Esteettömyysasetus ja ajankohtaisia ohjeita. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Esteettömyysseminaari Oulu

Samankaltaiset tiedostot
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus

Mitä vammaisneuvostojen toimijoiden tulisi tietää uudesta esteettömyysasetuksesta?

Uusi asetus esteettömästä rakennuksesta. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Uudistuva esteettömyysasetus. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

S U O M E N R A K E N T A M I S M Ä Ä R ÄY S K O K O E L M A. Esteettömyys. Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä

Esteettömyys. Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, Vapaan sivistystyön esteettömyys

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori

Ajankohtaista rakennusten esteettömyysvaatimuksista. Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Poimintoja uusista asetuksista rakennuksen käyttöturvallisuuteen ja esteettömyyteen / Kari Pasanen

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Helsingin kaupunki Esityslista 23/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ki/

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus. asuntosuunnittelusta

Asia: Helsingin kaupungin vammaisneuvoston kannanotto asetusluonnokseen rakennuksen esteettömyydestä Dnro: HEL

Uudistuva rakentamisen lainsäädäntö tilannekatsaus

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJANOTE VP4 1 (6) RAKENNUSLAUTAKUNTA. 236 Rakennuslautakunnassa , uudelleen valmisteltavaksi palautettu asia:

Itä-Uudenmaan vammaisneuvostot. Itä-Uudenmaan vammaisneuvostojen lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Espoon vammaisneuvoston lausunto: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä

Rakennusvalvontojen yhtenäiset esteettömyyden käytännöt ja esteettömyys Oulun rakennusvalvonnan prosesseissa

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

F1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus esteettömästä rakennuksesta

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2

Esteettömyys asuntorakentamisessa

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

Asuin- majoitus ja työtilojen suunnittelu. Ilkka Korhonen, Kuopion AL. rakennusvalvonta

Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2

Esteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY

Rakennetun ympäristön osasto Yliarkkitehti Erja Väyrynen Hallitussihteeri Meri Pensamo Luonnos

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa

Esteettömyys terveysasemilla

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

Ohje:$VXLQKXRQHWDUYLWVHHNl\WW WDUNRLWXVWDDQYDVWDDYDVWLVXRUDDDXULQJRQYDORD$VXLQKXRQHHQLNNXQDV WDDYDXWXYLOODQlN\PLOOlRQPHUNLW\VYLLKW\LV\\GHQNDQQDOWD

Uudet rakentamisen tekniset asetukset

Portaat sisätilassa 3. ASKELMA 1. YLEISTÄ 2. PORTAIDEN LEVEYS 4. VAROITUSALUEET

Esteetöntä pientaloasumista kodin muutostöillä Kari Tahvanainen Korjausneuvoja Vanhustyön keskusliitto

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Käyttöturvallisuus portaat

Fritidsboendeforum i Pargas Mökkiläisfoorumi Paraisilla Får man flytta till sitt fritidshus? Voinko muuttaa vapaa-ajanasunnolleni?

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: S= vaativia toimenpiteitä

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Rakentamismääräykset uudistuvat

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) 2 ASUNTOSUUNNITTELU

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Uloskäytävät ja lukitukset

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen.

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

LUP:n yhteistyöseminaari

Rakentamista koskevat uudet vaatimukset ja ohjeet. Teräsrakennepäivät Scandic Park Helsinki Yli-insinööri Jukka Bergman

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Tourism Service Development Luotsi Projekti

RTS 19:10. RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Asetuksen 1007/2017 tuomat muutokset SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. UUDISTUKSEN PÄÄPIIRTEET

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

RakMK :n muutokset alkaen

Kodin esteettömyysratkaisuja

Yhtenäiset Topten-käytännöt

Kodin esteettömyysratkaisuja

HE 85/2017 vp MRL:n muuttamisesta Asuntosuunnittelu. YmV ja LiV Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry

Esteetön työssäoppimisympäristö

Esteetön asuminen ja eläminen

Kodin esteettömyysratkaisuja

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

Katsaus yhdenvertaisuuslakiin soveltavan liikunnan näkökulmasta

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

PALO- JA RAKENNUS- LAINSÄÄDÄNTÖ

ARAn rahoituspalvelut 2019

Itsenäinen suoriutuminen

Luiskat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Ajankohtaista esteettömyydestä. Erja Väyrynen, yliarkkitehti Helsinki kaikille päätösseminaari

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

ESTEETTÖMYYSSELVITYS. Tämä lomake (sivut 1-11) toimitetaan täytettynä valtionavustushakemuksen liitteenä. Hankkeen nimi: Kunta: Päivämäärä:

Pituuskaftevuus - 12 o/o

Transkriptio:

Esteettömyysasetus ja ajankohtaisia ohjeita Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Esteettömyysseminaari.28.3.2019 Oulu

Sisältö Esteettömyys mitä ja miksi? Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Soveltamisala Esimerkkejä vähimmäisvaatimuksista Ajankohtaisia ohjeita Kysymyksiä ja keskustelua

Esteettömyys - Mitä ja miksi? Rakennuksen esteettömyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tarkoitus on edistää ihmisten yhdenvertaisuutta Kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintoihin, käyttää palveluita, työskennellä, valita asuinpaikkansa ja asua kotonaan Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman monia Esteettömyysasetus perustelumuistioineen on osa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen kansallista toteutusta Määräykset ovat vähimmäisvaatimus

Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä asetukset YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Yhdenvertaisuuslaki Perustuslaki

Rakennetun ympäristön esteettömyys Olemassa oleva rakennettu ympäristö Korjausrakentaminen Uudisrakentaminen Yhdenvertaisuuslaki o Kohtuulliset mukautukset Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Yhdenvertaisuuslain kohtuulliset mukautukset Tarvittaessa tapauskohtaisesti toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla varmistetaan vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus muiden kanssa Kohtuullisuusarvioinnissa otetaan huomioon yrityksen koko ja taloudellinen asema sekä sen toiminnan luonne ja laajuus samoin kuin mukautusten arvioidut kustannukset Lisäksi on otettava huomioon mukautuksia varten julkiselta vallalta tai muualta mahdollisesti saatavissa oleva tuki

Miten yhdenvertaisuuslaki tukee esteettömyyden toteutumista? Laajaa toimintaa harjoittavalta tavaroiden tai palvelujen tarjoajalta voidaan edellyttää jonkinasteista, yleisen elämänkokemuksen perusteella ennakoitavissa olevaa varautumista mahdollisiin yleisimpinä pidettäviin mukautustilanteisiin, kuten esimerkiksi liikunta- ja näkövammaisten asiointiin

Maankäyttö- ja rakennuslaki / Esteettömyys 117 a Rakenteiden lujuus ja vakaus 117 b Paloturvallisuus 117 c Terveellisyys 117 d Käyttöturvallisuus 117 e Esteettömyys 117 f Meluntorjunta ja ääniolosuhteet 117 g Energiatehokkuus Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen pihaja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta.

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9

Mikä asetusten uudistuessa muuttui? Kukin vaatimus vain yhdessä asetuksessa Oikea säädöstaso Mitat yksiselitteisiksi Täsmällisemmät vaatimukset > Tavoitteena yhtenäisempi soveltaminen

Soveltamisala Luvanvaraiseen uuden hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike-, varasto-, tuotantoja asuinrakennuksen rakentamiseen Kohdentaminen toimintojen mukaan - Pientalon rakentamiseen sovelletaan ainoastaan 2 4 :ää - Varasto- ja tuotantorakennuksen rakentamiseen ainoastaan 2 5, 8, 10 ja 11 :ää Vaikka rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus olisi muu kuin asetuksessa lueteltu, asetus koskee tällaisessa rakennuksessa sijaitsevaa tilaa, jonka käyttötarkoitus on jokin mainituista Asetuksen soveltumisen kuhunkin yksittäistapaukseen ratkaisee rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta vastaava kunnan rakennusvalvontaviranomainen

