KOUVOLA MIEHONKANGAS VESIHUOLTOSELVITYS

Liite 7 TYÖNUMERO: 20602004 KOUVOLAN KAUPUNKI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Muutoslista Lisätty kymiring yleissuunnitelma 07.11.2018 FIANRY FIANRY FIMKB KOMMENTEILLE 12.09.2018 FIANRY FIANRY FIMIKB KOMMENTEILLE FIMIKB LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

Sisältö 1 JOHDANTO... 1 1.1 Lähtötiedot... 1 1.2 Vesijohto... 1 1.3 Vedenhankinta ja toimintavarmuus... 2 1.4 Jätevesi... 3 1.5 Palovesivarmuus... 4 2 ALUEEN LÄHEISET MERKITTÄVÄT TOIMIJAT... 4 2.1 Vesijohto:... 5 2.2 Jätevesi... 6 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Yleissuunnitelmakartta, piirustus 101, Muutos A Yleissuunnitelmakartta, piirustus 102, Muutos A S wec o Y mp äris tö O y Ilm alanportti 2, 00240 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere Uudenmaankatu 19 A, 20700 Turku w ww.s w ec o.fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 0207 393 000 Y-tunnus 0564810-5 20602004_Kouvola_Miehonkangas_vesihuoltoselvitys_Muutos_A_Luonnos.docx

1 JOHDANTO Tässä työssä on laadittu vesihuoltoselvitys osana Kouvolan Miehonkankaan osayleiskaavan laatimista. Vesihuoltoselvityksen tavoitteena on luoda yleispiirteinen suunnitelma alueen vesihuollon järjestämisestä. Vesihuoltoselvityksen tarkoituksena on alustavasti mitoittaa alueen vesihuoltoverkosta sekä tarkastella riittävätkö jo olevat vesihuollon toiminnot alueen käyttöveden hankintaan ja jätevesien pois johtamiseen. Työssä olevat kustannusarviot on laskettu Rapal FORE:n hankeosalaskelmalla. Tämä työ on laadittu Kouvolan kaupungin toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Työn on laatinut suunnittelija Mikael Bergström. 1.1 Lähtötiedot Kouvolan Miehonkankaan alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa teollisuus- ja varastointialueita. Sweco Ympäristö Oy:n tekemän markkinaselvityksen mukaan alueelle sopisi mm. ajoneuvo- ja rengasteollisuudelle sekä logistiikka toimintaa. Teollisuus- ja varastointialueiden yhteenlaskettuna pinta-alana on tässä työssä käytetty noin 120 hehtaaria. Alueen pohjoispuolella kulkevan VT 12 pohjoispuolelle on rakentumassa moottoriurheilurata Kymiring. Ensimmäinen versio vesihuoltoselvityksestä laadittiin ilman lähtötietoja kymiringin alueesta. Kymiring yleissuunnitelma toimitettiin suunnittelijalle 03.10.28 pidetyssä kokouksessa. 1.2 Vesijohto Miehonkankaan osayleiskaava on vasta vireillä, eikä alueen asemakaavaa tai tarkkaa toimintaa tai toimijoita vielä tiedetä. Oletettu toiminta on ajoneuvo-, rengasteollisuutta, logistiikka- ja varastointi toimintaa niin voidaan olettaa, että koko 120 ha alueelle ei mitoiteta käyttövettä. Mitoituksen perustana on käytetty konepaja- /työpajateollisuuden keskimääräistä mitoitusarvoa 0,2 l/s/ha (RIL 237-2-210) Mitoituksessa ei ole otettu huomioon sammutusvesivarmuutta. Sammutusvesivarmuus tulee alueella toimivan tahon varmistaa toimintansa mukaisesti omalla järjestelmällä. Arvio 1 (e = 0.5) Mitoituksessa on käytetty 50% alueen kokonaisalasta eli 60 ha. Tällä saadaan alueen keskimääräiseksi käyttöveden tarpeeksi 12 l/s eli noin 1050 m3 vuorokaudessa. Huippuvuorokausikulutukseksi on oletettu noin 1600 m3 vuorokaudessa eli noin 18 l/s. Vertailuna on elintarviketeollisuuden käyttövedentarve vastaavankokoiselle alueelle olisi noin 47 l/s eli noin 4000 m3 vuorokaudessa. 