SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta kesäkuu 2019 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen, Satakuntaliitto 044 711 4350, etunimi.sukunimi at satakunta.fi 1

Kansainvälistyminen Osaamisen kehittäminen Digitalisaatio Toimintalinjat Kehittämisteemat Läpileikkaavat sisällöt ja vaikuttavuustavoitteet TL 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Tavoitteena on saada kaikki työvoimapotentiaali käyttöön. Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Satakunnan maakuntaohjelma 2018-2021 TL 2 PUHDASTA ELINVOIMAA toimintalinjalla tavoitellaan elinkeinoelämän menestystä vahvistamalla maakunnan tukijalkoja ja kasvua mahdollistavia aloja; uudistuvaa teollisuutta, energia-alaa ja elintarvikeketjua, bio- ja kiertotaloutta sekä sinistä kasvua. Uudistuva teollisuus Energia Biotalous Kiertotalous Sininen kasvu TL 3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi sekä maakunnan vetovoiman ja saavutettavuuden parantamiseksi. Vetovoima Hyvinvointi Turvallisuus Saavutettavuus

Väestö, kehitys v. 2018 asti 3

Väestö, v. 2018 tiedot 4

Väestö, v. 2018 ennakkotiedot 5

Väestö, v. 2017 tiedot 6

Väestö, kehitys v. 2017 asti 7

Väestö 50 0-50 -100-150 -200-250 -300-350 -400-450 25-34-vuotiaiden nettomuutto Satakunnassa 1990-2017, lähde: Tilastokeskus 8

Väestö 9

Työllisyys 10

Työllisyys 11

Koulutus Tutkinnon suorittaneiden osuus v. 2017, Satakunta ja koko maa 12

T&k-toiminta 13

Työpaikkarakenne 14

Työpaikkojen kehitys 16

Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus Satakunnan ja sen seutukuntien taloudellista resilienssiä eli muutosjoustavuutta on analysoitu teollisen rakenteen monipuolisuutta ja eri toimialojen työpaikkojen osuutta kuvaavilla indekseillä. Tilastot ovat ajankohdalta 31.12.2016. Satakunnan suurimmat toimialat ovat työpaikkamääriltään teollisuus (osuus 18,8 %), sosiaali- ja terveysalat (17,7 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (10,6 %). Niiden yhteenlaskettu osuus maakunnan työpaikoista on 47,2 %. Teollisuus on riskialttein johtuen mm. suhdanneherkkyydestä maailmantaloudelle, mikä välittyy viennin kautta aluetalouteen. Teollisuuden osuus valtakunnalliseen keskiarvoon nähden (B-H) on yli 1,5, mikä tarkoittaa paitsi sen suurta osuutta, myös mahdollista aluetaloudellista riskiä. Sitä kuitenkin pienentää teollisuuden monipuolinen toimialarakenne. Satakunnan teollisuuden rakenne on monimuotoinen. Teknologiateollisuuden osuus (kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden sekä elektr.- ja sähkötuotteiden valmistus, metallituotteiden valmistus, metallien jalostus) on korkein, 47 % valmistavan teollisuuden työpaikoista, mutta sen rakenne on monipuolinen. Metallien jalostus, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat selvät tukipilarit, sillä niiden osuus on 89 % metallialojen työpaikoista. Etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksessa on monimuotoista valmistustoimintaa. Elintarviketeollisuuden osuus on 15 %, metsäteollisuuden 12 %, ja kemianteollisuuden 9 % teollisuuden työpaikoista. (31.12.2016).

Vihreällä monipuolisimman teollisuuden rakenteen (TOL C) seutukunnat, punaisella heikoimmat (v. 2016), Porin seutukunta sijalla 9, Rauman seutukunta sijalla 26 ja Pohjois-Satakunta sijalla 24 (70 seutukunnan joukossa.) Maakunnittain Satakunta on sijalla 5 19 maakunnan joukossa. Satakunnan resilienssi on melko vahva!

Taloudellinen resilienssi Työpaikat 31.12.2016 KOKO MAA Osuus % SATAKUNTA Osuus % B-H Toimialat yhteensä 2275679 85005 C Teollisuus 287710 12,9 % 16018 19,6 % 1,52 10 Elintarvikkeiden valmistus 31316 1,4 % 2350 2,7 % 1,95 11 Juomien valmistus 2877 0,1 % 7 0,0 % 0,09 12 Tupakkatuotteiden valmistus 0 0,0 % 0 0,0 % 0,00 13 Tekstiilien valmistus 3106 0,1 % 265 0,3 % 2,20 14 Vaatteiden valmistus 2392 0,1 % 49 0,1 % 0,91 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 1172 0,1 % 69 0,1 % 1,34 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus 18202 0,8 % 643 0,7 % 0,88 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 16931 0,8 % 1248 1,5 % 1,93 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 6742 0,4 % 214 0,4 % 1,08 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 2556 0,1 % 1 0,0 % 0,00 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 11775 0,5 % 716 1,0 % 1,90 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 4332 0,2 % 0 0,0 % 0,00 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 11182 0,5 % 745 0,9 % 1,76 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 11605 0,5 % 467 0,5 % 1,03 24 Metallien jalostus 11789 0,5 % 1830 2,0 % 3,65 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 36065 1,6 % 2319 2,7 % 1,72 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteid 19901 1,0 % 55 0,1 % 0,06 27 Sähkölaitteiden valmistus 14682 0,7 % 390 0,4 % 0,58 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 39693 1,8 % 2565 3,6 % 1,99 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävau 6511 0,3 % 40 0,0 % 0,17 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 6894 0,3 % 326 0,7 % 2,60 24-30 Teknologiateollisuus yhteensä 135535 6,0 % 7525 8,9 % 1,49 31 Huonekalujen valmistus 6106 0,3 % 433 0,5 % 1,68 32 Muu valmistus 4437 0,2 % 223 0,2 % 0,93 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 17444 0,7 % 1063 1,3 % 1,73 B-H (Balassa-Hoover) kertoo Satakunnan osuuden verrattuna koko maan lukuun, punaiset nuolet osoittavat Satakunnan tärkeät erikoistumisalat

B-H-analyysi: seutukuntien toimialat, joissa on suurimmat erot maan keskiarvoon (B-H > 1,1), ja jotka ovat samalla merkittäviä työllistäjiä (osuus yli 1 %), 31.12.2016. B-H (Balassa-Hoover) kertoo alueen työpaikkojen osuuden verrattuna maan keskiarvoon, esim. B-H 2,00 tarkoittaa kaksinkertaista osuutta. Analyysillä voidaan löytää myös tärkeät toimialat, joiden osuus ja työpaikkamäärä ovat korkeat, mutta toimipaikkojen määrä alhainen. Se heikentää mahdollisesti alan resilienssiä, esim. jos tärkeä toimija joutuu vaikeuksiin. Porin seutukunta Työpaikat T o imipaikat Osuus > 1 % B-H > 1,1 24 Metallien jalostus 1816 17 3,6 % 7,02 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 594 13 1,2 % 2,30 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 3028 57 6,1 % 1,51 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 1218 50 2,4 % 1,40 49 Maaliikenne ja putkijohtokuljetus 1981 496 4,0 % 1,31 86 Terveyspalvelut 5031 372 10,1 % 1,31 C Teollisuus 8164 768 16,3 % 1,29 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 491 122 1,0 % 1,28 53 Posti- ja kuriiritoiminta 554 14 1,1 % 1,27 45 Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja 1105 371 2,2 % 1,27 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet 998 199 2,0 % 1,26 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 10440 500 20,9 % 1,23 43 Erikoistunut rakennustoiminta 2116 693 4,2 % 1,17 96 Muut henkilökohtaiset palvelut 594 490 1,2 % 1,14 47 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moo 3581 796 7,2 % 1,14 Rauman seutukunta Työpaikat T o imipaikat Osuus > 1 % B-H > 1,1 35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoim 845 35 3,0 % 5,89 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 1122 12 4,0 % 5,42 10 Elintarvikkeiden valmistus 1378 42 5,0 % 3,60 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 1269 37 4,6 % 2,62 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 511 61 1,8 % 2,40 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 312 19 1,1 % 2,28 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet 990 116 3,6 % 2,25 52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta 720 36 2,6 % 2,18 C Teollisuus 6609 424 23,8 % 1,88 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihi 844 881 3,0 % 1,28 78 Työllistämistoiminta 916 21 3,3 % 1,22 84 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sos 1580 5,7 % 1,14 81 Kiinteistön- ja maisemanhoito 960 106 3,5 % 1,13 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 947 1079 3,4 % 1,13 43 Erikoistunut rakennustoiminta 1123 314 4,0 % 1,12 Pohjois-Satakunta Työpaikat T o imipaikat Osuus > 1 % B-H > 1,1 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihi 771 649 10,6 % 4,46 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 825 789 11,3 % 3,76 27 Sähkölaitteiden valmistus 143 3 2,0 % 3,05 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet 331 44 4,6 % 2,87 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 92 5 1,3 % 2,58 10 Elintarvikkeiden valmistus 224 16 3,1 % 2,24 35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoim 77 18 1,1 % 2,05 97 Kotitalouksien toiminta kotitaloustyöntekijöiden 71 1,0 % 1,81 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmist 100 21 1,4 % 1,72 84 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sos 546 7,5 % 1,51 C Teollisuus 1245 168 17,1 % 1,35 68 Kiinteistöalan toiminta 90 115 1,2 % 1,32 43 Erikoistunut rakennustoiminta 339 164 4,7 % 1,29 49 Maaliikenne ja putkijohtokuljetus 276 112 3,8 % 1,26 47 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moo 562 149 7,7 % 1,23

Aluetalous Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan ns. positiivinen rakennemuutos näkyy jo Satakunnan reaalisen arvonlisäyksen voimakkaana kasvuna, jota kertyi 5,6 %, kun maassa keskimäärin jäätiin 3,0 %:iin. Toimialoittain tarkasteltuna reaalinen arvonlisäys supistui vuoden 2017 aikana edellisvuoteen verrattuna aavistuksen alkutuotannossa (-1,7 %), mutta kohosi ripeästi jalostuksessa (13,3 %) ja palveluissakin vähän (1,3 %). Koko maassa vastaavat luvut ovat alkutuotannossa 0,6 %, jalostuksessa 6,1 % ja palveluissa 1,9 %. Vielä vuoden 2016 aikana Satakunnan BKT supistui -3,3 % prosenttia (käyvin hinnoin ilman inflaatiokorjausta), ja reaalisesti (edellisen vuoden 2015 hinnoin) -2,6 % vuoteen 2015 verrattaessa. Koko maassa BKT kasvoi vastaavasti 3,1 % käyvin hinnoin ja 2,5 % reaalisesti. Satakunnassa kehityksen taustalla piilee etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksen (lähinnä meriteollisuuden), perusmetallien tuotannon, kemiallisen metsäteollisuuden sekä energiatuotannon arvonlisäyksen voimakas lasku. 21

Kansantalous, työn tuottavuus Lähde: Pohjola 2014 22

Kansantalous, työn tuottavuus Talouden kasvu on keskeisin hyvinvoinnin kohenemisen lähde. Tuottavuus ei ole kaikki kaikessa, mutta pitkällä tähtäimellä kansantalouden kyky kohentaa elintasoa ja elämän laatua riippuu lähinnä vain työn tuottavuudesta, sillä työntekijöiden keskimääräinen työtuntimäärä ei voi olla miten suuri hyvänsä (Krugman, 1994) Kokonaistuottavuudella tarkoitetaan sitä osaa arvonlisäyksen kasvusta, jota ei voida selittää tuotantopanosten (työ, pääoma) kasvulla. 23

Aluetalous, työn tuottavuus toimialoittain Satakunnassa Työn tuottavuus (arvonlisäys ( ) työtuntia kohden Satakunnassa v. 2016) 0 Toimialat yhteensä 40,3 01 Maatalous ja metsästys 10,7 02_03 Metsätalous ja kalatalous 71,2 05_09 Kaivostoiminta ja louhinta 49,3 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 39,0 13_15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 26,3 16 Puuteollisuus 37,5 17_18 Paperiteollisuus ja painaminen 87,2 19_22 Kemianteollisuus 90,7 23 Rakennusaineteollisuus 42,6 24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 56,7 26_27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 39,8 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 48,3 29_30 Kulkuneuvojen valmistus 38,3 31_33 Huonekalujen valmistus: Muu teollinen valmistus: Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja ase 37,6 35_39 Energiahuolto: Vesi- ja jätehuolto 102,2 41_43 Rakentaminen 27,8 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 29,3 49_53 Kuljetus ja varastointi 32,2 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 19,8 58_63 Kustannustoiminta: Audiovisuaalinen toiminta: Televiestintä: Tietojenkäsittelypalvelu 53,3 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 55,4 681+68209+683 Muu kiinteistötoiminta 91,6 68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta 2731,1 Laskennallinen, ei reaalinen 69_75 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 34,4 77_82 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 27,5 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 25,4 85 Koulutus 40,9 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 31,5 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys: Muu palvelutoiminta 28,7 97_98 Kotitalouspalvelut 13,6 24

Tilastokeskus ja Tulli 2018 SATAKUNNAN VAHVUUKSIA Satakunnan teollinen rakenne on maan monipuolisimpia: Porin sk maan 9., Pohjois-Satakunta 24. ja Rauman sk 26. monipuolisin teollisuuden henkilöstössä Suomen 70 seutukunnan joukossa (kartassa vihreällä monipuolisimmat ja punaisella yksipuolisimmat teolliset rakenteet, v. 2016) Satakunnan avoimuusindeksi (koko teollisuuden vienti/bkt) maan korkeimpia: 50 % (koko maa 34 %, v. 2016) Satakunnan viennin arvo maakunnista 4. korkein v. 2018 (Tulli); osuus Suomen viennistä 6,9 % (väestöosuus 4 %) Satakunnan osuus maan teollisuuden työpaikoista korkea: 5,6 % (2016), sen bruttoarvosta 5,9 % (2016) ja toimipaikoista 5,9 % (2018) Satakunnan kilpailukyky kohentunut vv. 2010-16 selvästi: Kuuden osatekijän mittaristo, joka kuvaa seutukunnan kykyä tuottaa BKT:tä (lisätietoa: http://www.satamittari.fi/kilpailukyky) Rauman seutukunta sijalta 14 sijalle 9 (70 seutukunnan joukossa) Porin seutukunta sijalta 22 sijalle 14 Pohjois-Satakunta sijalla 50 (v. 2016, kokoluokassaan mainio sijoitus!) Rauman seutukunnan BKT/capita on Suomen 6. korkein v. 2016 24.9.2018

Tilastokeskus 2018 SATAKUNNAN ALUETALOUS Investointien arvon kehitys 2010-2016 Satakunta: 27 % (v. 16 vs. 15 17,5 %) Koko maa: 14 % (v. 16 vs. 15 9,7 %) Teollisuuden viennin arvon kasvu 2000-2018 Satakunta: 41 % Koko maa: 30 % Teollisuuden vienti/capita 5. korkein maakunnista (2017)! BKT:n kasvu 2016 (reaal.) Rauman seutukunta Satakunta Porin seutukunta Pohjois-Satakunta Suomi keskimäärin -7,0 % -2,6 % 0,1 % 0,1 % 2,5 % Satakunnan BKT on v. 2016 Suomen 19 maakunnasta 7. korkein BKT per capita Suomen 70 seutukunnassa Rauman seutukunta on sijalla 6, Porin seutukunta sijalla 30 ja Pohjois-Satakunta sijalla 31. Satakunnassa jalostuksen arvonlisäys per capita on Suomen 3. korkein (2017 enn.) V. 2017 ennakkotiedot, arvonlisäyksen reaalinen kasvu: Satakunta +5,6 %, Koko maa +3,0 % Oheinen kartogrammi kuvaa maakuntien kokoa suhteessa jalostuksen arvonlisäykseen per capita 20.5.2019

SATAKUNNAN VAHVUUKSIA: BKT Satakunnan BKT henkeä kohden on 19 maakunnasta 8. korkein (35 148 ) v. 2016, Sijaluku putosi edellisvuodesta kolmella lähinnä metallien jalostuksen sekä meriteollisuuden laskun vuoksi. BKT per capita Suomen 70 seutukunnassa Rauman seutukunta on sijalla 6, Porin seutukunta sijalla 30 ja Pohjois-Satakunta sijalla 31. Sinisellä mediaania korkeammat seutukunnat (sijat 1-35), punaisella matalammat (sijat 36-70) Sinisellä mediaania korkeammat seutukunnat (sijat 1-35), punaisella matalammat (sijat 36-70)

Sija KOKO MAA 39326,5 1 Mariehamns stad 74105,7 2 Helsinki 52904,2 3 Tunturi-Lappi 43638,9 4 Porvoo 43202,2 5 Vaasa 42081,2 6 Rauma 41744,4 7 Pohjois-Lappi 41199,8 8 Turku 39744,4 9 Kemi-Tornio 39528,1 10 Tampere 38614,0 11 Kokkola 38077,0 12 Lappeenranta 37248,0 13 Jakobstadsregionen 36957,4 14 Äänekoski 36733,0 15 Oulu 36542,4 16 Kuopio 35886,4 17 Jämsä 35386,8 18 Imatra 35026,9 19 Kotka-Hamina 34840,0 20 Hämeenlinna 34575,0 21 Rovaniemi 34505,9 22 Sydösterbotten 34249,0 23 Kouvola 34051,4 24 Jyväskylä 34039,6 25 Loviisa 33941,9 26 Vakka-Suomi 32957,8 27 Seinäjoki 32766,1 28 Mikkeli 32731,3 29 Joensuu 32437,8 30 Pori 32255,5 31 Pohjois-Satakunta 32073,1 32 Lahti 32008,2 33 Kajaani 30571,0 34 Forssa 30332,4 35 Raahe 30294,2 36 Åboland-Turunmaa 30125,5 37 Ylä-Pirkanmaa 29300,0 38 Luoteis-Pirkanmaa 29224,7 39 Ylä-Savo 29220,2 40 Ålands landsbygd 29061,6 41 Raasepori 28831,0 42 Varkaus 28714,7 43 Riihimäki 28690,1 44 Pieksämäki 28553,9 45 Ylivieska 28533,3 46 Savonlinna 28276,0 47 Koillismaa 27850,3 48 Keuruu 27443,3 49 Haapavesi-Siikalatva 27274,1 50 Suupohja 27228,8 51 Loimaa 27035,3 52 Kuusiokunnat 26419,0 53 Salo 26330,8 54 Lounais-Pirkanmaa 26247,4

JALOSTUKSEN (TEOLLISUUS, ENERGIA JA RAKENTAMINEN) ARVONLISÄYS PER CAPITA vuonna 2017 (ennakkotieto) on Satakunnassa 3. korkein 19 maakunnasta (eli tavallaan BKT per capita jalostuksen osalta). Tämä kuvaa Satakunnan vahvaa kykyä tuottaa korkean jalostusarvon tuotteita myös vientiin. Sija Jalostuksen arvonlisäys per capita,, 2017e 1 Etelä-Karjalan maakunta 13172,91 2 Pohjanmaan maakunta 13068,61 3 Satakunnan maakunta 12324,98 4 Lapin maakunta 11371,87 5 Keski-Pohjanmaan maakunta 11010,47 6 Varsinais-Suomen maakunta 10830,96 7 Uudenmaan maakunta 10317,74 KOKO MAA 9878,599 8 Kymenlaakson maakunta 9802,235 9 Pirkanmaan maakunta 9673,665 10 Päijät-Hämeen maakunta 9642,793 11 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 9251,049 12 Kanta-Hämeen maakunta 8703,103 13 Keski-Suomen maakunta 8582,369 14 Etelä-Pohjanmaan maakunta 8491,96 15 Pohjois-Savon maakunta 7787,458 16 Pohjois-Karjalan maakunta 7297,559 17 AHVENANMAA - ÅLAND 7012,784 18 Etelä-Savon maakunta 6422,137 19 Kainuun maakunta 5927,609

SUOMEN SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY vuonna 2016: kuuden tekijän mittaristo (seutukuntia 70 kpl). Muuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Ne kuvaavat alueen kykyä luoda arvonlisäystä eli BKT:tä. Satakunta menestyy mainiosti, suluissa sijoitus v. 2010: Rauman seutukunta on sijalla 9 (14), Porin seutukunta on sijalla 14 (22) ja Pohjois-Satakunta sijalla 47 (46), mikä on kokoluokassaan hyvä sijoitus.

Aluetalous, investoinnit V. 2016 ennakkotiedot, investointien kasvu: Satakunta +17,5 %, teolliset investoinnit +88 % Pohjois-Satakunta +80,6 % Porin seutukunta +9,8 % Rauman seutukunta +15,7 % Koko maa +9,7 % 31

Seutukuntien kilpailukyky 2016 (Satamittari.fi) http://www.satamittari.fi/suomen-seutukuntien-kilpailukyky-2016 Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin Teollisuus ja tuottavuus vahvoja (sijalukuja 70 seutukunnan joukossa)

SATAKUNNAN VAHVUUKSIA: VIENTI Tilastokeskus ja Tulli 2019 Satakunnan avoimuusindeksi (teollisuuden vienti/bkt maan korkeimpia): 50 %, koko maa 34 % (2016) Satakunnan viennin arvo maakunnista neljänneksi korkein v. 2018; osuus Suomen viennistä on 6,9 % (väestöosuus 4 %), v. 2016-17 sija oli seitsemän, osuus silti 5,2 % (2017). Teollisuuden vienti/capita 5. korkein! (ks. oheinen kartogrammi). V. 2017 kehitystä heikensi Venatorin tulipalo. Satakunnan satamien osuus Suomen viennistä on 10,6 % ja tuonnista 7,7 % (yht. 9,2 %), kun väestöosuus on 4 % (v. 2016). Esim. viennissä osuus on 2,6- kertainen väestöosuuteen nähden.

