SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Annika Juurikko 8.11.2018 VALTIONEUVOSTON ASETUS SAIRAUSVAKUUTUSMAKSUJEN MAKSUPROSEN- TEISTA VUONNA 2019 1 Toimivalta Sairausvakuutuksen rahoituksesta säädetään sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvussa, jossa rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutuksen ja työtulovakuutuksen rahoitukseen. Sairausvakuutuslain 18 luvun 23 :n 1 momentin mukaan lain 20 :n 1 momentissa tarkoitetun sairaanhoitomaksun maksuprosenttia tarkistetaan siten, että sairaanhoitomaksujen tuotoilla ja valtion rahoitusosuudella voidaan kattaa sairaanhoitovakuutuksen kulut. Maksuprosentista säädetään sanotun 23 :n 2 momentin mukaan vuosittain ennen marraskuun 23 päivää annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen tullessa voimaan vuoden 2006 alussa mainittu sairaanhoitomaksun maksuprosentti oli 1,33. Vaihteluväli, jolla maksua voi asetuksella muuttaa, on 0,3 prosenttiyksikköä sairausvakuutuslaissa säädetystä vuoden 2009 maksutasosta. Liikkumavara on 0,15 prosenttiyksikköä alaspäin ja ylöspäin, eli vähimmäisja enimmäisrajat ovat 1,18 ja 1,48 prosenttia. Kansaneläkelaitoksen (Kela) sairausvakuutuksen rahoitusta koskevan tarkistetun arvion 2018 2019 mukaan (12.10.2018) vuoden 2019 sairaanhoitomaksu olisi 1,44 prosenttia ilman työnantajan sairausvakuutusmaksun ja pienituloisen palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksun maksuprosenttiin tehtävää alennusta (tämä huomioiden 0,00 prosenttia). Mainittua alennusta vastaava valtion rahoitusosuus kohdistetaan lakisääteisen sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen korottamalla valtion osuutta. Maksuprosentin alennusta vastaava euromäärä otetaan huomioon sairaanhoitomaksun maksuperusteessa ja sairaanhoitomaksua alennetaan vastaavasti. Sairausvakuutusmaksun maksuprosentista voidaan sairausvakuutuslain 18 luvun 24 a :n 7 momentin (925/2016) mukaan säätää valtioneuvoston asetuksella, jos alittaminen aiheutuu kilpailukykysopimuksessa sovitusta työnantajan sairausvakuutusmaksun alentamisesta. Siten asiasta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Sairausvakuutuslain 18 luvun 24 :n 3 momentin mukaan työnantajan sairausvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun maksuprosentit sekä yrittäjän lisärahoitusosuuden suuruus tarkistetaan vuosittain ennen marraskuun 23 päivää annettavalla valtioneuvoston asetuksella. 2 Sairaanhoitovakuutuksen rahoitus Sairaanhoitovakuutuksen etuuskuluina rahoitetaan Kelan maksamia lääke-, matka- ja hoitokustannusten, lääkärinpalkkioiden ja hammaslääkäripalkkioiden korvauksia, kuntoutuskuluja ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle maksettavia korvauksia sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain perusturvaosuuteen kuuluvia sairaanhoitokuluja.
