PÄÄTÖS Nro 11/08/2 Dnro ISY-2007-Y-276 Annettu julkipanon jälkeen 16.1.2008 HAKIJAT Sami ja Kristina Sarkkinen ASIA Pihlajaveden vesialueen täyttäminen hakijoiden Tuomikonniemessä omistamien määräalojen rannan edustalla Punkaharjun kunnan Utrasniemen kylässä HAKEMUS Hakijat ovat ympäristölupavirastoon 13.12.2007 saapuneessa, 31.12.2007 täydennetyssä hakemuksessa pyytäneet lupaa vesialueen täyttämiseen läjittämällä ruoppausmassoja Tuomikonniemessä omistamiensa määräalojen (618-517-6-2-M601 ja M602) rannan edustan ns. suuremman laguunin vesialueelle Punkaharjun kunnan Utrasniemen kylässä. Asian taustaa Ympäristölupavirasto on 14.3.2007 antanut Sami ja Kristina Sarkkisen hakemukseen päätöksen nro 24/07/2 (dnro ISY-2006-Y-179). Ympäristölupavirasto myönsi Sarkkisille luvan aallonmurtajan rakentamiseen sekä Pihlajaveden vesialueen ruoppaamiseen ja täyttämiseen Sarkkisten omistamien määräalojen edustalla. Lupaa ei myönnetty itäisimmän ns. suuremman laguunin vesialueen täyttämiseen, koska täytössä olisi kyse vesistön käyttöä koskevan rannan kunnostuksen kannalta tarpeettomasta vesialueen muuttamisesta maa-alueeksi. Hakijat ovat ostaneet Särkilahden osakaskunnalta 10.6.2007 päivätyllä kauppakirjalla
2 Punkaharjun Särkilahden Tuomikonniemessä sijaitsevien määräalojen 618-517-6-2- M601 ja 618-517-6-2-M602 edustalla olevalla kauppakirjan liitteessä 1 kuvatulla vesialueella olevat maa-alueet ja liitteessä 1 määritellyn vesialueen sisällä tehtävissä luvanvaraisissa toimenpiteissä syntyvät maa-alueet Saimaan keskivedenkorkeuden (+75,78) mukaisesti. Toimitusinsinööri Veli Kylmälä Etelä-Savon maanmittaustoimistosta on 7.7.2007 mitannut hakijoiden määräalojen keskivedenkorkeuden mukaisen rantaviivan. Mittauksen perusteella nyt kyseessä olevan laguunin keskivedenkorkeuden mukainen rantaviiva on aikaisempaan verrattuna oleellisesti erilainen. Mittauksen perusteella kyseinen alue on suurimmaksi osaksi maa-aluetta ja siten jo nyt hakijoiden omistuksessa. Hakemuksen perustelut Hakijoiden mukaan laguunin vesialueen pohja on vain juuri ja juuri keskivedenkorkeuden alapuolella. Se muodostaa ympäröivän maaston muotoon ja korkeussuhteisiin nähden otollisen alueen kaivumassojen sijoituspaikaksi. Laguunin rakentaminen esitetyllä tavalla mahdollistaa tontille ainoan tasaisen alueen. Täytön jälkeen alueelle on mahdollista toteuttaa esimerkiksi sulkapallokenttä ja kuulantyöntöpaikka. Näin tontin käytettävyys paranee vapaa-ajan asumista palvelevalle tasolle myös nuorison tarpeisiin. Läjittäminen ei vaikuta virtauksiin, eikä siitä aiheudu niin suurta haittaa ympäristölle kuin kaivumassojen läjittämisestä muualle tontille. Muualle läjittäminen tarkoittaisi puuston kaatamista, puolukkamaaston turmelemista ja maiseman tarpeetonta muuttamista järveltäkin katsottuna. Lisäksi massojen sijoittaminen muualle lisäisi hankkeen kustannuksia kohtuuttomasti. Lahdekkeessa on vettä keskivedenkorkeuden aikana syvimmillään noin 20 cm. Lahdeke on kaivumassoille luonnonmukaisin sijoituspaikka, joka on helppo maisemoida. Täyttö parantaa tontin käytettävyyttä ja turvallisuutta. Se on myös kustannuksiltaan halvin ratkaisu. Massat eivät valu takaisin ruoppausalueelle.