1 (6) 20602004_Kouvola_Miehonkangas_vesihuoltoselvitys_Muutos_A_Luonnos.docx

Vesijohto mitoitetaan huippukulutuksen mukaisesti, jolloin alueen runkovesijohdoksi tulisi 200 PEH-10. Arviossa on oletettu koko Miehonkankaan alueen runkovesijohdoksi 200 PEH-10. Arvio 2 (e = 0.3) Tässä mitoitusvaihtoehdossa on oletettu alueelle enemmän logistiikkaan ja varastointiin painottunutta toimintaa ja alueen kokonaisalasta on otettu huomioon mitoittavana tekijänä kolmasosa eli 40 ha. Tällöin keskimääräiseksi käyttövedentarpeeksi saadaan noin 8 l/s eli noin 700 m3 vuorokaudessa. Vuorokauden huippukulutukseksi saadaan noin 1100 m3 vuorokaudessa eli noin 12 l/s. Vesijohto mitoitetaan huippukulutuksen mukaisesti, jolloin alueen runkovesijohdoksi tulisi 140 PEH-10. Arviossa on oletettu koko Miehonkankaan alueen runkovesijohdoksi 140 PEH-10. Putken yleispiirteinen linjaus ja liitospiste olemassa olevaan verkostoon on esitetty yleissuunnitelma kartassa 1. Vesijohdon kokonaispituudeksi arvioidaan noin kuusi kilometriä. Vesijohdon kustannuksiksi arvioidaan noin 1,4 milj.. Kustannuksiin vaikutus putkikoon pienennyksellä on noin 100 000 eli 140 PEH-10 putkella vesijohdon hinnaksi tulisi noin 1,3 milj.. 1.3 Vedenhankinta ja toimintavarmuus Alueen läheisyydessä valtatien 12 pohjoispuolella on Ruokosuon vedenottamo. Kouvolan vedeltä saatujen lähtötietojen perusteella Ruokosuon vedenottamolla on lupa 1500 m3 vuorokausiottoon. Nykyinen ottomäärä on noin 850 950 m3 vuorokaudessa. Vedenottamolla on siis kapasiteettia jäljellä noin 550-650 m3 vuorokaudessa. Arvion 2 mukaisessa tilanteessa olemassa olevan järjestelmän kapasiteetin voi olettaa riittävän. Toimintavarmuuden lisäämiseksi toimijoilla tulisi olla kiinteistökohtaisia alavesisäiliöitä tasoittamaan mahdollisia kulutushuippuja. Arvion 1 mukaisessa tilanteessa Ruokosuon vedenottamo ei pelkästään riittäisi alueelle. Alueen vesijohtoverkostoon tulisi liittää alavesisäiliö. Alavesisäiliö toimisi päivänaikana tasaamaan verkoston kulutushuippuja ja yön aikana säiliö täyttyisi, kun kulutus on vähäistä. Olettaen, että alueen toimijat eivät toimi yöaikaan. Alavesisäiliön tilavuus tulisi olla noin 600 700 m3. Alavesisäiliö voidaan rakentaa muovista tai teräsbetonista. Säiliön rakennusmateriaalin valintaan vaikuttaa rakenteen käyttöikä ja -tarkoitus sekä säiliön sijoitus ja perustamisolosuhteet. Mikäli säiliön koko ylittää 300 m3, alavesisäiliön on yleensä kustannustehokkaampaa toteuttaa paikallarakennettavana teräsbetonisäiliönä. Paikalla tehtävän teräsbetonisäiliön tulee olla kooltaan vähintään 600 m3. Paikalla rakennettavan teräsbetonisäiliön tilavuutta voidaan kasvattaa 200-300 m3:llä sen vaikuttamatta merkittävästi rakennuskustannuksiin. Tässä selvityksessä esitetyt alavesisäiliön rakennuskustannukset perustuvat materiaalitoimittajien hintatietoihin ja muista rakennuskohteista saatuihin hintatietoihin. Rakennuskustannusten lisäksi hankekustannuksiin on lisättävä suunnittelu-, projektinjohto- ja valvontakustannukset sekä rakennusaikaisiin riskeihin liittyvät arvaamattomat kulut. Hankekustannuksiksi voidaan laskea 20 25% rakennuskustannuksista. 2 (6) 20602004_Kouvola_Miehonkangas_vesihuoltoselvitys_Muutos_A_Luonn os.docx

Muovisäiliö 200m3 Betonisäiliö 600 m3 Maarakennustyöt/aluetyöt 30.000 50.000 Rakennustekniikka 50.000 600.000 Laitetoimitus 400.000 Koneistot 50.000 Talotekniikka 50.000 Rakennuskustannukset yhteensä 450.000 750.000 Yleiskustannukset 20-25% 100.000 200.000 Hankekustannukset yhteensä n. 0,5 milj n. 1 milj. Paineenkorottamo Tyyppi Säiliö 50.000 Rakennus 80.000 1.4 Jätevesi Alueen eteläpuolella kulkee junaraiteen vieressä siirtoviemärilinja, joka koostuu viettoviemäristä 400B ja paineviemäristä 355 PEH-6. Kausalan veden kanssa käytyjen keskustelujen mukaan siirtoviemäriin johdetaan nykytilassa noin 60l/s. UPM maankaatopaikan alueen sade- ja lumensulamisvedet ohjataan myös siirtoviemäriin. Yllä olevan arvio 2 mukaisessa tilanteessa, Colebrook_Whiten kaavan mitoitus nomogrammista tarkasteltuna, siirtoviemärin viettoviemäreiden kapasiteetti riittää nykyiseen ja siirtoviemäriin voidaan ohjata Miehonkankaan alueelta tulevat jätevedet. Oletuksena on, että pumppaamon pumppujen tehot riittävät ja käsittelylaitos ja vastaanottava verkosto pystyy vastaanottamaan lisääntyneet jätevedet. Siirtoviemärin käytön huippuja voidaan tasoittaa myös maankaatopaikan sade- ja lumensulamisvesien pidättämisellä. Arvio 1 mukaisessa tilanteessa todennäköisesti joudutaan saneeraamaan pumppaamot isommilla pumpuilla. Pumppaamon saneerauksen kustannukseksi arvioidaan noin 20.000 / pumppaamo. Pumppaamoita on 3 kpl johtokartan mukaisesti siirtoviemärilinjalla, johon Miehonkankaan uusi alue vaikuttaa. 3 (6) 20602004_Kouvola_Miehonkangas_vesihuoltoselvitys_Muutos_A_Luonnos.docx

Jätevesiviemäriverkostoa alueelle tulisi noin kolme kilometriä viettoviemäreitä sekä 0,5 kilometriä paineviemäriä. Jätevesiverkoston yleispiirteinen mitoitus on saatu lisäämällä varmuuskerroin 50% käyttöveden huippukulutukseen. Jätevesiputkeksi on viettoviemärin osalta mitoitettu 250 315 M. 315 M toimii runkolinjana ja 250 M kokoojaviemärinä. Kustannuksissa ei ole merkittävää eroa, muuta kuin materiaalin osalta, että asennetaanko 250 M putkea vai 315 M putkea. Jätevesiviemärin viettoviemärin osuuden kustannuksiksi arvioidaan noin 0,7 milj. Arvioiden 1 ja 2 mukaisissa tilanteissa jätevesiviemäriverkoston mitoituksessa on varmuutta mukana, jolloin mitoitus riittää molempiin arvioihin. Paineviemäriä alueelle on suunniteltu noin 0,5 km. Paineviemäriksi on mitoitettu 200 PEH- 10. Paineviemäri on suunniteltu yhdistettäväksi jo alueella sijaitsevaan maankaatopaikan pumppaamoon. UPM:n maankaatopaikan pumppaamon saneerauksen kustannukseksi on arvioitu 20.000. Paineviemäri osuuden rakentamiskustannuksiksi on arvioitu pumppaamoineen 120.000. Jätevesiviemäröinnin kokonaiskustannuksiksi on arvioitu yhteensä 0,84 milj.. 1.5 Palovesivarmuus Tässä selvityksessä ei ole mitoituksessa huomioitu palovesivarmuutta. Palovesienmäärään ei voida puutteellisten tietojen takia ottaa kantaa. Eri teollisuusalojen toiminnat vaativat erilaisia mitoituksia palonsuojelun vesimäärissä. Alueella toimijan tulee varmistaa palovesivarmuus omaan toimintaansa sopivaksi omalla erillisellä järjestelmällä. 2 ALUEEN LÄHEISET MERKITTÄVÄT TOIMIJAT Merkittävin lähialueen toimija on VT 12 pohjoispuolelle rakentuva Kymiring moottoriurheilurata. Lähtötietokeskusteluissa ilmeni suunnitelma liittää moottoriurheiluradan jätevesijohto Miehonkankaan etelä puolella kulkevaan siirtoviemäriin. Moottoriurheiluradan kävijämäärän oletetaan vaihtelevan runsaasti eri vuodenaikojen ja tapahtumien mukaan. OYK selvityksistä käy ilmi hankkeen olevan mittava, jolloin huippukulutuksen aikana käyttöveden tarve ja jätevesien määrät voivat olla suuria. Tässä selvityksessä ei ole mitoitettu moottoriurheiluradan vesihuoltoa. Moottoriurheiluradan käyttöveden ja jätevesien määrää on arvioitu yleispiirteisesti OYK markkinaselvityksessä olleiden tietojen perusteella. Yleispiirteisellä tarkastelulla hankkeen koon vuoksi voidaan kuitenkin olettaa Miehonkankaan eteläpuolen siirtoviemärin kapasiteetin olevan riittämätön molempien, sekä moottoriurheiluradan että Miehonkankaan, jätevesien hallintaan. Käyttöveden osalta voidaan olettaa myös olemassa olevien järjestelmien riittämättömyys, takaamaan alueen toimintavarmuus moottoriurheiluradan huippukäytön aikana. Molemmat hankkeet Miehonkangas ja Kymiring moottoriurheilurata ovat merkittäviä hankkeita alueen kannalta. Olisi syytä selvittää Miehonkankaan ja moottoriurheiluradan yhteisvaikutukset alueen vesihuoltoon. Selvityksessä tulisi tarkastella molempien alueiden vesihuollon mitoitus yhdessä. Yhteisvaikutusten avulla voidaan arvioida olemassa olevien järjestelmien kuten vedenottamoiden, vesihuoltoverkoston ja jätevedenpuhdistamojen kapasiteettien riittävyys tai mahdolliset lisäämistarpeet. 4 (6) 20602004_Kouvola_Miehonkangas_vesihuoltoselvitys_Muutos_A_Luonn os.docx

Ensimmäinen versio vesihuoltoselvityksestä laadittiin ilman lähtötietoja kymiringin alueesta. Kymiring yleissuunnitelma toimitettiin suunnittelijalle 03.10.28 pidetyssä kokouksessa. Kymiringistä teetetyn yleissuunnitelman tuomat lisätiedot eivät muuta Miehonkankaan alueen vesihuollon mitoituksia. Yleissuunnitelmasta ilmenneet asiat vaikuttavat alueen vedenhankintaan ja jätevesien pois johtamiseen. 2.1 Vesijohto: Kymiring moottoriurheilurata on suunniteltu liitettäväksi Ruokosuon vedenottamon linjaan. Vedenottamon kapasiteetti ei riitä molemmille alueille. Molempien alueiden ollessa mittavia hankkeita tulisi selvittää uuden vedenottamon rakentamista, jolla turvattaisiin molempien alueiden veden hankinta. Kymiringin toiminnan ollessa kuitenkin vaihtelevaa ja vedentarve vaihtelee huomattavasti tapahtumien luonteen mukaan. Poikkeuksellisilla järjestelyillä nykyinen Ruokosuon tuottama vesi saattaisi riittää. Kymiringin vesihuolto mitoitetaan siten, että Miehonkangas pystyisi tukeutumaan järjestelmään. Järjestelmä saattaisi teoriassa toimia silloin, kun Kymiringin vedentarve on vähäistä. Tilanne 1 Tilanteessa 1 Kymiringin hetkellinen toiminta on vähäistä, jolloin veden tarve on myös vähäistä. Yleissuunnitelmassa esitettiin ohjattavan Kymiringin alavesisäiliöstä vedet takaisin verkostoon alueen muille kuluttajille. Vaihtoehtoisessa tilanteessa vesi ohjattaisiin Miehonkankaan järjestelmään. Tällöin pystyttäisiin varmistamaan Kymiringin alavesisäiliön veden vaihtuvuus ja varmistamaan veden laadun säilyvyys. Kymiringin runkovesijohdon ja alavesisäiliön mitoitus tulee tässä tapauksessa tarkastella uudestaan. Tilanne 2 Tilanteessa 2 kymiringin käyttöveden tarve on suuri jolloin olemassa oleva järjestelmä ei sellaisenaan riitä pelkästään, vaan tulee tukeutua alavesisäiliöön huippukulutusta tasaamaan. Tilanteessa ei ohjata vettä Miehonkankaan alueelle, jolloin Miehonkagas tukeutuu tällöin omaan alavesisäiliöön. Miehonkankaan alavesisäiliö mitoitetaan turvaamaan vedenjakelu 6 tunnin ajaksi. Tällöin säiliön tilavuus olisi 400 m3 tai 270 m3. 5 (6) 20602004_Kouvola_Miehonkangas_vesihuoltoselvitys_Muutos_A_Luonnos.docx

Molempien alueiden tukeutuminen yhden vedenottamon varaan jota kuormitetaan huomattavasti pelkästään jo toisen alueen toimesta ei ole kannattavaa. Mahdollisessa häiriötilanteessa todella laajat vaikutukset alueen toimijoihin ja runkovesijohdon piirissä oleviin asukkaisiin. Suositellaan vedenhankinnan varmistamiseksi selvittämään uuden vedenottamon rakentamista ja selvittämään alueelle oman runkojohdon rakentamista joka palvelee Miehonkankaan aluetta ja Kymiringiä. Tällä varmistetaan olemassa oleville kuluttajille nykyisten järjestelmien riittävyys ja uusien alueiden asianmukainen veden saatavuus. 2.2 Jätevesi Olemassa oleva siirtoviemärin kapasiteetti ei riitä molempien alueiden ollessa rakennettu. Teoriassa Miehonkankaan alue kykenisi turvautumaan jätevesien osalta olemassa olevaan siirtoviemäriin ilman merkittäviä muutoksia. Siirtoviemärin vastaanottavan kapasiteetti tulisi kuitenkin tarkastella. Vastaanottavan verkoston kapasiteetin voidaan myöskin olettaa olevan riittämätön vastaamanottamaan molempien alueiden jätevesiä. Kymiringin alueelta on suunniteltu rakennettavan siirtoviemärijärjestelmä Miehonkankaan alueelle. Tämän siirtoviemärin kapasiteetti tulisi tarkastella uudestaan, jolloin Miehonkankaan jätevedet voitaisiin ohjata samaan järjestelmään. Tukeutumalla suunniteltuun siirtoviemäri järjestelmään voidaan oletettavasti Miehonkankaan jätevesiverkosto toteuttaa ilman paineviemäri osuutta. Mahdolliset tienlinjaukset ja maanmuokkaukset tulee ottaa huomioon. Alueille tulisi suunnitella yhteinen siirtoviemäri huomioiden mahdollisen vastaanottavan verkoston kapasiteetti. Suositellaan siirtoviemärin rakentamista lähimmälle jätevedenpuhdistamolle asti. 6 (6) 20602004_Kouvola_Miehonkangas_vesihuoltoselvitys_Muutos_A_Luonn os.docx

RUOKOSUON VEDENOTTAMO, MAKSIMIKAPASITEETTI 1500 M3/D SELITE: RAKENNETTU/KYMIRING JÄTEVESIJOHTO POHJAVEDEN HAVAINTOPUTKIA RAKENNETTU/KYMIRING VESIJOHTO RAKENNETTU/KYMIRING PAINEVIEMÄRI SUUNNITELTU VESIJOHTO SUUNNITELTU JÄTEVESIJOHTO SUUNNITELTU PAINEVIEMÄRI TIE KAAVARAJA POHJAVESIALUE MOOTTORIURHEILURADAN SUUNNITELTU JÄTEVESIJOHTO MIEHONKANKAAN ALUEELLE. SIJANTI VIITTEELLINEN JÄTEVEDEN PUMPPAAMO LIITOS KYMIRING VESIJOHTOON PURKUKAIVO KYMIRING YLEISSUUNNITELMASTA PUMPPAAMO KYMIRING YLEISSUUNNITELMASTA 250 PEH 2011 ALAVESISÄILIÖ RAKENNETTU PAINEVIEMÄRI PVO 160 PEH-6 PV 355 PEH-6 PUMPPAAMO KYMIRING YLEISSUUNNITELMASTA UPM PUMPPAAMO. PAINEVIEMÄRI KYMIRING YLEISSUUNNITELMASTA JV 400 B 110 kv Finngrid Oy 110 kv Finngrid Oy VARAUS VESITORNILLE. HAARA EI OLE KÄYTÖSSÄ. A KYMIRING YLEISSUUNNITELMAN MUKAISET MUUTOKSET FIMIKB 07.11.2018 FIANRY TUNNUS MUUTOS SUUNN. PÄIVÄYS TARK. Koordinaattijärjestelmä KOHTEEN NIMI JA OSOITE PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MITTAKAAVA KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANGAS OYK VESIHUOLTOSELVITYS LUONNOS SUUNN. FIMKB TARK. FIANRY HYV. FIANRY Korkeusjärjestelmä YLEISSUUNNITELMA 1:20 000 TIEDOSTO 20602004_201_V1.dwg SUUNN.ALA TYÖ N:O PIIR N:O MUUTOS Sweco Ympäristö Oy Uudenmaankatu 19A, 20700 TURKU * 0207 393 000 VH 20602004 101

LIITOS KYMIRING VESIJOHTOON PUMPPAAMO KYMIRING YLEISSUUNNITELMASTA SELITE: RAKENNETTU/KYMIRING JÄTEVESIJOHTO RAKENNETTU/KYMIRING VESIJOHTO RAKENNETTU/KYMIRING PAINEVIEMÄRI PURKUKAIVO KYMIRING YLEISSUUNNITELMASTA 250 PEH 2011 SUUNNITELTU VESIJOHTO SUUNNITELTU JÄTEVESIJOHTO SUUNNITELTU PAINEVIEMÄRI TIE KAAVARAJA POHJAVESIALUE PUMPPAAMO KYMIRING YLEISSUUNNITELMASTA JÄTEVEDEN PUMPPAAMO ALAVESISÄILIÖ UPM PUMPPAAMO. RAKENNETTU PAINEVIEMÄRI PVO 160 PEH-6 PAINEVIEMÄRI KYMIRING YLEISSUUNNITELMAST PV 355 PEH-6 A KYMIRING YLEISSUUNNITELMAN MUKAISET MUUTOKSET FIMIKB 07.11.2018 FIANRY TUNNUS MUUTOS SUUNN. PÄIVÄYS TARK. Koordinaattijärjestelmä KOHTEEN NIMI JA OSOITE KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANGAS OYK VESIHUOLTOSELVITYS PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MITTAKAAVA LUONNOS SUUNN. FIMKB TARK. FIANRY HYV. FIANRY Korkeusjärjestelmä YLEISSUUNNITELMA 1:5000 TIEDOSTO 20602004_201_V1.dwg SUUNN.ALA TYÖ N:O PIIR N:O Sweco Ympäristö Oy Uudenmaankatu 19A, 20700 TURKU * 0207 393 000 VH 20602004 102 MUUTOS