosoitus Maksuvelvollinen, joka katsoo, että julkisoikeudellisesta suoritteesta määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen valtion maksuperustelain 11 b :n nojalla oikaisua maksun määränneeltä viranomaiselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimusohje on liitteenä. Maksu Lasku lähetetään hakijalle erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta