PULLEAT VAAHTOKARKIT



Samankaltaiset tiedostot
PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi

KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Tiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen?

TUNTEMATON KAASU. TARINA 1 Lue etukäteen argonin käyttötarkoituksista Jenni Västinsalon kandidaattitutkielmasta sivut Saa lukea myös kokonaan!

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

Johdanto Tavoitteet Työturvallisuus Polttokennoauton rakentaminen AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

Lämpöopin pääsäännöt

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje

KOHDERYHMÄ KESTO: MOTIVAATIO: TAVOITE: AVAINSANAT: - TAUSTAA

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

ALKOHOLIEN TUNNISTUS KAASUKROMATOGRAFIAN AVULLA

Tutustu. Innostu. Luo!

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

OPAS KOTIPISTOSHOITOON

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c Eräliike Riistamaa Oy

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello

ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.

Oppilaan tehtävävihko

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Korvatorven pallolaajennus - 1 -

Kasvien piilotetut väriaineet

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

Lämpöilmiöitä. Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Työohjeet Jippo- polkuun

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin?

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.

Limsan sokeripitoisuus

WALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten

Käyttöohje NEYCR PET-910

JAKSO 1 ❷ PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT

Arkipäivän kemiaa: kosmetiikka. Päivi Kousa Kemian ope/ajankoulutusyksikkö Helsingin yliopisto huh9kuu 2015

Nanoteknologian kokeelliset työt vastauslomake

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

250 arkin vakiolokeron täyttäminen

Testimenetelmät: SFS-EN ja

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Avaruusgeometrian perusteita

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas

Seosten erotusmenetelmiä

Molekyyligastronomia pähkinänkuoressa

Kokeellinen FYKE: Luokanopettajien kokemuksia ala-koulun kokeellisista luonnontieteiden tunneista

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA

Scratch ohjeita. Perusteet

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %)

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ


Paula Kajankari LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä

Reaalikoe Fysiikan ja kemian yo-ohjeita

Sisällys. Vesi Avaruus Voima Ilma Oppilaalle Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Luku 13 KAASUSEOKSET

Suomi. turvallisuus. lihamylly. lihamyllyn kokoaminen

KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄN PAINEKOE

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta.

Urologiset tarvikkeet

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Transkriptio:

PULLEAT VAAHTOKARKIT KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme ja yläkouluun kurssille ilma ja vesi. KESTO: Työ kestää n.30-60min MOTIVAATIO: Työssä on tarkoitus saada positiivista oivaltamisen iloa ja oppimisen elämyksiä yksinkertaisella ja havainnollisella tavalla. Siinä yhdistetään vaahtokarkilla, ilmapallolla ja vedellä työskentely kemian käsitteistöön. TAVOITE: Työssä tutkitaan kaasun käyttäytymistä erisuuruisessa paineessa ja vaihtelevissa tilavuuksissa. Oppilaat pääsevät itse käyttämään isoja ruiskuja ja tarkastelemaan vaahtokarkkien käyttäytymistä ruiskuissa mäntää vetäen ja työntäen. Kokeita tehdään myös vedellä ja ilmapallolla. VINKKEJÄ: Oppilaita kannattaa muistuttaa, ettei kokeessa mukana olevia vaahtokarkkeja syödä. AVAINSANAT: Ilma Paine Arkipäivän kemia TAUSTA Ilma on kaasua. Se on yksi kolmesta tärkeästä olomuodosta nesteen ja kiinteän lisäksi. Esimerkiksi puhaltamalla ilmapalloon ilmaa, pallon tilavuus kasvaa, koska pallo täyttyy kaasulla. Palloa puristamalla taas kaasun paine kasvaa, koska kaasulla on pienempi tila liikkua. POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ Voiko ilmapalloon puhaltaa lisää ilmaa sen jälkeen, kun se on solmittu kiinni? Ei. Voiko ilmapalloa saada suuremmaksi puhaltamatta sinne lisää ilmaa? Voi. Laskemalla ulkoista painetta. Mitä vaahtokarkille tapahtuu, jos astut sen päälle? Menee lyttyyn. Miksi kaasukuplat suurenevat, kun ne nousevat nesteessä ylöspäin? Painenesteessä pienenee ylöspäin noustaessa, jolloin kaasukupla laajenee.

TARVIKKEET Muoviruiskuja (40-60 ml) Sinitarraa Vaahtokarkkeja Pieniä ilmapalloja (esim. vesi-ilmapalloja) Vettä Kemian opetuksen keskus TYÖTURVALLISUUS JA JÄTTEIDEN KÄSITTELY Suojatakki ja suojalasit (tehtäessä laboratoriossa). Vaahtokarkki lajitellaan biojätteeseen, muu kiinteä jäte sekajätteisiin. TYÖN SUORITUS Muoviruiskuun tutustuminen Tutustu ruiskun toimintaan työntämällä mäntää edestakaisin. Aseta tämän jälkeen ruiskun päähän sinitarratulppa ja yritä vetää mäntää. Mitä havaitset? Valtavat vaahtokarkit Irrota sinitarratulppa ruiskusta. Vedä mäntä pois ruiskusta ja laita vaahtokarkki ruiskuun. Aseta mäntä paikoilleen ja työnnä sitä varovasti kiinni vaahtokarkkiin. Tuki ruiskun suuaukko sinitarralla. Vedä männästä ja pidä sitä paikoillaan. Mitä havaitset? Ota ruiskun viereen uusi vertailuvaahtokarkki ja vertaa sitä ruiskun sisällä olevaan vaahtokarkkiin. Mitä havaitset? Päästä irti männästä. Mitä nyt tapahtuu? Vedä männästä uudelleen ja vapauta mäntä. Toista tämä useita kertoja.

Poista venyttelemäsi vaahtokarkki ruiskusta ja vertaa sitä pöydälläsi olevaan vertailuvaahtokarkkiin. Miksi ne näyttävät erilaisilta? Onko vaahtokarkkia nyt enemmän vai vähemmän? Pullea Pallo Puhalla ilmapalloon sen verran ilmaa, että se mahtuu ruiskun sisään. Sulje pallo solmulla siten, että pallon sisään jää ilmaa. Poista sinitarratulppa ruiskun päästä ja vedä mäntä irti. Laita pallo ruiskuun. Aseta mäntä takaisin ruiskuun ja työnnä mäntä varovasti kiinni ilmapalloon. Tuki ruiskun suuaukko sinitarralla. Vedä männästä ja pidä sitä paikoillaan. Mitä pallolle tapahtuu? Vapauta mäntä varovasti. Miten männän vapautus vaikuttaa palloon? Toista tämä useita kertoja.

Kokeita vedellä Ota ruiskuun vettä niin, että ruiskussa ei ole ilmakuplia. Ruiskussa tulee olla vain vettä. Tuki ruiskun suuaukko sinitarralla ja tue sitä samalla, kun yrität puristaa männällä vettä kokoon. Mitä tapahtuu? Yritä vetää mäntää 60 ml:n merkin kohdalle. Muuttuuko nesteen tilavuus? Huomaatko tapahtuuko jotakin muuta? Yritä ravistaa ruiskua ja pidä mäntä samalla vielä vetoasennossa. Huomaatko jotakin? Kun olet valmis, ruiskuta vesi pois ruiskusta. Käyttäytyikö vesi eri tavalla kuin ilma?

TYÖN TEORIATAUSTA Miksi ilman tilavuus muuttuu? Ilma on kaasujen seos. Kaasut ovat kokoonpuristuvia, koska partikkeleilla, jotka kaasun muodostavat, on paljon tilaa toistensa välissä. Työntämällä mäntää ruiskuun paine kasvaa ja se työntää kaasun partikkeleita lähelle toisiaan. (Kaasun partikkelien koko ei muutu.) Männän vetäminen mahdollistaa kaasun partikkelien liikkeen kauemmaksi toisistaan. Kaasut laajenevat myös helposti. Männän vetäminen alentaa painetta ja kaasun partikkelit liikkuvat kauemmaksi toisistaan. Partikkelit nesteessä koskettavat toisiaan ja tällöin ne myös vuorovaikuttavat toistensa kanssa. Sen takia veden tilavuus ei muutu, kun mäntää joko työnnetään tai vedetään. Ilmapallo ja vaahtokarkki laajenevat mäntää vedettäessä, koska ilma niiden sisällä laajenee. (Vaahtokarkki on tehty pääosin sokerista, jossa on ilmaa sisällä.) Sen jälkeen kun vaahtokarkki on laajentunut ja kutistunut muutaman kerran, osa ilmasta on karannut sen sisältä. Tämän muutoksen seurauksena vaahtokarkki muuttuu ryppyiseksi. Onko vaahtokarkkia enemmän vai vähemmän kokeen lopussa kuin alussa? Vaahtokarkkia on yhtä paljon sekä alussa että lopussa, vaikka sen muoto onkin muuttunut. Vaahtokarkki on valmistettu pääosin sokerista, jonne on sitoutunut ilmaa. Ilma poistuu kokeen aikana, mutta muut valmistusaineet säilyvät, joten vaahtokarkin tilavuus muuttuu, mutta sitä on jäljellä aivan yhtä paljon kuin alussa. Boylen laki Työssä tarkasteltiin kaasun paineen ja tilavuuden suhteisiin. Tämä laki tunnetaan myös Boylen lakina. Boylen lain mukaan kaasun tilavuus muuttuu käänteisesti paineeseen verrattuna vakiolämpötilassa ja vakiomäärällä kaasua. Siten tilavuuden kasvaessa paine pienenee. Vastaavasti tilavuuden pienentyessä paine kasvaa. Kaavan muodossa: pv= vakio, kun T on vakio. Esimerkiksi suljettuna systeeminä toimii ruisku, jonka pää on suljettu sinitarralla. Kun mäntää vedetään, tilavuus kasvaa ja paine ruiskun sisällä pienenee.