SATAKUNNAN VAHVUUKSIA: VIENTI Tilastokeskus ja Tulli 2019 Vienti per capita 2018 (Tulli) Keski-Pohjanmaan maakunta 26930 Lapin maakunta 24171 Kymenlaakson maakunta 22614 Satakunnan maakunta 20162 Pohjanmaan maakunta 19625 Etelä-Karjalan maakunta 17102 Varsinais-Suomen maakunta 13316 Uudenmaan maakunta 11297 Keski-Suomen maakunta 9749 Pirkanmaan maakunta 9734 Päijät-Hämeen maakunta 9595 Kanta-Hämeen maakunta 8205 Pohjois-Savon maakunta 6331 Kainuun maakunta 5954 Pohjois-Karjalan maakunta 5886 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 5505 Etelä-Pohjanmaan maakunta 3379 Ahvenanmaa 3156 Etelä-Savon maakunta 2766

SATAKUNNAN VAHVUUKSIA: VIENTI Tilastokeskus 2018

Tilastokeskus 2019 SATAKUNNAN NOUSUTRENDEJÄ 2010-LUVULLA Liikevaihdon kasvu yli 10 % 2010-2018* Automaatio- ja robotiikka-klusteri 97,2 % Toimialat keskimäärin 8,5 % Teollisuus keskimäärin 0,0 % Liike-elämän palvelut 31,8 % *Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla, ei sis. SOTEa eikä matkailua Majoitus- ja ravitsemistoiminta 23,7 % Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Elintarviketeollisuus 22,4 % 21,1 % Satakunnassa on runsaasti nousevia aloja ja rakenteellisia vahvuuksia, joilla on vaikutusta alueen talouskasvuun. Tukku- ja vähittäiskauppa 19,0 % Rakentaminen 14,5 % Metallituotteiden valmistus 13,3 % 17.4.2019

Tilastokeskus 2019 SATAKUNNAN NOUSUTRENDEJÄ 2010-LUVULLA Liikevaihdon kasvu* 2010-2017 Yksit. sosiaali- ja terveyspalvelut 96,8 % Toimialat keskimäärin 3,1 % Teollisuus keskimäärin -6,1 % Automaatio- ja robotiikka-klusteri 60,2 % *Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla Elintarviketeollisuus 30,2 % Liike-elämän palvelut 25,2 % Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 22,2 % Satakunnassa on runsaasti nousevia aloja ja rakenteellisia vahvuuksia, joilla on vaikutusta alueen talouskasvuun. Majoitus- ja ravitsemistoiminta 21,8 % Rakentaminen 19,3 % Tukku- ja vähittäiskauppa 11,1 % 4.3.2019

Tilastokeskus 2019 SATAKUNNAN PÄÄTOIMIALOJEN TOIPUMINEN TAANTUMASTA Liikevaihdon kasvu 2009-2017 aloilla*, joiden toipuminen ollut nopeinta Yksit. sosiaali- ja terveyspalvelut 119,0 % Metallien jalostus 70,5 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 28,2 % Toimialat keskimäärin 15,2 % Teollisuus keskimäärin 12,2 % Teknologiateoll. keskim. 17,8 % Teknologiateollisuuden viennin kasvu 2000-2017 keskimäärin 57,6 %, (koko maa 13,9 %) Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla, ei sis. automaatiota eikä matkailua aineiston puuttumisen vuoksi. Liike-elämän palvelut Elintarviketeollisuus 27,5 % 27,4 % Satakunnassa useat päätoimialat ovat kasvaneet nopeasti vuoden 2009 taantuman pohjan jälkeen. Teollisuus on palautunut valtakunnan tasoa ripeämmin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 27,3 % Metallituotteiden valmistus Tukku- ja vähittäiskauppa 4.3.2019 23,4 % 17,3 %

TEOLLISUUDEN SUHDANNEKUVA SATAKUNNASSA Teknologiateollisuuden viennin arvon kasvu 2000-2018 Satakunta: 70 % Teknologiateollisuuden Koko maa keskimäärin: 22 % vienti +8,6 % (7-12/2018 vs. 7-12/17) TEOLLISUUDEN KÄRKIALOJA TÄLLÄ HETKELLÄ Liikevaihdon kasvu tammi-kesäkuu 2018 Automaatio- ja robotiikkaklusteri (Robocoast) Metsäteollisuus Metallien jalostus 34,3 % 11,9 % 10,8 % Teollisuus tuotti Satakunnassa liikevaihtoa v. 2018 6,8 miljardia ja vientiä 4,3 miljardia Satakunnan teollisuus maksoi palkkoja maakunnassa v. 2017 836 miljoonaa Teollisuudessa tehtiin Satakunnassa v. 2018 17 000 hlötyövuotta Teollisuuden (TOL 10-39) arvonlisäys/asukas Rauman seutu 7., Porin seutu 20., ja Pohjois-Satakunta 36. 70 seutukunnasta! Maakunnittain 3. sija (19:stä) v. 2016 Teollisuus on tuottavaa: arvonlisäys/työtunti Satakunnassa, teollisuuden top 5 v. 2016: Energiatuotanto 102 /työtunti Kemianteollisuus 91 /työtunti Kemiall. metsäteollisuus 87 /työtunti Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 56 /työtunti Koneiden ja laitteiden valmistus 48 /työtunti Toimialat keskimäärin 40 /työtunti 17.4.2019

Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2019 TEOLLISUUDEN KÄRKIALOJA TÄLLÄ HETKELLÄ Liikevaihdon kasvu heinä-joulukuu 2018 Automaatio- ja robotiikka Metsäteollisuus Metallien jalostus 17.4.2019 TEOLLISUUDEN SUHDANNEKUVA SATAKUNNASSA Oheinen kartogrammi kuvaa maakuntien kokoa suhteessa teollisuuden tuottamaan arvonlisäykseen henkeä kohden. Satakunta on sijalla 3 (v. 2016)! Satakunnassa on myös toiseksi eniten teollisuuden toimipaikkoja väkilukuun nähden (7,1 per 1000 as., koko maa 4,9)! 34,3 % 11,9 % 10,8 % Valmistava teollisuus tuotti Satakunnassa liikevaihtoa v. 2018 6,8 miljardia ja vientiä 4,3 miljardia Teollisuudessa tehtiin Satakunnassa v. 2018 17 000 hlötyövuotta Teknologiateollisuuden viennin arvon kasvu 2000-2018 (koko teollisuus suluissa) Satakunta: 70 % (41 %) Koko maa keskimäärin: 22 % (30 %) Metsäteollisuuden vienti +11,7 % ja teknologiateollisuuden +8,6 %! (7-12/2018 vs. 7-12/2017) Teollisuus on tuottavaa: arvonlisäys/työtunti Satakunnassa, teollisuuden top 5 v. 2016: Energiatuotanto 102 /työtunti Kemianteollisuus 91 /työtunti Kemiall. metsäteollisuus 87 /työtunti Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 56 /työtunti Koneiden ja laitteiden valmistus 48 /työtunti Toimialat keskimäärin 40 /työtunti

Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 TEKNOLOGIATEOLLISUUS SATAKUNNASSA Teollisuuden arvonlisäys, yht. 1,6 mrd., 2016 Teknologiateollisuus 47 % (762 milj. ) osuus koko maasta 4,9 %, kun väestö-osuus 4 % Metallien jalostus ja metallituott. valm. Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 421 milj. ; 55 % 276 milj. ; 36 % 32 milj. ; 4 % Teknologiateollisuus tuotti Satakunnassa liikevaihtoa v. 2018 3,6 miljardia ja vientiä 2,0 miljardia (osuus 47 % teollisuuden viennistä) Teknologiateollisuus tarjosi Satakunnassa 8278 työpaikkaa v. 2017 (osuus 49 % teollisuudesta ja 9 % kaikista työpaikoista, koko maa vastaavasti 48 % ja 6 %) Teknologiateollisuus on tuottavaa, arvonlisäys/työtunti Satakunnassa v. 2016: Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 57 /työtunti Koneiden ja laitteiden valmistus 48 /työtunti (selvästi alle normaalin tason) Toimialat keskimäärin 40 /työtunti Kulkuneuvojen valmistus 32 milj. ; 4 % 17.4.2019

AUTOMAATIO- JA ROBOTIIKKA-ALA (ROBOCOAST) SATAKUNNASSA Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2019 Satakunnassa toimii n. 52 puhtaasti automaatio- ja robotiikka-alaan keskittyvää yritystä Liikevaihdon kasvu 2010-2018 97,2 % Toimialat keskimäärin 8,5 % Teollisuus keskimäärin 0,0 % Henkilöstön kasvu 2010-2018 69,8 % Palkkasumman kasvu 2010-2017 61,4 % 17.4.2019 Toimialat keskimäärin 2,3 % Teollisuus keskimäärin -7,5 % Toimialat keskimäärin 9,6 % Teollisuus keskimäärin 0,0 % HUOM! Luvut ovat minimiarvioita. Koko yli sadan organisaation klusterin liikevaihto ja työllistävyys ovat korkeampia. Klusteri sisältää myös tekoälyyn keskittyvät yritykset. Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyritykset tuottivat liikevaihtoa v. 2018 437 milj. Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyritykset maksoivat palkkoja Satakunnassa v. 2017 56 milj. Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyrityksissä tehtiin Satakunnassa v. 2018 1259 henkilötyövuotta Robocoast 7-12/18 vs. 7-12/17: Liikevaihto +34,3 % Henkilöstömäärä +6,7 % Automaatio- ja robotiikka-alan kasvu on ollut merkittävää ja sillä on potentiaalia alueen talouskasvuun.

AUTOMAATIO- JA ROBOTIIKKA-ALA (ROBOCOAST) SATAKUNNASSA Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2019 17.4.2019

AUTOMATION AND ROBOTICS (ROBOCOAST) IN SATAKUNTA Statistics Finland and Regional Council of Satakunta 2019 There are ca. 52 companies purely focused on automation and robotics in Satakunta Growth of turnover 2010-2018 97,2 % The figures shown in this graph are minimum estimates. The whole cluster consists of over 100 companies and organisations in Satakunta area. Also companies involved in artificial intelligence are included. Trend of turnover (orange), payroll (black) and personnel (grey) in Satakunta Companies on the average 8,5 % Manufacturing industry on the average 0,0 % Automation and robotics industries created turnover in Satakunta in 2018 437 million Amount of payroll paid in automation and robotics industries in Satakunta in 2017 56 million Automation and robotics industries employed in Satakunta in 2018 1259 specialists Growth of personnel 2010-2018 69,8 % Growth of payroll 2010-2017 61,4 % Companies on the average 2,3 % Manufacturing industry on the average -7,5 % Companies on the average 9,6 % Manufacturing industry on the average 0,0 % The growth of automation and robotics has been very significant and it has contributed to the vitality of the whole region 17.4.2019

Statistics Finland and Regional Council of Satakunta 2019 AUTOMATION AND ROBOTICS (ROBOCOAST) IN SATAKUNTA 17.4.2019

Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 Knuuttila ja Vatanen (LUKE 2017): Selvitys ruokaketjun merkityksestä kansantaloudelle ja alueille RUOKA-ALA SATAKUNNASSA (MAATALOUS, ELINTARVIKETEOLLISUUS JA -KAUPPA SEKÄ RAVITSEMISPALVELUT) Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu 2010-2018 Satakunta: 21,1 % (kaikki alueen yritykset keskim. 8,5 %) Koko maa keskimäärin: 9,7 % RUOKA-ALA TOIMIALOITTAIN Maatalous Elint.teollisuus Elint.tukkukauppa Elint.vähitt.kauppa Ravitsemispalvelut 5.6.2019 Välitön työllisyys, Arvonlisäys, työllistä milj. 4515 2573 265 1939 2319 72 175 18 63 63 Ruoka-ala tuotti Satakunnassa v. 2014 välitöntä arvonlisäystä 405 milj. ja välillisesti 101 milj., osuus yht. 7,5 % alueen BKT:stä Satakunnan ruoka-ala maksoi veroluonteisia maksuja v. 2014 yht. 119 milj. Ruoka-ala työllisti v. 2014 välittömästi 11 612 hlö, välillisesti 1 589 hlö, Osuus työllisistä yht. 12,9 % (maan keskiarvo 11,7 %) Satakunnan osuus Suomen ruoka-alan työllisistä on 4,6 % ja arvonlisäyksestä 4,4 % (väestöosuus 4,1 %). (2014) Osuus elintarviketeollisuuden liikevaihdosta on 7 %, henkilöstöstä 8,2 % ja toimipaikoista 5,8 %. (2016) Ruoka-alan välittömät veroluonteiset maksut Palkansaajaverot maakuntaan 36 milj. Palkansaajaverot valtiolle 15 milj. Yritysverot maakuntaan 8 milj. Yritysverot valtiolle 14 milj. Työnantajan SOTU-maksut 46 milj. Kaikki yhteensä 119 milj.