> Korjausrakentaminen ja käyttötarkoituksen muutokset Vain rakennuslupaa edellyttäviin toimenpiteisiin Käyttötarkoituksen muutoksen osalta soveltaminen on rajattu rakennusluvanvaraisiin muutoksiin, joissa rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike- tai asuinkäyttöön Rajattu asetuksessa mainittuihin rakennustyyppeihin ja asuinrakennuksessa vain yleisiin tiloihin Sovelletaan vain korjattavaan/muutettavaan osaan, ei koko rakennukseen Edellytetään esteettömyyden parantamisen tarkoituksenmukaisuutta rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen

Tarkoituksenmukaisuus; rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus Tarkoituksenmukaisuusarviointiin vaikuttavia rakennuksen ominaisuuksia ovat esimerkiksi käyttötarkoitus ja kulttuurihistorialliset arvot Käytettävyys ja taloudellisuus Mitä yleisemmässä käytössä rakennus on, sitä enemmän arvioinnissa painottuu yhdenvertaisen käytön mahdollistaminen Kuinka paljon toimenpide vaikuttaa sen kohteena olevien tilojen rakenteisiin? Kuinka suurta osaa rakennuksesta toimenpide koskee?

Rakennukseen johtava kulkuväylä Kulkuväylä tontin tai rakennuspaikan rajalta sekä tilasta ja alueelta, joka palvelee rakennuksen käyttöä Mm. oleskelualueet, leikkipaikat, jätehuoneet, säilytystilat, auto- ja pyöräpaikat sekä autotallipaikat, riippumatta siitä missä ne ovat Kulkuväylällä tarkoitetaan ensisijaisesti maanvaraista kulkuväylää Leveys 1200 mm Helposti havaittava, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton Ulkotilassa sijaitsevan (maanvaraisen) kulkuväylän kaltevuus 5 % (1:20) Ei koske omakotitaloa, paritaloa eikä kaupunkipientaloa, jos esteettömän kulkuväylän toteuttaminen olisi rakennuspaikka ja korkeuserot huomioon ottaen mahdotonta

> Luiska Leveys 900 mm Helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton Luiskan kaltevat osuudet suoravartiset ja kääntyminen vain välitasanteilla Reunassa 50 mm korkea suojareuna, jos ei rajaudu kiinteään rakenteeseen Ala- ja yläpäässä 1 500 mm pitkä vaakasuora tasanne Kaltevuus 5 % (1:20) Jos korkeusero on 1 000 millimetriä, luiskan kaltevuus 8 % (1:12,5) - Yhtäjaksoisen luiskan korkeusero 500 mm, jonka jälkeen kulkuväylällä vaakasuora 2 000 mm pitkä välitasanne - Ulkotilassa luiska saa olla kaltevuudeltaan yli 5 % vain, jos se voidaan pitää sisätilassa olevaan luiskaan verrattavassa kunnossa > Kaiteesta, käsijohteesta ja muusta putoamisen ja harhaan astumisen estämisestä säädetään ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen käyttöturvallisuudesta

> Autopaikat Jos rakennusta varten on autopaikkoja, niistä riittävän määrän, kuitenkin vähintään yhden, on oltava tarkoitettu liikkumis- ja toimimisesteisen henkilön käyttöön Leveys 3 600 mm ja pituus 5 000 mm Merkitään liikkumisesteisen henkilön tunnuksella Liikkumisesteisen henkilön tunnus, kansainvälinen pyörätuolisymboli - Ei koske omakotitaloa, paritaloa eikä kaupunkipientaloa - Perustelumuistio: Ei velvoitetta järjestää rakennukselle autopaikkaa edes liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle, jos rakennuksella ei muutoin ole autopaikkoja

Rakennuksen sisäänkäynti ja sisäinen kulkuväylä Rakennuksen ulko-oven avautumispuolen etäisyys seinän sisänurkasta tai muusta kiinteästä esteestä oven ulkopuolella 400 mm Ulko-oven edessä olevan tasanteen leveys 1 500 mm ja pituus 1500 mm Rakennuksen sisäinen kulkuväylä: Jos leveys < 1 500 mm, kulkuväylällä on oltava vähintään 15 m välein kääntymistila, ø 1 500 mm