2 Sairaanhoitovakuutuksen kulut (milj. euroa) vuosina 2017-2019 * = Arvio 2017 *2018 *2019 Lääkkeet 1 386,6 1 448,8 1 490,0 Lääkärinpalkkiot 56,2 58,1 56,3 Hammaslääkärinpalkkiot 52,5 53,0 53,8 Tutkimus- ja hoito 40,3 40,9 42,0 Matkat 279,7 289,6 303,3 YTHS 23,5 23,3 23,5 Mata -sairaanhoito 2,7 3,2 2,5 EU-säännöksiin perustuvat sairaan-hoitokorvaukset 38,6 49,2 50,3 Kuntoutuspalvelut 341,6 368,0 402,3 Muut etuudet 0,1 0,3 0,2 Etuudet yhteensä 2 221,8 2 334,2 2 424,2 Sairaanhoitovakuutuksen toimintakulut 130,1 134,5 138,6 8 % kulujen kasvusta -2,4 9,0 7,2 Omaisuuden tuotot 0,1 0,0 0,0 Takautumissuoritukset ja palautusmaksut 0,3 0,3 0,3 Kelan antaman selvityksen mukaan sairausvakuutusrahaston sairaanhoitovakuutuksen kuluina maksettavien etuuskulujen määräksi arvioidaan vuonna 2019 yhteensä noin 2 424 miljoonaa euroa. Kuluina otetaan huomioon myös sairaanhoitovakuutuksen osuus Kelan toimintakuluista, vuonna 2019 noin 139 miljoonaa euroa. Vakuutusmaksujen määrittelyssä otetaan lisäksi huomioon lisäyksinä kahdeksan prosenttia sairaanhoitovakuutuksen etuuskulujen muutoksesta eli runsas seitsemän miljoonaa euroa, sekä takautumissuorituksia 0,3 miljoonaa euroa. Etuuskuluista EUsäännöksiin perustuvat sairaanhoitokorvaukset, arviolta 50,3 miljoonaa euroa, rahoitetaan valtion menoista, joten niillä ei ole vaikutusta sairausvakuutusmaksuihin. Sairaanhoitomaksun maksuprosenttia tarkistetaan sairausvakuutuslain 18 luvun 23 :n 1 momentin mukaan vuosittain siten, että sairaanhoitomaksun tuotoilla ja valtion rahoitusosuudella voidaan kattaa sairaanhoitovakuutuksen kulut. Vakuutusmaksuja ja valtion osuutta vahvistettaessa otetaan lisäksi huomioon sairausvakuutuksen rahoitusomaisuuden arvioitu vajaus tai ylijäämä edelliseltä vuodelta. Vajausta syntyy, jos sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuus alittaa kahdeksan prosenttia sairausvakuutuksen kuluista ja ylijäämää, jos rahoitusomaisuus ylittää 12 prosenttia mainituista kuluista. Sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuuden vuonna 2018 arvioidaan olevan noin 11,3 prosenttia mainituista kuluista, joten vajausta tai ylijäämää ei synny. Kilpailukykysopimuksessa on sovittu työnantajien työtulovakuutuksen mukaista sairausvakuutusmaksua alennettavaksi 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020. Tämä tarkoittaa euroissa laskettuna noin 866 ja 943 mil-
3 joonaa vuosina 2018 ja 2019. Työnantajamaksun alennus huomioidaan päivärahamaksun muutoksena siten, että alle 14 282 euroa vuodessa ansaitsevien päivärahamaksua ei peritä ja valtio korvaa yli 14 282 euroa ansaitseville aiheutuneet kustannukset osin työtulovakuutuksen ja osin sairaanhoitovakuutuksen puolella. Muu osa päivärahamaksun korotuksesta hyvitetään palkansaajille ja yrittäjille sairaanhoitomaksun alennuksena. Näin ollen sairaanhoitomaksu alenee 1,44 prosenttiyksikköä, eikä sitä peritä vuonna 2019. Sairausvakuutusmaksujen muutokset on toteutettu 11 päivänä marraskuuta 2016 voimaan tulleella sairausvakuutuslain muutoksella (925/2016). Vuonna 2018 vakuutetuilta perittävä sairaanhoitomaksu on 0,00 prosenttia. Eläke- ja etuustulojen perusteella perittävä maksu on 1,53 prosenttia kyseisistä tuloista. Vuonna 2018 maksettavien maksujen prosentit vahvistettiin valtioneuvoston