4.5.2018

Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2016 Tilastokeskus 2019 MATKAILUALA SATAKUNNASSA 2018 Satakunnan majoitusliikkeissä yöpyi 417 997 matkailijaa (1,3 % enemmän kuin vuonna 2017 (koko maa 3,7 % ), kotimaisissa kasvua 6,6 % (koko maa 3,7 %)!) 86% 14% kotimaisia ulkomaisia Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan (v. 2018) Vapaa-aikaan liittyvät yöpymiset, 56,5 % Työhön liittyvät yöpymiset, 43,5 % Koko maa: työ 34,3 %, vapaa-aika: 65,7 % Matkailutulo Satakunnassa vuonna 2015 oli 337,9 milj. Tästä välitöntä matkailutuloa (yritysten liikevaihtoa) 246,9 milj ja kerroinvaikutusta 90,9 milj. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2016 Matkailu työllisti Satakunnan yrityksissä 2112 henkilöä Matkailutoiminnassa on merkittävä potentiaali työllistävään ja osallistavaan talouskasvuun. Välittömiä matkailualan työpaikkoja 1737 ja kerroinvaikutuksen kautta syntyneitä 375

1.1.1995 1.10.1995 1.7.1996 1.4.1997 1.1.1998 1.10.1998 1.7.1999 1.4.2000 1.1.2001 1.10.2001 1.7.2002 1.4.2003 1.1.2004 1.10.2004 1.7.2005 1.4.2006 1.1.2007 1.10.2007 1.7.2008 1.4.2009 1.1.2010 1.10.2010 1.7.2011 1.4.2012 1.1.2013 1.10.2013 1.7.2014 1.4.2015 1.1.2016 1.10.2016 1.7.2017 1.4.2018 Tilastokeskus 2019 Yöpymisten kehitys Yöpymiset Satakunnassa 1995-2018, kaikki maat sekä työ- ja vapaa-ajan matkat (lähde: Tilastokeskus), trendi katkoviivalla 130000 120000 110000 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Ulkomaiset yöpymiset v. 2018 Eurooppa 84,4 % Skandinavia 18,5 % Aasia 5,5 % Oseania 0,8 % Afrikka 0,6 % Amerikka 4,3 % Venäjä 4,9 % Saksa 20,3 % Ruotsi 13,3 % Britannia 5,8 % Ranska 5,7 % Yhdysvallat 2,8 %

Statistics Finland and Regional Council of Satakunta 2019 SATAKUNTA REGION WITH STRONG MANUFACTURING AND EXPORT Share of Employees of Manufacturing and Energy Industry 2016 Satakunta: 20 % (17400 employees) Finland on average: 13 % Share of Turnover of Manufacturing and Energy Industry 2016 Satakunta: 53 % (7,2 bn ) Finland on average: 34 % Satakunta s Share of Total Export of Finland 2016 Satakunta: 6 % (3 bn ), 3 rd highest per capita Share of Population: 4 % Export of Manufacturing Industry/GDP 2016 Satakunta: 50 % Finland on average: 33 % Growth of Export of Metal, Machinery and Offshore Industry in 2000-18: Satakunta: +70 % Finland on average: +22 % Growth of Investments 2010-16: Satakunta +27 % Finland on average +14 % GDP per capita 2016: Blue sub-regions are in positions 1-35, reds are in 36-70. The bluer, the higher is the ratio. GDP (2016) is 7 th highest among Finland s 19 regions GDP per capita among Finland s 70 sub-regions in 2016: The Rauma Region is 6 th highest, The Pori Region 30 th and The Northern Satakunta Region 31 st. Value Added in Manufacturing, Total 1,6 bn Metals, Machinery and Offshore 47 % Forest Industry 17 % Chemicals 14 % Food Industry 10 %, others 11 %, 2016 This cartogram shows the size of regions based on the level of export 17.4.2019

Satakunnan profiili 51

SATAKUNTA SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA Tilastokeskus 2019 Satamaliitto 2019 Satakunnan osuus Suomen viennistä on 6,9 % (vrt. väestöosuus 4 %, 2018). Aitoa tuottavuutta: viennin rakenne on erittäin hyödykepainotteinen. Ulkomaankaupan vahvuutta kuvaava avoimuusindeksi (teollisuuden vienti/bkt, 2015) on 49 %, n. 1,5- kertainen maan keskiarvoon (34 %) verrattuna. Teollisuuden vienti henkeä kohden on 19 maakunnasta 5. korkein (2017). Teollisuuden arvonlisäys henkeä kohden on maakunnista 3. korkein (2016). Satakunnan osuus Suomen teollisuuden työpaikoista on 5,6 %, eli vajaat 1,5 kertaa väestöosuus (2016). Satakunnan teollinen rakenne on maan monipuolisimpia. Satakunnan osuus Suomen perusmetallien, konepajojen ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotoksesta on 9 %. Elintarvike- ja energiateollisuuden osuus on myös selvästi väestöosuutta suurempi (2016). Teollisuuden osuus BKT:stä on 24 %, mikä on selvästi maan keskiarvoa (17 %) korkeampi (2016). Satakunnan satamien osuus Suomen viennistä on 10,6 % ja tuonnista 7,7 % (yht. 9,2 %), kun väestöosuus on 4 % (2016). Esim. viennissä osuus on 2,6-kertainen väestöosuuteen nähden. Em. seikkojen ansiosta Satakuntaan sijoittaminen edesauttaa koko Suomen hyvinvointia Teollisuudella on merkittävä asema hyvinvoinnin luomisessa pienessä maassa Teollisuuden työn tuottavuus on keskimäärin palvelualoja huomattavasti korkeampi Satakunnan elinkeinoelämä rahoittaa oman maakunnan ohella koko Suomen hyvinvointia vahvan teollisen perustan ja sen kautta syntyvän vientiylijäämän ansiosta. Siten investoimalla Satakuntaan koko maa hyötyy!

SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA: SATAKUNNAN POSITIIVINEN RAKENNEMUUTOS Yritykset uskovat Satakuntaan: tulevat investoinnit ovat miljardiluokkaa, ja trendi on yhä nouseva: 2010-16 investoinneissa kasvua +27 %, kun koko maassa vastaavasti nousua +14 % Teollisuuden viennin arvon kasvu 2000-17: Satakunta koko maa +31 % +18 % Automaatio- ja robotiikka-alan liikevaihto +60 %, henkilöstö +57 % (2010-17) Metallien jalostuksen liikevaihdon kasvu 2009-2017 +70 %, Teollisuuden liikevaihto Porissa ja sen lähikunnissa +36 %, Satakunnassa +12 %, koko maa vastaavasti (2009-16) +8 % Aloittaneiden yritysten määrä +2,6 %, vuosi 2017 vs. 2013, koko maa -0,1 %. Siten yrityskannan uusiutuminen on kiihtynyt! Satakunnassa avoimet työpaikat ovat kasvaneet v. 2018 +12 % (uudet avoimet 15 %) Koko maa vastaavasti +18 % (uudet avoimet 17 %) Satakunnassa työttömyys hellitti v. 2018 keskimäärin 19,1 % edellisestä vuodesta (koko maassa 15,7 %). Laskua oli maakunnista kolmanneksi eniten. Satakunnassa useat päätoimialat ovat kasvaneet nopeasti vuoden 2009 taantuman pohjan jälkeen. Teollisuus on palautunut valtakunnan tasoa ripeämmin. Satakunnan ELY-keskus 2019 Tilastokeskus 2019

Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät TE-toimistoon ilmoitettuja uusia avoimia työpaikkoja oli vuonna 2017 ja 2018 selvästi edellistä vuotta enemmän. Työnantajien rekrytointiongelmat ovat yleistyneet (IV/17-III/18 38 %, v. 2017: 44 %, v. 2016: 32 %, v. 2015: 23 %). Useissa ammateissa osaavan työvoiman saatavuudessa on ongelmia. Syyskuun ammattibarometrin mukaan työvoimapulaammatteja on etenkin teollisuudessa, rakentamisessa sekä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Voimakkaassa kasvussa oleva automaatio- ja robotiikka-ala ei löydä tarvitsemaansa korkeakoulutettua työvoimaa, sähköja automaatioinsinööreistä on Satakunnassa pulaa Rauman seudulla pulaa on myös työntekijätason osaajista teollisuudessa, kuten hitsaajista ja kaasuleikkaajista. 54

Satakunta 2018 Väkiluku 220 398 (31.12.2017) joista ulkomaan kansalaisia 5 833 (2,6 %) Työllisiä 87 414 (Työssäkäyntitilasto 2017*) Työllisyysaste 71,3 % (Työvoimatutkimus 2018) Koko Suomi 71,7 % Työttömiä työnhakijoita keskimäärin (1-12/2018) 9 656 Palveluissa 4 686 Pitkäaikaistyöttömiä 2 559 Yritysten toimipaikkojen määrä (vuonna 2016) 16 549 Työttömyysaste 9,7 % Keskim. v. 2018 4,0 % koko Suomen väestöstä 3,8 % koko Suomen työttömistä 4,3 % koko Suomen toimipaikoista Lähteet: TEM Työnvälitystilasto; Tilastokeskus väestörakenne, työssäkäynti, työvoimatutkimus, alueellinen yritystoimintatilasto 55

56

Insinöörien työllisyys on parantunut vuoden takaisesta merkittävästi. Joulukuussa oli työttömänä 48 diplomi-insinööriä ja 92 AMK-insinööriä. Muun kuin em. insinööritutkinnon suorittaneista 54 % on yli 55-vuotiaita. 57

