Pk-toimialabarometri

TEM Toimialapalvelu Syksy 201 Pk-toimialabarometri www.tem.fi/toimialapalvelu

Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön toimialapalveluiden toimeksiannosta tuloksia julkistetaan toimialaryhmittäisinä raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Tämän lisäksi tuloksia verrataan myös teollisuus- ja palvelualan yrityksiin kokonaisuudessaan. Syksyn 201 Pk-yritysbarometri perustuu 3 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä toimialaraportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä sekä kehittämistarpeita ja kehittämisen esteitä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty digitaalisuutta liiketoiminnassa ja omistajanvaihdosta. Tulosten vertailua on tehty ko. toimialaryhmän osalta koko maan, teollisuuden ja palvelualan näkymiin. Ajallista vertailua on tehty osittain sanallisesti koko maan osalta kevään 201 barometrin ja toimialaryhmästä riippuen joko kevään 201 tai syksyn 201 barometrin tuloksiin.

Tiivistelmä Suhdannenäkymät Pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat edelleen positiiviset, mutta kevään 201 tilannetta heikommat. Yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +2, kun se viime keväänä oli +3. Uusiutuvan energian toimialaa edustavien pk-yritysten vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät koko maata ja vertailutoimialoja heikommiksi. Toimiala yleiset suhdanneodotukset jäävät myös vuoden takaista heikommiksi saldoluvun ollessa nyt +1, kun se syksyllä 201 oli +2. Toimialalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat kuitenkin aiempaa paremmat. Saldoluku on nyt +1, kun se vuosi sitten oli +. Koko maassa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun (+1) perusteella hieman heikommat kuin keväällä 201 (+1). Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Koko maassa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (3 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pk-yrityksistä. Uusiutuvan energian toimialalla on myös eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pkyrityksiä (3 %). Yrityksensä toiminnan loppumista ennakoi alalla % vastanneista. Investoinnit sekä henkilöstön kouluttaminen ovat pk-yrityksissä eniten toteutettuja uusiutumiseen liittyviä toimia. Kehittämistarpeet ja esteet Koko maan pk-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Uusiutuvan energian alalla henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa nähdään eniten kehittämistarvetta niukasti ennen markkinointia ja myyntiä. Koko maassa pkyritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään kilpailutilanne ja työvoiman saatavuus. Uusiutuvan energian toimialalla kustannustaso mainitaan useimmin ja myös useammin kuin koko maassa pahimpana esteenä kehittämiselle. Rahoitus on toimialalla seuraavaksi useimmin mainittu kehittämiseste. Kansainvälistyminen Noin joka neljännellä koko maan ja uusiutuvan energian toimialan pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Koko maan pk-yrityksissä suoraa palvelujen vientiä ja suoraa tavaroiden vientiä on näistä noin kahdella viidestä. Toimialalla suoraa palvelujen vientiä on alle joka viidennellä ja suoraa tavaroiden vientiä puolella. Omistajanvaihdos Yli puolet vastanneista koko maan ja uusiutuvan energian alan pk-yrityspäättäjistä ei suunnittele omistajanvaihdosta. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamista suunnittelee koko maassa ja toimialalla noin joka viides. 2

Sisällys ESIPUHE... 1 SISÄLLYS... 3 1. JOHDANTO... 1.1 Barometri... 1.2 Aineisto... 2. YRITYKSET JA TYÖLLISYYS... 3. PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT.... PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN.... PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN.... PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN TARPEET JA ESTEET... 1. DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA... 1. OMISTAJANVAIHDOS... 20 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-ALUEIDEN YHTEYSTIEDOT... 21, toimialaraportti

Pk-yritysbarometri, syksy 201 Toimialaraportti, 1. JOHDANTO Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. 1.1 Barometri Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 20, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa 3 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk-yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 201. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja toimialan vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen ja ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Katri Lehtonen. Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 3, %, huononee, % saldoluku = + 30, % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.