3 Rakentamistyöt Täytettävän vesialueen pinta-ala on noin 200 m 2. Sijoitettava maa-aines on soraa. Myöhemmin pinta peitetään humuskerroksella. Läjitysalue maisemoidaan siten, että alue muodostaa tasaisen kentän ympärillä olevan maaston kanssa. Läjitysalueen maisemoitavan kerroksen vahvuudeksi tulee tällöin 0-1,0 m. Rantaviiva elää vedenkorkeuden mukaan. Massoja täytettävälle vesi- ja maa-alueelle voidaan sijoittaa noin 800 m 3. Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunto Ympäristökeskus on antanut asiassa hakijoiden pyynnöstä 6.9.2007 päivätyn lausunnon. "Kirjeessä ei ole mainittu suunnitellun vesitäyttöalueen pinta-alaa. Ympäristökeskus arvioi liitteenä olevan kartan perusteella, että täytettävän vesialueen pinta-ala on noin 200 m 2. Aiemmassa lupahakemuksessa suunnitellun vesitäyttöalueen pinta-ala lahdekkeessa oli 1 000 m 2. Suunnitellun vesitäyttöalueen syvin kohta on maantoimitusinsinöörin mittausten mukaan vain 20 cm. Ympäristökeskuksen mielestä suunniteltu täyttötyö on kohtalaisen vähäinen. Se voi aiheuttaa jonkin verran vesialueen samentumista lähialueella, mutta sen arvioidaan jäävän lyhytaikaiseksi. Aiemman lupahakemuksen mukaan ruoppausmassat ovat suurimmalta osalta soraa, joten ruoppaus- ja täyttötyöt eivät ennalta arvioiden aiheuta huomattavaa veden samentumista. Täyttö voi aiheuttaa jonkin verran haitallisia vaikutuksia maisemaan. Ympäristökeskus esittää mahdollisesti myönnettävän luvan lupaehtoihin sisällytettäväksi seuraavaa: 1. Ennen rakentamistöiden aloittamista on aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen antaja ja päivämäärä ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle. 2. Rakentamistöiden valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa valmistumisajankohdasta lukien. 3. Rakennustöitä ei tule tehdä 1.6. 15.9. välisenä aikana. 4. Rakennustyöt on tehtävä siten, että vesiluonnolle ja vesistön käytölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Töiden päätyttyä rakennuspaikka ympäristöineen on siistittävä, viimeisteltä-
4 vä ja maisemoitava ympäristöön sopivaksi mahdollisimman pian." Merkintä Asiaa ratkaistaessa olivat esillä ympäristölupaviraston päätöksen nro 24/07/2, 14.3.2007 perusteena olleet asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Ympäristölupavirasto on asian laatuun nähden ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen 6.9.2007 päivätty lausunto sekä päätöksen nro 24/07/2 perusteena olleet lausunnot ja suostumukset huomioon ottaen tiedoksi antamista toimittamatta ratkaissut asian vesilain 16 luvun 9 :n nojalla. Lupa-asian ratkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Sami ja Kristina Sarkkiselle luvan Pihlajaveden vesialueen täyttämiseen ruoppausmassoilla Sarkkisten Tuomikonniemessä omistamien määräalojen rannan edustan vesialueella Punkaharjun kunnan Utrasniemen kylässä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. MÄÄRÄYKSET Suunnitelma 1. Täyttöalueen sijainti ilmenee hakemuksen liitteenä 2 olevasta kartasta 1:2000. Täyttöalueen rakenne ilmenee hakemuksen liitteenä 6 olevasta, 27.11.2007 päivätystä leikkauspiirustuksesta.
5 Työn ajoitus 2. Rakennustyöt on tehtävä siten, että vesiluonnolle ja vesistön käytölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Täyttötyöt on tehtävä ajalla 16.9. 31.5. Jälkihoito ja kunnossapito 3. Työskentelyalue on siistittävä ja maisemoitava ympäristöön sopivaksi. Kunnostettu ranta-alue on pidettävä kunnossa. Rakentamisaika 4. Rakennustyöt on tehtävä valmiiksi neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ohjaus ennakoimattoman vahingon varalta 5. Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Ilmoitukset 6. Töiden aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Etelä- Savon ympäristökeskukselle ja Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 2 kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta.
6 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupavirasto katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat nyt olemassa, kun keskivedenkorkeuden mukainen rantaviiva on määritetty aiempaa tarkemmin. Ruoppausmassoilla täytettävän vesialueen pinta-ala on kohtalaisen vähäinen eikä täyttämisestä aiheudu sanottavaa haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. Hakijoilla on omistusoikeus täyttämisen seurauksena syntyvään maa-alueeseen. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 220 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Ympäristöneuvos Viljo Mikkonen Esittelijä Esa Meriluoto Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Viljo Mikkonen ja esittelijä Esa Meriluoto (asian esittelijä). EM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8072, 020 490 4970
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 15.2.2008 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.