asetuksella sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista vuonna 2018 (762/2017). Sairaanhoitovakuutuksen rahoitusta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon vireillä olevat lainmuutoshankkeet ja talouskehitys valtion vuoden 2019 talousarvioesityksen mukaisesti: - lääkekorvauksiin on kohdennettu Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti säästötoimenpiteitä vuosina 2016 ja 2017. Vuodesta 2018 alkaen korvausmenojen arvioidaan kasvavan. Arvioon sisältyy 8,4 milj. euron varaus vuosittain erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon tehtäviä muutoksia varten. Lääkkeiden vuosiomavastuuta alennetaan vuonna 2019, minkä vaikutuksesta lisäkorvausmeno kasvaa noin 11 miljoonaa euroa, ja valtion osuus viisi miljoonaa euroa; - Kela järjestää vuoden 2019 alusta 16 29-vuotiaille nuorille vakuutetuille tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos nuoren toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja ammatillinen kuntoutus arvioidaan tarpeelliseksi (ns. NEETnuoret (Not in Employment, Education or Training). Lisäksi nuorelle maksetaan nuorten kuntoutusrahaa koko kuntoutuspäätöksen ajalta. Vakuutettujen maksuosuus sairaanhoitovakuutuksesta on ollut vuodesta 2015 alkaen 55,1 % ja valtion osuus 44,9 %. Vuonna 2019 vakuutettujen rahoitusosuus on kilpailukykysopimuksessa sovittujen vakuutusmaksumuutosten jälkeen 17 % ja valtion osuus 83 %. 3 Työtulovakuutuksen rahoitus Työtulovakuutuksen etuuskuluja ovat sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä kuntoutusrahat. Työtulovakuutuksen kuluja ovat myös työnantajille maksettavat korvaukset vanhempainpäiväraha-ajan vuosilomakustannuksista sekä työterveyshuollon järjestämisestä lukuun ottamatta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS) maksettavia korvauksia. Kelan toimittaman selvityksen mukaan sairausvakuutusrahaston työtulovakuutuksen korvaus- ja etuuskulujen yhteismääräksi vuonna 2019 arvioidaan noin 2 411 miljoonaa euroa. Työtulovakuutuksesta rahoitettavina kuluina otetaan huomioon myös työtulovakuutuksen osuus Kelan toimintakuluista, noin 75 miljoonaa euroa. Vakuutus-
4 maksujen määrittelyssä otetaan lisäksi huomioon kahdeksan prosenttia työtulovakuutuksen etuuskulujen vuotuisesta kasvusta, noin seitsemän miljoonaa euroa. Etuuskulujen arvioidaan kasvavan n. 94 milj. eurolla (noin 4 prosenttia) vuodesta 2018. Työtulovakuutuksen kulut (milj. euroa) vuosina 2017-2019 * = Arvio 2017 *2018 *2019 Sairauspäivärahat 801,9 814,1 847,5 Vanhempainpäivärahat 991,6 969,2 1 005,8 Mata päivärahat 5,4 6,4 5,2 Yrittäjien lisäpäivärahat 4,9 8,4 11,0 Kuntoutusrahat 111,7 119,4 135,2 Päivärahat yhteensä 1 915,6 1 917,5 2 004,7 Työterveyshuolto 345,6 355,3 361,8 Perhevapaakorvaus 15,7 44,1 44,1 Etuudet yhteensä 2 276,9 2 316,9 2 410,6 Työtulovakuutuksen toimintakulut 70,0 72,5 74,7 8 % kulujen kasvusta -5,2 2,9 7,3 Kilpailukykysopimuksessa on sovittu työnantajien työtulovakuutuksen mukaista sairausvakuutusmaksua alennettavaksi 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020. Työnantajamaksun alennus huomioidaan päivärahamaksun korotuksena siten, että alle 14 282 euroa vuodessa ansaitsevien päivärahamaksua ei peritä ja valtio korvaa 14 282 euroa ansaitseville aiheutuneet