1.2 Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat vastanneista uusiutuvan energian toimialaan kuuluvista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko 1. Taustatietoja toimialalta vastanneista yrityksistä n= % Toimialaryhmä 0 Liikevaihto vuonna 201 Henkilöstömäärä Yrityksen kasvuhakuisuus Yrityksellä vientitoimintaa Yrityksen perustamisvuosi Markkinat, joilla toimii pääasiallisesti Teollisuus Rakentaminen Kauppa 3 Palvelut 1 alle 0,2 miljoonaa euroa 2 3 0,2-0, miljoonaa euroa 1 2 0, - 0, miljoonaa euroa 1,0-1, miljoonaa euroa 1,-1, miljoonaa euroa 2,0-, miljoonaa euroa miljoonaa euroa tai yli 1 1 henkilö 2 3 2- henkilöä 2 33 - henkilöä 13 1-1 henkilöä 1 1 20- henkilöä 0 tai yli henkilöä Voimakkaasti kasvuhakuiset Kasvuhakuiset 2 33 Asemansa säilyttäjät 20 2 Ei kasvutavoitteita 2 32 Toimintansa lopettavat 3 Kyllä 1 2 Ei Ennen 10 2 33 10-1 1 2000-200 2 3 20-1 Paikallisilla tai alueellisilla 1 Valtakunnallisilla Suomessa 1 Kansainvälisillä

2. YRITYKSET JA TYÖLLISYYS Työllistämisodotukset ovat koko maassa saldoluvun perusteella hieman heikommat kuin keväällä 201. Syksyn pk-yritysbarometrin vastaajista joka viides (21 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja alle joka kymmenes ( %) arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Saldoluvuksi muodostuu +1 (keväällä +1). Palvelutoimialan suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vastaavat ja teollisuudessa positiivisemmat kuin koko maan pk-yrityksissä. Uusiutuvan energian toimialalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat selvästi paremmat kuin vuosi sitten. Toimialan vastaajista 1 % arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi %. Saldoluku on nyt +1, kun se syksyllä 201 oli +. Saldolukujen perusteella työllistämisodotukset ovat toimialalla vastaavat kuin koko maassa ja palvelualalla jääden teollisuuden odotuksia heikommiksi. Kuva 1. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku Kaikki vastaajat, n=13 21 2 1 Teollisuus, n=0 31 3 2 Palvelut, n=2 20 3 13 Uusiutuva energia, n= 1 1 0 20 0 0 0 0

3. PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT Pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat koko maassa selvästi positiiviset, mutta jäävät kevään 201 näkymiä heikommiksi. Lähiajan suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku on +2, kun se keväällä oli +3. Noin puolet (3 %) koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 3 % arvioi suhdanteiden paranevan ja % huononevan. Palvelualoilla sekä teollisuudessa suhdannenäkymät ovat edelleen myös selvästi positiiviset, mutta saldoluvut jäävät koko maan tavoin kevään 201 lukemista. Uusiutuvan energian toimialan suhdannenäkymät ovat koko maata ja vertailutoimialoja heikommat. Toimialan lähiajan suhdanneodotukset jäävät myös viime syksyn tasosta saldoluvun ollessa nyt +1, kun se syksyllä 201 oli +2. Suhdanteiden paranemista ja ennallaan pysymistä ennakoi alalla hieman harvempi ja heikkenemistä hivenen useampi kuin vuosi sitten. Kuva 2. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku Kaikki vastaajat, n=2 3 3 2 Teollisuus, n=1 0 2 32 Palvelut, n=200 3 3 2 Uusiutuva energia, n= 2 1 0 20 0 0 0 0

Taulukko 2. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto Koko maa 3 1 3 Teollisuus 3 Palvelut 3 1 3 3 0 2 Investointien arvo Koko maa 21 0 1 2 Teollisuus 30 2 1 Palvelut 1 1 1 0 2 3 30-2 Viennin arvo Koko maa 13 1 - Teollisuus 31 13 1 Palvelut 1 1-1 1 - Tuonnin arvo Koko maa 1 1 - Teollisuus 1 0 Palvelut 1-13 1 22-21 Palkkakustannukset henkilöä kohden Koko maa 3 0 3 Teollisuus Palvelut 3 3 31 3 32 Materiaalien hinnat Koko maa 0 3 Teollisuus 33 2 3 Palvelut 3 3 0 3 2 Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat Koko maa 1 Teollisuus 1 Palvelut 1 3 3 33 1 2 Kannattavuus Koko maa 3 1 1 Teollisuus 3 1 2 Palvelut 3 1 1 2 3 20