58

59

60

61

62

Tilastokeskus 2017 SATAKUNNAN SEUTUKUNTIEN VAHVUUKSIA Porin seutukunta Rauman seutukunta VAHVA RESILIENSSI (TEOLLISUUDEN MONIPUOLISUUS SUOMEN 8. PARAS 70 SEUTUKUNNASTA) METALLIEN JALOSTUS SEKÄ KONE- JA LAITEVALMISTUS VAHVOJA VIENTIALOJA TEOLLISTEN INVESTOINTIEN KASVU RIPEÄÄ KORKEAKOULUSEKTORIN HAKIJAMÄÄRÄ KASVUSSA METALLIEN JALOSTUS VAHVASSA VEDOSSA AUTOMAATIO- JA ROBOTIIKKA KOVASSA NOSTEESSA BKT PER CAPITA SUOMEN 6. KORKEIN, KILPAILUKYKY MAAN KÄRKEÄ PALJON TEOLLISIA INVESTOINTEJA RUNSAASTI MONIPUOLISTA JA TUOTTAVAA VIENTITEOLLISUUTTA ETENKIN METSÄ-, KONEPAJA- JA MERITEOLLISUUDESSA VAHVA ELINTARVIKEKETJU HYVIN MERKITTÄVÄ ENERGIAN TUOTTAJA LIIKE-ELÄMÄN PALVELUIDEN ARVONLISÄYS KASVUSSA Seutukuntien resilienssi, Sijaluvut (vihreä parempi, punainen heikompi) Pohjois-Satakunta Seutukuntien BKT/capita Sijaluvut (sininen parempi, punainen heikompi) ALUEEN KILPAILUKYKY KOKOON NÄHDEN MAINIO KORKEA BKT PER CAPITA SUHTEESSA ALUEEN KOKOON TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN ARVONLISÄYS NOUSUSSA MONIPUOLINEN TEOLLINEN RAKENNE INVESTOINNIT SELVÄSSÄ KASVUSSA SUURIA JULKISIA LAITOKSIA (PUOLUSTUSVOIMAT JA KUNTOUTUSKESKUS)

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS (LÄHDE: TILASTOKESKUS, ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU) LIIKEVAIHTO Satakunnan liikevaihto (milj. ) toimialoittain v. 2018 (ennakkotieto) Elintarviketeollisuus 643 Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) 1 535 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 609 Metallien jalostus 1 832 Metallituotteiden valmistus 544 Koneiden ja laitteiden valmistus 947 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 108 Teknologiateollisuus (TOL 24-30) 3 592 Automaatio- ja robotiikkaklusteri (52 alan ydinyritystä) 437 Meriklusteri 613 Pori-Huittinen-teollisuusvyöhyke (alueen teollisuus ja insinööripalvelut) 3 239 M20-teollisuuspuisto 117 Teollisuus (TOL C) 6 837 Rakentaminen 1 201 Tukku- ja vähittäiskauppa 2 786 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 213 Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) 1 174 Luovat alat 630 Kaikki toimialat yhteensä 15 055 Satakunnan liikevaihdon jakauma v. 2018 (tiedot ovat suuntaa-antavia) Muut 23,0 % Liike-elämän palvelut 7,8 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1,4 % Tukku- ja vähittäiskau ppa 18,5 % Elintarviketeollisuus 4,3 % Metsäteollisu us 10,2 % Rakentamine n 8,0 % Elektroniikka - ja sähkötuottei den valmistus 0,7 % Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 4,0 % Metallien jalostus 12,2 % Metallituottei den valmistus pl. koneet ja laitteet Koneiden 3,6 % ja laitteiden valmistus 6,3 % 64

Satakunnan talouskehitys PALKKASUMMA 65

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: LIIKEVAIHDON JA VIENNIN YLEISKATSAUS Satakunnan talouden nousu jatkui vahvana vuoden 2018 heinä-joulukuussa. Erityisesti teollisuuden liikevaihto ja vienti kohosivat reippaasti metsäteollisuuden, metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen vetämänä. Kahdessa jälkimmäisessä liikevaihdon ja ainakin osin viennin nousu tosin hyytyi viimeisellä vuosineljänneksellä. Kovin kasvaja oli loppuvuodesta jälleen maakunnan automaatio- ja robotiikkaklusteri, Robocoast. Myös meriteollisuus näyttäisi päässeen jaloilleen, joskin sen kehitys on yhä varsin ailahtelevaa. Sen sijaan elintarviketeollisuuden kehitys takelteli edelleen, mutta liikevaihto kasvoi jo loka-joulukuussa. Kemianteollisuuskin alkoi nousta tuhkasta, sillä mm. Venatorin tuotannon käynnistyminen nosti alan takaisin ainakin tilapäiselle kasvu-uralle. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kääntyi laskuun ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden liikevaihto sukelsi selvästi huolimatta automaation vahvasta noususta. Tässä näkyy jo talouden käänteen merkkejä ilmassa. Rakentamisen kehitys oli loppuvuonna 2018 varsin vaihtelevaa, mutta alan terävin suhdannekärki lienee taittunut. Palveluissa kauppa sekä liike-elämän palvelut porskuttivat edelleen, mutta majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto alkoi laskea. Myös luovien alojen kehitys jäi varsin vaisuksi. 66

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: LIIKEVAIHTO Muutaman toimialan heikentyneestä tilanteesta huolimatta sekä teollisuuden että kaikkien yritysten keskimääräinen liikevaihdon nousu ylitti Satakunnassa hienoisesti maan keskitason. Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2018 heinä joulukuussa 6,2 % vuoden 2017 vastaavaan aikaan verrattuna. Heinä syyskuussa liikevaihto kohosi 8,4 %, mutta nousu tasaantui loka joulukuussa 4,2 %:iin lähinnä metallien jalostuksen ja etenkin konepajojen hiipumisen vuoksi. Maakunnan yrityksistä 53 % pääsi loppuvuonna liikevaihdon kasvuun kiinni ja noin 35 % saavutti sitä vähintään 15 %:n verran. Kiivain kasvu kirjattiin suurissa, yli 20 työntekijän yrityksissä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi kymmenyksen. Myös pienempien kokoluokkien yritysten liikevaihto kohosi, joskin selvästi maltillisemmin. Koko maassa keskimäärin talous porskutti yhä edelleen ja yritysten liikevaihto kasvoi tasaisesti heinä joulukuun aikana 5,5 % vuodentakaista vastaavaa ajanjaksoa korkeammaksi. Teollisuus oli kautta linjan elintarvike- ja metallituoteteollisuutta lukuun ottamatta vahvassa vedossa. Näiden kehitys jäi varsin vaisuksi. Rakennustoiminta jatkui vauhdikkaana, joskin alan kovin nousu alkaa ilmeisesti olla takanapäin, sillä kasvu pysähtynee tänä vuonna. Palvelualojen kehitys oli edelleen hyvin myönteistä. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa Satakunta A-X Kaikki toimialat III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 8,4 % 5,5 % 3,8 % 4,3 % 2,0 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 4,2 % 5,5 % 2,9 % 4,6 % 2,4 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 6,2 % 5,5 % 3,3 % 4,4 % 2,2 % C Teollisuus III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 14,3 % 7,4 % 3,5 % 13,1 % 9,6 % 0,6 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 4,7 % 6,2 % 3,6 % 6,4 % 7,3 % 0,5 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 9,2 % 6,8 % 3,5 % 9,5 % 8,3 % 0,5 % 67

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS TAMMI SYYSKUU 2018: LIIKEVAIHTO SEUTUKUNNITTAIN Vuoden 2018 huhti-syyskuussa jokaisen Satakunnan seutukunnan liikevaihdon nousu ylitti maan keskiarvon. Seutukunnittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2018 tammi-syyskuussa nopeimmin Pohjois-Satakunnassa, jossa yritysten keskimääräinen liikevaihdon nousu ylitti selvästi Satakunnan ja koko maan keskitason. Vertailuajankohta on vuoden 2017 vastaava ajanjakso. Rauman seutukunnassa kasvu nopeutui selvästi syksyä kohden. Porin seutukunnassa vuoden 2018 tammi-syyskuun kehitys oli tasaisinta. Vertailu 2018 vs. 2017 Rauman seutukunta Porin seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Satakunnan maakunta Koko maa %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna A-X Kaikki toimialat A-X Kaikki toimialat A-X Kaikki toimialat A-X Kaikki toimialat A-X Kaikki toimialat 2018 Tammi-maaliskuu 2,4 % 3,9 % 13,8 % 4,0 % 5,0 % Huhti-kesäkuu 6,0 % 7,8 % 6,3 % 7,0 % 5,7 % Heinä-syyskuu 9,9 % 6,1 % 9,2 % 7,8 % 5,8 % Tammi-kesäkuu 4,2 % 5,9 % 9,9 % 5,5 % 5,4 % 68

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: VIENTI Satakunnassa viennin arvo kohosi edelleen hyvin voimakkaasti sekä metsä- että teknologiateollisuudessa ja kasvu ylitti maan keskiarvon. Koko teollisuuden viennin arvon nousu olisi ollut ilman Venatorin tulipaloa todennäköisesti vieläkin ripeämpää. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa C Teollisuus III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 13,1 % 9,6 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 6,4 % 7,3 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 9,5 % 8,3 % 16-17, 310 Metsäteollisuus III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 11,4 % 5,8 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 12,0 % 6,3 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 11,7 % 6,1 % 24-30 Teknologiateollisuus III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 17,0 % 8,5 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 1,7 % 7,0 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 8,6 % 7,7 % 69

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: PALKKASUMMA Satakunnassa talouden palkkasumma (ml. julkinen sektori) kasvoi edelleen varsin vakaasti. Nousua kertyi yhteensä 3,3 % vuoden 2018 heinä-joulukuussa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Palkkasumma on kohonnut todennäköisesti kautta linjan maakunnan päätoimialoilla ehkä rakentamista lukuun ottamatta, sillä henkilöstömäärien kasvu on jatkunut. Koko maassa keskimäärin palkkasumman nousu pysyi vahvana talouden noususuhdanteessa. Palkkasumma kohosi teollisuuden joka haaralla, rakentamisessa sekä palvelualoilla. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Palkkasumma %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa A-X Kaikki toimialat III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 3,8 % 4,3 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 2,9 % 4,6 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 3,3 % 4,4 % 70

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: TYÖLLISYYS Satakunnassa henkilöstömäärien nousu jatkui päätoimialoilla rakentamista lukuun ottamatta. Nopeinta nousu oli edelleen automaatiossa ja robotiikassa. Satakunnan työ- ja elinkeinotoimistossa oli maaliskuun lopussa 9 280 työtöntä työnhakijaa, mikä on 770 henkeä eli 7,7 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli maaliskuussa 9,4 %. Työttömyyden aleneminen on selvästi hidastunut aiemmasta ja nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien määrä ei ole alentunut enää ollenkaan vuoden takaiseen verrattuna. Työttömien miesten määrä on laskenut naisia vähemmän, sillä varsinkin rakennusalan ja joidenkin teollisuusalojen usein miesvaltaisissa ammateissa työttömyys on vähentynyt huomattavasti aiempaa hitaammin. Työvoiman kysyntä on tosin Satakunnassa vähentynyt miltei kaikilla ammattialoilla, kun vertaa TE-toimistoon ilmoitettujen uusien avoimien työpaikkojen määrää tänä vuonna ensimmäisellä vuosi-neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. (Lähde: TEM Työnvälitystilasto, Hannu Ahvenjärvi, työmarkkina-asiantuntija, Satakunnan ELY-keskus) Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta A-X Kaikki toimialat 2. puolivuosi 2018 vs. 2017 2,2 % C Teollisuus 2. puolivuosi 2018 vs. 2017 0,5 % Automaatio- ja robotiikka-ala (Robocoast) 2. puolivuosi 2018 vs. 2017 6,7 % F Rakentaminen 2. puolivuosi 2018 vs. 2017-1,4 % Palvelualat yhteensä (GIJLMNQ) 2. puolivuosi 2018 vs. 2017 3,0 % 71

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS TAMMI SYYSKUU 2018: HENKILÖSTÖMÄÄRIEN KEHITYS SEUTUKUNNITTAIN Satakunnan seutukunnissa henkilöstömäärien nousu on jatkunut vuoden 2018 tammi-syyskuussa. Ainoastaan Pohjois- Satakunnassa tammi-maaliskuu 2018 jäi heikoksi. Luvut sisältävät myös julkisen sektorin. Porin seudulla nousu on ollut nopeinta. Kuitenkin vuoden 2015 jälkeen vahvinta kehitys on ollut seutukunnista Raumalla. Vertailu 2018 vs. 2017 Rauman seutukunta Porin seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Satakunnan maakunta Koko maa %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna A-X Kaikki toimialat A-X Kaikki toimialat A-X Kaikki toimialat A-X Kaikki toimialat A-X Kaikki toimialat 2018 Tammi-maaliskuu 1,4 % 4,1 % -0,9 % 2,8 % 3,4 % Huhti-kesäkuu 2,8 % 4,0 % 0,5 % 3,3 % 3,9 % Heinä-syyskuu 1,7 % 3,3 % 1,9 % 2,6 % 3,9 % Tammi-kesäkuu 2,1 % 4,1 % -0,2 % 3,1 % 3,7 % 72

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: KASVUKATSAUS Satakunnan maakunta: A-X Kaikki toimialat Lukumäärä Prosenttiosuus kaikista yksiköistä Luokan muutosprosentti 2018Q3 Kaikki 15806 100,0 8,4 Yli 15 % kasvaneet 5548 35,0 63,4 0-15 % kasvaneet 2603 16,0 5,4 Alle 5 vuotta toimineet 3178 20,0 79,9 5 vuotta ja kauemmin toimineet 12628 80,0 6,2 Nuoret pk-yritykset 3178 20,0 79,9 Vanhat pk-yritykset 12615 80,0 4,0 Vanhat suuryritykset 13 0,0 13,3 Sekä vientiä, että tuontia 425 3,0 11,5 Ei vientiä, eikä tuontia 14516 92,0 5,0 2018Q4 Kaikki 15791 100,0 4,2 Yli 15 % kasvaneet 5648 36,0 53,6 0-15 % kasvaneet 2628 17,0 8,2 Alle 5 vuotta toimineet 3221 20,0 19,7 5 vuotta ja kauemmin toimineet 12570 80,0 3,7 Nuoret pk-yritykset 3221 20,0 19,7 Vanhat pk-yritykset 12557 80,0 1,2 Vanhat suuryritykset 13 0,0 12,6 Sekä vientiä, että tuontia 424 3,0 6,5 Ei vientiä, eikä tuontia 14501 92,0 3,7 Kaikkien toimialojen tiedot ladattavissa: http://www.satamittari.fi/sites/satamittari.fi/files/asiakaskuvat/satamittari/satakunnan_talous/i2019/kasvukatsaus%20ladattava%20versio.xlsx 73

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketeollisuuden liikevaihto pysyi ennallaan vuoden 2018 heinä-joulukuussa. Taustalla vaikuttanee merkittävän toimijan tuotannon käynnistysvaikeudet. Liikevaihto laski vielä syyskesällä, mutta loka-joulukuu tarjoilee jo käänteen merkkejä. Koko maassa keskimäärin kasvu jatkui vakaana, mutta melko vaisuna verrattuna teollisuuden ja toimialojen keskiarvoon. Alalla maksettu palkkasumma putosi Satakunnassa edelleen, joten väkeä on mahdollisesti vähennetty työvoimatarpeen pienennyttyä uusien tuotantolaitosten myötä. Valtakunnallisesti palkkasumma kohosi edelleen. PTT:n maaliskuun lopun ennusteen mukaan kotimaisen raaka-aineen tarjonnan vähentyessä maassamme elintarvikkeiden tuotanto ei tänä vuonna kasva. Sen sijaan elintarviketeollisuuden liikevaihto pysyy kasvussa. Sitä tukevat kotitalouksien ostovoiman kasvu, elintarvikkeiden hyvä hintakehitys sekä vientihintojen nousu. Ostovoiman kasvun myötä lisäarvotuotteiden kysyntä lisääntyy, mikä kasvattaa myös elintarviketeollisuuden rahavirtaa. Lisäksi teollisuuden investointien kasvu ja tuotannon jalostusasteen nousu kääntävät myös tuotannon volyymin ensi vuonna loivaan kasvuun. Teollisuuden viennin kannattavuus paranee vientihintojen nousun kautta. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa 10-11 Elintarviketeollisuus III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017-1,6 % 1,1 % -3,3 % 1,7 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 1,8 % 2,0 % -3,7 % 1,9 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 0,2 % 1,5 % -3,5 % 1,8 % 74

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden loppuvuosi sujui hyvin suotuisissa merkeissä. Liikevaihto ja viennin arvo kohosivat merkittävästi etenkin Satakunnassa. Satakunnassa alan viennin nousu edusti teollisuuden kärkeä. Kehitys oli myös hyvin vakaata. Ainakin maassa keskimäärin myönteinen vire heijastui myös henkilöstömäärään ainakin lievästi, sillä palkkasumman maltillinen nousu jatkui. PTT:n huhtikuisen ennusteen mukaan Suomessa keskimäärin sellun vienti kasvaa tänä vuonna vain vähän, sillä Äänekosken tuotantolaitoksen käynnistyminen kohotti viime vuonna viennin uudelle tasolle. Sellun hinta kohosi viime vuonna huippulukemiin, mutta tänä vuonna hinnassa nähdään korjausliike. Varsinaiselta romahdukselta kuitenkin vältytään. Paperin kysyntä laskee tasaisesti, vaikka viime vuonna Suomen vienti ja vientihinnat nousivat. Kuluvana vuonna paperin näkymät ovat jälleen vaisummat talouskasvun hiipuessa. Sahatavaran vienti vähenee hieman tänä vuonna kasvun hidastuessa Kiinassa ja Pohjois-Afrikassa, mutta tilannetta tasapainottaa imun säilyminen Euroopan rakennusinvestoinneissa. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa 16-17, 310 Metsäteollisuus III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 11,3 % 7,7 % 2,9 % 11,4 % 5,8 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 12,5 % 7,1 % 2,1 % 12,0 % 6,3 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 11,9 % 7,4 % 2,5 % 11,7 % 6,1 % 75

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: KEMIANTEOLLISUUS Kemianteollisuuden (TOL 20-22) liikevaihto kasvoi hieman Satakunnassa viime vuoden lopussa, sillä Venatorin tuotannon pienimuotoinen käynnistyminen on paikannut hieman sen tuotannon pysähtymisestä aiheutunutta kuoppaa. Alan näkymät ovat silti maakunnassa varsin kurjat, sillä Venatorin osuus alan työllisistä ja tuotannosta on merkittävä. Tehdas suljetaan kokonaan vuoteen 2021 mennessä. Koko maassa keskimäärin alan nousu jatkui vahvana liikevaihdon kasvun ylitettyä teollisuuden keskitason. Myös palkkasumma kohosi vähän, joten henkilöstömäärä on pysynyt vähintään ennallaan. EK:n mukaan alan suhdannetilanne oli tavanomaista parempi tammikuussa 2019 maassa keskimäärin. Suhdanteiden arvioidaan pysyvän keskimäärin ennallaan kevään aikana. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa 20-22 Kemianteollisuus III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 0,9 % 5,5 % 2,0 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 2,7 % 8,3 % 2,8 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 1,8 % 7,0 % 2,4 % 76

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuuden loppuvuosi sujui Satakunnassa pääosin myönteisesti, sillä päätoimialojen metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi ripeästi. Kasvu tosin pysähtyi jälkimmäisessä viimeisellä vuosineljänneksellä. Sen sijaan metalli- sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto sakkasi ja niiden kasvu-ura näyttäisi päättyneen toistaiseksi. Palkkasumma kohosi hieman aiempaa hitaammin, mutta kasvua kertyi sen verran, että henkilöstömäärä ei liene pudonnut. Koko maassa keskimäärin liikevaihdon nousu jäi Satakuntaa vaatimattomammaksi, mutta Satakunnasta poiketen yhdenkään alan liikevaihto ei laskenut. Tosin metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon nousu jäi vaatimattomaksi. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maailmantalouden kasvun hidastumisesta huolimatta alan yritysten saamien uusien tilausten arvo on pysynyt hyvällä tasolla loka-maaliskuussa Suomessa keskimäärin. Tilauskanta on vahvistunut edelleen. Poikkeuksellista on kuitenkin telakoiden suuri osuus tilauskannan kokonaisarvosta. Vuoden 2014 alun jälkeen toteutuneesta tilauskannan vahvistumisesta noin 60 % koostuu laivatilauksista. Telakoiden tilauskannassa olevista laivoista viimeisin toimitetaan asiakkaalle näillä näkymin vuonna 2024. Teknologiateollisuuden henkilöstö kasvoi viime vuonna vajaat neljä prosenttia, mikä näkyy myös palkkasumman nousuna. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa 24-30 Teknologiateollisuus III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 23,1 % 5,8 % 3,7 % 4,5 % 17,0 % 8,5 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 0,7 % 5,3 % 1,4 % 4,4 % 1,7 % 7,0 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 10,8 % 5,6 % 2,6 % 4,5 % 8,6 % 7,7 % 77

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostuksen liikevaihdon nousu jatkui edelleen kiivaana etenkin Satakunnassa, joskin aivan vuoden lopussa nousu tasaantui selvästi. Taustalla vaikuttanee etenkin kuparin hinnan nousun pysähtyminen. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maassamme terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien yhteenlaskettu tuotannon määrä Suomessa oli vuoden 2018 tammi-marraskuussa kaksi prosenttia suurempi kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Kuitenkin tammi-helmikuussa 2019 tuotanto jäi yhdeksän prosenttia pienemmäksi vuodentakaisesta vastaavasta ajasta. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa 24 Metallien jalostus III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 18,7 % 10,0 % 4,7 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 3,8 % 5,4 % 3,3 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 10,8 % 7,7 % 4,0 % 78

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kääntyi laskuun vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla Satakunnassa. Siten vuoden 2017 alussa alkanut nousukiito näyttäisi päättyneen. Taustatekijänä voi olla osittain Kankaanpää Worksin heikentynyt tilanne, joka on johtanut tämän vuoden alussa yrityksen alasajoon. Koko maassa keskimäärin liikevaihdon kasvu hiipui myös, mutta pysyi niukasti vielä nousun puolella. Sen sijaan palkkasumma kohosi edelleen, joten tuotannossa ei ehkä vielä ole suurta muutosta tapahtunut. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maamme kone- ja metallituoteteollisuuden (kone- ja laitevalmistus seuraavassa kalvossa) saamien uusien tilausten arvo pysyi hyvällä tasolla lokamaaliskuussa. Uusien tilausten kasvun myötä myös tilauskanta jatkoi vahvistumistaan viime vuoden lopulla ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa 25 Metallituotteiden valmistus III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017-0,1 % -0,4 % 4,1 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017-2,2 % 2,6 % 2,9 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017-1,2 % 1,2 % 3,5 % 79

