Poliisimies Kähkösen neljä elämää

Poliisimies Kähkösen neljä elämää Vesa Kähkönen oli toiminut poliisin jalossa ammatissa jo melkein neljännesvuosisadan. Ura alkoi Ruukin poliisilaitokselta Pohjois-Pohjanmaalta. Työ oli silloin ihmisen palvelemista, vaikka poliisin työtä ei vielä siihen aikaan edes luettu palveluammatiksi. Nimike keksittiin paljon myöhemmin. Ruukin aikana poliisi saattoi hakea yöllisen murtovarkaan kotoa kuulusteluihin. Kun asiat oli hoidettu murtovaras vietiin virka-autolla takaisin kotiin. Monta kertaa juotiin kuulusteltavan vaimon keittämät kahvit päälle ja elämää jatkettiin. Vesa muistaa alkuvuosilta tapauksia, jolloin kotona riitaantuneista puolisoista toinen saattoi hakea yöksi turvapaikkaa poliisiputkasta. Nykyisin keskusrikospoliisin Tampereen yksikössä vanhempana rikosylikonstaapelina toimivan Kähkösen työajasta suurin osa kuluu tietokoneen kanssa eikä ihmisten palvelemiselle jää juurikaan enää mahdollisuutta. Asioita valmistellaan joskus jopa vuosia ennen kuin edes kuulustelut aloitetaan. Rikospoliisin työ on harmaata tuhertamista. Joskus poliisinkin työ palkitsee tekijänsä, mutta suuria tunteen purkauksia syntyy vain yksittäisiä kertoja vuodessa. Kähkösen poliisiura on melko tyypillinen suomalaisen poliisin urakaari. Töitä tehdään etukäteen laaditun työkalenterin mukaan. Välillä pidetään lain määräämät vuosilomat. Sairastumiseen ei ole mahdollisuutta, sillä henkilökuntaa on vähän ja tutkittavia asioita paljon. Työssä uupuminen on tavallista poliisien keskuudessa, mutta 1

niistä ei puhuta. Jokainen hoitaa väsymyksensä omalla tavallaan. Silloin tällöin joku työkaveri on käyttänyt virkaasetta elämänsä lopettamiseen. Näistäkään tragedioista ei puhuta. Rikosylikonstaapeli Vesa Kähkösen työpöydällä on tarkalleen yhdeksän tutkittavaa juttua. Rikospoliisin tehtäviin kuuluvat isot ja laajat jutut. Rattijuopot ja pahoinpitelijät kuuluvat paikallispoliisin tehtäviin. Kähkösen työryhmä tutkii talousrikoksia. Työ vaatii matkustamista kotimaassa ja joskus jopa ulkomailla. Vuosien varrella Kähkösestä on tullut ammattipoliisi, joka on käytännössä aina tekemisessä työn kanssa. Talousrikoskokonaisuuden tutkimisessa Vesa Kähkönen joutuu usein raportoimaan työnsä tuloksia muille yksiköille, että he pääsisivät eteenpäin omissa tutkimuksissaan. Työn epäsäännöllisyys on raskasta ja kuluttavaa. Vaativa työ on jättänyt jälkensä myös Vesa Kähkösen siviilielämään. Kuusitoista yhteistä avioliittovuotta Pirkon kanssa sai lopun alkuvuodesta. Pirkon mukaan avioliitto kariutui Vesan jatkuvaan ja yhä kiihtyvään juopotteluun vapaa-aikana. Vesan käsitys liiton päättymisen syystä on, että Leviltä löydetty nuori Nokialla työskentelevä insinöörimies oli suurin tekijä Pirkon poismuuttamiseen kuin muutama lonkero tai kossupaukku silloin tällöin. Menneitä on turha miettiä eli Vesa on päättänyt hyväksyä elämänsä suuren muutoksen. Tosiasiassa hän ei ollut koskaan rakastanut räksyttävää vaimoaan. Muutaman kuu- 2

kauden yksin eläminen oli tehnyt hyvää Vesalle. Yhteisessä kodissa Pirkosta muistuttaa enää vaatekaappiin jäänyt kanarialinnun värinen jakkupuku. Vesan onneksi heille ei koskaan syntynyt lapsia, joten avioero oli pelkästään kahden aikuisen ihmisen yhteisen elämän loppu. Vesa ja Pirkko eivät koskaan hakeneet apua väljähtyneeseen avioelämään. Kerran yhdessä televisiosta katsottu parisuhdeohjelma jäi ainoaksi terapiaksi heidän välillään. Tärkeillä asioilla on usein tarinansa. Vesan uravalinnalle ei ollut tarinaa. Paikallinen urheiluvalmentaja yllytti nuorta Vesaa pyrkimään poliisikouluun. Vesa päätti mennä pääsykokeisiin ja pääsikin kolmen vuoden opiskelujaksolle. Siihen aikaan valmistuminen poliisikoulusta takasi työpaikan, joka yleensä järjestyi vielä kotikaupungista tai sen läheltä. Niin myös Vesa sai paikan Ruukin nimismiespiiristä nuorempana konstaapelina. Vesa Kähkönen ei kuitenkaan omasta mielestään ollut poliisin malliesimerkki. Huvitukset olivat kuuluneet Vesan nuoruuteen kuten nuorilla yleensä. Armeijassa hänelle sattui epätavallisen paljon vaikeuksia. Kerran aamupala tuotiin jopa kasarmin putkaan. Koulun päästötodistukset olivat keskiarvoa. Vesan paras ominaisuus oli kyky tulla toimeen ihmisten kanssa. Iän myötä etenkin naisten kanssa Vesa tunsi viihtyvänsä erityisen hyvin. Vesa ymmärsi vielä aikuisiällä hyvin uravalintansa. Elämän toista merkittävää asiaa hän ei koskaan ymmärtänyt eli sitä miten Pirkosta oli tullut hänen vaimo. Vesa ei ainakaan muistanut mikä ihmeen ihastus oli johtanut heidät avioliittoon. Myöhem- 3