Vakavaraisuus Koko maa 3 2 Teollisuus 1 31 Palvelut 3 2 2 1 1 Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys Koko maa 2 3 1 Teollisuus 33 0 2 Palvelut 2 2 1 22 3 1 Tilausten määrä Koko maa 32 Teollisuus 2 3 Palvelut 3 31 3 2 2 Panostukset kansainvälistymiseen Koko maa 13 20 - Teollisuus 21 1 Palvelut 13 1-3 2-13 Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa uskotaan koko maassa saldolukujen perusteella yleisimmin materiaalien hintojen nousuun (saldoluku +3) ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun (+1). Myös palkkakustannusten nousuun (+3) ja liikevaihdon kasvuun (+3) uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Odotukset investointien arvon kehityksestä jäävät koko maassa hieman kevättä heikommiksi saldoluvun ollessa nyt +2 (keväällä+). Uusiutuvan energian toimialalla uskotaan vahvimmin materiaalien hintojen nousuun (+). Seuraavaksi vahvimmin alalla uskotaan palkkakustannusten nousuun (+32) ja liikevaihdon kasvuun (+2). Odotukset investointien arvon kasvusta jäävät alalla edelleen negatiivisiksi saldoluvun ollessa nyt -2, kun se vuosi sitten oli -.

. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN Koko maassa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (3 %). Asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksistä on jonkin verran vähemmän, 33 %. Joka kymmenes ( %) koko maan vastanneista päättäjistä sanoo yrityksensä olevan voimakkaasti kasvuhakuinen. Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % koko maan pkyrityksistä. Uusiutuvaa energiaa edustavissa pk-yrityksissä voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on tämän syksyn otoksessa % (syksyllä 201 2 %). Mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä on toimialalla 3 % (vuosi sitten 0 %) ja asemansa säilyttämään pyrkiviä 2 % (3 %). Vailla kasvutavoitteita olevia pk-yrityksiä on 2 % (viime syksynä 22 %). Yrityksensä toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana ennakoi nyt % alan vastanneista, vuosi sitten näin arvioi 1 %. Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on koko maassa yhteensä % mikä on hieman vähemmän kuin keväällä 201. Uusiutuvan energian alalla tämä yhteenlaskettu osuus on vastaava 2 % kuin vuosi sitten. Kuva 3. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 1 Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 3 3 3 Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) 2 2 31 33 20 Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 1 22 2 3 Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 2 0 20 30 0 0 Kaikki vastaajat, n=1 Teollisuus, n=1 Palvelut, n=2, n=

Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maassa ja pääosin myös vertailutoimialoilla pk-yritysten eniten toteuttamia uusiutumiseen liittyviä toimia viimeisen vuoden aikana. Uusiutuvan energian toimialalla investointeihin on panostettu hieman keskimääräistä vähemmän ja osuus on myös pienempi kuin viime syksynä. Uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraamiseen sekä uuden henkilöstön palkkaamiseen on alalla panostettu viime syksyä enemmän. Kuva. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten kk:n aikana, %, */ Investoinut (esim. tietotekniikkaan tai ohjelmistoihin, koneisiin tai laitteisiin) Kouluttanut henkilöstöä 0 1 Organisoinut työtä uudella tavalla mm. toimintatapoja kehittämällä 1 1 3 Palkannut uutta henkilöstöä 3 3 2 Lanseerannut uusia tuotteita tai palveluita 2 3 3 1 Ottanut käyttöön uusia teknologioita 2 2 2 2 Laajentunut uusille markkinoille 2 30 2 2 Ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja 20 1 21 0 20 0 0 0 Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n=3 Palvelut, n=2, n= */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

. PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN Koko maan pk-yrityksistä alle joka viidennellä, teollisuudessa noin kahdella viidestä ja palvelualan pk-yrityksistä alle joka kymmenennellä on suoraa tuontitoimintaa. Uusiutuvan energian alalta vastanneista päättäjistä joka kymmenes ( %) sanoo yrityksellään olevan suoraa tuontia. Taulukko 3. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Koko maa Teollisuus Palvelut Suoraa tuontitoimintaa 1 2 Noin joka neljännellä koko maan pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Näistä suoraa palvelujen vientiä ja suoraa tavaroiden vientiä on molempia noin kahdella viidestä. Uusiutuvaa energiaa edustavissa pk-yrityksissä vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla on tämän syksyn otoksessa koko maan tapaan noin joka neljännellä (2 %). Näistä suoraa palvelujen vientiä on noin joka viidennellä (22 %) ja suoraa tavaroiden vientiä puolella (1 %). Kuva. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä, */, **/ Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Liiketoiminnan muodot ulkomailla toimivilla pk-yrityksillä Suora palvelujen vienti Suora tavaroiden vienti Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminen ulkomailla yrityksenne omalla Lisensointi tai franchising Muu 0 0 1 1 1 20 1 1 2 23 2 22 22 2 3 2 0 20 0 0 0 0 Kaikki vastaajat, n=33 Teollisuus, n= Palvelut, n=2, n= 1 0 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. **/ Suora palvelujen vienti ja suora tavaroiden vienti kysytty viimeksi yhdessä muodossa suora vienti; tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Puolella koko maan pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle %. Palvelualalla osuus on lähes vastaava kuin koko maassa ja teollisuudessa tämä osuus on 3 %. Uusiutuvan energian alan vastaajien lukumäärä jäi tässä kysymyksessä pieneksi ja tämä on huomioitava tulosten tulkinnassa (myös kuvan tulokset). Kuva. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 201, % yrityksistä 0 <% 3 3 2 30 -% 2 1 20 = > 0% 22 23 0 20 30 0 0 0 Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n=13 Palvelut, n=31, n=

