1 2014 Unmonday - tinkimätöntä äänenlaatua Kuinka työttömyysturvalaki syntyy Kutsu kassan kokoukseen
Tässä numerossa Puheenjohtajan palsta...3 Ajankohtaista... 4 Kassanjohtajan katsaus...5 Hyvät neuvot... 6 AYT-kassa palvelee verkossa entistä laajemmin...7 Unmonday - laadukasta designia ja tinkimätöntä äänenlaatua Suomesta...8 Kuinka työttömyysturvalaki syntyy ja muuttuu...10 Esittelyssä Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry... 12 Onko vakuutustasosi alle 12 500 vuodessa?... 15 AYT-lehti Vastaava toimittaja Sami Aapro Hallitus 2014 Puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen AYT-kassan toimisto Kassanjohtaja Sami Aapro Toimituskunta Sami Aapro Tea Vierma Tessa Tala-Bützow Paino Painomerkki Oy Taitto Kirsi Pääskyvuori Hallituksen jäsenet Veli Anttila Jarmo Blom Pekka Jussila Olavi Ketola Reijo Mylläri Otso Nykänen Timo Salminen Anita Segercrantz Hannele Tamminiemi Pipsa Luodelahti Anna Mäki-Jokela Katri Suomalainen Tessa Tala-Bützow Satu Tarnanen Pirjo Vapola Tea Vierma Painos 12 000 Yhteystiedot www.ayt.fi asiakaspalvelu@ayt.fi rekisterimuutokset@ayt.fi faksi 09 2535 3131 b Asiakaskäynnit arkisin klo 9-13 Ratavartijankatu 2 B, 1. krs 00520 HELSINKI Maksuton palvelunumero 0800-9-0888 ma-to klo 9-16 pe klo 9-13 2 AYT 1 2014
Työelämä monimuotoistuu Työelämän rakennemuutoksessa myös työsuhteet monimuotoistuvat ja monet erityisosaamista omaavat asiantuntijat toimivat yrittäjinä ja työllistävät siten itsensä verkostojensa kautta erilaisiin toimeksiantoihin. Liikkuminen eri työn tekemisen muotojen välillä on tätä päivää. Palkkatyöstä voidaan siirtyä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi sekä päinvastoin. Lisäksi yrittäjäjoukkoon kuuluu myös henkilöitä, jotka työskentelevät pääsääntöisesti palkkatyössä ja toimivat lisäksi sivutoimisina yrittäjinä. Liikkuminen eri työn tekemisen muotojen välillä on tätä päivää. Vahva ammattitaito ei kuitenkaan takaa tasaista tai riittävää toimeentuloa yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnassa. Tutkijat ovat esittäneet, että ammatilliseen ja korkea koulutukseen tulisikin sisältää nykyistä laajemmin yritystoimintaan liittyvien perustietojen ja -taitojen opetusta. Osana koulutusta voisi laajentaa työelämävalmiuksia esittelemällä erilaisia ansaintatapoja ja antaa yrityksen perustamiseen liittyviä tietoja. Koulutus-, työmarkkina- ja sosiaaliturvajärjestelmät ja lainsäädäntö eivät ole pysyneet toimintaympäristön muutoksessa mukana. Ne tunnistavat palkkatyön ja yrittäjyyden toisistaan erillisinä työnteon muotoina, joten rajapinnalla työskentelevän voi olla hankala varmistaa toimeentulonsa. Työntekijänä tai yrittäjänä toimivan tulisi itse osata määritellä statuksensa eläkeyhtiöille ja verottajalle. Vastaavasti työttömyyskassaa valitessa tulee arvioida, liittyäkö palkansaaja- vai yrittäjäkassaan. Muuttuvaan työelämään kuuluvat eripituiset työsuhteet. Alanvaihdot ovat yleistyneet kuten myös työskentely eri statuksilla myös Suomen rajojen ulkopuolella. Valitettavasti nykyinen lainsäädäntö ei huomioi muuttunutta työelämän todellisuutta, vaan henkilö luokitellaan joko työntekijäksi tai yrittäjäksi. Yksilön hyvinvoinnin ja talouden tehokkuuden kannalta on tärkeää, että yksilöt voivat tulevaisuudessa liikkua joustavammin rajapinnalla työuran eri vaiheissa. Tämä on samalla sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksen suurin haaste. Ratkaisu voisi olla se, että YEL-sidonnaisuutta väljennettäisiin ja yrittäjäkassojen omavastuuosuutta (n. 35 %) pienennettäisiin lähemmäksi palkansaajakassojen osuutta (5,5 %). Tämä muutos takaisi yhdenvertaisuuden työttömyysturvan osalta, toimii henkilö sitten yrittäjänä, palkansaajana tai näiden rajapinnassa. Jarmo Hyvärinen, hallituksen puheenjohtaja AYT 1 2014 3
AJANKOHTAISTA Kutsu AYT-kassan kokoukseen Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan sääntömääräinen kokous pidetään 27.5.2014 klo 16 AYT-kassan toimistossa osoitteessa Ratavartijankatu 2 B, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokousmateriaali on jäsenten nähtävillä 13.5.2014 lähtien työpäivinä klo 9-13 AYT-kassan toimistossa. Kaikki AYT-kassan jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan kokoukseen. Pyydämme kokoukseen osallistujia ilmoittautumaan ennakkoon 26.5.2014 klo 13 mennessä sähköpostilla asiakaspalvelu@ayt.fi tai puhelimitse 0800 9 0888. Tervetuloa! AYT-kassan hallitus Kallelse till kassamöte Yrkesutövarnas och företagarnas arbetslöshetskassa håller sitt stadgeenliga kassamöte 27.5.2014 kl 16 på AYT-kassans kontor i adressen Banvakstgatan 2 B, Helsingfors. På mötet behandlas stadgeenliga ärenden. Mötesmaterialet finns till påseende fr.o.m. 13.5.2014 kl 9-13 under arbetsdagarna på AYT-kassans kontor. Alla AYT-kassans medlemmar har rätt att delta i mötet. Vi ber anmälning på förhand senast 26.5.2014 kl 13 per e-post asiakaspalvelu@ayt.fi eller tel. 0800 9 0888. Välkommen! AYT-kassans styrelse Kesän palvelu- ja aukioloajat AYT-kassan maksuton puhelinpalvelu on avoinna 2.6.- 31.8.2014 ma to klo 9-15 ja pe klo 9-13. Toimiston asiakaspalvelupiste on suljettu 1.7. - 3.8.2014. 300 euron suojaosa Paljon on liikkunut erilaista tietoa ja arvailua koskien sovitellun päivärahan saajien uutta 300 euron suojaosuutta. Päivärahanhakija voi nyt ansaita sovittelujaksolla palkkaa jopa 300 euroa ilman, että palkka vaikuttaa maksettavan päivärahan määrään. Poikkeus tähän on neljän peräkkäisen kalenteriviikon mittainen sovittelujakso, jolloin suojaosa on 279 euroa. Pääsääntö on, että jos ansaittu palkka ylittää 300 euroa, sovitellun työttömyyspäivärahan määrä lasketaan siten, että 50 prosenttia suoja osan ylittävistä tuloista vähennetään täysi määräisestä päivärahasta. Tietyissä tapauksissa kuitenkin sovelletaan lisäksi ns. 100 prosentin sääntöä. Tämän tarkoittaa sitä, että sovitellun päivärahan määrä lapsikorotuksineen ja saatu palkka voivat olla yhteensä enintään 100 prosenttia työttömyyspäivärahan perusteena olevasta palkasta. Katso esimerkit sovitellun päivärahan määrittelystä Työttömyysturvaoppaastamme joko verkkosivustollamme www.ayt.fi tai tilaa opas toimistoltamme 0800 9 0888. Voit laskea sovitellun päivärahan määrää myös verkkosivustollamme päivärahalaskurissa. 4 AYT 1 2014
Kassanjohtajan katsaus Kassan toiminnasta vuonna 2013 ja näkymiä tulevasta VILKAISU MENNEESEEN Vuosi 2014 on jo hyvässä vauhdissa, mutta pieni kurkistus menneeseen on taas paikallaan. Kassassa eletään 20. toimintavuotta ja yrittäjien osalta työttömyysturvaa on viety lobbaamalla eteenpäin ja yrittäjien tietoisuutta järjestelmästä on kasvatettu edelleen aktiivisella tiedotustoiminnalla. Vuoden 2013 lukujen lyhyenä yhteenvetona voi todeta, että järjestelmästä on tullut yhä enemmän välttämätön lisä yrittäjän arkeen ja maksettujen etuuksien kasvu osoittaa, että olemme olleet yhä useammalle yrittäjälle apuna yritystoiminnan päätyttyä. Maksoimme etuuksia 762 (+ 11 %) henkilölle vuonna 2013 ja etuuspäiviä kertyi yhteensä yli 108 000 (+11 %). Työttömyyden kesto säilyi ennallaan ja etuuksia maksettiin keskimäärin 142 päivältä. Kassaan liittyi uusia jäseniä 1236 henkilöä ja nettokasvua jäsenmäärään tuli 147 henkilöä. Kassasta eroamisten pääasialliset syyt liittyivät edelleen yritys toiminnan lopettamiseen ja palkansaajaksi siirtymiseen. Muutamia avainlukuja kassan taloudesta: jäsenmaksutuloja kassa sai 2,1 M samalla kun maksoimme etuuksia yli 6 M. Käytännössä siis jokaista sisään tullutta euroa kohti maksoimme kolme euroa ulos. Päivärahan taso nousi vuodessa keskimäärin toista euroa, ollen vuonna 2013 keskimäärin 55,34. Kassan taloudellinen tila ja maksuvalmius ovat olleet koko vuoden 2013 hyviä. Kassan pidettyä jäsenmaksuaan muutaman vuoden alemmalla tasolla, teimme vuoden 2014 osalta korotuksen kasvaneiden etuusmenojen johdosta maksuvalmiuden säilyttämiseksi myös tulevina vuosina. Työttömyyden kasvun uskomme kuitenkin olevan, jos ei kokonaan ohi, niin ainakin rauhoittumaan päin. Kassa tiedotti viime vuonnakin toiminnastaan aloittaville yrittäjille kymmenissä tilaisuuksissa ympäri Suomea. Näissä tilaisuuksissa oli edelleen mukavaa nähdä, kuinka yritys toimintaa harkitsevat miettivät kaikkia yritystoimintaan liittyviä osaalueita kokonaisuutena, sosiaaliturvaansa unohtamatta. Meillä on kuitenkin kassana edelleen paljon tekemistä järjestelmän tunnetuksi tekemisessä. Muistakaa siis tekin suositella kassan jäsenyyttä yrittäjäystävillenne. Viime vuonna teimme myös paljon töitä sen eteen, että jäsenistömme saisi entistä parempaa tietoa entistä helpommin. Tärkeimpänä uudistuksena oli kassan verkkosivuston kokonaisuudistus, joka tehtiin mahdollisimman jäsen ystävällisesti. Verkko sivujen uudistuksesta on kerrottu enemmän sivulla 7. Samalla uudistimme ulkoista ilmettämme ja toivomme sen myös miellyttävän muidenkin kuin meidän silmiämme. KATSE TULEVAAN Päivärahahakemusten määrä on ollut alkuvuonna 2014 jo pienessä laskussa, mutta muutaman kuukauden perusteella mitään varmaa emme voi vielä kuluvan vuoden osalta ennustaa. Lienee vain toivottava yleisen trendin olevan nyt parempaan päin. Kaikesta huolimatta kassan resurssit ja talous ovat valmiina vastaanottamaan käännöksen huonompaankin päin, alkuvuosi on toteutunut budjetoidun puitteissa. Kehysriihessä on asetettu tavoitteita ansioturvan menojen säästämisessä. Aika näyttää, minkälaisia muutoksia tämä tuo tullessaan vuonna 2015. AYT-kassa omalta osaltaan panostaa tänäkin vuonna kassan tunnetuksi tekemiseen ja yrittäjäturvan kehittämiseen. Edelleen on tekemistä yrittäjien ja palkansaajien välisten erojen poistamiseksi sosiaaliturvan osalta. Lobbaus siis jatkuu. Tulemme yhä panostamaan sähköiseen palveluun. Verkkosivustomme on jatkuvan kehittämisen kohteena ja uusien sähköisten palvelujen käyttöönottoja pohditaan. Edelleen pidämme kaiken toiminnan perustana kuitenkin sitä, että meiltä saa asiantuntijan kiinni jonottamatta yrittäjille sopivaan aikaan. Mukavaa kesän odotusta! Sami Aapro, kassanjohtaja AYT 1 2014 5
Hyvät neuvot Neuvoja myyntivoittolaskelman täyttämiseen Päivärahanhakijan on aina tehtävä selvitys kassalle myyntivoitosta. Sinun on toimitettava päivärahaa hakiessasi myyntivoittolaskelma kassalle vaikkei yritystä olisikaan myyty. Myyntivoittolaskelmalomakkeen voit tulostaa AYT- kassan verkkosivuilta www.ayt.fi tai voit tilata sen AYT-kassan toimistosta. Kohdat 1-3 Lomakkeesta on aina täytettävä vähintään kohdat 1-3, eli henkilötiedot, yritystiedot sekä tiedot yrittäjyyden kestosta ja päättymisestä. Lomaketta ei tarvitse täyttää pidemmälle, jos omistusosuutesi yrityksestä on ollut 0 %, yritystoimintasi on loppunut konkurssin vuoksi, yritystoimintasi on kestänyt enintään 18 kuukautta tai jos yritystoimintasi ei ole päättynyt, mutta työskentelysi yrityksessä on päättynyt. Muistathan kuitenkin täydentää myös allekirjoituksen ja päiväyksen lomakkeen kääntöpuolelle. Kohta 4 Jos edellä mainitut tilanteet eivät koske sinua, sinun tulee täyttää laskelmalomakkeesta vielä vähintään kohta 4 Tasetarkastelu. Liitä tasetarkasteluun jäljennös viimeisen täyden tilikauden taseesta. Jos tase tarkastelussa viimeisen täyden tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla viimeisen täyden tilikauden lopussa on alle 20 000 euroa, lomaketta ei tarvitse täyttää pidemmälle. Jos taseen loppusumma veloilla vähennettynä on 20 000 euroa tai enemmän, täytä vielä lomakkeen kääntöpuolelta kohta 5 Myyntivoiton määrittely. Kohta 5 Täytä kohta 5 Myyntivoiton määrittely lomakkeen ohjesivun neuvojen mukaan. Liitä lomakkeeseen myös yrityksesi lopettamishetken tase, josta ilmenevät lopettamis hetken velat, sekä käyttö- ja vaihto-omaisuuden poistamatta oleva käypä arvo sekä kauppakirja yrityksesi tai myytyjen osakkeiden myynnistä ja/tai luotettava selvitys yrityksesi käyttöja vaihto-omaisuuden arvosta lopettamishetkellä. Halutessasi voit myös pyytää kirjanpitäjääsi täyttämään myyntivoiton määrittelyn puolestasi, jolloin olisi hyvä laittaa mahdollista lisäselvitystä varten kirjanpitäjän nimi ja yhteystiedot lomakkeen takasivulla kohtaan Kirjanpitäjän yhteystiedot. Vakuutustason korottaminen takautuvasti AYT-kassaan valittua vakuutustasoa voi korottaa takautuvasti enintään 6 kuukauden ajalta. Pidemmältä ajalta taannehtiva muutos ei ole yleisen vakuutusperiaatteen eikä AYT-kassan linjauksen mukaista. Muistathan ilmoittaa vakuutustasosi korotuksesta mahdollisimman pian, kun muutostarve ilmenee esim. eläkevakuutuksesi vuosityötulon korotuksen yhtey dessä. Muutoksesta voit ilmoittaa sähköpostitse, verkkolomakkeella tai puhelimitse kassan toimistoon. Kassaan valittu vakuutustaso saa olla enintään eläkevakuutuksesi vahvistetun vuosityötulon suuruinen. 6 AYT 1 2014
AYT-kassa palvelee verkossa entistä laajemmin Uudistimme alkuvuodesta verkkosivustomme www.ayt.fi. Uudistuksen myötä sivusto on entistä selkeämpi ja helppokäyttöisempi ja tietoa yrittäjän työttömyysturvasta on saatavilla laajemmin kuin entisellä sivustollamme. Verkkosivuston sisältöuudistuksen yhteydessä laitoimme myös sivuston ulkoasun uuteen kuosiin ja toivomme, että raikas asettelu ja selkein värein erotellut aihealueet helpottavat sinua paikantamaan tarvitsemasi tiedon vaivattomasti. Olemme jaotelleet sivuston sisällön AYT-kassan jäsenyydestä kiinnostuneille, AYT-kassan jäsenille sekä työttömille jäsenille. Uusi jaottelu ja hakutoiminto auttavat sinua paikantamaan sivustoltamme helposti juuri sinulle tärkeää tietoa yrittäjän työttömyysturvasta. Jäseneksi aikoville on tietoa AYT-kassan jäsenyydestä kiinnostuneille yrittäjille. Tässä osiossa saat tietoa jäsenyyden ehdoista ja muun muassa kassan vaihtamisesta ja lisäksi voit lukea kertomuksia yrittäjyydestä. Jäsenille on omassa osiossaan tietoa muun muassa laskutukseen, vakuutustasoon ja sen muuttamiseen liittyen, samoin kuin vastaukset useimmin kysyttyihin jäsenyyttä koskeviin kysymyksiin. Lisäksi kassan jäsenyyteen liittyvät lait ja asetukset ovat luettavissa tässä osiossa. Työttömille jäsenillemme on tarjolla runsaasti hyödyllistä tietoa tämän otsikon alla. Tästä osiosta saat neuvoja työttömyyspäivärahan hakemisesta, päivärahan hakemiseen tarvittavia lomakkeita sekä ohjeita lomakkeiden täyttöön ja runsaasti tietoa työttömyyteen liittyvistä seikoista, kuten sairastumisesta ja työnteosta työttömyysaikana sekä etuuksien verotuksesta ja sosiaali etuuksien vaikutuksesta päivärahaan ja etuuksien verotuksesta. Tietoa kassasta osiossa ovat kassan sijainti- ja yhteystiedot sekä luettelo henkilöstöstä ja kassan hallinnosta. Lisäksi voit lukea AYT-kassan säännöt tässä osiossa. Sähköinen asiointi on paikka, jossa voit lähettää kassaan päivärahan jatkohakemuksia, muuttaa vakuutustasoasi tai yhteystietojasi tai vaikkapa hakea vapautusta kassan jäsenmaksuista. Päivärahan hakeminen sähköisesti edellyttää verkkopankkitunnuksilla kirjautumista, mutta kaikki muu sähköinen asiointi luonnistuu ilman kirjautumista verkkolomakkeen kautta. AYT-kassan julkaisema painomateriaali löytyy verkkosivustomme ylälaidasta kohdasta Materiaalipankki. Tutustu tässä osiossa AYT-kassan jäsenlehtiin sekä vuosittain uudistuviin esitteeseemme ja Yrittäjän työttömyysturvaoppaaseen. Jokaisessa osiossa on luettavissa myös usein kysytyt kysymykset vastauksineen, joista kannattaa katsoa, olisiko sinua askarruttavaan kysymykseen vastaus jo valmiina. Olet toki edelleen tervetullut ottamaan kassaan yhteyttä sinua askarruttavissa kysymyksissä. Toivotamme sinulle mukavia ja tiedontäyteisiä hetkiä tutustuessasi uudistuneeseen verkkosivustoomme. www.ayt.fi AYT 1 2014 7
Unmonday - laadukasta designia ja tinkimätöntä äänenlaatua Suomesta JUKKA NIEMINEN Kaksi kaupallista tutkintoa: KTM (Hanken) ja BBA (HKKK) Kuusi vuotta myynnin ja markkinoinnin päällikkötehtävissä Unileverillä Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa Neljä vuotta johtotehtävissä kansainvälisissä markkinointitoimistoissa (Malja ja Louder) Yrittäjänä vuodesta 2010; vuokrajohtajuuksia sekä oma myynti- ja markkinointiyritys Toimii tällä hetkellä suomalaisen älykkäisiin audiojärjestelmiin erikoistuneen Unmondayn myynti- ja markkinointijohtajana Kuva: Kimmo Syväri, All about everything. Suomalainen yrityskulttuuri tuottaa tänä päivänä kansainvälisiä menestystarinoita esimerkiksi pelimaailmassa ja suomalaista startup-kulttuuria on nostettu viime aikoina esiin lehdistössä ja televisiossa. Haastattelimme hyvässä nosteessa olevan Unmondayn myynti- ja markkinointijohtaja Jukka Niemistä hieman sen jälkeen, kun yritys oli saanut tuotteensa Applen myyntikanaviin. Jukka kertoo Unmondayn kehityskaaresta, yrityksen tuotteen markkinoinnista ja omasta urastaan, joka on nykytrendien mukaisesti siirtymiä yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. Unmondayn liikeidea pyörii pitkälti yhden tuotteen, kaiuttimen, ympärillä. Unmondayn Jukka Niemisen mukaan asia ei ole kuitenkaan näin mustavalkoinen, vaan kyseessä on yhdistelmä laadukasta audiotekniikkaa, minimalistista skandinaavista designia ja kaiutinta tukevia lisätuotteita, kehiteltäviä tuotteita unohtamatta. Unmonday suunnittelee ja markkinoi älykkäitä audiojärjestelmiä, jotka rakentuvat Unmonday Model 4.3-kaiuttimen ympärille. Tuote on maailman ensimmäinen langaton keraaminen monikanavakaiutin. Kuusikulmaisessa kaiuttimessa hyödynnetään älypuhelimista tuttua liikesensoria, joka mahdollistaa monikanavatoiston kaiutinta kääntämällä. Kaiutin toimii mono-, stereo- ja kotiteatterimoodissa 1-5 kaiuttimen avulla. Kaiuttimia voidaan liittää langattomasti sarjaan, jolloin samanaikainen äänentoisto onnistuu myös useassa huoneessa. UNMONDAYN SYNTY Unmonday sai alkunsa, kun enemmän veneenrakentajana ja suunnittelijana tunnettu Jarkko Jämsén etsi helppokäyttöistä, laadukasta langatonta monikanavakaiutinta. Koska sellaista ei löytynyt, Jarkko mietti sellaisen tekemistä itse ja innostui pian ajatuksestaan. Hän kahlasi suuren määrän kirjallisuutta läpi ja lähti viemään ajatustaan eteenpäin eikä luovuttanut missään vaiheessa. Jarkko sai mukaansa Mikko Köykän, jonka verenperintönä on audio-osaaminen. Yrittäjänä toimiva Mikko ryhtyi tekniseksi suunnittelijaksi ja tästä homma alkoi. Tehtiin ensimmäisiä prototyyppejä, haettiin rahoitusta ja saatiin yksi yksityinen pääomasijoittaja mukaan ensimmäisellä rahoituskierroksella. Askel kerrallaan edettiin toiseen prototyyppiin, haettiin lisä- 8 AYT 1 2014
Kuva: Kaapo Kamu rahoitusta ja kolmannen prototyypin kautta oltiin 2,5 vuodessa siinä tilanteessa, että ideasta oli edetty valmiiseen tuotteeseen. Nyt valmis tuote on otettu hyvin vastaan, joten tavoitteissa on onnistuttu. Tavoitteena oli tinkimätön äänenlaatu. Ei lähdetty kilpailemaan bulkkikaiuttimien eikä edes keskitasoisten ja -hintaisten kaiuttimien kanssa, joiden markkinat ovat Kiinan ja muiden isompien valmistajatahojen hallussa jo niin hyvin, että kilpailu olisi äärimmäisen vaikeaa, Jukka kuvailee kaiutinmarkkinoita. Lähtökohtaisesti kohderyhmään on valikoitunut audio harrastajia, joilla on halua tarttua laadukkaaseen minimalistiseen muotoiluun. Tuotteesta kiinnostuneet ovat siis lähtö kohtaisesti kiinnostuneita joko äänenlaadusta tai tyylikkäästä designista, Jukka kertoo, ja lisää, että hifi-kuluttajat tietävät, että laadukkaita audiotuotteita ei saa halvalla. SUOMALAISTA LAATUA MAAILMALLE Kaiuttimen tuotannossa on luotettu suomalaiseen osaamiseen. Tuotteen kasaaminen on Nokian entisellä alihankkijalla Laukamo-yhtiöillä, perheyrityksellä Somerolla. Ylipäänsä Unmondayn yhteistyö- ja alihankkijakumppaniverkostossa on mukana erityisesti kotimaisia PK-yrityksiä. Jukka tuli mukaan, kun asiat olivat paperilla jo valmiita ja operatiivista liiketoimintaa oli hieman. Tuotetta ei ollut kuitenkaan lanseerattu vielä. Jukka alkoi vastata myynnistä ja markkinoinnista. Jarkko jatkaa edelleen toimitusjohtajana. Jarkko ideoi, hoitaa sijoittajasuhteita ja haastattelut, Jukka kertoo. Vuoden alkupuolella mukaan tulivat myös Jukka Illi, joka vastaa liiketoiminnan kehittämisestä ja Jessika Hietanen, joka hoitaa toimitusketjua. Meillä toimitaan pienellä tiimillä, operatiivisessa toiminnassa on mukana kolme henkilöä. Jukalla itsellään on myynnin ja markkinoinnin lisäksi työnkuvassa mukana logistiikkaa ja hallinnollisia asioita. Kaiutin on ensisijaisesti kehitetty Applen ekosysteemiin, mutta toimii myös esimerkiksi PC-laitteilla. Apple on kuitenkin Unmondaylle tärkeää maaperää, joten tuotteelle oli luontevaa hakea myyntipaikkaa Applen myyntikanavista. Applen edustajat tavattiin ensimmäisen kerran tuotekehitysvaiheessa, Jukka kertoo. Applen seula on erittäin tiukka. Tuotteet esitellään Applelle ja he antavat palautteen. Ensimmäisellä kerralla tuotetta pidettiin mielenkiintoisena, mutta mahdottomana toteuttaa. Vuoden kuluttua esittelyyn tuotiin uusi prototyyppi ja Apple kiinnostui enemmän. Tämän jälkeen kaiutinta alettiin myymään Applen EMEA-alueen osto-organisaatioon. Apple teki tuotteelle omia testejään ja lopulta hyväksyi sen myyntikanaviinsa. Apple ei kuitenkaan listaa tämänkaltaisia tuotteita, jos niillä ei ole omaa mobiiliapplikaatiota, joten Unmondayn tuli tehdä laitteen käyttöön sopiva applikaatio, mikä vaati jälleen erikoisosaamisen hankkimista ulkopuolelta. Jukka kuvailee myös, kuinka tuotetta on esitelty messuilla ja muissa tapahtumissa. Tammikuussa tuote pääsi hyvin esille Las Vegasissa järjestetyillä maailman suurimmilla vuotuisilla kuluttajaelektroniikkamessuilla. Messut menivät todella hyvin ja hyviä jälleenmyyjiä ympäri maailman. Uskonvahvistus oli suuri. Samalla saatiin kokemus siitä, miten vastaaviin tapahtumiin tulisi lähteä jatkossa. Kolmas rahoituskierros on nyt käynnissä. Kiinnostusta on ja tuotteeseen uskotaan. Yrityksen kasvusuunnitelmat vahvistuvat rahoituskierroksen jälkeen. AJATUKSIA YRITTÄJYYDESTÄ Koska Jukalla on itsellään kokemusta yrityksen pyörittämisestä, kysyimme vielä oman myynti- ja markkinointiyrityksen ja Unmondayn kaltaisen kansainvälisille markkinoille tähtäävän yrityksen markkinoinnin yhtäläisyyksistä. Kivijalka- ja verkko kaupan sekä Unmondayn kaltaisten yritysten yhteiseksi nimittäjäksi Jukka nimeää sen, että verkkokaupassa toimiva liike toiminta on samaa. Toimitaan samoilla teknisillä ratkaisuilla. Jukan mukaan monesti, vaikka on rajoituttu kohdistamaan tuotetta suomalaisille, pitäisi muistaa, että ei ole olemassa suomalaista verkkokauppaa vaan mahdollisuuksia tulisi hyödyntää enemmän. Verkkokaupoissa kannattaisi hyödyntää yhä enemmän sen globaaleja mahdollisuuksia. Toki kieliasiat vaikuttavat eikä kaikkia tuotteita voi suunnata ulkomaisille asiakkaille. Markkinoinnin kohdentaminen ilman merkittäviä kustannuksia on mahdollista kohtalaisen kevyellä itse opiskelulla esimerkiksi Googlessa ja Facebookissa. Tärkeää on tietää, ketkä kuuluvat tuotteen tai palvelun kohderyhmään. Oman yritystoimintansa Jukka näkee tällä hetkellä vain ilta- ja viikonloppuharrastuksena. Verkkokauppaa voi vielä pyörittää muun työn ohella, tavaran vastaanottaminen, lähettäminen ja muu tilausten käsittely taas ei hoidu muun ohessa. Monimutkaisemman tai sitovamman yritystoiminnan tulee olla lähtökohtaisesti jo sitovaksi ja pitkäjänteiseksi suunniteltua. Ajankäyttö ja taloudelliset kysymykset ovat suurimmat pohdittavat seikat yritystoimintaa harkittaessa. Punaisen langan löytäminen, joko tuotteestaan tai palvelustaan, on myös tärkeää. Jos yritystoiminta lähtee mukavasti käyntiin, ei varmasti käy helposti mielessä palkkatöihin palaaminen. AYT 1 2014 9
Kuinka työttömyysturvalaki syntyy ja muuttuu Haastateltavana hallitusneuvos Esko Salo STM:stä Työttömyysturva on jatkuvassa murroksessa, ei ainoastaan sosiaaliturvaan vaan myös työvoimapolitiikkaan liittyvän roolinsa ansiosta. Haastateltavanamme on hallitusneuvos Esko Salo sosiaalija terveysministeriöstä. Salon vastuualueeseen kuuluvat mm. työttömyysturvaan liittyvät muutokset. Esko Salo kertoo aloittaneensa työttömyysturvan parissa työskentelyn työvoimaministeriössä vuonna 1984. Siellä hänen työhönsä kuuluivat muun muassa työttömyysturva- ja työvoimapoliittiset asiat. Työskentely Kunta-alan työttömyys kassassa kassanjohtajana 80-luvun lopulta vuoteen 2000 antoi eväitä lainvalmistelussa tarpeelliseen toimeenpanon tuntemukseen. Tällöinkin hän oli jo mukana lain valmistelussa, koska tiesi kuinka työttömyysturva toimii. Kassanjohtajan töiden loputtua hän siirtyi lakimieheksi Kuntaalan ammattiliittoon ja vuodesta 2006 lukien työt ovat jatkuneet mm. lainvalmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä. Salo toimi lisäksi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntaneuvoksena vuosina 2011-2012. Lakimuutosten valmisteluyksikössä on kymmenkunta henkilöä, joista työttömyysturvaa hoitaa kolme henkilöä, kertoo Salo. Työttömyysturva pitää sisällään työttömyyspäivärahan, työttömyysturvalain, rahoituslain, aikuiskoulutus tuen, ja osittain vuorotteluvapaalain ja koulutusrahaston lainsäädäntöineen. Kassanjohtajana keräämänsä kokemuksen hyötyjä nykytyössään Salo kuvailee sanoen, että on hyvä, kun on tehnyt toimeenpanoa, niin tietää ja osaa ennakoida sitä, mikä on toimeenpantavissa ja mikä ei. Kun lähdin kassaan työvoimaministeriöstä, olin ylimääräinen tarkastaja, Salo muistelee. Ensin pystyin vaikuttamaan isoihin asioihin, tosin aika vähän. Kassassa taas pystyin vaikuttamaan paljon, mutta pienempiin asioihin. Se, että nyt keksii jonkun asian ja tekee siitä pykälän, joka vaikuttaa suoraan 200 000 ihmisen elämään, tekee työstä mielekästä, Salo sanoo. Hallinto neuvoksen hommat ovat aina vaihtelevia. Aamulla töihin tullessa voi tulla puhelu, että yhdeksäksi menet sinne tai tänne ja teet sitä tai tätä ja kaikki aiemmat suunnitelmat menevät roskiin. 2014 JA 2015 LAKIMUUTOKSET Vuosien 2014 ja 2015 alusta voimaantulleet lakimuutokset saivat alkunsa jo edellisestä lakimuutoksesta 3-4 vuoden takaa, jolloin havaittiin, että esimerkiksi eri korotusosien ja niiden määräytymisperusteiden osalta lakiin tarvitaan muutoksia. Isommat muutokset tulevat aina järjestöjen sopimuksista, Salo toteaa. Työttömyysturvalain muutoksissa on se hyvä puoli, että kun lakia muutetaan jatkuvasti kuitenkin, myös korjaukset ovat mahdollisia kohtuullisen joustavasti. Tämän jälkeen hallitusohjelmaan tuli kirjaus, että työttömyysturvasäännöksiä muutetaan yksinkertaisemmaksi ja kannusta- 10 AYT 1 2014
vammaksi. Ministeriössä aloitettiin pohdinta siitä, mitä pitää ja mitä voidaan tehdä. Kela ja työttömyyskassat toimittivat ministeriölle omia muutosesityksiään, joiden kokoamisprosessi saatiin ministeriössä käyntiin 2011. Tämän jälkeen Salo siirtyi itse eduskuntaan vuodeksi, jolloin prosessiin tuli paussi. Keväällä 2013 ministeriöllä oli muutettavat työttömyysturvalain pykälät valmiina. Kassoja kuultiin 2013 alkuvuodesta. Salo kertoo olleensa kertomassa muutoksista ja kyselemässä toimeenpanijoiden ja muiden sidosryhmien luona heidän näkemyksistään. Kustannusneutraalius aiheuttaa kompromisseja. Kun jostain päästä halutaan lisää, on toisesta päästä leikattava, Salo toteaa. Maaliskuussa 2013 hallituksen esitysluonnos annettiin lausunnolle. Tässä vaiheessa yleensä kommentoidaan lähinnä selkeitä virheitä, joten sisältömuutoksia ei enää tässä vaiheessa tapahdu. Varsinaisiin asioihin vaikutetaan ennen kuulemisvaihetta. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleet muutokset olivat aikataulullisesti ennakoitua haastavammat, kun järjestöt sopivat vielä lokakuun lopulla 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen, jossa 300 euron suojaosasta ja omavastuuajan lyhentämisestä sovittiin, Salo toteaa. Tämä taas vaikutti siten, että elokuun alussa eduskunnalle toimitettu lakipaketti oli jäissä ja eduskunnan käsittelyä hidasti uusien muutosten valmistelu. Näin oltiin siinä tilanteessa, että laki vahvistettiin toivottua myöhemmässä aikataulussa. MUUTOSTEN AIKATAULUT JA TYÖTTÖMYYSTURVAN JATKUVA MUUTOS Työttömyysturvalain vahvistaminen tapahtuu yleensä toimeenpanijoiden näkökulmasta liian viime tipassa, sillä laki on usein vahvistettu joulun ja uuden vuoden välillä, kun lain voimaantulo on 1.1. alkaen. Salo valottaa tämän taustoja: Lakivalmistelu perustuu pääsääntöisesti järjestöjen kolmikannassa sopiman pohjalta, jolloin aikataulut ovat tiukkoja. Budjettilakeja, jotka tulisi antaa budjettiaikataulussa yleensä. Nyt kehys menettelyssä on tätä päästy hieman kiertämään. Jos kehyksessä on jotain sovittu, lain voi antaa eri aikataulussa. Yleensä syksyllä annetaan budjetti, laaditaan laki, joka vaikuttaa budjettiin ja lain on tultava voimaan vuoden alusta, mikä johtaa kireään aikatauluun. Yrittäjiä koskevia lakeja on muutettu paljon. Myyntivoiton jaksotusta on muutettu järkevään suuntaan. Myyntivoiton poistaminen kokonaan ei välttämättä olisi ollut huono muutos, koska se koskee vain pientä osaa etuudensaajista ja sen poistaminen yksinkertaistaisi järjestelmää. Kysyttäessä tästä muutoksesta Esko siteerasi vanhaa kollegaansa: Sosiaaliturva on kestävyyslaji. Asiat muuttuvat kompromissien kautta pikkuhiljaa. Muutosten vaikeus on ylipäänsä se, että mielipiteitä tulee aina puolesta ja vastaan. Trendi on selkeä. Leikkauksia tulee, mutta mistä ja miten otetaan, on vaikeampi nähdä. Etuustasot ovat kuitenkin selkeä leikkausten kohde, Salo sanoo. Haastattelun jälkeisenä päivänä saimme lukea tiedotteen kehysriihestä, jossa todettiin, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että valtion menot pienenevät 50 milj. eurolla vuoden 2015 tasolla. Muutokset valmistellaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa tavoitteena kohdistaa säästö korkeimpia työttömyyspäivärahoja saaviin. MUUTOSTEN ONGELMAT JA HAASTEET Salo näkee, että etuusmenojen leikkaaminen etuustasoja porras tamalla on monien kannattama malli sen kannustavuuden kautta. Hallinnollinen raskaus on taas tässä mallissa toimeenpanon kannalta kuitenkin huono asia, Salo jatkaa. Voitaisiinko mallia hakea muista maista? Työttömyysturvajärjestelmän uudistamisessa Salo näkee muiden maiden mallien kopioimisessa vaikeuksia, koska kaikki järjestelmät on rakennettu osaksi kokonaisuutta. Työttömyysturvalakia määritteleviä muita kokonaisuuden osia ovat esimerkiksi työlainsäädäntö, julkisen sektorin kulurakenne ja paikalliset työllistymismahdollisuudet. Työttömyysturvasta tekee vaikeaa väliinputoajien eliminoiminen. Salo toteaa, että kun työttömyys turvaan kohdistuvista ongelmista puhutaan mediassa, koskevat ne yleensä pieniä ryhmiä. Täytyy kuitenkin muistaa, että laki koskee yli 600 000 etuudensaajaa vuodessa, jolloin tärkeintä on, että valtaosalla laki toimii, kuten on tarkoitettu. YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSTURVA Yrittäjäturvan perusongelma on alivakuuttaminen. Salo kertoo juuri kuulleensa