Ovet Rakennuksen ulko-oven ja asuinrakennuksen käyttöä palvelevan tilan oven on toimittava siten, että liikkumis- tai toimimisesteinen henkilö voi sen helposti avata Rakennuksen sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon, porraskäytävästä asuntoon johtavan oven sekä palveluasunnon wc- ja pesutilan ja muussa kuin asuinrakennuksessa sijaitsevan esteettömän wc-tilan oven vapaa leveys 850 mm Muun rakennuksen kuin asuinrakennuksen huonetiloihin sekä asuinrakennuksen asuinhuoneisiin, asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin ja rakennuksen käyttöä palveleviin tiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaa leveys 800 mm (koskee pientalossa vain sisääntulokerrosta) Asuntosauna ei ole asumista palveleva välttämätön tila, yksi asuntokohtainen ulkotila on > Uloskäytävän mitoitus asetuksessa rakennuksen paloturvallisuudesta

> Kynnykset Oven yhteydessä ei tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä Tällöin kynnys tai tasoero saa olla 20 mm korkea, ja kynnys muotoiltava siten, että sen voi helposti ylittää pyörätuolilla ja pyörillä varustetulla kävelytelineellä Koskee pientalossa vain sisääntulokerrosta

> Tasoero asuntokohtaisen ulkotilan oven yhteydessä Tasoero asuntokohtaisen ulkotilan oven yhteydessä oven ulkopuolella saa olla yli 20 mm, jos tasoero on kohtuudella poistettavissa ulkotilan varustelulla Kohtuus tarkoittaa sekä kustannusten että toteutuksen helppoutta Oviratkaisu ja kaiteen korkeus Poikkeus koskee vain asuntokohtaiseen ulkotilaan johtavan oven ulkopuolista tasoeroa Sisäpuolella kynnyksen on oltava 20 mm korkea ja muotoiltu siten, että sen voi helposti ylittää

Yhteys tasojen välillä muussa kuin asuinrakennuksessa Jos tasoero on pienempi kuin rakennuksen kerroskorkeus, tasojen välillä on oltava portaiden lisäksi yhteys joko asetuksen mukaisella luiskalla taikka hissillä tai muulla kiinteästi asennetulla pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla henkilöiden nostoon tarkoitetulla laitteella Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, yhteys tasojen välillä on järjestettävä hissillä

Yhteys tasojen välillä asuinrakennuksessa Portaiden lisäksi hissi, jos käynti rakennuksessa sijaitsevaan asuntoon on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa. Jos käynti rakennukseen on kerrostasojen välissä, sisääntulon kerrostasona pidetään näistä alempaa. Pykälä ei koske pientaloja. Mikäli pientalossa on useampia kerroksia, on suositeltavaa tehdä siihen suunnitteluvaiheessa hissivaraus. Hissivarausta suositellaan myös kaksikerroksisiin kerros- ja luhtitaloihin. Hissin korin leveys 1 100 mm (ovisivu) ja syvyys 1 400 mm Hissiyhteyden ulotuttava sisäänkäyntitasoon ja jokaiseen tasoon, josta on käynti asuntoon tai rakennuksen käyttöä palvelevaan tilaan

Jälkiasennushissi Olemassa olevaan asuinrakennukseen jälkiasennettavan hissin korin mitoitus voi poiketa säädetystä, jos se on välttämätöntä rakennuksen merkittävien ominaisuuksien säilyttämiseksi

Wc- ja pesutila asuinrakennuksessa Hissillisessä asuinkerrostalorakennuksessa on kussakin asunnossa oltava vähintään yksi wc- ja pesutila, jossa on halkaisijaltaan 1 300 mm vapaa tila Asunnossa on oltava vähintään yksi vaatimuksen täyttävä wc-tila ja vähintään yksi vaatimuksen täyttävä pesutila, jotka voivat sijaita yhdessä tai erikseen Halkaisijaltaan 1300 mm vapaa tila tarkoittaa vapaata tilaa lattiatasosta 2 m korkeuteen saakka. Kiinteät kalusteet eivät saa pienentää tätä tilaa - Kiinteitä kalusteita ovat kalusteet, joiden kiinnitys läpäisee tilan vesieristyksen - Wc- ja pesutilassa olevaa pesukonevarausta ei rinnasteta kiinteään kalusteeseen Kiinteät kalusteet on sijoitettava vapaaseen tilaan nähden siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä Varustettavissa liikkumisesteiselle henkilölle sopivaksi Seinissä tukikaiteiden kiinnittämisen mahdollistavat rakenteet Tyypillisiä varusteita tukikaiteiden lisäksi mm. wc-istuimen käsituet

