Sanan ja runon tuoksua Sanan ja runon tuoksua 6.10.2008 - Lapsenkasvatusta LAHJAA KAIKKI VAIN Vaahteran tuuhea oksa täynnä punaisen sävyjä, syksyn raikkaita säveliä. Tänään laulan laulun ilosta, löytämisen riemusta. Etsin ulospääsyn murheen muureilta vapauden kukkuloille, elämän lähteille. Kiitän ja muistan, en omista mitään. Tyhjät käteni vain ojennan. On kuin juoksisin Isän syliin. Hänen siunatessa, minun riemuitessa. Auli Happonen Evankeliumiteksti: Mikkelinpäivä/21. sunnuntai helluntaista, Enkelien sunnuntai, Jumalan sanansaattajat/jeesuksen lähettiläät (Toinen vuosikerta): Matt. 18: 1 6 (7 9) 10 (1938 käännös) Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?" Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut. Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. (Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee! Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen. Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen.) Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä; sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa.
Lasten kaltaiset pääsevät taivasten valtakuntaan, sanoo Jeesus tekstissä. Mitä on olla lasten kaltainen? Lapset uskovat asioihin, etenkin jos ne sanoo henkilö joka on heille läheinen. Läheisen ihmisen tulee olla lapselle luotettava auktoriteetti. Ei pidä toimia kuten muinoin alle kouluikäisen pojan isä, joka nosti pojan kolme kertaa kaapin päälle. Ensimmäisellä kerralla isä joutuu maanittelemaan poikaansa pitkään, jotta hän uskaltaa hypätä. Hyppee, hyppee, isä toistaa monta kertaa, ennen kuin poika uskaltaa hypätä korkealta isänsä käsiin. Toisella kertaa poika vastustelee en hyppee vain pari kertaa ja uskaltautuu sitten ilmalentoon, joka taas päätyy turvallisesti isän syliin. Kolmannella kerralla poika hyppää jo rohkeasti, mutta isä ei otakaan kiinni. Huutohan siitä syntyy, kun lapseen sattuu ja hän pelästyykin. Pojan isä toteaa muille aikuisille, että opetti poikaa olemaan luottamatta ihmisiin. Nykyaikanahan tämä ei tietysti kävisi päinsä, lastensuojelukin puuttuisi tällaiseen kasvatusmenetelmään. Jobista tuntui varmaan tuolta pojalta keskellä menetyksiään ja kärsimyksiään. Häneltä meni lapset, omaisuus ja terveys. Mielenkiintoista kyllä, saatana ei halunnut puuttua Jobin vaimoon. Jobin kirjan loppumetreillä Job viimein käsittää Jumalan suuruuden (42:1-3): Silloin Job vastasi Herralle ja sanoi: "Minä tiedän, että sinä voit kaikki ja ettei mikään päätöksesi ole sinulle mahdoton toteuttaa. 'Kuka peittää minun aivoitukseni taitamattomasti?' Siis on niin: minä puhuin ymmärtämättömästi, asioista, jotka ovat ylen ihmeelliset minun käsittää. Jumalan teot näyttävät meistä joskus suorastaan epäoikeudenmukaisilta, mutta tuloksena ei saa olla se, että luottamus Jumalaan menisi. Joskus vain Jumalan oikeudenmukaisuus ei näytä siltä meidän pienellä ymmärryksellämme katsottuna. Mielestäni on merkitystä sillä, että Pyhä Henki on inspiroinut Raamattuun juuri Jobin kirjan, missä Jumala sallii koettelemuksia henkilölle, joka oli Jumalan silmissä nuhteeton (Job 1:8): Niin Herra sanoi saatanalle: "Oletko pannut merkille palvelijaani Jobia? Sillä ei ole maan päällä hänen vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa." Se merkitys, että me ihmiset koettelemusten tullessa emme ajattelisi Jumalan rankaisevan meitä meidän aikaisemmista synneistämme. Jumala ei kosta, vaan jos koettelemus kohtaa meitä, se on kasvatukseksi tulevaa aikaa varten. On kirjoitettu (Heb 12:11): Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut. Jumalalla ei ole mitään syytä kostaa syntiä sellaisille, jotka ovat vieneet ne Jeesuksen ristin juureen. Parannuksen tekeminen on kääntymistä parantajan ja pelastajan, Jeesuksen puoleen. Raamattu lupaa tällöin itse Jeesuksen meille puolustajaksi Jumalan edessä sielunvihollisen syytöksiä vastaan (1. Joh 2:1): Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. Olemme Jumalan armon varassa. Onnettomuus kohtaa niin uskovaa kuin jumalatontakin samalla tavalla. Se mikä auttaa uskovaa on rukous. Lapsenkaltainen rukous. Kun rukoilemme Israelin puolesta, ei kannata mennä poliittisiin yksityiskohtiin, vaan rukoilla lapsen lailla: Isä Jumala, siunaa Israelia Jeesuksen nimessä: Ja sitten vain luotetaan Raamatun lupauksiin (1. Moos 12:3a): Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat ja 4. Moos. 6:27: Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse, ja minä siunaan heitä". Rukous auttaa aina, ja lapsenmielinen rukous vielä enemmän. Opetuslapset kysyivät, kuka on suurin taivasten valtakunnassa. Ettei vain heillä olisi ollut pyrkyä noiden suurinten joukkoon oman paremmuutensa tai omien tekojensa tähden. Mutta Jeesuksen vastaus olikin yllättävä. Ei ole pääsyä ollenkaan taivasten valtakuntaan, ellei känny ja tule lasten kaltaisiksi. Mutta joka nöyrtyy sellaiseksi, siitä tulee saman tien suurin taivasten valtakunnassa. Lasten enkelit taivaissa näkevät Isä Jumalan kasvot. Ihmiset haluavat aina kiihkeitä kokemuksia. Sytytä ensirakkauteni Jeesukseen saatetaan rukoilla, eikä siinä ole mitään pahaa. Mutta Jeesus ei puhunut tällaisesta uskosta. Jeesus tiesi Pietarin kiivaan uskon vaarat, ja siksi Hän sanoi (Luuk 22:32a): mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Mutta lapsen uskolla on jatkuvuutta, se ei etsi kokemuksia. Lapsenusko on viatonta, ja juuri se tekeekin siitä oikeaa. Mutta valitettavasti lapsenusko on vaarassa hävitä kun elämä kouluttaa. Koulussa opetetaan evoluutioteoriaa, ja kaverit pilkkaavat jos kertoo rukoilevansa Jumalaa. Jeesuksen rakkauden mainitseminen missä tahansa keskustelussa saattaa saada aikaan hyytävän hiljaisuuden tai suuret vastaväitteet. Lastenkasvatus ei johda lapsenuskoon. Mikä ratkaisuksi? Ehdottaisin uudestisyntymistä.
Jos ihmettelet kuten Nikodeemus Jeesukselle (Joh. 3:4): Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?", ei sinun uudestisyntymisesi aika ehkä ole vielä tullut. Jeesus nimittäin neuvoo Nikodeemusta (3:6-8): Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä. Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt. Ota vastaan uudestisyntyminen niin saat myös lapsenuskon. Pyhä Henki tekee silloin Raamatun sinulle todeksi ja koulussa opetettu tiede päätyy sille kuuluvaan asemaan, Raamatun auktoriteetin alle. Myös viettelykset menettävät houkutteluvoimansa uudestisyntyneen elämässä. Lapset myös rakastavat paljon, ja kaiken lisäksi ilman ehtoja. Näin myös uudestisyntyneen Jeesukseen uskovat sydämeen tulee Pyhän Hengen antama rakkaus kuten apostoli Paavali toteaa (Room. 5:5): mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu. Pahimmassa muodossaan lastenkasvatus tulee esiin sellaisena kuin alun kertomuksessa. Toisinaan elämä tuntuu meistä yhtä epäluotettavalta. Petymme ihmisiin, mutta on yksi johon ei tarvitse pettyä: Jeesus. Jeesus kutsuu sinua nöyrtymään lapsenuskoon, jolloin sinusta tulee suurin taivasten valtakunnassa. Rukoillaan. Kiitos Jeesus että saan tuntea sinut lihaksi tulleena, ristillä kuolleena ja ylösnousseena pelastajanani. Pyhä Henki, anna minun syntyä uudesti ja saada lapsenusko. Hävitä Isä Jumala mielestäni usko tieteeseen ja kaikki muu epäjumalausko ja salli Pyhä Henki Raamatun totuuksien aueta minulle. Jeesus juutalaisen nimessä aamen. RAKASTAN Rakastan lämpöä rakastan valoa rakastan hymyä sydäntä jaloa. Rakastan rohkeutta rakastan kuuta rakastan tähtiä leutoa tuulta. Rakastan elämää rakastan unta rakastan laulua säihkyvää lunta. Rakastan iltaa rakastan yötä rakastan aamua päivää unohtumatonta. Rakastan vuoria rakastan puita rakastan taivasta polkua tuntematonta. Rakastan kauneutta rakastan kukkia rakastan runoja vilkkaita puroja. Rakastan käsiä
rakastan kasvoja rakastan huulia kuumia tuulia. Rakastan suudelmia rakastan miestä rakastan kosketusta intohimon kieltä. Rakastan Jumalaa rakastan lasta rakastan ystävää rakkautta rajatonta. Auli Happonen Tukesi sanan ja runon tuoksua työlle. Käytä alla olevaa tilisiirtoa. Yhdistyksen talous pohjautuu vapaaehtoiseen antamiseen. Voit halutessasi tukea tätä Jumalan valtakunnan työtä alla olevalla tilillepanokortilla. Pienikin tuki on tervetullutta. Ole siunattu antaessasi ja anna iloiten kun annat! Kiitos lahjastasi t. evankelista-aviopari Auli Happonen ja Jaakob. Lisätietoa palvelutyömme sivuilta www.sananjarunontuoksua.fi.
Saajan tilinumero 440520-275080 TILISIIRTO Vain kotimaan maksuliikenteessä Saaja Maksaja Aabrahamin pyhät lapset ry Viitenumerot: Yleinen tuki Jäsenmaksu Evankeliointi Matkat TV-työ Lähetystyö CD t, kirjat 107 26 39 42 55 84 97 Viesti: Allekirjoitus Viite Tililtä nro Eräpäivä Euro