kustannukset osin työtulovakuutuksen ja osin sairaanhoitovakuutuksen puolella. Muu osa päivärahamaksun korotuksesta hyvitetään palkansaajille sairaanhoitomaksun alennuksena. Työnantajien sairausvakuutusmaksun ja pienituloisten palkansaajien hyvitystä tarkoittava muutos on toteutettu 15 päivänä marraskuuta 2016 voimaan tulleella sairausvakuutuslain muutoksella (925/2016). Toimenpiteiden vaikutukset ovat euromääräisesti seuraavat: työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksesta syntyy 943 milj. euron vajaus sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen rahoitukseen vuonna 2019. Alle 14 282 euroa ansaitsevien päivärahamaksun alenemisesta 0,00 prosenttiin aiheutuu 70 miljoonan euron vaje, joka kompensoidaan osittain korottamalla 14 282 euroa tai enemmän ansaitsevien päivärahamaksua 0,05 prosenttiyksiköllä ja valtion lisärahoitusosuudella vanhempainpäivärahoista (30 milj. euroa). Valtio rahoittaa kokonaan vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä vähimmäismääräiset kuntoutusrahat. Niiden määräksi arvioidaan vuonna 2019 yhteensä noin 214 miljoonaa euroa. Valtio rahoittaa myös vähimmäismäärän ylittävistä vanhempainpäivärahoista 3,4 prosentin osuuden, vuonna 2019 noin 31 miljoonaa euroa sekä yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa noin kahdella miljoonalla eurolla.
5 Työnantajan sairausvakuutusmaksulla rahoitetaan työnantajalle maksettavat perhevapaakorvaukset, arviolta 44 milj. euroa. Perhevapaakorvaus korottaa työnantajan sairausvakuutusmaksua arviolta 0,04 prosenttiyksikköä vuonna 2019. Vakuutusmaksuun vaikuttaa edelliseltä vuodelta kertynyt 11 miljoonan euron ylijäämä. Yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukaisesti vakuutetuilta yrittäjiltä perittävällä ns. yrittäjän lisärahoitusosuudella rahoitetaan yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämisestä aiheutuvat kulut, joiden määräksi arvioidaan vuonna 2019 noin 11 miljoonaa euroa. Omavastuuajan rahoittamiseksi yrittäjiltä perittävää päivärahamaksua korotetaan 0,23 prosenttiyksikköä vuonna 2019. Vakuutusmaksuun vaikuttaa edelliseltä vuodelta kertynyt 0,3 milj. euron alijäämä. Muut työtulovakuutuksen etuuskulut ja korvaukset samoin kuin työtulovakuutukseen kohdistuvat Kelan toimintakulut rahoitetaan työnantajien maksamilla työnantajan sairausvakuutusmaksuilla sekä palkansaajien ja yrittäjien maksamilla päivärahamaksuilla. Maksut maksetaan palkka- ja työtulon perusteella. Niillä katetaan noin 88 prosenttia työtulovakuutuksen kuluista. Maksuja tarkistetaan siten, että maksujen muutokset ovat yhtä suuret sekä työnantajien että palkansaajien ja yrittäjien maksuissa. Vakuutusmaksuja vahvistettaessa otetaan lisäksi huomioon sairausvakuutuksen rahoitusomaisuuden arvioitu vajaus tai ylijäämä edelliseltä vuodelta. Vajausta syntyy, jos sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuus alittaa kahdeksan prosenttia sairausvakuutuksen kuluista ja ylijäämää, jos rahoitusomaisuus ylittää 12 prosenttia mainituista kuluista. Sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuuden arvioidaan työtulovakuutuksen osalta ylittävän vuonna 2018 12 prosenttia mainituista kuluista, joten ylijäämää syntyy noin 133 miljoonaa euroa. Ylijäämä otetaan huomioon seuraavan vuoden