Palveluasunnot Palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitetut asunnot Esim. vanhuksille tai vammaisille henkilöille tarkoitetut asunnot, ns. senioriasunnot tai eriasteiset palveluasunnot Rakennuksen kerrosluvusta riippumatta eteisessä ja keittiössä kääntymistila, jonka halkaisija 1 500 mm Asunnon on mitoitukseltaan muutoinkin oltava sellainen, että apuvälineiden käyttö ja avustaminen on mahdollista Asunnossa vähintään yksi wc- ja pesutila, jossa on halkaisijaltaan 1 500 mm vapaa tila Kiinteät kalusteet on sijoitettava vapaaseen tilaan nähden siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä Wc-istuimen toisella puolella vapaata tilaa 800 mm Varustettavissa liikkumisesteiselle henkilölle sopivaksi

Opiskelija- ja nuorisoasunnot Vähintään 5 %:ssa asuntoja / vähintään yhdessä asunnossa wc- ja pesutilan on oltava mitoitukseltaan väljempi Ks. Palveluasunnon wc- ja pesutilan mitoitus Yleisissä tiloissa esteetön wc vierailijoiden käyttöön Yhteisten pesu-, puku- ym. tilojen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle Muut asetuksen vaatimukset koskevat myös näitä rakennuksia

Wc-tila muussa kuin asuinrakennuksessa Rakennuksen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja wc-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjille Wc-istuin 200 300 mm etäisyydellä takaseinästä Ei mittakaavassa

Muu hygieniatila muussa kuin asuinrakennuksessa Uimahalli-, kylpylä-, palvelukeskus-, oppilaitos- ja muussa vastaavassa rakennuksessa vähintään yhtä puku- ja pesutilakokonaisuutta on voitava käyttää liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön ja hänen avustajansa sukupuolesta riippumatta Liikkumisesteisen henkilön pääsy uima-altaaseen on järjestettävä henkilöiden nostoon tarkoitetulla, itsenäisesti käytettävissä olevalla laitteella

Kokoontumistilat Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous- tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä Jos tilassa on kiinteät istuimet, esteettömien sisääntuloväylien on johdettava useammalle kuin yhdelle istuinriville, ja niille on sijoitettava riittävä määrä pyörätuolipaikkoja

Majoitustilat Hotellirakennuksessa ja muussa vastaavassa majoitusrakennuksessa on 5 % majoitustiloista, kuitenkin vähintään yhden majoitustilan, sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle sekä hänen avustajalleen Majoitustilassa esteetön wc- ja pesutila Vähintään puolet näistä wc- ja pesutiloista, kuitenkin vähintään yksi, on varustettava liikkumisesteisille henkilöille sopiviksi ja muut tarvittaessa varustettavissa

MONINAISUUS JA YHDENVERTAISUUS ESTEETTÖMYYDEN LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ PERUSTEITA ESTEETTÖMYYS RAKENNUSHANKKEISSA ESTEETTÖMYYS ERI TILOISSA Esteetön rakennus ja ympäristö VALAISTUS, VÄRIT, AKUSTIIKKA, MATERIAALIT OPASTUS, KALUSTEET, VARUSTEET

Lisätietoa http://www.ym.fi/fi- FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakent amismaarayskokoelma/esteettomyys Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Asetuksen perustelumuistio Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä Esteetön rakennus ja ympäristö

Vähimmäisvaatimukset Yhdenvertaisuus

Kiitos Yliarkkitehti Niina Kilpelä niina.kilpela@ym.fi +358 29 525 0019