1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. Talousvaliokunnan mietintö n:o 4 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Valtiovarainvaliokunta, jonka valmisteltavaksi eduskunta oli lähettänyt tämän arm. esityksen, siihen liittyvine ehdotuksineen laiksi suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta vuonna 1908 sekä laiksi mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta, on asiasta antamassaan mietinnössä katsonut välttämättömäksi, että mietojen mallasjuomain myynti vapautetaan kaikista näiden juomain leviämistä ehkäisevistä rajoituksista, ja esittänyt, että tämä kysymys lykättäisiin asianomaiseen valiokuntaan valmistelua ja ehdotuksen tekemista varten. Hyväksyen tämän esityksen, on eduskunta kuluvan lokak. 11 p:nä lähettänyt mietojen mallasjuomain myynnin järjestämistä koskevan kysymyksen valtiovarainvaliokunnan esittämässä tarkoituksessa talousvaliokuntaan, jolle tästä on annettu tieto eduskunnan pöytäkirjanotteella; ja saa talousvaliokunta esittää asiasta seuraavaa. Voimassa olevan elinkeinolain 14 :n säädöksen johdosta, ettei mainittu laki koskenut m. m. mallasjuomain myyntiä, annettiin tästä asiasta erityinen asetus huhtik. 2 p:nä 1883. Kun lainsäädännössä ei ole aikaisemmin määrätty rajaa, joka erottaisi väkevät mallasjuomat miedoista, ovat useat äskenmainitun, 1883 vuoden, ja sitä muuttavain myöhemmin annettujen asetusten Talousvaliokunnan mietintö n:o 4.
2 1907. V. Liitemiet. Esit. n:o 19. määräykset koskeneet myöskin mietoja mallasjuomia. Ainoastaan kotitekoisen kaljan kauppa on alustapitäen ollut tästä säännöittelystä vapaa, jonka ohessa kotitekoisen oluen myynti on kokonaan kielletty. (K. as. 2 p. huhtik. 1883 25.) Kun eduskunta nyt edellä mainitun arm. esityksen johdosta, on hyväksynyt lain, jossa mietojen mallasjuomain käsite on tarkoin määritelty, ja kun siten on pantu este sille väärinkäytökselle, että sellaisten juomain nimellä voitaisiin myydä, kuten ennen usein lienee sattunut, päihdyttäviä mallasjuomavalmisteita, on samalla ensinrnainittujen juomain myyntiä koskevien määräysten erottaminen mallasjuomain kauppaa yleensä koskevista säännöksistä tullut mahdolliseksi. Tähän erottamiseen näyttää olevankin perusteellista aihetta. Ensiksikin ovat miedot mallasjuomat suurelle yleisölle siksi tärkeä tarveaine, että niiden saantia ei olisi mitenkään vaikeutettava, johonka myynnin yksityiskohtainen säännöittely kuitenkin voisi johtaa. Kuta tarkempi sen lisäksi tämä säännöittely väkevien mallasjuomain kaupan suhteen on, sitä vähemmän asianmukaiseksi käy samojen sääntöjen soveltaminen mietoihin mallasjuomiin. Toiselta puolen näyttävät yleisen elinkeinolainsäädännön määräykset pääasiassa riittäviltä mietojen mallasjuomain kauppaan nähden, joten erityinen säännöittely niiden myynnin suhteen on tarpeeton. Ainoastaan mikäli on kysymys tämän kaupan saattamisesta alkoholin väärinkäytön ehkäisemiseksi ja ylipäänsä terveydenhoidolliselta kannalta tarpeellisen silmälläpidon alaiseksi, tarvitaan siitä eri määräyksiä. Sillä vaikkakin eduskunnan hyväksymässä laissa mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta on määräyksiä mietojenkin mallasjuomain valmistuksen silmälläpidosta terveydellisessä suhteessa, eivät ne kiellä myyjää valmiiseen juomaan sekoittamasta hänelle etua tuottavia lisäkkeitä, jotka tekisivät juoman terveydelle vahingolliseksi. Sitäpaitsi jäävät kotitekoiset miedot mal- Tal&usvaliokunnan mietintö n:o 4.
1907. V. Liitemiet. Esit. n:o 19. 3 lasjuomat mainitun lain ulkopuolelle. Ja kun niidenkin myynti ansaitsemistarkoituksessa lienee edelleenkin sallittava, täytynee tällainen kotitekoisten mallasjuomain myynti asettaa saman lain alaiseksi kuin tehdasmaisesti valmistettujen mallasjuomain kauppa. Millä tapaa mietojen mallasjuomain kaupan valvonta olisi järjestettävä, siitä saattaa olla eri mieliä. Valiokunnasta näyttää riittävän, että, samalla kun vierailla aineilla sekoitetun miedon mallasjuoman kauppa kielletään ja eri rangaistus siitä laissa määrätään, kuntain terveydenhoitoviranomaisille pannaan velvollisuudeksi pitää silmällä sanotusta kaupasta voimassa olevien määräysten noudattamista ja ilmoittaa niiden rikkomisia asianomaisille syyttäjille syytteeseenpanoa varten. Kun voisi sattua, ettei sitä, joka pitää kaupan tietensä alkoholipitoisella aineella sekoitettua mietoa mallasjuomaa, voitaisi rangaista alkoholipitoisen aineen myynnistä, katsoo valiokunta väärinkäytösten välttämiseksi lakiin olevan otettavan eri rangaistusmääräyksen tämänkin tapauksen varalle. Sen nojalla, mitä edellä on sanottu, saa valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi jättäisi seuraavan lakiehdotuksen: laki mietojen mallasjuomain kaupasta. 1 Sellaista mietoa mallasjuomaa, josta mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta päivänä annetun asetuksen l :ssä säädetään, saakoot pitää kaupaksi kaikki ne, joilla on oikeus harjoittaa elinkeinoa Suomessa, ja Talousvaliokunnan mietintö n:o 4.
4 1907. - V. Liitemiet. Esit. n:o 19. olkoon sellaisesta kaupasta muutoin voimassa, mitä elinkeinoista yleensä on säädetty tahi vastedes säädetään. Mitä edellä on sanottu, koskee myöskin kotitekoisen miedon mallasjuoman kauppaa, jota ansaitsemisen tarkoituksessa harjoitetaan. Tehtaasta saatakoon mietoa mallasjuomaa myydä ilman eri ilmoitusta. 2 - Mietoa mallasjuomaa, jonka valmistuksessa on käytetty muita aineita maltaiden sijasta taikka sakariinia tahi muita imeliä aineita, älköön kaupaksi pidettäkö. Joka tätä vastaan rikkoo, rangaistakoon, ellei siitä rikoslaissa ole ankarampaa rangaistusta säädetty, korkeintaan kolmensadan markan sakolla, ja olkoon juoma sen lisäksi menetetty. 3. Joka myy tahi kaupittelee mietoa mallasjuomaa, johon hänen tietensä on sekotettu ainetta, jonka alkoholipitoisuus on enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia" rangaistakoon niinkuin juomaan sekotetun aineen luvattomasta myynnistä on säädetty. Juoma olkoon menetetty. 4. Virallisten syyttäjäin ohella ovat asianomaiset terveydenhoitoviranomaiset velvolliset silmälläpitämään tämän lain säädösten noudattamista sekä niitä vastaan tehtyjä rikkomuksia syytteeseenpanoa varten ilmoittamaan; ja olkoon mietojen mallasjuomain kaupan terveyshoidollisessa silmälläpidossa muutoin noudatettava., mitä siitä on erittäin säädetty. Talousvaliokunnan mietintö n:o 4,
1907. V. Liitemiet. Esit n:o 19. 5 5. Tämä laki, jonka kautta huhtik. 2 p:nä 1883 annettu, mallasjuomain myymistä ja anniskelemista koskeva asetus muutoksineen 9 p:ltä kesäk. 1892, 10 p:ltä huhtik. 1895 ja 24 p:itä tammik. 1902, mikäli ne koskevat mietojen mallasjuomain kauppaa, sekä kaikki muut tämän lain kanssa ristiriitaiset määräykset kumotaan, astuu voimaan l päivänä tammikuuta 1908. Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Perttilä sekä jäsenet Aalto (osittain). Aromaa, Heikkilä, Hokkanen, Huoponen (osittain), Kares, Knuutila (osittain), Mantere, Oljemark, Reima, Runtti, Sillanpää, Soininen, Sundblom (osittain) ja Viljakainen ynnä osittain varajäsenet Ala-Kulju, Hedberg ja Naarahiinen. Helsingissä, 25 p. lokak. 1907.