vakuutusmaksuissa. Myös alentuneet arviot syntyvyydestä vaikuttavat merkittävästi vanhempainpäivärahojen etuuskuluihin ja siten vakuutusmaksuihin. Toisaalta on viitteitä siitä, että parantunut työllisyystilanne alkaa näkyä kasvavina sairauspäivärahakuluina. Vuonna 2018 työnantajat maksavat työtulovakuutuksen kulujen kattamiseksi 0,86 prosentin suuruista työnantajan sairausvakuutusmaksua ja palkansaajat sekä yrittäjät 1,53 prosentin suuruista sairausvakuutuksen päivärahamaksua. YEL -yrittäjien lisärahoitusosuus on 0,17 prosenttia maksun perusteena olevasta työtulosta. YEL - yrittäjien voimassa oleva päivärahamaksu on siten 1,70 prosenttia. Vuonna 2018 maksettavien maksujen suuruus on vahvistettu edellä otsikon 2 alla mainitulla valtioneuvoston asetuksella (762/2017). Vuodelle 2019 vähimmäismääräisiä päivärahoja korotetaan 3,22 euroa/päivä, mikä nostaa sairausvakuutuslain mukaiset vähimmäismääräiset päivärahat samalle tasolle kuin työmarkkinatuki. Korotus lisää etuuskuluja noin 10,7 milj. euroa. Valtion rahoittamien kulujen osuus kasvaa noin 20,4 milj. euroa ja vakuutusmaksuilla rahoitettavien osuus pienenee noin 9,7 milj. euroa. Vuodelle 2019 on päätetty useista ns. monimuotoisia perheitä koskevista muutoksista sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännöksiin. Muutokset tulevat voimaan vuonna 2019 ja niiden yhteisvaikutus etuuskuluihin olisi noin viisi miljoonaa euroa, josta noin 0,5 miljoonaa euroa on valtion osuutta.
6 4 Ehdotukset Sairausvakuutuslain sisältämästä vähimmäismääräisen sairauspäivärahan 55 päivän odotusajasta luovutaan. Muutos kasvattaa sairauspäivärahan valtion rahoittamia vähimmäispäivärahakuluja noin 8,1 milj. euroa sekä pienentää yleisen asumistuen ja perustoimeentulotuen kuluja yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa. Takuueläkettä korotetaan vuonna 2019 ja samalla nuoren kuntoutusraha ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä nousee tasokorotusta vastaavasti eli 0,37 euroa päivää kohden kustannusvaikutuksen ollessa noin 1,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 vakuutettujen rahoitusosuus on kilpailukykysopimuksessa sovittujen vakuutusmaksumuutosten jälkeen 59 %, työnantajien 30 % ja valtion osuus 11 %. 4.1 Ehdotus sairaanhoitovakuutuksen maksuiksi vuonna 2019 Kun otetaan huomioon sairaanhoitovakuutuksen kulujen ja korvausten arvioidut muutokset, palkkasumman arvioitu kehitys vuonna 2019 sekä sairausvakuutusrahastossa oleva sairaanhoitovakuutuksen rahoitusomaisuuden määrä, sairaanhoitovakuutuksen kulujen kattamiseksi ehdotetaan, että sairaanhoitomaksun maksuprosentiksi palkka- ja yrittäjätulosta vahvistetaan 0,00 prosenttia vuonna 2019. Eläke- ja etuustuloja sairaanhoitomaksun alennus ei koske, joten niiden perusteella perittäväksi vakuutusmaksuprosentiksi ehdotetaan vahvistettavaksi 1,61 prosenttia etuustulosta. Vuodelle 2019 sairaanhoitovakuutuksen maksut ehdotetaan vahvistettaviksi seuraavasti: 2017 2018 2019 palkansaajan ja yrittäjän sairaanhoitomaksu 0,00 0,00 0,00 etuudensaajan sairaanhoitomaksu 1,45 1,53 1,61 4.2 Ehdotus työtulovakuutuksen maksuiksi vuonna 2019 Kun otetaan lisäksi huomioon työtulovakuutuksen kulujen arvioidut muutokset ja palkkasumman arvioitu kehitys vuonna 2019 sekä sairausvakuutusrahastossa oleva työtulovakuutuksen maksuvalmiuden turvaava rahoitusomaisuuden määrä, työnantajan sairausvakuutusmaksun määräksi tulisi 0,77 prosenttia työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetun lain (771/2016) 5 :ssä tarkoitetusta palkasta. Maksussa on otettu huomioon Kilpailukykysopimuksen mukainen maksualennus. Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuksi tulisi alle 14 282 euroa ansaitsevien osalta 0,00 prosenttia ja 14 282 euroa tai enemmän ansaitsevien osalta 1,54 prosenttia. Vähintään 14 282 euroa ansaitsevien palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu perittäisiin myös edellä mainitun euromäärä alittavasta työtulon osasta. Yrittäjän eläkelain mukaan vakuutetuilta yrittäjiltä päivärahamaksun lisäksi perittävä yrittäjän li-
7 särahoitusosuus olisi 0,23 prosenttia. Laskelmissa on otettu huomioon vireillä olevat lainmuutoshankkeet ja talouskehitys valtion vuoden 2019 talousarvioesityksen mukaisesti. 5 Vaikutukset 6 Asian valmistelu palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksu 2017 2018 ehdotus 2019 1,58 vähintään 1,53 vähintään 1,54 vähintään 14 000 tuloilla 14 020 tuloilla 14 282 tuloilla 0,00 alle 14 000 0,00 alle 14 020 0,00 alle 14 282 tuloilla tuloilla tuloilla YEL -yrittäjän lisärahoitusosuus 0,06 0,17 0,23 työnantajan sairausvakuutusmaksu 1,08 0,86 0,77 Sekä sairaanhoitovakuutuksen että työtulovakuutuksen maksuista säädettäisiin antamalla valtioneuvoston asetus sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista vuonna 2019. Työnantajien vakuutusmaksuosuus pienenee 943 miljoonalla eurolla ja alle 14 282 euroa vuodessa ansaitsevien palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuosuus pienenee 70 miljoonalla eurolla sairausvakuutuksen menoista vuonna 2019. Valtion rahoitusosuus kasvaa vastaavasti. Valtion rahoitusosuus kohdistuu sekä sairaanhoito- että työtulovakuutukseen. Kelan sairausvakuutuslain perusteella saamien vakuutusmaksutulojen arvioidaan olevan vuonna 2019 yhteensä 2 533 milj. euroa. Työnantajamaksuja arvioidaan kertyvän vuonna 2019 707 milj. euroa, palkansaajien ja yrittäjien maksuja 1 374 milj. euroa. Etuustuloista vakuutusmaksutuloja arvioidaan kertyvän 452 milj. euroa. Valtion rahoitusosuuden sairausvakuutuksen kuluista arvioidaan olevan vuonna 2019 yhteensä noin 2 476 milj. euroa toimintamenot mukaan lukien, missä olisi lisäystä vuoteen 2018 verrattuna noin 303 milj. euroa. Esityksen pohjana olevissa Kelan laskelmissa on oletettu työtulovakuutuksen maksujen perusteena olevan palkkasumman kasvavan 3,5 prosenttia vuonna 2019. Oletus perustuu valtiovarainministeriön talousoletuksiin, jossa on huomioitu työllisyyden kehitys sekä yleinen palkkakehitys. Asetus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä Kelan 12.10.2018 päiväämiin sairausvakuutuslain 18 luvun 28 :n mukaisiin laskelmiin perustuen. Valmistelun yhteydessä on kuultu seuraavia tahoja: Kansaneläkelaitos, verohallinto sekä keskeisten työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen edustajat.
8 Asetusluonnos on ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä vuonna 2016. Asetusluonnokseen on tehty ainoastaan numeerisia muutoksia. 7 Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Maksuja sovellettaisiin vuonna 2019.