tilastoista, jonka mukaan YEL-tulot ovat keskimäärin vain 80 % todellisista tuloista. Kuitenkin yrittäjän työttömyysturvan olemassaolo on jo itsessään kansain välisesti harvinaista herkkua. Salo näkee, että palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin tapahtuvan statuksen vaihtuminen on tehty lainsäädännöllä nyt mahdollisimman joustavaksi. Kenenkään työttömyys turvaan ei pitäisi tulla katkoja vaikka ryhtyykin yrittä jäksi. Toki omalla passiivisuudellaan tämän voi yhä aiheuttaa, jos yritystoimintaa aloittaessa kassajäsenyys jää hoitamatta. Vuoden 2015 yrittäjiä koskevista muutoksista merkittävin on alimman vakuutustason muutos. Tämä ehkäisee osaltaan tätä alivakuuttamiseen liittyvää ongelmaa, Salo lopettaa. Vakuutuksen alaraja nousee 1.1.2015 Kassassa alimmilla vakuutustasoilla (alle 12 500 e) itsensä vakuuttaneet voivat lukea tulevasta muutoksesta tarkemmin tämän lehden sivulta 15. AYT 1 2014 11
Esittelyssä Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry Teksti: LEA KARJALAINEN, TVY:n puheenjohtaja Kuva: Juha Keränen TVY:N ALKUTAIVAL TVY ry perustettiin marraskuussa 1991 Tampereen Teiskossa. Takana työttömillä ihmisillä oli aiempi toimiminen eri ammattiosastojen työttömien toimikunnissa. Ryhdyttiin miettimään, mistä ja millaisia rahoituksia saataisiin eri toimikunnilta. SAK:laiset liitot olivat tukeneet työttömien toimikuntia hyvin laajasti ja merkittävillä summilla. Kun työttömyys räjähti, oli pakko ryhtyä etsimään toiminnan laajentamiseksi myös muita rahoituskanavia. TVY ry:n perustamisasiakirjan allekirjoittivat kymmenet ammattiosastojen työttömät ja saman tien lähdettiin laatimaan yhdistyksille omia sääntöjä ja ensimmäiset työttömien yhdistykset rekisteröitiin jo alku vuodesta 1992. Työministeri Ilkka Kanerva antoi ensimmäiset rahat jaettavaksi työttömien yhdistyksille kattiloiden, patojen ja lautasten hankintaan jo helmikuussa 1992. Työministeriö tuki työttömien yhdistyksiä uudelleen jo syksyllä lähes 800 000 markalla. Niillä ostettiin ensimmäiset käytetyt autot. Kirkkopalvelut antoi Yhteisvastuukeräyksestä vuonna 1994 TVY ry:lle noin 2 miljoonaa markkaa ja sillä pystyttiin jo antamaan avustuksia puhelimien ja faksien hankintaan. Työ ministeriö ryhtyi antamaan yhdistyksille omatoimisuusavustusta työllisyysmäärärahoista vuonna 1996. Omatoimisuusavustus pyöri yhteensä noin 10 vuotta ja muuttui vuosina 2005 2006 työllispoliittiseksi avustukseksi, jolloin junasta putosi suuri määrä pieniä yhdistyksiä. Perustamisvaiheessa kunnat tukivat yhdistyksiä paljon ja antoivat esimerkiksi omia tilojaan yhdistysten käyttöön. Myöhemmin kuntien tuki yhdistyksille on lakannut melkein kokonaan. Vuosina 1995 1998 RAY tuki voimallisesti työttömien yhdistyksiä siten, että tuetuilla yhdistyksillä oli varaa palkata yhdistysten vetäjäksi yhden henkilön kolmeksi vuodeksi kerralla. RAY:n avustus kattaa kahden työntekijän palkat sekä vuokrakulut. Muihin toimintamenoihin avustuksesta jää noin 35 000 euroa, jolla julkaistaan järjestön lehteä, hoidetaan neuvontapalvelua ja edunvalvontaa. Edunvalvonnan merkitys on kasvanut vuosien varrella enenevässä määrin. TVY ry:n edustajat on nimetty ESR-seurantakomiteaan, TEM:in eri työryhmiin, STM:n lainsäädäntö- ja kehittämisryhmiin. TVY:N TOIMINTA TVY ry järjestää koulutuksia pääasiassa Helsingissä, mutta lisäksi alueilla järjestetään muutamia koulutuksia yhdistysten tarpeiden mukaan. TVY ry:n jäsenyhdistyksissä on menossa tämän vuoden ajan Osaamisen kehittäminen -koulutus. Siinä työttömien yhdistysten toimijoita koulutetaan toimimaan työnantajina sekä parannetaan toimijoidenkykyä toimia työttömien valmentajina ja neuvojina silloin, kun työttömät ovat toimenpiteissä työttömien yhdistyksissä. Suurin yksittäinen TVY ry:n toimiala on alkuajoista lähtien ollut kansanruokalatoiminta. Noin 80 paikallisyhdistyksessä tarjotaan arkipäivisin kotiruokaa jäsenille omakustannushintaan. Merkittävää on, että yhdistyksissä ruokalatoiminnassa mukana olevat ovat aiemmilta ammateiltaan ravintoalan ihmisiä, jotka on palkattu yleensä korkeimmalla korotetulla palkkatuella. Lisäksi he saavat työssä päivityksiä aiempiin koulutuksiinsa, kuten työturvallisuus- ja hygieniapassin. Useissa yhdistyksissä on keittiöpuolella ihmisiä myös oppisopimuskoulutuksessa. Toinen määrältään yleisin toimiala on kierrätys- ja kirpputoritoiminta, jossa yhdistyksissä on töissä noin 600 700 ihmisistä. Hekin ovat tuetussa työssä, mutta nykyisin toimenpiteessä on myös paljon kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Muita toimialoja yhdistyksissä ovat erilaiset vertaistukikerhot, joihin voi käydä tutustumassa TVY ry:n sivuilla www.tvy.fi yhdistysten ja toimipisteiden tarjontaan. Toimintaa on kalakerhotoiminnasta ja sienikerhosta liidokkiryhmiin ja erilaiset liikuntamuodot ovat erityisesti nuorten suosiossa. TVY ry järjestää työttömille omaa kesätoimintaa ja tänä vuonna TVY ry:n kesäpäiviä vietetään elokuussa Posion Lapiosalmella. Mukaan voi ilmoittautua Lapiosalmen leirikeskukseen ja tietoa päivistä saa TVY ry:n sivuilta. Myös lainsäädäntökoulutukseen voi tulla marraskuussa mukaan. Toiminta kehittyy ja monipuolistuu, kun TVY ry saa nuoremman johtajan huhtikuussa. Itse olen toiminut puheenjohtajana 18 vuotta ja siirryn eläkkeelle kesän aikana. 12 AYT 1 2014
Muutosilmoitus Henkilötiedot YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Nimi Puhelinnumero Osoitteenmuutos Henkilötunnus Tilinumero (mahd. jäsenmaksupalautukselle) FI Uusi katuosoite Uusi postinumero ja -toimipaikka Matkapuhelin Sähköpostiosoite Vakuutustaso Uusi kassan vakuutustaso /vuosi alkaen Merkitsemme muutoksen voimaan kalenterikuukauden alusta lukien. Kassaan valitsemasi vakuutustason on oltava vähintään 8 520 /v (vuoden 2015 alusta noin 12 500 /v) ja se saa olla korkeintaan YEL- tai MYEL-vakuutuksesi vahvistetun vuosityötulon suuruinen tai jos olet tyel-vakuutettu yrittäjä, enintään bruttomääräisen vuosipalkkasi suuruinen. Jos eläketyötulosi on pienempi kuin 8 520 /v, hae vapautusta jäsenmaksustamme. Jäsenmaksuvapautus Haen vapautusta AYT-kassan jäsenmaksusta alkaen Myönnämme jäsenmaksuvapautuksen kalenterikuukauden alusta lukien. Syy työkyvyttömyys alkaen äitiysloma alkaen vuosityötulo (YEL, TyEL, MYEL) on pienempi kuin 8 520 /vuosi alkaen eläkevakuutus (YEL, TyEL, MYEL) on päätetty alkaen siirtyminen palkkatyöhön alkaen eläke, mikä myönnetty alkaen muu syy, mikä Jos olet jäänyt työttömäksi ja haet päivärahaa kassasta, sinun ei tarvitse toimittaa meille erillistä vapautushakemusta. Myönnämme vapautuksen työttömyyden perusteella etuushakemustasi käsitellessämme. Jos olet työtön, mutta et hae päivärahaa kassasta, ilmoita meille työttömyydestä kohdassa muu syy. Muut muutokset Muutokset voimassa alkaen yritysmuoto yrityksen nimi omistusosuus, omistan itse % samassa taloudessa asuvat perheenjäseneni omistavat % asema yrityksessä: hallituksen varsinainen jäsen toimitusjohtaja muu, mikä Eroilmoitus Haluan erota AYT-kassasta. Eron syy siirtyminen palkkatyöhön alkaen eläke myönnetty alkaen muu syy, mikä Vaihtaessasi työttömyyskassaa varmista, että joko maksat jäsenmaksusi AYTssa koko jäsenyysajalta tai myöntämämme maksuvapautus on voimassa eropäivääsi asti. Toimitamme sinulle tarvittaessa uuden jäsenmaksulaskun. Ansioturvasi säilyy voimassa, kun jäsenmaksusi on kunnossa ja uuteen kassaan liittyminen tapahtuu kuukauden kuluessa eropäivästä lukien. HUOM. Jos olet lopettamassa yritystoimintaasi ja aiot hakea meiltä päivärahaa, älä eroa kassasta. Voimme maksaa etuutta vain jäsenellemme. Päiväys Allekirjoitus Jäsentietojen muutokset www.ayt.fi rekisterimuutokset@ayt.fi puh. 0800 9 0888 ma-to klo 9-16, pe klo 9-13
Muutosilmoitus Vastaanottaja maksaa postimaksun TUNNUS 5009262 00003 VASTAUSLÄHETYS Taita ja sulje sivuilta Taita ja sulje sivuilta
Onko vakuutustasosi alle 12 500 vuodessa? VAKUUTUKSEN ALARAJA MUUTTUU! Tähän asti työttömyyskassan jäsenyyteen ja yrittäjän työssäoloehdon kerryttämiseen vaaditut eläkevakuutuksen vahvistettu vuosityötulo ja työttömyyskassan vakuutustaso ovat olleet vähintään 8 520 euroa. Vuonna 2013 vahvistetussa työttömyysturvalain muutoksessa eläkevakuutuksen uudeksi alarajaksi työttömyysturvassa asetettiin 12 000 euroa. Uusi vähimmäistaso on lain vahvistamishetkellä vuonna 2013 ollut 12 000 euroa. Summaa kuitenkin tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella. Lain tullessa voimaan 1.1.2015 eläkevakuutuksen työtulon tulee olla noin 12 500 euroa, jotta se vastaa vuosityötuloa 12 000 euroa vuoden 2015 palkkakertoimella korotettuna. MILLOIN? Vakuutustason alaraja nousee 1.1.2015, joten sinun tulee nostaa eläkevakuutuksesi vuosityötulo ja kassaan valitsemasi vakuutustaso vähintään n. 12 500 euroon vuoden 2015 alkuun mennessä. MITÄ TOIMENPITEITÄ? Tämä lakimuutos edellyttää sinulta sekä eläkevakuutuksen vahvistetun vuosityötulon että kassaan valitun vakuutustason nostamista vähintään n. 12 500 euroon vuodessa. Jos eläkevakuutuksesi tai kassaan valitsemasi vakuutustaso ovat alle 12 500 euroa, sinun tulee nostaa eläkevakuutuksesi vuosityötuloa ja kassaan valittua vakuutustasoa vähintään n. 12 500 euroon. Vuoden 2015 lopullinen korotus tulee tietoomme vasta kuluvan vuoden marraskuussa, jolloin tiedotamme jäseniämme asiasta uudelleen. Eläkevakuutuksen vuosityötulosi nousee automaattisesti vaadittuun tasoon vuonna 2015, jos muutat sen vähintään tasoon 12 208 euroa jo vuonna 2014. Kassaan muutos on edelleen ilmoitettava itse. Jos sinun ei ole mahdollista nostaa eläkevakuututuksesi vuosityötuloa heti lakimuutoksen tullessa voimaan, voit hakea vapautusta AYT-kassan jäsenmaksusta siihen asti, kunnes nostat eläkevakuutuksesi vuosityötuloa. Vakuutustasosi saa toki koko vuoden 2014 vielä olla laissa tähän asti olleen alarajan 8520 euroa suuruinen. MUUTA VAKUUTUSTASOASI 1.1.2015 MENNESSÄ! Muuta AYT-kassan vakuutustasoasi joko oheisella lomakkeella, sähköpostilla, verkkolomakkeella tai puhelimitse 1.1.2015 mennessä. Ota yhteys eläkevakuuttajaasi eläkkeen vuosityötulon nostamiseksi. AYT 1 2014 15
Huolehdi turvastasi, älä huomisesta liity jäseneksi! Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa taloutesi turvaverkko ayt.fi maksuton palvelunumero 0800 9 0888