min ajateltuna vaimoehdokkaita olisi ollut paljon ja monenlaisista yhteiskuntaluokista. Naimisiin menonsa jälkeen Vesa joutui käyttämään kaikenlaisia perusteita ilmoittaessaan naisystävilleen mitä todella oli tapahtunut. Pirkko oli vakuutusvirkailija eli rahan vuoksi Vesa ei ollut naimisiin mennyt. Nyt Vesa toivoi, että jo riittävän kauan erillään asunut ja virallisestikin avioeroon julistettu Pirkko ymmärtäisi vaihtaa sukunimensä takaisin tyttönimelle Poutiainen. Vesa Kähkönen oli nähnyt työssään elämän ilot ja surut. Poliisin vuoksi monet ihmiset olivat menettäneet omaisuutensa valtiolle. Vapauden menettäminen ei yleensä tunnu ihmisestä niin surulliselta kuin varallisuuden häviäminen taivaan tuuliin. Talousrikosyksikössä tutkitaan asioita, joissa epäillään varallisuutta hankitun yleensä valtion kustannuksella rikollisin keinoin. Epärehellisyys ei kannata, vaikka vain pieni osa rikollisten hankkimista tuotoista saadaan takaisin. Suurin osa talousrikollisista elää vapaana ja jatkaa työtään päivästä toiseen. Moni liikemies on sanonut Vesalle, että hän on valmis viettämään muutaman vuoden vankilassa, jos perhe, Mersu ja muut kulissit saisivat jäädä rauhaan poliisien tutkimuksilta. Tavallista on, että epärehellisen ihmisen epärehellisyys tulee esille vielä siinäkin vaiheessa, kun tilinteon hetki on koittanut. Moni ammattitaitoinen ja asiansa osaava ihminen valitettavasti joutuu ahneuden pauloihin ja päätyy lopulta houkutusten vangiksi ja tyhjätaskuna vankilaan. 4

Nuorena miehenä Vesa haaveili kullanhuuhdonnasta. Hän halusi viettää kesät Lemmenjoella kokeneiden ammattikaivajien seurassa. Syksyllä hän palaisi siviilimaailmaan onnellisena ja ehkä himpun verran rikkaampana. Ajatus kullanhuuhdonnasta ei ollut kuitenkaan koskaan toteutunut. Nuorena kaikki kesät menivät muissa touhuissa. Poliisiksi valmistumisen jälkeen aikaa ei enää ollut pitkille Lapin matkoille. Naimisissa olon aikana Pirkkoa ei voinut jättää yksin edes kuukaudeksi. Olisihan se ollut epätavallista jos mies olisi yksin viettänyt kesälomansa kultavaskooli kädessä kaukana vaimostaan. Pirkkoa ei matkailu kiinnostanut ollenkaan. Hän halusi viettää kesät vanhempiensa kesämökillä Päijänteen rannalla. Avioeron jälkeen Vesa oli päättänyt toteuttaa urakalla elämässään kokematta jääneitä asioita. Monet puhuvat suuren muutoksen jälkeen edellisestä ja nykyisestä elämästä. Vesa inhosi tuon tyyppisiä lausahduksia, mutta hänen oli todellakin jätettävä entinen elämä taakseen. Uudelle elämälle ei ollut laadittu ohjelmaa, mutta se tulisi varmuudella olemaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden peilikuva. Työkalenteri saisi olla ainoa aikataulu moneksi vuodeksi eteenpäin. Nuorena elämään kuuluneet riettaudet olivat vaanineet Vesan elämänmuutosta vuodesta toiseen ja nyt niiden aika oli lähellä. Vesan muuta- 5

maa viikkoa aikaisemmin ravintolassa tapaama psykiatri oli kehottanut panostamaan tässä tilanteessa elämän mieluisiin asioihin, sillä se olisi parasta terapiaa avioeron jälkeisen surutyön tekemisessä. Vesan mielestä surutyötä olivat olleet viimeiset kuusitoista vuotta, mutta silti hän oli päättänyt noudattaa psykiatrin neuvoa. Monet harrastukset olivat siis jääneet Vesalta kokematta avioliiton aikana. Kullanhuuhtomisen aika tulisi jossakin vaiheessa. Metsänhoito oli kiinnostanut aina samoin kuin pienimuotoinen maanviljelys. Kaiken uuden aloittaminen on kuitenkin työlästä ja hankalaa. Elämää Vesa ei jättäisi pelkästään rikospoliisityön varaan, sillä jostakin uudesta harrastuksesta oli saatava elämälle virtaa. Taustalla hääri lievänä pelko siitä, että vapaa-aika saattaisi livahtaa huvituksien puolelle. Vesa tiesi olevansa viinaan menevä mies ja sen asian kanssa piti olla varuillaan. Netistä löytyisi varmuudella monenlaisia vaihtoehtoja uusille ajanvietteille, mutta Vesa päätti antaa ajan hieman kulua. Eteen tullut elämäntilanteen vaihtuminen sopi hyvin siihen, että Vesan hiihtolomaan oli aikaa enää vajaa kuukausi. Lomansa aikana hän päätti tehdä jotakin tavallisesta poikkeavaa. Ensimmäinen edellytys vaihtelun saamiseksi oli matkustaa pois Tampereelta. Vesa päätti matkustaa Kuusamoon, josta voisi hyvin siirtyä muihin pohjoisen paikkoihin. Hiihtolomaa oli käytössä vain viikko, eikä Kuusamoon matkustamisessa ei kuluisi arvokkaita lomapäiviä. Ulkomaille Vesa ei tässä tilanteessa tohtisi lähteä, sillä aurinko ja halpa viina saattaisivat käydä liiak- 6

si voimien ja terveyden päälle. Kuusamossa hän voisi käydä pilkillä, hiihdellä ja iltaisin olisi ravintoloissa tarjolla hiihtolomalla olevia etelän naisia parketille. Niin huonosti ei viikko voisi mennä, etteikö kokeneelle rikospoliisille olisi jotakin seuraa tarjolla. Tanssitaito ei ollut Vesan parhaita puolia, mutta onneksi muut ominaisuudet olivat hyvässä kunnossa. Vatsa ei ollut kasvanut, hiukset olivat pysyneet päässä ja ryhti säilynyt kuten nuorella miehellä. Vesa oli hyvin tyytyväinen itseensä ja ajatteli jo mielessään minkä herrasmiehen naiset saavatkaan pyydykseensä muutaman viikon päästä. Vesa Kähkönen kirjautui Hotelli Rukahoviin 14.4.2010 iltapäivällä. Poliisimies on poliisimies lomallakin. Vesan kirjautumisen yhteydessä annettiin henkilökunnalle nimenomainen määräys olla antamatta asiakkaan henkilötietoja ulkopuolisille. Vesalla on aina lomallaan mukana passi, jossa hänen henkilötietonsa on muutettu. Toisen passin mukaan Vesa on Pekka Lampinen. Ammatikseen Lampinen ilmoittaa tarvittaessa vapaan toimittajan. Keskusrikospoliisin rikostutkija ei saa turvallisuussyistä kertoa ulkopuolisille olevansa rikostutkija. Rikostutkija ei myöskään jätä autoaan tavalliselle parkkipaikalle, vaan autoa säilytetään aina muualla. Vesan BMW sijoitettiin hotellin alakerrassa olevaan henkilökunnan autotalliin. Kukaan ei saisi näin nähdä auton rekisterikilvistä auton oikeaa omistajaa. Rikospoliisin elämä on todellista salattua elämää. Kaikkien turvallisuusohjeiden tavoitteena on estää mm. rikospoliisien sieppaaminen tai heihin 7

kohdistuva väkivalta. Terrorismin aikakaudella myös Vesan on hyväksyttävä tiukentuneet muodollisuudet, vaikka hän ei itse usko koskaan joutuvansa mihinkään vaaratilanteeseen virkansa puolesta. Laskettelukeskuksissa huhtikuun puoliväli on parasta sesonkiaikaa. Rinteet täyttyvät pääasiassa etelän turisteista. Ravintolat tekevät täyttä myyntiä ympäri vuorokauden. Hintataso on huimaa, eikä alennuksia tunneta. Yökerhot vievät asiakkailta loputkin rahat. Ruoka ja juoma ostetaan luottokortilla huoneen laskuun. Silloin tällöin turisteilta jäänyt huonelasku ajautuu perintäyhtiön hoidettavaksi. Vesa oli aloittanut keskittymisen lomalaisen rooliin. Ei ole helppoa vaihtaa nimeään ja muistaa olevansa viikon ajan aivan muu henkilö kuin tosiasiassa on. Joskus vastaan tulee henkilö, joka tunnistaa Vesan. Rikostutkijan ammattitaidolla keskustelu on aina saatava mahdollisimman nopeasti koskemaan tavanomaisia asioita kuten urheilu tai musiikki. Toisen roolin omaksuminen on niin vaativa tehtävä, että Vesan oli käytettävä siihen totuttautumiseen ensimmäinen ilta. Tämä merkitsi sitä, ettei illalla ollut sopivaa lähestyä ketään ihmistä keskusteluyhteyteen asti. Ilta kuluisi tarkkaillen hotelliin majoittuneita asiakkaita ja näiden tekemisiä. Aikuisten ihmisten hiihtoloma on onneksi verrattavissa yläasteen oppilaiden luokkaretkeen. Molemmissa tapauksissa muutamat elämän perusasiat on unohdettu kotiin. Tässä suhteessa Vesa päätti poiketa 8

joukosta ja käyttäytyä rikostutkijan arvolle sopivalla tavalla. Työn ja avioeron jälkeisen elämänmuutoksen väsyttämä oli torkahtanut reilun tunnin ajan hotellihuoneessaan. Loma tuntui todellakin olevan tarpeen. Television uutislähetys oli merkkinä siitä, että Vesan täytyi aloittaa valmistautuminen illan viettoon. Mukaan Vesa oli ottanut lomalle matkaan jonkun verran viinaa sekä kaksi kirjaa. Nyt ei kuitenkaan ollut lukemisen aika, mutta iltatunnelman virittämiseen lasillinen raakaa koskenkorvaa teki todella hyvää. Vesa tunsi heti olevansa jälleen vedenjakajalla. Tästä saattaisi alkaa parin päivän juopottelu, mutta tällä kertaa Vesa päätti pitää homma hallinnassa. Aamuryypyt Vesa oli päättänyt jättää jatkossa kokonaan pois. Saman päätöksen hän toki oli tehnyt kymmeniä kertoja ennenkin, mutta aina vaan asiaan oli pitänyt palata uudelleen. Pirkon poissaolo saattaisi muuttaa tilanteen paremmaksi, koska riitely ja ahdistava ilmapiiri oli saanut Vesan yleensä tarttumaan pulloon. Pirkon tilalle tullut hiljaisuus, rauha ja elämisen jännitys toivottavasti saisivat poliisimiehen pysymään erossa kovemmasta ryyppäämisestä. Vesa oli hiljaisesti tunnustautunut herkäksi juopoksi, mutta osasi tasapainoilla asian kanssa. Koillismaan luonto oli kuitenkin juuri nyt antanut aiheen irtiottoon rikostutkijan kovasta ja vaativasta arkirutiinista. Kolme lasillista raakaa Koskenkorvaa saa kovemmankin miehen veren kiertämään. Velat muuttuvat saataviksi ja 9

elämisen tuska alkaa helpottaa. Vesa ei koskaan ole ollut uskovainen mies, mutta nyt tuntui kuin Jumala olisi poikansa kanssa hiihtolomalla. Lyhyen laskelmoinnin jälkeen Vesa tuli siihen tulokseen, että elämä oli oikeastaan hyvällä mallilla. Työpaikka on varma ja antaa pitkän, mutta kapean leivän. Vesalla on hyvä asunto, terveys kunnossa ja elämä aivan uusissa lähtökuopissa. Työt olivat hallinnassa ja Vesa tunsi olevansa talousrikostutkinnan ammattilainen. Pitkään aikaan hän ei ollut kokenut samanlaista ammattiylpeyttä kuin nyt Rukahovin huoneessa 412. Vesa itsekin ymmärsi viinan nostaneen tunteita ja arvostuksia, mutta tällaisen tilanneanalyysin tekeminen tuntui oikealta ratkaisulta. Elämästä pitäisi huomata siihen kuluvia hyviä asioita useammin kuin on tullut tehtyä. Tunnin mittainen ajatustuokio oli tehnyt todella hyvää Vesalle. Seuraavaksi oli nautittava päivällinen ja suoritettava tutustuminen saman hotellin väkeen. Hiihtokeskuksissa on normaalisti yli puolet naisia eli illasta saattaa tulla mielenkiintoinen. Vesa oli jo ehtinyt pukeutua tummiin suoriin housuihin, vaaleansiniseen paitaan sekä tummaan pikkutakkiin kun hän muisti, että ensimmäisen illan aikana tulikin välttää naiskontakteja ammattitaktisista syistä. Niin paljon Vesa tunsi kunnioitusta arvokasta ammattiaan kohtaan, että hän vaihtoi tyylikkään asustuksensa farkkuihin, muodikkaaseen villapuseroon sekä ruskeisiin puolisaappaisiin. Peiliin katsottuaan Vesa oli erittäin tyytyväinen. Hän tunsi olevansa paitsi erittäin ansioitunut talousrikostutkija myös illan todennäköisesti ta- 10

voitelluin mies hotellin ravintolassa. Joskus vastaavissa tilanteissa Vesan mieleen on tullut, että Pirkko taisi pelätä menettävänsä hänet, sillä fiksuille miehille on kova kysyntä keski-ikäisten naisten seurassa. Tämän kunniaksi Vesa päätti tehdä vielä yhdet ennen alakertaan lähtemistä. - Kyllä on mukavaa olla poikamies ja poliisi hiihtolomalla, Vesa ajatteli ääneen. Poliisimies Kähkönen tunsi kapakoiden toimintatavat hyvin. Ensin odotetaan hovimestaria, joka ohjaa asiakkaat pöytiin. Tuossa vaiheessa Vesa tunsi olevansa melkoisessa nousuhumalassa, jota ravintolan kuumuus entisestään vauhditti. Laskelmoivana poliisimiehenä hän päätti juoda illan aikana runsaasti vettä, sillä ainakin aamukrapula on paljon paremmin hallittavissa veden juomisella. Pöydän muulla seurueella on keskeinen merkitys ravintolaillan onnistumiselle. Vesan onneksi hänen pöydässään oli luultavasti eläkkeellä oleva pariskunta. Vaimo oli ollut ruokapöydässä ennenkin, sillä hän oli silminnähden lihava. Mies muistutti eteläpohjalaista maanviljelijää, jonka kädessä grogilasi katosi ihmisen silmältä näkymättömiin. Pariskunta ei ollut tullut ravintolaan tanssimaan, vaan ilmeisesti pelkästään syömään ja aikaansa kuluttamaan. Vesa arveli, etteivät he olisi kovain pitkään hänen seuranaan. Toisaalta pariskunta oli hyvin sopivaa pöytäseuraa. Jos he poistuisivat, voisi heidän tilalle tulla metelöivä nuorisoporukka. 11

Nopealla silmäyksellä Vesa totesi, että ravintolassa oli paljon hyvin pukeutuneita naisia. Jonkun verran näkyi pariskuntia, mutta Vesa oletti heidän olleen lomalla jo jonkun aikaa ja tutustuneen toisiinsa täällä. Viikon päästä monien nyt pariskunnalta näyttävien ihmisten yhteydenpito tapahtuisi sähköpostilla tai tekstiviestillä mennyttä hiihtolomaa muistellen. Humalaisia miehiä oli silminnähden paljon. Osa heistä oli ilmeisesti tulossa suoraan rinteestä, sillä baaritiskillä istui muutama mies monot jalassa. Rukan kokoisessa paikassa joukkoon mahtuu aina henkilöitä, joille viinan juominen on ykkösasia. Paikallisia Vesa arveli olevan ravintolassa jonkun verran. Kuusamolaisten vaatetus ja yleisilme oli selvästi erilainen kuin Helsingistä tulleen hiihtolomalaisen. Vesa tilasi päivälliseksi poronkäristystä ja pullollisen punaviiniä. Annos oli perinteinen, mutta pöytäseurueeseen kuuluneen naisen mielestä ilmeisen maukkaan näköinen, sillä hän tilasi samanlaisen. Mies tilasi kolmannen lasillisen vodkaa appelsiini mehulla. Vesa ja pariskunta keskittyivät omiin asioihinsa eikä kuulumisia ollut asiallista tässä vaiheessa kysellä. Ravintolassa tunnelma oli rento ja lomakohteelle sopiva. Tanssimusiikkia soitti neljän miehen orkesteri, jolle Matin ja Tepon hitit tuntuivat olevan mieleen. Vesalle musiikki sopi hyvin, sillä hän halusi rentoutua ja nauttia hiihtokeskuksen elämästä. Itse hän ei ollut missään aikeissa läh- 12

teä tanssimaan. Pöytäseurueen rouva söi poronkäristyksensä paljon nopeammin kuin mies joi lasinsa tyhjäksi. Rouva ei varmuudella ollut käynyt rinteessä eikä hiihtoladulla tällä eikä heidän aikaisemmilla reissuilla. Poronkäristys ja reilusti etiketin alapuolelle valunut Chavion Cabenet punaviinipullo tuntuivat vaikuttavan hyvin Vesaan. Päätös pysyä illan aikana pelkästään seurailukannalla oli osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Tanssiminen ei ollut poliisimiehen lempiharrastuksia, mutta riittävän humalassa hän on löytänyt loppuillasta usein itsensä parketilta. Lähipöydissä istui sen näköisiä naisia, että yksi hiljainen saattaisi olla illan jossakin vaiheessa paikallaan. Ravintolaillat etenevät harvoin suunnitellulla tavalla. Pian Vesa huomasi tanssivansa ravintolan parketilla luultavasti häntä nuoremman vaaleaverikön kanssa korva korvaa vasten. Tuskin hän oli saanut tanssin aikana pöytään tuodun Gin Tonicin juotua, kun vieressä seisoi tumma kaunotar hakemassa Vesaa tanssiin. Parketin liukkaus ja orkesterin soittotaito tulivat keskusteltua kahteen kertaan. Ilta jatkui ja poliisimiehen mieskunto tunti vaativat lähempää kontaktia naiseen. Pöydässä istuva pariskunta jatkoi iltaansa omalla tyylillään. Rouva ahmi hilloilla koristeltua kääretorttua ja miehelle tuotiin tasaiseen tahtiin lasillinen kossua. Runsaasta juomisen määrästä huolimatta mies ei edes tohtinut ehdottaa vaimolleen tanssimista, vaikka kivenkokoiset rystyset hakkasivat reipasta rytmiä tanssiorkesterin tahtiin. Ravintolan perjantai-illan huuma tun- 13

tui olevan täydessä vauhdissa. Ei ollut rikosylikonstaapelin hiihtoloman ensimmäinen illanvietto normaalista kaavasta poikkeava. Aamulla mies heräsi huoneensa sängyltä farkut ja sukat jalassa. Sängyn vieressä lattialla oli väsyneen miehen kädestä tipahtanut hammasharja. Lakanalla oli kuivunutta mintunmakuista hammastahnaa. Lompakko ja kännykkä sentään olivat yöpöydällä. Päässä surisi ja suu kaipasi juotavaa. Ensihätään Vesa otti minibaarista pullollisen keltaista jaffaa. Viinaksista hän päätti pysyä erossa. Muisti oli karannut ravintolassa. Vesalla ei ollut mitään mielikuvaa huoneeseen saapumisesta. Tämänkertaisen onnettomuuden Vesa laittoi ainakin osaksi väsymyksen ja loman aloittamisen aiheuttaman tilan syyksi. Toivottavasti kaikki oli mennyt hyvin, eikä pahempia kommelluksia olisi sattunut. Verta ei näkynyt vaatteissa eikä käsissä. Pää oli tuskaisen kipeä, mutta siihen hän on oppinut varautumaan. Raskas työ ja perusteellinen huvitteleminen vaatii veronsa. Onneksi hänen ei tarvinnut kuunnella Pirkon kommentteja tästä aamuisesta tilanteesta. Huoneen digitaalikello näytti aikaa 8:32, kun Vesa päätti ottaa nopean suihkun ennen aamupalaa. Mitään ei oltu menetetty, mutta rinteeseen hän ei uskaltanut edes haaveilla menevänsä. Työnantajalle olisi noloa selitellä, että 14

kaatumisen yhteydessä katkesi käsi tai jalka. Sairaalan raporteista saataisiin kuitenkin selville, että viinalla olisi ollut vaikutusta tapaturmaan. Parasta olisi viettää lauantai rauhallisesti hotellissa ja käydä enintään pienellä happilenkillä. Vesalla oli sellainen tuntuma, että promillet olisivat vieläkin lähempänä kahta kuin yhtä. Matkallaan aamupalalle vastaanottovirkailija pyysi häntä luokseen. Virkailija kysyi asuiko Vesa huoneessa 412? Vastauksen saatuaan hän ojensi Vesalle pienen kirjekuoren, joka kuulemma oli jätetty hänelle edelleen toimitettavaksi tunti sitten. Avattuaan kirjeen Vesa sai käteensä pienen lapun, johon oli kirjoitettu käsin Tervetuloa huoneeseen 343 kun sopii. Jaana. Poliisimies Kähkönen oli täysin tyrmistynyt, sillä hänellä ei ollut mitään käsitystä kuka on Jaana ja miten hän tiesi Vesan asuvan huoneessa 412. Edellisen illan tapahtumissa tuntui olevan pitempiaikainen musta aukko. Kirjeen salaisuus oli selvitettävä heti aamupalan jälkeen. Kaurapuuro, munakokkeli, tuoremehu, muutama ruisleipä ja pari kupillista kahvia tekivät hyvää. Aamupalan jälkeen Vesa meni huoneeseen lepäämään ja päätti selvittää mistä kirjeessä oli kysymys. Hän oli kävellyt kerrokseensa huoneen 343 kautta. Huoneesta ei kuulunut ääniä eli vielä mystinen Jaana saattoi olla rinteessä tai hiihtämässä. 15

Rikostutkijan mielikuvituksella kaikki oli mahdollista. Ilman kummempia suunnitelmia Vesa päätti mennä käymään pyydetyssä paikassa. Vastassa voisi olla rikollisjengi tai todennäköinen miehestään hetkeksi eroon päässyt seuraa kaipaava nainen. Jollakin tavalla Jaanan on pitänyt tulla tietämään mihin huoneeseen Vesa oli majoittunut. Tapa, jolla yhteydenottopyyntö oli tehty osoitti Vesan mielestä fiksuutta tekijässään. Tilanne oli eronneen poliisimiehen kannalta mielenkiintoinen. Jaanan huoneeseen hän kuitenkin päätti mennä vasta iltapäivällä Vesa antoi ajan hieman kulua ennen tapaamista. Koskaan ei saisi hyväksyä ensimmäistä mieleen tulevaa mahdollisuutta, jos on aikaa enemmälle pohtimiselle. Nyt hän ehtisi katsoa aamupäivän uutiset ja samalla ottaa pari ryyppyä rohkaisuksi. Kassissa oli Koskenkorvaa ja jääkaapissa limua. Jaanaa oli parempi mennä tapaamaan pienessä nousukännissä kuin päänsärkyisenä ja krapulaisena. Eilinen juhliminen painoi sen verran, että poliisimies torkahti pian ensimmäisen voimajuoman jälkeen. Jaanan salaisuuden selvittäminen tuntui mielenkiintoiselta. Poliisityöhön verrattuna selvittämisen pakkoa ei ollut vaan kysymys oli pelkästä huvista. Kerros alaspäin ja pian Vesa seisoi huoneen 343 kohdalla. Pari napakkaa kopustusta oveen ja sitten odottamaan. Huoneesta kuului kävelyn ääntä eli Jaana taisi sittenkin olla paikalla. Vesan onneksi oven avasi hieman häntä nuo- 16

rempi kaunis nainen, joka toivotti vieraan kohteliaasti tervetulleeksi. Tervehtimisen jälkeen Vesa kysyi suoraan mistä Jaana oli saanut tietää hänen asuvan huoneessa 412. Jaana kertoi kiinnittäneensä Vesaan huomiota illan aikana ravintolassa, mutta ei ollut rohjennut hakea häntä tanssimaan. Kun Vesa oli lähtenyt ravintolasta noin kahden aikaan Jaana oli seurannut häntä ja nähnyt mihin huoneeseen mies oli mennyt. Jaana itse oli nauttinut jonkun verran kuohuviiniä, mutta Vesa oli ollut hänen mielestään kovasti humalassa. Kaikesta huolimatta Jaana oli ihastunut Vesaan, joka muisti kuin muistikin esitellä itsensä Pekaksi. Nainen esitteli itsensä Jaana Lampelaksi ja kertoi asuvansa Espoossa. Sopimus ystävyydestä vahvistettiin lämpimällä halauksella. Jaana oli hoikkavartaloinen kaunis nainen. Hän oli selvästi liikunnallinen ihminen. Vaaleat suorat hiukset ulottuivat olkapäille. Vaatteita hänellä näytti olevan matkassa jokaiseen tilanteeseen. Naiselliseen tyyliin meikkaustarvikkeita oli joka puolella huonetta. Vesa päätteli, että Jaana todellakin asui huoneessa yksin. Tavatessa hän oli pukeutunut vaaleaan urheilulliseen oloasuun. Ikkunalaudalla näytti olevan kaksi tyhjää siideripulloa eli hän ei ollut viinan totaalikieltäjä. Vesan seurassa absolutistilla ei olisi kiva olla. Aikuisen miehen ja naisen yllättävä tapaaminen on aina pienimuotoinen jän- 17

nitysnäytelmä. Vesa päätti pysyä asialinjalla ja vastasi kohteliaasti Jaanan esittämiin kysymyksiin. Jaana istui huoneen toisessa nojatuolissa. Vesa oli istuutunut puhelinpöydän vieressä olevaan nojatuoliin. Ronskimmassa humalassa Vesa olisi todennäköisesti heittäytynyt petatulle sängylle ja vokotellut Jaanaa seuraansa. Vesa päätti kuitenkin malttaa mielensä jos nainen vaikka esittäisi pientä drinkkiä tapaamisen kunniaksi. Omaan huoneeseen Vesa ei halunnut naista kutsua, koska sekamelska saattaisi aiheuttaa Jaanassa kuvan epäsiististä yksinäisestä miehestä. Vesa muisti olevansa lomallakin rikostutkija eikä asioita saanut paljastaa liian helposti ensimmäisellä kohtaamisella, jonka oli määrä jättää monta asiaa naisen mielikuvituksen tehtäväksi. "Asioilla on tapana järjestyä on Vesalle jonkinlainen tunnuslause elämän monissa kiemuroissa. Hiihtoloma näytti saaneen lentävän lähdön. Ensimmäisenä iltana mieleen asetetut käyttäytymisrajat eivät olleet pitäneet, mutta turha sitä on enää harmitella. Yhteinen lauantai alkoi Jaanan kanssa, jonka Vesa päätti pyytää alakertaan lomalaisten elämää seurailemaan. Jaana oli selvästikin ilahtunut uudesta ystävästään. Nelikymppisen naisen ei ole helppo löytää mieluista ja etenkin vapaata miesseuraa Koillismaan ravintolasta. Jaanaa oli onnistanut ja hän oli päättänyt juhlistaa satumaista tapahtumaa täysin rinnoin. Vesa tulkitsi jossakin vaiheessa iloista Jaanaa niin, että tämä saattoi tehdä ensimmäisiä 18

suunnitelmia heidän yhteisestä elämästään. Iloisempaa ja onnellisempaa naista kuohuviinilasi kädessään mies ei olisi voinut toivoa seuraansa. Huhtikuinen Ruka oli täynnä etelän hiihtoväkeä. Tunnelma oli kuin Sveitsin Alpeilla. Hyvin pukeutunutta miestä ja naista liikkui hotellin aulassa. Kukaan ei voinut olla kiinnittämättä huomiota rakastuneen näköiseen pariskuntaan, pöydällä olevaan kuohuviinipulloon ja hieman lepattavaan kynttilän liekkiin. Vesa ja Jaana eivät välittäneet muiden kiinnittämästä huomiosta vaan olivat antautuneet toistensa kertomille tarinoille. Lopulta pariskunta oli niin kiinni toisissaan, etteivät muut viitsineet vilkuilla heihin päin. Poliisimies Kähkönen tunsi kaksoispersoonana olemisen jatkuvasti hankalammaksi. Toimittaja Pekka Lampinen ei tuntunut hyvältä. Mieluimmin hän olisi rikosylikonstaapeli Kähkönen, mutta poliisin ammatissa velvoitteet on muistettava kaikissa tilanteissa. Vesa esittikin Jaanalle, etteivät he puhuisi Rukalla sanaakaan työasioista. Esitys sopi hyvin, mutta tätä ennen Jaana oli ehtinyt kertoa olevansa Saksan lehtorina Espoon kauppakoulussa. Häntä pelotti hieman, että milloin tahansa joku oppilaista saattaisi tulla opettajaansa tervehtimään. Enempää Vessa ei halunnut naisen ammatista tietää. Hyvällä kuukausipalkalla ja pitkillä lomilla varustettu naisystävä ei olisi ollenkaan pahaksi epäsäännöllistä työtä tekevälle rikostutkijalle. Iltapäivä vasta tavanneiden aikuisten kesken sujui rattoisas- 19

ti. Kummallakaan ei ollut kiinnostusta tietää mitä muut tekivät tai ajattelivat heistä. Molemmille Ruka oli entuudestaan tuttu paikka, mutta kummallakaan ei ollut kyläpaikan veroisia tuttuja Kuusamossa. Jaana kertoi eräästä Tuulikista, johon hän oli tutustunut Facebookissa. Koskaan aikaisemmin he eivät olleet tavanneet, mutta tällä matkalla Jaana oli päättänyt ottaa yhteyttä Rukan seuduilla asuvaan nettiystäväänsä. Jaanan mukaan Tuulikki oli maatalouslomittaja ja toimi vapaa-aikanaan Koillismaan Lihavat ry:n sihteerinä. Tuulikki on sinkku, sillä yhteiselo kreikkalaista syntyperää olevan Konstantinuksen kanssa oli päättynyt vähän aikaa sitten. Vesalla ei ollut mitään sitä vastaan, että Jaana kutsuisi Tuulikin hotellille vieraakseen. Samalla Vesa saisi aikaa yllättävän tilanteen päivittämiseen. Poliisille jokaisen tilanteen hallitseminen tuli olla selkäytimessä eikä muutaman kuohuviinilasin vaikutus saanut unohtaa velvollisuuksia. Jaana oli Vesan mielestä valloitettu, joten loma oli siltä osin pelastettu. Pariskunta päätti, että Jaana menee huoneeseensa tavoittelemaan Tuulikkia, joka pyydettään hotelliin yhteisellä kutsulla vieraaksi. Vesa ottaisi ystävänsä Facebook -tauon aikana kunnolliset iltapäiväunet. Poliisimies Kähkösen makeat iltapäiväunet loppuivat kovaan koputukseen ja käytävältä kuuluneeseen naisten ki- 20

katukseen. Jaana ja Tuulikki olivat ilmeisesti löytäneet toisensa. Käytävällä seisoivat kuvankaunis Jaana ja Tuulikki, joka edusti kokonaan erilaista naistyyppiä. Tuulikki oli päätä pitempi Jaanaa, painoi luultavasti kaksi kertaa enemmän ja oli pukeutunut kuin maatalouslomittajan voi olettaa pukeutuvan ainakin työssään. Tummansininen avonainen toppatakki ja päässä oleva keltainen pipo tekivät Tuulikista lievästi sanottuna erikoisen ilmestyksen. Vesan ensimmäinen tunne oli sääli Tuulikin kanssa melkein vuoden asunutta Konstantinousta kohtaan. Vesa ei uskonut miehen jääneen eron jälkeen Koillismaalle vaan piti varmana tämän palaamista takaisin Ateenan ruuhkaan. Vesa tunsi rehellistä iloa Facebook -ystävien tapaamisesta. Samalla hän mietti miten Tuulikin ilmestyminen kuvioihin voisi vaikuttaa Jaanan ja hänen ystävyyteen. Jos Tuulikki jäisi hotellille saattaisivat asiat mennä todella huonolle mallille. Tuulikki näytti viinaan menevältä naiselta, joka saattaisi humalassa aiheuttaa sekasortoa hotellissa. Poliisimiehen nopea harkinta johti siihen tulokseen, että Tuulikki oli saatava pois hotellilta keinolla millä hyvänsä. Jos Tuulikki oli saapunut hotellille autolla hän saattaisi vielä hetken olla ajokunnossa. Pian Vesa huomasi kuuluvansa täysin erilaiseen seurueeseen kuin tuntia aikaisemmin. Muisto tuntui vain olevan jäljellä hänen ja Jaanan hempeistä keskusteluista. 21