Muut EU-maat (pl. Yhdistyneet kuningaskunnat) muodostaa pk-yritysten merkittävimmän markkina-alueen ulkomailla. Kuva. Pk-yritysten markkinaosuudet ulkomailla, % yrityksistä, joilla toimintaa ulkomailla, */ Muut EU-maat kuin Yhdistyneet kuningaskunnat Englanti, Wales, Skotlanti ja Pohjois- Irlanti (Yhdistyneet kuningaskunnat) Venäjä Muut Euroopan maat kuin EU Yhdysvallat Kiina Muut Aasian maat Kanada Australia Lähi-itä Afrikka (pl. Lähi-itä) Muut Amerikan maat kuin USA ja Kanada Intia Muu maailma 0 0 0 1 22 21 2 30 2 1 1 20 2 2 13 1 13 21 1 13 1 0 0 22 22 2 30 3 1 0 20 0 0 0 0 Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n= Palvelut, n=2, n=1 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. 1

. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN TARPEET JA ESTEET Koko maassa pk-yrityksillä on eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa sekä yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa. Uusiutuvan energian toimialalla sekä vertailutoimialoilla tulokset ovat kehittämistarpeiden osalta pitkälti vastaavat kuin koko maassa. Uusiutuvan energian alalla kuitenkin henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa nähdään eniten kehittämistarvetta niukasti ennen markkinointia ja myyntiä. Toimialalla rahoitukseen, talouteen ja laskentatoimeen liittyvät kehittämistarpeet mainitaan kolmanneksi useimmin ja myös useammin kuin muissa vastaajaryhmissä. Kuva. Pk-yritysten kehittämistarpeet, %, */ Markkinointi ja myynti Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Johtaminen Rahoitus, talous ja laskentatoimi Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa Vienti ja kansainvälistyminen Yrityksen hallitustyöskentely Ei osaa sanoa 13 1 1 21 1 21 1 1 20 21 1 1 1 20 2 2 30 32 3 3 3 3 3 3 3 3 3 2 3 0 20 30 0 0 0 Kaikki vastaajat, n=3 Teollisuus, n= Palvelut, n=203, n= */ Vastaajat ovat valinneet kolme tärkeintä vaihtoehtoa.

Pk-yritysten pahimpia kehittämisen esteitä koko maassa ovat tasaväkisesti kilpailutilanne ja työvoiman saatavuus. Palvelualan tulokset vastaavat pitkälti koko maan tilannetta. Teollisuudessa työvoiman saatavuus ja kustannustaso nähdään pahimpina kehittämisesteinä ja myös muita ryhmiä selkeämmin. Uusiutuvan energian toimialalla kustannustaso mainitaan useimmin ja myös useammin kuin koko maassa keskimäärin pahimpana esteenä kehittämiselle. Rahoitus on toimialalla seuraavaksi useimmin mainittu este kehittämiselle. Kuva. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, %, */, **/ Kilpailutilanne 1 1 Työvoiman saatavuus 13 1 1 21 Kustannustaso 13 13 1 21 Yleinen suhdannetilanne / taloustilanne Yritystoiminnan sääntely Rahoitus 1 Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus) Ei osaa sanoa 1 1 1 0 1 20 2 Kaikki vastaajat, n=3 Teollisuus, n= Palvelut, n=203, n= */Vastaajat ovat valinneet kolme tärkeintä vaihtoehtoa. **/ Keväällä 201 työvoiman saatavuus sisältynyt resurssitekijöihin. 1

. DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA Noin neljällä viidestä koko maan pk-yrityksestä on omat Internet-kotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Toimialoittain tarkasteltuna tulokset vastaavat teollisuudessa ja palvelualalla pääosin koko maan tilannetta. Teollisuuden alalla on kuitenkin hieman keskimääräistä useammalla omat Internet-kotisivut. Uusiutuvan energian alalla digitaalisten työkalujen ja palvelujen hyödyntäminen tai käyttö on keskimäärin vähäisempää kuin muissa vastaajaryhmissä. Kuva. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %, */ Yrityksen omat Internet-kotisivut Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet ja palvelut) Big datan käyttö (esim. markkinaanalyyseissä) Tekoälysovellukset, robotiikka ja ohjelmistorobotiikka Digitaalisten kanavien ja alustojen (esim. Uber, AirBnB) käyttö palvelujen jakelussa ja markkinoinnissa Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan uudenlaisia liiketoiminnan ratkaisuja, joilla teolliset laitteet kommunikoivat Ei osaa sanoa 21 1 1 1 2 3 3 2 33 2 3 32 3 31 1 0 20 0 0 0 0 0 Kaikki vastaajat, n=3 Teollisuus, n= Palvelut, n=203, n= */Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

Verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee koko maassa ja vertailutoimialoilla alle joka kymmenes vastanneista pk-yrityksistä. Uusiutuvan energian alan vastanneista tämän mainitsee vain % vastanneista. Melko suuri osa vastaajista ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymykseen. Kuva. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien kk:n aikana % */ Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet ja palvelut) Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksen omat Internet-kotisivut Tekoälysovellukset, robotiikka ja ohjelmistorobotiikka Big datan käyttö (esim. markkinaanalyyseissä) Digitaalisten kanavien ja alustojen (esim. Uber, AirBnB) käyttö palvelujen jakelussa ja markkinoinnissa Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan uudenlaisia liiketoiminnan ratkaisuja, joilla teolliset laitteet kommunikoivat Ei osaa sanoa 3 3 3 2 0 3 3 2 0 3 1 0 20 30 0 0 0 0 Kaikki vastaajat, n=3 Teollisuus, n= Palvelut, n=203, n= */Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. 1

Pk-yrityspäättäjät arvioivat myös yhdeksän eri digitalisoitumisesta syntyvän yksilöidyn mahdollisuuden merkitystä yrityksensä kannalta. Arviointi pyydettiin tekemään asteikolla -1, jossa =erittäin suuri merkitys ja 1=ei merkitystä. Taulukossa on esitetty tulokset annettujen vastausvaihtoehtojen keskiarvotuloksina vastaajaryhmittäin. Koko maassa ja vertailutoimialoilla yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen ja asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Muihin vastaajaryhmiin verrattuna nähdään uusiutuvan energian toimialalla digitalisoitumisesta esitetyt hyödyt vähemmän merkityksellisinä yritykselle. Taulukko. Digitalisoitumisesta syntyvien mahdollisuuksien merkitys yritykselle, asteikko -1 Kaikki vastaajat, n=3 Teollisuus, n= Palvelut, n=203 Uusiutuva energia, n= Yrityskuvan vahvistuminen 3,3 3,2 3,1 3,1 Uusien asiakasryhmien tavoittaminen 3, 3, 3,3 3,0 Asiakaspalvelun parantuminen 3, 3, 3, 3,2 Kannattavuuden parantuminen 3,30 3,2 3,32 3,0 Liiketoimintaprosessien tehostuminen 3,2 3,33 3,2 2, Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien kanssa 3,1 3,2 3,22 3,0 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen 3, 3,0 3,1 2, Tuotekehityksen tehostuminen 2, 3,0 2,0 2,0 Liiketoiminnan kansainvälistyminen 2,3 2,2 2,3 2,0

. OMISTAJANVAIHDOS Yli puolet ( %) vastanneista koko maan ja uusiutuvan energian toimialan pkyrityspäättäjistä ei ole suunnitellut omistajanvaihdoksen toteuttamista lainkaan. Palvelualalla tämä osuus on hieman suurempi ( %) ja teollisuudessa pienempi (3 %). Kuva. Omistajanvaihdoksen suunnittelu, % 0-2 vuoden aikana 3- vuoden aikana - vuoden aikana - vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan 1 1 1 1 1 0 20 30 0 0 0 0 Kaikki vastaajat, n=0 Teollisuus, n=0 Palvelut, n=2, n= 3 Valtaosa, noin neljä viidestä pk-barometrikyselyyn vastanneista koko maan ja kaikkien vertailutoimialojen yrityspäättäjistä ei ole suunnitellut yrityksen tai liiketoiminnan ostamista lainkaan. Yrityksen tai liiketoiminnan osto kuten edellä myös omistajanvaihdos toteutettaisiin yleisimmin lähitulevaisuudessa, seuraavan kahden viiden vuoden aikana. Kuva 13. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamisen suunnittelu, % 0-2 vuoden aikana 3- vuoden aikana - vuoden aikana -> vuoden aikana 3 2 1 1 1 0 1 0 0 en ole suunnitellut lainkaan 1 1 0 20 30 0 0 0 0 0 0 0 Kaikki vastaajat, n=0 Teollisuus, n= Palvelut, n=23, n= 20

Pk-toimialabarometri syksy 201 Puutuoteteollisuus 21 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-KESKUSTEN YHTEYSTIEDOT TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ (postios. PL 32, 00023 Valtioneuvosto) Aleksanterinkatu, 00 Helsinki puhelin 02 01 www.tem.fi ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 1, 01 Seinäjoki) Alvar Aallon katu, 00 Seinäjoki Vaasan toimipaikka (postios. PL 22, 1 Vaasa) Korsholmanpuistikko, 0 Vaasa Kokkolan toimipaikka (postios. PL, 1 Kokkola) Pitkänsillankatu 1, 0 Kokkola puhelin 02 02 00 www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS (postios. PL 1, 01 Mikkeli) Jääkärinkatu 1, 00 Mikkeli puhelin 02 02 000 www.ely-keskus.fi/etela-savo HÄMEEN ELY-KESKUS (Postios. PL 2, 1 Lahti) Kirkkokatu, 1 Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu 1, 130 Hämeenlinna puhelin 02 02 000 www.ely-keskus.fi/hame KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS (postios. PL 1, 1 Kouvola) Salpausselänkatu 22, 0 Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Villimiehenkatu 2 B, 30 Lappeenranta puhelin 02 02 000 www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi KAINUUN ELY-KESKUS (postios. PL, 1 Kajaani) Kalliokatu, 0 Kajaani puhelin 02 023 00 www.ely-keskus.fi/kainuu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS (postios. PL 20, 01 Jyväskylä) Cygnaeuksenkatu 1, 00 Jyväskylä puhelin 02 02 00 www.ely-keskus.fi/keski-suomi LAPIN ELY-KESKUS (postios. PL 00, 1 Rovaniemi) Hallituskatu 3 B, 0 Rovaniemi Kemin toimipaikka Valtakatu 2, 0 Kemi puhelin 02 03 000 www.ely-keskus.fi/lappi PIRKANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 2, 331 Tampere) Yliopistonkatu 3 (Attila), 330 Tampere puhelin 02 03 000 www.ely-keskus.fi/pirkanmaa POHJANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 131, 1 Vaasa) Wolffintie 3 B,. krs, 0 Vaasa Kokkolan toimipaikka Pitkänsillankatu 1, 0 Kokkola (postios. PL 20, 1 Kokkola) puhelin 02 02 00 www.ely-keskus.fi/pohjanmaa POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS (postios. PL, 01 Joensuu) Kauppakatu 0 B, 3. krs., 00 Joensuu puhelin 02 02 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL, 01 Oulu) Veteraanikatu 1, 00 Oulu puhelin 02 03 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS (postios. PL 2000, 01 Kuopio) Kallanranta, 00 Kuopio Mikkelin toimipaikka Jääkärinkatu 1, 00 Mikkeli Joensuun toimipaikka Kauppakatu 0 B, 00 Joensuu puhelin 02 02 00 www.ely-keskus.fi/pohjois-savo SATAKUNNAN ELY-KESKUS (postios. PL 2, 21 Pori) Valtakatu B, 20 Pori puhelin 02 022 000 www.ely-keskus.fi/satakunta UUDENMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 3, 0021 Helsinki) Opastinsilta B,. krs, 0020 Helsinki puhelin 02 021 000 www.ely-keskus.fi/uusimaa VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS (postios. PL 23, 2001 Turku) Itsenäisyydenaukio 2, 2000 Turku puhelin 02 022 00 www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi