1(10) Käyttötalouden lisäohjeet ja esimerkit Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon jakaminen tehtäville Tilastovuodesta 2015 eteenpäin käyttötaloustiedoissa sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon kulut ja tuotot tulee jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaan suoraan tehtäväluokille. Sosiaali- ja terveystoiminnan sekä opetus- ja kulttuuritoiminnan tehtäviä hoitavien lautakuntien kulut ja tuotot tulee jakaa aiheuttamisperiaatteen kululajeittain tehtäville. Myös muiden sosiaali- ja terveystoiminnan sekä opetus- ja kulttuuritoiminnan yleisiä hallinto- ja suunnittelutehtäviä hoitavien virastojen, toimielinten ja henkilöstön (esim. sivistystoimen johtaja) kulut ja tuotot tulee jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaan suoraan tehtäville. Katso alempaa esimerkki 1 Sosiaali- ja terveystoiminnan lautakunnan kohdistamisesta tilastoon. Sosiaali- ja terveystoimen tai opetus- ja kulttuuritoimen keskitetyn toiminnan (kuten talous- ja henkilöstöhallinnon) kulut voidaan merkitä Tukipalvelut tehtävälle, josta ne edelleen kohdistetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan tehtäville. Kohdistaminen voidaan tehdä joko sisäisin ostoin ja myynnein tai vyörytyserien avulla. Katso esimerkki 2 opetus- ja kulttuuritoimen henkilöstöhallinnon kohdistamisesta tehtäville. Mikäli sosiaali- ja terveystoiminnassa tai opetus- ja kulttuuritoiminnassa on keskitettyä kiinteistöhallintoa, sen kulut ja tuotot voidaan merkitä käyttötaloustiedoissa Tila- ja vuokrauspalvelut tehtävälle, josta ne tulee edelleen kohdistaa aiheuttamisperiaatteen mukaan tehtäville. Kohdistaminen tehdään sisäisten vuokrien avulla. Esimerkki 1. Sosiaali- ja terveystoimen viraston hallintokulujen ja tuottojen kohdistaminen tilastossa Tässä esimerkissä kunnassa toimii sosiaali- ja terveystoimen virasto, joka vastaa yleisesti kaikkien sote-palveluiden suunnittelusta ja järjestämisestä. Tästä suunnittelusta ja järjestelystä aiheutuu luonnollisesti tuottoja ja kuluja. Nämä voivat jakautua esimerkiksi palkkoihin, henkilöstösivukuluihin, aineisiin tavaroihin ja tarvikkeisiin, myyntituottoihin sekä tukiin ja avustuksiin. Nämä kulut ja tuotot tulee jakaa suoraan sosiaali- ja terveystoiminnan tehtäville kulu- ja tuottolajeittain aiheuttamisperiaatteen mukaan. Jako voidaan tehdä esimerkiksi toimintakulujen suhteessa.
2(10) Esim 1. Kulut ja tuotot kohdistetaan suoraan tehtäväluokille Sote-virasto Käyttötaloustilasto Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Ikääntyneiden laitoshoito Perusterveydenhuollon avopalvelut Esimerkki 2. Opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinnon kohdistaminen tehtäville Tässä esimerkissä opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinto on järjestetty keskitetysti. Tilastossa nämä henkilöstöhallinnon kulut ja tuotot voidaan sisällyttää Tukipalvelut tehtävälle ja kohdistaa opetus- ja kulttuuritoiminnan tehtäville joko sisäsin ostoin ja myynnein tai vyörytyserien avulla. Tukipalvelut tehtävällä ilmoitetaan kaikki henkilöstöhallinnon kulut sekä sisäiset myyntituotot tai vyörytyserätuotot. Opetus- ja kulttuuritoimen tehtäville kohdistetaan osuus henkilöstöhallinnon kuluista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sisäisenä ostona (muiden palvelujen osto, sisäinen kulu) tai vyörytyseräkuluna. Opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinnon kulut ja tuotot voi jakaa myös suoraan tehtäville aiheuttamisperiaatteen mukaan, kuten esimerkissä 1 on esitetty.
3(10) Esim. 2 Keskitetty toiminta Tukipalvelut tehtävältä muille tehtäville Opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinto Palkat ja palkkiot, aineet, tavarat yms. Käyttötaloustilasto Tukipalvelut Tuet ja avustukset, myyntuotot yms. Sisäiset myyntituotot Muiden palvelujen osto Muiden palvelujen osto Muiden palvelujen osto Esiopetus Perusopetus Kirjastotoiminta Liikelaitokset Kuntien ja kuntayhtymien liikelaitosten sekä liikelaitoskuntayhtymien toimintakulut ja -tuotot tulee jakaa käyttötalous- ja investointitiedoissa tehtäväluokille liikelaitoksen toiminnan luonteen mukaan. Mikäli liikelaitoksen toiminta on laaja-alaista, kulut ja tuotot eivät välttämättä kohdennu vain yhdelle tehtäväluokalle. Esimerkiksi vesihuollon liikelaitoksen kulut ja tuotot kuuluvat vesihuollon tehtävälle, mutta erilaisia sosiaali- ja terveystoimen palveluita tuottavan liikelaitoksen kulut ja tuotot jakautuvat eri tehtäväluokille toiminnan luonteen mukaan. Myös kirjanpidollisesti eriytettyjen taseyksiköiden kulut ja tuotot käsitellään vastaavalla tavalla. Peruskunnan /-ky:n ja sen liikelaitoksen väliset sisäiset ostot ja myynnit merkitään käyttötaloustietoihin mikäli ostomeno ja myyntituotto ovat eri tehtäväluokilla. Tämä on tilanne tukipalveluita tuottavilla liikelaitoksilla tai esim. keskitetyillä tilakeskuksilla, joilta kunnan /ky:n muut yksiköt ostavat palveluita tai vuokraavat tiloja. Tehtäväluokkien väliset sisäiset erät jäävät tilastoon, jotta keskitetyn toiminnan kuluja voidaan kohdistaa tehtäville. Esimerkissä 3 on esitetty, kuinka tilakustannukset kohdistetaan tehtäville, kun tiloja hallinnoidaan keskitetysti tilakeskusliikelaitoksen kautta.
4(10) Esim. 3 Tilakeskusliikelaitoksen kulujen kohdistaminen muille tehtäville Tilakeskusliikelaitos Palkat ja palkkiot, aineet, tavarat ym. kululajit myyntuotot ym. tuottolajit. Käyttötaloustilasto Tila- ja vuokrauspalvelut Sisäiset vuokratuotot Sisäiset vuokrakulut Sisäiset vuokrakulut Sisäiset vuokrakulut Esiopetus Perusopetus Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Asiakaspalveluita (lopputuotepalveluita) tuottavien liikelaitosten osalta peruskunnan/-ky:n ostomeno ja liikelaitoksen myyntituotto jätetään merkitsemättä, koska ne kuuluisivat luonteensa mukaisesti samalle tehtäväluokalle. Esimerkiksi tilaajalautakunnan (tai muu vastaava taho kunnassa /ky:ssä) ostaessa suun terveydenhuollon palvelut omalta liikelaitokseltaan, jätetään tämä sisäinen kulu ja tuotto merkitsemättä, koska sekä palvelun osto että liikelaitoksen myyntituotto kuuluisivat luonteensa mukaisesti suun terveydenhuollon tehtävälle. Myös avustukset omille liikelaitoksille tulee eliminoida käyttötaloustilastosta. Tämä siitä syystä, että toiminnan avustuskulu ja -tuotto kuuluisivat luonteensa mukaisesti samalle tehtävälle (riippumatta kunnan organisaatiosta). Käyttötaloustilastossa avustuskulut ilmoitetaan aina avustuskohteen mukaan, eikä avustavan tahon mukaan. Liikelaitosten investointimenot ja -tulot tulee jakaa peruskunnan /-ky:n tavoin tehtävittäiseen investointierittelyyn. Investointimenot ja -tulot jaetaan tehtäville niiden luonteen mukaan riippumatta siitä, mikä taho kunnassa /ky:ssä investoinnit on tehnyt tai saanut investointitulot. Esimerkiksi osakkeet ja osuudet merkitään sen mukaan mitä osakkeita on ostettu tai myyty, ei sen mukaan mikä yksikkö ne on ostanut tai myynyt. Asunto-osakkeet kuuluvat tehtävälle Tila- ja vuokrauspalvelut, jne. Kunnan tai ky:n sisäisiä investointeja ei merkitä investointierittelyihin. Kunnan /ky:n oman yksikön rakentaessa toiselle omalle yksikölle pysyvien vastaavien hyödykettä, jätetään tämä sisäinen kaupankäynti merkitsemättä. Valmistus omaan käyttöön ja sitä vastaavat kulut kirjataan käyttötaloudessa valmistettavan hyödykkeen luonteen mukaisesti samalle tehtäväluokalle. Rakennuksiin kohdistunut valmistus omaan käyttöön kuuluu käyttötaloudessa
5(10) Esimerkki 4. Peruspalveluliikelaitos tehtäväluokalle Tila- ja vuokrauspalvelut. Investointierittelyssä rakennuksiin kohdistuneet investoinnit tulee sen sijaan kohdentaa tehtäväluokille rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan, esim. peruskoulun rakennus kuuluu tehtävään Perusopetus, riippumatta siitä mikä taho kunnassa/ky:ssä investoinnin tekee. Kunnan ikääntyneiden laitoshoidosta, perusterveydenhuollon avopalveluista ja laitoshoidon tuottamisesta vastaa kunnan oma peruspalveluliikelaitos. Käyttötaloustilastossa peruspalveluliikelaitoksen kulut- ja tuotot tulee jakaa tehtäville toiminnan mukaan. Kunta ostaa edellä mainitut palvelut liikelaitokselta, mutta näitä palvelun ostoja ja niitä vastaavia tuottoja ei ilmoiteta tilastoon. Tämä siitä syystä, että kyseisen toiminnan kulu ja tuotto kuuluvat samalle tehtävälle (riippumatta kunnan organisaatiosta). Tilastossa ostot ja myynnit kirjataan luonteensa mukaan. Esimerkki 4. Peruspalveluliikelaitos Tilastointiohjeet yhteistoiminta-alueille Käsitteet: Isäntäkunta Palvelujen hoitaminen on siirretty yhden tai useamman kunnan toimesta isäntäkunnalle yhteistoimintasopimuksen perusteella. Isäntäkunta tuottaa palvelut itse tai ostaa ne toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta taholta. Sopimuskunta
6(10) Sopimuskunta ostaa palvelut isäntäkunnalta, jolle palvelujen hoitaminen on siirretty sopimuksen perusteella. Kuntayhtymä Palvelujen hoitaminen on siirretty kuntayhtymälle sopimuksen perusteella. Kuntayhtymä tuottaa itse palveluita tai ostaa ne toiselta kuntayhtymältä, kunnalta tai muulta taholta. Jäsenkunta Jäsenkunta ostaa palvelut kuntayhtymältä, jolle palvelujen hoitaminen on siirretty sopimuksen perusteella. 1) Isäntäkuntamalli Isäntäkunta ilmoittaa kaikki palvelujen hoitamisesta aiheutuneet kustannukset ja tuotot tehtävittäin toiminnan mukaan. Asiakaspalvelujen ostoihin merkitään sekä omille kuntalaisille hankitut että muille kunnille ostetut ja välitetyt lopputuotepalvelut. Lopputuotepalvelujen osto merkitään oikealle sektorille sen mukaan miltä taholta palvelu on ostettu, esim. yksityiseltä ostettu kuuluu asiakaspalvelujen ostoihin muilta. Kollektiivipalvelujen osalta kaikki palvelujen ostot merkitään muiden palvelujen ostoihin. Sopimuskunnilta saadut maksuosuudet merkitään tehtävittäin myyntituloihin kunnilta. Samaa ohjetta tulee noudattaa vaikka palvelujen hoitamisesta vastaisi liikelaitos. Tällöin isäntäkunnan tilastoon ei kuitenkaan merkitä lopputuote- ja kollektiivipalvelujen ostoja omalta liikelaitokseltaan.
7(10) Sopimuskunta ilmoittaa palvelujen ostot isäntäkunnalta tai sen liikelaitokselta tehtävittäin asiakaspalvelujen ostoihin kunnilta ja kollektiivipalveluissa muiden palvelujen ostoihin. Asiakaspalvelujen osto kuuluu aina sektoriin kunta riippumatta siitä, onko isäntäkunta ostanut palvelun kuntayhtymältä, toiselta kunnalta, yksityiseltä vai tuottanut itse. 2) Kuntayhtymä Kuntayhtymä (tai liikelaitoskuntayhtymä) ilmoittaa kaikki palvelujen hoitamisesta aiheutuneet kustannukset ja tuotot tehtävittäin toiminnan mukaan. Asiakaspalvelujen ostoihin merkitään jäsenkunnille sekä muille kunnille ostetut ja välitetyt lopputuotepalvelut. Lopputuotepalvelujen osto merkitään oikealle sektorille sen mukaan miltä taholta palvelu on ostettu, esim. yksityiseltä ostettu kuuluu asiakaspalvelujen ostoihin muilta. Kollektiivipalvelujen osalta kaikki palvelujen ostot kuuluvat muiden palvelujen ostoihin. Jäsenkunnilta saadut maksuosuudet merkitään tehtävittäin myyntituloihin kunnilta.
8(10) Samaa ohjetta tulee noudattaa vaikka palvelujen hoitamisesta vastaisi liikelaitos. Tällöin kuntayhtymän tilastoon ei kuitenkaan merkitä kuntayhtymän sisäistä asiakaspalvelujen ostoa omalta liikelaitokseltaan. Jäsenkunta ilmoittaa palvelujen ostot kuntayhtymältä tai sen liikelaitokselta tehtävittäin asiakaspalvelujen ostoihin kuntayhtymiltä ja kollektiivipalveluissa muiden palvelujen ostoihin. Asiakaspalvelujen osto kuuluu aina sektoriin kuntayhtymä riippumatta siitä onko kuntayhtymä ostanut palvelun yksityiseltä, kunnalta, toiselta kuntayhtymältä vai tuottanut itse.
9(10) Muut taloustiedot: Seuraavat tiedot tulee ilmoittaa tilastoon kunnittain, vaikka palvelujen hoitaminen olisi siirretty isäntäkunnalle tai kuntayhtymälle. Sosiaali- ja terveystoiminta: Vammaispalvelulain (380/87) mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä Vammaispalvelulain mukaisista menoista: Kuljetuspalvelut Vammaispalvelulain mukaisista menoista: henkilökohtainen apu Eläinlääkintä Opetus- ja kulttuuritoiminta: Lasten päiväkotihoidon kustannukset Lasten perhepäivähoidon kustannukset Muun lasten päivähoidon kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuollon osto yksityiseltä tuottajalta Kunnan/kuntayhtymän ostaessa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yksityiseltä tuottajalta, tulee palvelun osto jakaa tehtäväluokille ostetun toiminnan luonteen mukaan. Kuluja ei siis ilmoiteta kululajeittain vaan palvelun ostokulu jaetaan tehtäväluokille. Tilanne on vastaava kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen osto toiselta kunnalta tai kuntayhtymältä. Kunnan tai kuntayhtymän tulee sopia yksityisen palveluntuottajan kanssa riittävän tarkasta erittelystä palvelun ostolaskun sisällöstä, jotta se kattaa kunnan/kuntayhty-
10(10) män tilastoinnin tarpeet. Tehtäväluokkakohtaisen palvelunoston lisäksi seuraavat tiedot tulee sosiaali- ja terveystoimen osalta ilmoittaa kunnittain, vaikka palvelujen tuottamisesta vastaisi yksityinen yritys: Lastensuojelun sijaisperhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset Perustoimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yhteensä Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yhteensä Omaishoidontuki, hoitopalkkiot yhteensä Kotihoidon palvelusetelikulut Palveluasumisen palvelusetelikulut Terveydenhuollon palvelusetelikulut Muut (soten) palvelusetelikulut Vammaispalvelulain (380/87) mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä Vammaispalvelulain mukaisista menoista: Kuljetuspalvelut Vammaispalvelulain mukaisista menoista: henkilökohtainen apu Eläinlääkinnän kustannukset Työterveyshuolto Kunnan/kuntayhtymän (tai sen liikelaitoksen) itse tuottaman työterveyshuollon kustannukset kuuluvat tilastossa tehtävälle Perusterveydenhuollon avohoito. Samalle tehtävälle sisällytetään myös Kelan korvaus työterveyshuollosta. Työterveyshuollon kustannukset kohdennetaan muille tehtäväluokille sisäisinä palvelun ostoina tai vyörytyserien kautta. Kustannukset kohdennetaan muille tehtäväluokille nettona eli Kelan korvaus vähennettynä kuluista. Perusterveydenhuollon avohoidon tehtävällä ilmoitetaan kaikki työterveyshuollon kulut ja tuotot sekä sisäiset myyntituotot tai vyörytyserätuotot. Muille tehtäväluokille kohdistetaan osuus työterveyshuollon kuluista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sisäisenä ostona (muiden palvelujen osto, sisäinen kulu) tai vyörytyseräkuluna. Kunnan/kuntayhtymän ostaessa työterveyshuollon ulkopuolelta voidaan kulut ilmoittaa tilastossa kahdella eri tavalla. Työterveyshuollon ostokulu voidaan kohdentaa suoraan eri tehtäväluokille, jolloin Kelan korvaus kohdennetaan myös samoille tehtäville esimerkiksi kulujen suhteessa. Vaihtoehtoisesti kaikki työterveyshuollon ostokulut sekä Kelan korvaus kokonaisuudessaan voidaan kirjata Perusterveydenhuollon avohoidon tehtäväluokalle. Tällöin työterveyshuollon nettokustannukset kohdennetaan muille tehtäväluokille sisäisinä palvelun ostoina tai vyörytyserien kautta.