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi voimakkaasti Satakunnassa vuoden 2018 syyskesällä, mutta pysähtyi vuoden 2018 loka-joulukuussa. Alan tilanne on ollut haastava muutaman viime vuoden ajan, sillä mm. öljyn hinta ei ole noussut riittävästi, jotta alan laitteiston kysyntä olisi päässyt kunnolla elpymään. Lisäksi muutama merkittävä valmistaja on kohdannut ainakin tilapäisiä kysyntähäiriöitä. Alan liikevaihto on siten selvästi matalampi kuin vuonna 2010. Koko maassa keskimäärin alan nousu jatkui viime vuoden lopulla vankkana ja myös henkilöstö on kasvanut, mikä näkyy palkkasumman selvänä kohoamisena. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maamme kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten henkilöstö kasvoi viime vuonna neljä prosenttia verrattuna vuoden 2017 keskiarvoon. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa 28 Koneiden ja laitteiden valmistus III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 23,1 % 4,7 % 5,0 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017-0,3 % 8,7 % 5,8 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 8,9 % 6,9 % 5,4 % 80

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto kääntyi voimakkaaseen laskuun vuoden 2018 kesällä. Pudotus jatkui läpi koko vuoden loppupuoliskon. Vaikka osa automaatio- ja robotiikka-alan yrityksistä sijoittuu tälle toimialalle, ei sen vankka nousu heijastunut enää alan kehitykseen. Sen sijaan valtakunnallisesti nousu jatkui varsin vahvana. Teknologiateollisuus ry:n mukaan maamme elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä uusien tilausten että tilauskannan arvo kasvoivat loka-maaliskuussa. Tilaukset ovat olleet maltillisessa kasvussa viimeisen kahden vuoden aikana. Alan yritysten henkilöstömäärä kohosi viime vuonna pari prosenttia verrattuna vuoden 2017 keskiarvoon, mikä näkyy myös palkkasumman nousuna. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa 26-27 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus III neljännes 2018 vs. III n -8,2 % 9,1 % 3,3 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017-12,3 % 3,2 % 3,8 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017-10,2 % 5,9 % 3,5 % 81

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: AUTOMAATIO- JA ROBOTIIKKA (ROBOCOAST) Satakunnan automaatio- ja robotiikkaklusteriin (ml. tekoäly) luetaan yli sata yritystä ja organisaatiota. Tähän tarkasteluun on valittu 52 ydinorganisaatiota, joiden toiminnasta suurin osa lukeutuu alaan. Alan yritysten nousukiito jatkui viime vuoden loppupuolella vahvana. Liikevaihto kasvoi kolmanneksen heinä-joulukuussa. Heinäsyyskuussa liikevaihto yli kaksinkertaistui edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös pitkällä aikavälillä yritysten nousu on ollut toimialojen kärkeä (ks. seuraava kalvo). Henkilöstömääräkin kasvoi selvästi loppuvuonna ja nousu ylitti selvästi toimialojen keskiarvon. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa Satakunta Automaatio- ja robotiikka-ala (Robocoast) III neljännes 2018 vs. III neljännes 110,5 % 5,1 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 1,2 % 8,3 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 34,3 % 6,7 % 82

Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2019 AUTOMAATIO- JA ROBOTIIKKA-ALA (ROBOCOAST) SATAKUNNASSA Satakunnassa toimii n. 52 puhtaasti automaatio- ja robotiikka-alaan keskittyvää yritystä Liikevaihdon kasvu 2010-2018 97,2 % Toimialat keskimäärin 8,5 % Teollisuus keskimäärin 0,0 % Henkilöstön kasvu 2010-2018 69,8 % Toimialat keskimäärin 2,3 % Teollisuus keskimäärin -7,5 % Palkkasumman kasvu 2010-2017 61,4 % Toimialat keskimäärin 9,6 % Teollisuus keskimäärin 0,0 % 17.4.2019 HUOM! Luvut ovat minimiarvioita. Koko yli sadan organisaation klusterin liikevaihto ja työllistävyys ovat korkeampia. Klusteri sisältää myös tekoälyyn keskittyvät yritykset. Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyritykset tuottivat liikevaihtoa v. 2018 437 milj. Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyritykset maksoivat palkkoja Satakunnassa v. 2017 56 milj. Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyrityksissä tehtiin Satakunnassa v. 2018 1259 henkilötyövuotta Robocoast 7-12/18 vs. 7-12/17: Liikevaihto +34,3 % Henkilöstömäärä +6,7 % Automaatio- ja robotiikka-alan kasvu on ollut merkittävää ja sillä on potentiaalia alueen talouskasvuun.

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: MERITEOLLISUUSKLUSTERI Satakunnan meriklusteriin luetaan tässä yhteydessä n. 50 alueella toimivaa meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa. Laivanrakennuksessa Rauma Marine Constructions Oy:llä on tällä hetkellä vahva tilauskanta varmistuneiden laivatilausten ansioista. Myös POC:n Mäntyluodon telakan tilanne on kohentumassa. Alan yritysten liikevaihdon kehitys oli edelleen vaihtelevaa viime vuoden heinä-joulukuussa. Syyskesä sujui mainiosti, mutta aivan vuoden lopussa liikevaihto laski selvästi. Kuitenkin koko heinä-joulukuu jäi vahvasti kasvun puolelle. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Meriteollisuusklusteri III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 33,4 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017-19,0 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 5,6 % 84

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: PORI-HUITTINEN-TEOLLISUUSVYÖHYKE Pori Huittinen-teollisuusvyöhyke koostuu noin 650:sta teollisuus- ja insinööripalveluyrityksestä, jotka toimivat Kaanaasta Huittisiin ulottuvalla vyöhykkeellä. Mukana ovat myös Noormarkku sekä Porin keskusta lähiöineen. Teollisuusvyöhykkeellä liikevaihto kasvoi edelleen nopeasti vuoden 2018 heinä-joulukuussa. Ainakin metallien jalostus on kehittynyt edelleen suotuisasti samoin kuin automaatio. Myös muun teollisuuden ja liike-elämän palveluiden vire on ollut melko vahva. Sen sijaan Venatorin tilanne varjostaa näkymiä, mutta ei näy kovin merkittävästi viime vuoden lopun kehityksessä tuotannon pienimuotoisen uudelleenkäynnistymisen vuoksi. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Pori-Huittinen-teollisuusvyöhyke III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 13,4 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 7,0 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 10,0 % 85

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: M20-TEOLLISUUSPUISTO M20-teollisuuspuisto koostuu runsaasta sadasta yrityksestä, jotka toimivat Porin Mäntyluodon, Kirrisannan, Reposaaren, Tahkoluodon, Ahlaisten ja Lampin alueella. Meriteollisuudella on vahva rooli POC:n telakan ansiosta. Alavireinen kehitys jatkui viime vuoden heinä-joulukuussa, vaikka syyskesällä pientä liikevaihdon nousua virisikin. POC:n telakan tilauskantojen vahvistuminen saattaa kääntää kehityssuunnan. Liikevaihdon taso oli viime vuoden lopussa enää alle puolet vuoden 2012 huippulukemasta. Venator ei sisälly alueen tietoihin. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta M20-teollisuuspuisto III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 1,4 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017-8,7 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017-3,7 % 86

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: RAKENTAMINEN Satakunnan rakennusalan liikevaihto aleni vuoden 2018 keväästä syksyyn. Sen sijaan vuoden 2018 loka-joulukuussa liikevaihto kasvoi uudelleen. Heikon syyskesän vuoksi koko loppuvuoden kehitys jäi pakkaselle. Henkilöstömääräkin kääntyi laskuun. Suhdannekäänne on käsillä. Maassa keskimäärin rakennusalan liikevaihto kasvoi kohisten ja palkkasumman vankasta noususta päätellen myös henkilöstöä on edelleen lisätty vuoden 2018 jälkimmäisen puoliskon aikana. Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan rakentamisen kokonaismäärä ei tänä vuonna enää kasva. Ensi vuonna sen ennakoidaan kääntyvän laskuun. Rakennusalan työllisyyden kasvu pysähtyy tänä vuonna. Rakennusteollisuus RT ry:n kevään 2019 suhdannekatsauksen mukaan Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on viimeisen puolen vuoden aikana koettu melko hyvänä suunnittelijoiden ja rakennuttajien keskuudessa. Urakoitsijat kokivat suhdannetilanteen hyväksi. Suunnittelijat odottavat rakennustöiden kasvavan. Sen sijaan rakennuttajat odottavat rakennustöiden vähenevän. Urakoitsijat odottavat rakennustöiden säilyvän ennallaan. Kaikki toimijat odottavat asuntotuotannon vähenevän. Rakennuttajat ja urakoitsijat odottavat korjausrakentamisen kasvavan. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa Satakunta F Rakentaminen III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017-5,6 % 6,6 % 6,0 % -2,7 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 3,6 % 11,6 % 6,0 % -0,1 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017-0,7 % 9,2 % 6,0 % -1,4 % 87

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: PALVELUT (KAUPPA, MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA, LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT JA YKSIT. SOTE) Maakunnan palvelualojen kehitys näyttäytyi varsin yhä varsin mainiolta vuoden 2018 heinä-joulukuussa. Kaupan liikevaihdon nousu jatkui samoin kuin liike-elämän palveluiden, joskin jälkimmäisessä selvästi jo aiemmasta tasaantuneena. Sen sijaan luovien alojen nousu jäi varsin vaatimattomaksi. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kasvu pysähtyi kokonaan. Otsikossa mainittujen alojen yhteenlasketun henkilöstömäärän nousu jatkui Satakunnassa ja kasvua kertyi varsin tasaisesti kolme prosenttia vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Maassa keskimäärin jokaisen tarkastelussa olevan palvelualan liikevaihto kasvoi luovien alojen nousun pysähtymistä lukuun ottamatta. EK:n mukaan maamme palveluyritysten luottamusindikaattori koheni huhtikuussa +13:een maaliskuun +11:sta, ja lukema on hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa (+14). Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Palvelualat yhteensä (GIJLMNQ) III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 3,3 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 2,7 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 3,0 % 88

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Satakunnassa tukku- ja vähittäiskaupan loppuvuosi 2018 sujui edelleen vakaan kasvun merkeissä. Liikevaihdon nousu ylitti myös maan keskitason. Ainakin valtakunnallisesti myös palkkasumma kohosi, joten henkilöstömäärä on todennäköisesti noussut hieman. EK:n huhtikuisten luottamusindikaattoreiden mukaan maamme vähittäiskaupan luottamus vahvistui huhtikuussa +4:ään maaliskuun +2:sta. Huhtikuun lukema on myös jonkin verran pitkäaikaista keskiarvoa (-1) parempi. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa G Tukku- ja vähittäiskauppa III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 3,8 % 3,2 % 3,5 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 3,6 % 2,5 % 3,1 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 3,7 % 2,8 % 3,3 % 89

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Satakunnassa majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu pysähtyi vuoden 2018 heinä-joulukuussa. Heinä-syyskuu sujui vielä varsin mainiosti, mutta loka-joulukuussa liikevaihto kääntyi laskuun. Satakunnassa pudotukseen on saattanut vaikuttaa Olkiluodon voimalatyömaan valmistumisen lähestyminen sekä Venatorin tilanne. Maassa keskimäärin liikevaihdon nousu jatkui edelleen tasaisen nopeana. Myös palkkasumma kohosi selvästi. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa I Majoitus- ja ravitsemistoiminta III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 1,9 % 3,6 % 5,4 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017-2,2 % 4,3 % 3,9 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017-0,1 % 3,9 % 4,7 % 90

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT Liike-elämän palveluiden (TOL JLMN) nousu tasaantui Satakunnassa vuoden 2018 heinä-joulukuussa. Kasvu jäi myös alle valtakunnan tason. Toisaalta nousu pysyi varsin tasaisena vuoden loppuun, joten varsinaisesta käännekohdasta tuskin on vielä kyse, mutta talouden nousun huippu lienee lähellä. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa JLMN Liike-elämän palvelut III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017 3,4 % 5,0 % 7,3 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 2,5 % 5,8 % 6,9 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 2,9 % 5,4 % 7,1 % 91

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: LUOVAT ALAT Luoviin aloihin luetaan tässä yhteydessä joukkoviestintä, muotoilu, mainonta, taide, kulttuuriperintö, viihde, urheilu ja käsityöalat. Suhdannevaihtelut heijastuvat varsin vahvasti alan kehitykseen. Alan liikevaihto kasvoi Satakunnassa heinä-joulukuussa 2018 edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta keskimäärin vielä hieman, mutta syyskesä jäi heikoksi. Kehitystä paikkasi vahva vire loka-joulukuussa. Koko maassa keskimäärin alan liikevaihdon nousu pysähtyi vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla, mutta palkkasumma kohosi yhä, joten henkilöstömäärä lienee kasvanut hieman. Vertailu III-IV nelj. 2018 vs. III-IV nelj. 2017 Liikevaihto Palkkasumma %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Satakunta Koko maa Satakunta Koko maa Luovat alat* III neljännes 2018 vs. III neljännes 2017-1,8 % 0,0 % 3,1 % IV neljännes 2018 vs. IV neljännes 2017 3,8 % 0,1 % 2,6 % 2. puolivuosi; III ja IV nelj. 2018 vs. 2017 1,0 % 0,1 % 2,9 % 92

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018 KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN HEINÄ JOULUKUUSSA 2018 (SATAKUNTA ALLEVIIVATTU, JOS PAREMPI): Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta 6,2 % / Koko maa 5,5 %) Teollisuus yhteensä (Satakunta 9,2 % / Koko maa 6,8 %) Elintarviketeollisuus (Satakunta 0,2 % / Koko maa 1,5 %) Metsäteollisuus (Satakunta 11,9 % / Koko maa 7,4 %) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta 1,8 % / Koko maa 7,0 %) Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta 10,8 % / Koko maa 5,6 %) Metallien jalostus (Satakunta 10,8 % / Koko maa 7,7 %) Metallituotteiden valmistus (Satakunta -1,2 % / Koko maa 1,2 %) Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta 8,9 % / Koko maa 6,9 %) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta -10,2 % / Koko maa 5,9 %) 93

SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS HEINÄ JOULUKUU 2018: KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN HEINÄ JOULUKUUSSA 2018: Rakentaminen (Satakunta -0,7 % / Koko maa 9,2 %) Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 3,7 % / Koko maa 2,8 %) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta -0,1 % / Koko maa 3,9 %) Liike-elämän palvelut (Satakunta 2,9 % / Koko maa 5,4 %) Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta 1,0 % / Koko maa 0,1 %) 94

SUMMA SUMMARUM, SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS: PLUSSAT + Teollisuuden liikevaihto ja vienti yhä nopeassa nousussa + Metsäteollisuuden kehitys vankkaa + Metallien jalostus ja konepajat vauhdissa + Maakunnan telakoiden tilauskannat täydentyneet + Automaatio- ja robotiikka-alan nousukiito jatkunut + Työllisyys kohentunut ja henkilöstömäärät pääosin kasvussa MIINUKSET - Elintarviketeollisuuden loppuvuosi edelleen harmaa - Kemianteollisuuden näkymät maakunnassa heikot Venatorin alasajon myötä - M20-kehitys yhä vaisua, joskin POC:n telakka nousussa - Rakentamisen suhdannehuippu ohitettu, henkilöstömäärä laskussa - Pk-yritysten näkymät heikentyneet selvästi, joskin ovat yhä pääosin myönteisiä 95

TALOUDEN NÄKYMÄT TASAANTUMASSA Maailmantalouden kasvu vakiintumassa Maailmantalouden kasvu on vakiintumassa ja nopeimman nousun vaihe alkaa olla ohi. Vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla maailmantalous jäähtyi jo selvästi. Tällöin mm. talousveturin, Kiinan, nousu hyytyi ja euroalue menetti otettaan kasvusta. Tämä merkitsee Suomen ja Satakunnan kaltaisille avoimille talouksille tasaantuvia vientinäkymiä. Toisaalta mitään valtaisaa romahdustakaan tuskin on edelleenkään näköpiirissä. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennakoi huhtikuisessa katsauksessaan maailman kokonaistuotannon arvon kasvavan tänä vuonna 3,3 %. Viime vuonna talous kasvoi 3,6 %:n verran ja myös ensi vuodelle ennustetaan samaa 3,3 %:n lukemaa. Vuodelle 2020 laitos odottaa 3,6 %:n nousua, ja vuodelle 2024 3,7 %:n, joten näkymät ovat tällä perusteella kuitenkin varsin vakaat. Teollisuusmaissa talous kohentuu vuonna 2019 1,8 %:n verran, ja vuonna 2020 kasvu hiipuu 1,7 %:iin. Viime vuonna BKT kohosi vielä 2,2 %. Yhdysvaltoihin osuu ripein kasvu, joka yltää tänä vuonna 2,3 %:iin tasaantuen ensi vuonna 1,9 %:iin. Euroalueen nousu jää selvästi vaisummaksi, sillä tänä vuonna sen kansantalous kohentuu vain 1,3 %:n verran, mikä alittaa vuoden 2018 1,8 %:n kasvun. Tosin vuonna 2020 talous kasvaa 1,5 %, mutta vuosi 2024 tuo mukanaan vain 1,4 %:n kasvun. Jälleen kerran kovin kasvu kohdentuu kehittyviin talouksiin, joiden kokonaistuotanto kasvaa vuonna 2019 4,4 % ja ensi vuonna jo 4,8 %. Pitkän ajan näkymät lupaavat nousun jatkuvan, sillä vuodelle 2024 ennakoidaan käytännössä samaa kasvuvauhtia. Suomen kokonaistuotanto nousee tänä vuonna IMF:n mukaan 1,9 %. Ensi vuonna nousu hidastuu 1,7 %:iin ja vuodelle 2024 odotetaan enää 1,3 %:n kasvua. Päätoimialojen suhdannetila yhä varsin hyvä, joskin teollisuuden ja rakentamisen näkymät heikentyneet hieman Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) huhtikuiset luottamusindikaattorit osoittavat maan taloustilanteen pysyneen varsin suotuisana. Tosin teollisuuden luottamusindikaattori heikkeni hienoisesti edelliseen kuukauteen nähden, -1:een maaliskuun +1:stä. Pitkän ajan keskiarvo on +1. Myös rakentamisen indikaattorin saldoluku aleni huhtikuussa +4:ään maaliskuun +7:stä. Yritykset arvioivat tilanteensa kuitenkin edelleen tavanomaista (-6) paremmaksi. Palveluyritysten luottamusindikaattori koheni huhtikuussa +13:een maaliskuun +11:sta, mikä on hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa (+14). Vähittäiskaupan luottamus vahvistui huhtikuussa +4:ään maaliskuun +2:sta. Huhtikuun lukema on myös jonkin verran pitkäaikaista keskiarvoa (-1) parempi. EK:n toukokuun suhdannebarometrin mukaan Lounais-Suomen suhdannetilanne oli huhtikuussa 2019 hieman tavanomaista parempi ja tuotannon ennakoidaan kasvavan kesällä edelleen. Siten suhdanteet säilynevät lähikuukausina likimain ennallaan. Riittämätön kysyntä oli yleisin tuotantokapeikko ja myös ammattityövoimasta on pulaa. 96

TALOUDEN NÄKYMÄT TASAANTUMASSA Pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat selvästi viime syksyä kehnommat Suomen Yrittäjien ja Finnveran kevään 2019 pk-yritysbarometri enteilee edelleen vaimentuvia näkymiä koko maassa. Yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on tippunut +14:ään, kun se viime syksynä oli vielä +27. Muutos pk-yritysten suhdanneodotuksissa on verrattain suuri. Kansantalouden kasvun hiipuessa suhdanneodotusten saldoluku lähes puolittui. Laskua edelliseen barometriin on 13 yksikköä. Pk-yritysten suhdannenäkymät vaimenivat vuoden 2014 tasolle. Näkymien muutokseen vaikuttaa ennen kaikkea viennin oletettu hiipuminen. Lisäksi rakennusinvestointien määrän oletetaan vähenevän. Kasvu tukeutuukin entistä enemmän yksityiseen kulutukseen. Henkilöstömäärän näkymät (+12) ovat vähän heikommat kuin syksyllä 2018 (+14). Myös Satakunnassa suhdannetilanne nähdään myös syksyä 2018 selvästi heikompana saldoluvun pudottua +14:ään, kun vastaava luku oli syksyllä vielä +22. Suhdannenäkymät henkilökunnassa ovat heikentyneet saldoluvun laskettua +7:ään syksyn +18:sta. Satakunnassa 30 % pk-yrityksistä näkee suhdannetilanteen yhä kohenevan, 54 % pysyvän ennallaan ja 16 % heikkenevän. Kasvuodotuksia on mm. liikevaihdossa, hinnoissa, kannattavuudessa, vakavaraisuudessa, t&k-toiminnassa ja tilausten määrässä. Vientiin odotetaan laskua. Teknologiateollisuuden tilauskannat vahvistuneet Teknologiateollisuus ry:n mukaan maailmantalouden kasvun hidastumisesta huolimatta Suomessa keskimäärin alan yritysten saamien uusien tilausten arvo on pysynyt hyvällä tasolla loka-maaliskuussa. Tilauskanta on vahvistunut edelleen. Poikkeuksellista on kuitenkin telakoiden suuri osuus tilauskannan kokonaisarvosta. Vuoden 2014 alun jälkeen toteutuneesta tilauskannan vahvistumisesta noin 60 % koostuu laivatilauksista. Telakoiden tilauskannassa olevista laivoista viimeisin toimitetaan asiakkaalle näillä näkymin vuonna 2024. Henkilöstö kasvoi viime vuonna vajaat neljä prosenttia, mikä näkyy myös palkkasumman nousuna. 97

Älykkään erikoistumisen mittaristossa (kolme tekijää: teollisuuden monipuolisuus/resilienssi, erikoistuminen ja yrityskannan uusiutuminen) Satakunnan seutukunnat menestyvät mainiosti Suomen 70 seutukunnan joukossa (v. 2016). Porin seutukunta on sijalla 8, Rauman seutukunta sijalla 15 ja Pohjois-Satakunta sijalla 39. Lähde: Ari Karppinen, Samuli Aho, Teemu Haukioja, Jari Kaivooja & Saku Vähäsantanen ALUEIDEN ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN SUOMESSA Aluekehittämisen indikaattorianalyysi http://www.satamittari.fi/tutki muksia Nimesi Nimike pvm Tilaisuus

Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: http://www.satamittari.fi/satakunnan_talous_-katsaus Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (tilasto)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti.